Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL

Transkriptio

1 Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL

2 Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi interventio Kouluaikainen ateriointi ja yhteys elintapoihin - tutkimus 2

3 Kouluruokailun perusteita Kouluruokailu osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa Opetussuunnitelmassa näkyy koulun arvomaailma ja toiminta-ajatus oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet, mm. kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet Kouluruokailun ja sille asetetuttujen tavoitteiden kirjaaminen opetussuunnitelmaan tärkeää Kun kouluruokailun tavoitteet ja toiminta-ajatus kirjataan koulun opetussuunnitelmaan, saadaan koululle yhteinen toimintaohje, jossa yhdistyvät kouluruokailun hallinto ja käytäntö 3

4 Kouluruokailun ravitsemussuositukset 1/3 Joukkoruokailun piirissä tarjottu ruoka on yksi tärkeimmistä tilanteista, jossa koko väestölle tarkoitettuja ravitsemussuosituksia hyödynnetään käytännössä. Kouluruokasuositukset: suuntaviivat kuntapäättäjille, koulujen ruokahuollosta vastaaville sekä kouluille kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi ohjeita mm. koulujen ruokailuajoista, aterioista ja niiden ravintosisällöstä käsitellään ruoka-aineiden valintaa ja annetaan ohjeita kouluaterian ravitsemuksellisen laadun arvioimiseksi 4

5 Kouluruokailun ravitsemussuositukset 2/3 Kouluruokailusuosituksia täydentää Opetushallituksen julkaisema Kouluruokailun käsikirja, Laatueväitä koulutyöhön -kirja (Lintukangas S ym ) Asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia hyvin järjestetyn kouluruokailun tarjoamista mahdollisuuksista ravitsemus-, terveys-, tapa-, kulttuuri- ja ympäristökasvatuksen tehostamisessa, oppiaineiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisessä Kouluruuan laadusta säädetään perusopetuslaissa (Perusopetuslaki ), jossa todetaan, että kouluaterian tulee olla täysipainoinen 5

6 Kouluruokailun ravitsemussuositukset 3/3 Suositusten mukainen koululounas kattaa keskimäärin yhden kolmanneksen koululaisen päivän energian ja ravintoaineiden tarpeesta Aterian tulee sisältää pääruoan lisäksi salaattia tai raastetta, leipää, leipärasvaa ja maitoa tai piimä Kouluruokailussa kiinnitetään huomiota terveellisten, monipuolisten ja houkuttelevien ruokalaji- ja ruoka-ainevaihtoehtojen saatavuuteen sekä ohjataan oppilasta terveellisten ja monipuolisten aterioiden koostamiseen 6

7 Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa 1/2 Lapsena omaksutuilla ruokailutottumuksilla elinikäiset terveydelliset vaikutukset kouluruokailu tulevaisuuden kansanterveyden kannalta avainasemassa Lapsena ja nuorena omaksutut terveyttä tukevat terveystottumukset luovat perustan aikuisiän hyvälle terveydelle ja vähentävät monien sairauksien vaaraa Lasten ja nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat ympäristö, ruoan saatavuus, kaverit ja vanhemmat 7

8 Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa 2/2 Ravitsemuskasvatusta toteutetaan peruskoulussa koko kouluajan eri oppiaineiden yhteydessä Peruskoulun tulisi pystyä vahvistamaan jo opittuja terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja hyviä tapoja Ruokaan liittyviä ennakkoluuloja tärkeä poistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Monipuoliseen ruokaan nuorena tottuneen helppo nauttia monipuolisesta ruoasta myös vanhempana Hyvä kouluateria ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia 8

9 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoulu -tutkimusryhmä

10 YLÄKOULUTUTKIMUS: THL, Leipätiedotus, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, , Rahoittaja: Sitra Hoppu, Kujala, Lehtisalo, Tapanainen, Pietinen (toim.) Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Keso, Lehtisalo, Garam (toim.) Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. Leipätiedotus

11 Taustaa Tietoa nuorista lähinnä Kyselytutkimuksilla (mm. Kouluterveyskysely) Huolenaiheita: ylipaino, jaksaminen, napostelu- ja pikaruokakulttuuri Lisätietoa nuorten ruokavaliosta sekä miten siihen voidaan vaikuttaa 11

12 Intervention tavoitteet Sokerin saanti vähenee Kuidun saanti lisääntyy Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö lisääntyy Useammat oppilaat syövät koululounaan Koululounas koostetaan monipuolisemmin Koulussa syötävien välipalojen laatu paranee 12

13 Interventio RUOKAILUYMPÄRISTÖ Terveellisiin valintoihin kannustava ympäristö kotona ja koulussa TIEDOT JA TAIDOT Nuorten ravitsemuskasvatus KOULUAIKAINEN RUOKAILU Kouluaikaisen ruokailun toimivuus, viihtyisyys ja tarjonta TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ RUOKAILUYMPÄRISTÖ Ympäristön muutokset, nuorten ja aikuisten asennemuutokset, yhteistyö Ateriapalvelu ja kouluravintola, kouluyhteisö Oppilaat, vanhemmat, koulun aikuiset Oppilaat (välittäjinä opettajat ja terveydenhoitaja) Pehmeän leivän tarjoaminen Mausteet Ksylitolipastillit Kouluravintolan viihtyisyys: pöytäliinat, leipäkorit ym. Oma Kouluravintola konsepti: nimikilpailu, omat säännöt, ruokailutoimikunta Keittiöhenkilökunnan koulutus ja informointi Virvoitusjuoma- ja makeisautomaattien poistaminen Järkipalaa-automaatit Välipalavalikoiman muutokset ja hyvien välipalojen mainonta Oppilaiden ja koulun aikuisten draamatyöpajat Koulun aikuisten infopäivä Keskustelut rehtorin ja muiden koulun aikuisten kanssa Koulun säännöt Vanhempien kouluruokaillat, kalvosarja Nähdään kotona -lehti vanhemmille Tiedottaminen alkututkimuksen tuloksista oppilaille, koulun aikuisille ja vanhemmille Ystävänpäivän välipala Opetuskalvosarja Makukoulu Testit, pelit ja kilpailut Muut oppituntimateriaalit korppu.fi internetsivuston työkalupakki ja ravitsemus-terapeutin nettivastaanotto Hyvinvoinnin teemapäivä 13

14 Yhteenveto interventiosta Ympäristöt kuntoon Terveelliset valinnat helpoiksi Aikuisten asenteet ja vastuu Nuoria ohjaavien aikuisten ennakkoluulot estävät kehittämisen sekä kouluissa että kotona Käytännönläheiset opetusmateriaalit Nuoret tietävät paljon, mutta eivät aina osaa soveltaa tietojaan käytännössä 14

15 Kouluaikainen ateriointi ja yhteys elintapoihin Lähteet: Vikstedt ym. THLn raportteja 22/2012 ja Raulio ym. KTL:n raportteja B26/2007

16 Selvityksen tausta STM:n suositus joukkoruokailun kehittämisestä v ( pdf) Suurkeittiöissä tarjotaan vuosittain 150 ateriaa/hlö Kodin ulkopuolisella aterioinnilla on Suomessa suuri kansanterveydellinen merkitys Koulu- ja työpaikkaruokailu ovat ravitsemuspolitiikan kulmakiviä Joukkoruokailun ravitsemuslaatua kehitettävä ja seurattava 16

17 Kouluruoka on säilyttänyt asemansa, vain 10% käy ruokalassa harvoin POJAT TYTÖT % päivänä viikossa 3-4 päivänä viikossa 2 päivänä viikossa tai harvemmin Syö koululounaan Kuva 1. Koululounaan syömisen säännöllisyys 17

18 Vain osa ateriasta syödään POJAT TYTÖT % Pääruoka Salaatti Maito/piimä Leipä Kaikki aterian osat Syödyt aterian osat Kuva 3. Kouluaterian eri osien syöminen 18

19 Koulussa syödään muutakin kuin kouluruokaa Pojat Tytöt % lk 9. lk Luk 1. Luk 2. Aol 1. Aol 2. Syö muutakin kuin kouluruokaa Kuva 5. Välipalojen syöminen koulussa eri oppilaitoksissa 19

20 Kouluruoan säännöllinen syöminen on yhteydessä muutoinkin säännöllisiin ruokatottumuksiin. Ne, jotka syövät koululounaan syövät useammin aamupalan. Syö koululounaan 5 päivänä viikossa Syö koululounaan 3-4 päivänä viikossa Syö koululounaan 1-2 päivänä viikossa tai harvemmin % viitenä aamuna/vko 3-4 aamuna/vko 1-2 aamuna/vko tai harvemmin viitenä aamuna/vko 3-4 aamuna/vko 1-2 aamuna/vko tai harvemmin Pojat Aamupalan nauttiminen Tytöt Kuva 7. Koululounaan syömisen yhteys aamupalan syömiseen 20

21 Kouluruoan säännöllinen syöminen on yhteydessä muutoinkin säännöllisiin ruokatottumuksiin. Ne, jotka syövät koululounaan syövät useammin päivällistä koko perheen kanssa % Syö koululounaan 5 päivänä viikossa Syö koululounaan 1-2 päivänä tai harvemmin Syö koululounaan 3-4 päivänä viikossa Ei varsinaista ateriaa iltaisin Ateria valmistetaan iltaisin, mutta perhe ei syö yhdessä Perhe syö iltaisin yhdessä Ei varsinaista ateriaa iltaisin Ateria valmistetaan iltaisin, mutta perhe ei syö yhdessä Perhe syö iltaisin yhdessä Pojat Perheaterian nauttiminen Tytöt Kuva 8. Koululounaan syömisen yhteys päivällisen syömiseen 21

22 Kouluolot ja kouluruokailu, pojat Bullied at school less than once a week Bullied at school at least once a week Likes to be at school Doesn't like to be at school Don't eat school meal Eats sweets at least once a week Drinks beverages at least once a week 22

23 Kouluolot ja kouluruokailu, tytöt Bullied at school less than once a week Bullied at school at least once a week Likes to be at school Doesn't like to be at school Don't eat school meal Eats sweets at least once a week Drinks beverages at least once a week 23

24 Elintavat ja kouluruokailu Overweight 90 Normal weight Underweight Smokes daily 50 Doesn't smoke Gets drunk at least once a month Doesn't get drunk No family dinners in the evenings Family dinners in the evenings 0 Boys Girls Eats the school meal 24

25 Age Pupil's education, High school Suomalaisnuorten ateriointi Mother's education, University Does not smoke Does not get drunk Bedtime earlier than 11 pm Does not feel fatigue Not being overweight Has enough PA during leisure time OR 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Syö kolme ateriaa päivässä Boys Girls 25

26 Kasvisten ja hedelmien kulutus suomalaisnuorilla OR 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Age Education, high school Kasvisten ja hedelmien kulutus Does eat breakfast daily Boys Does have family dinner Girls Does not smoke Does not get drunk Bedtime Has enough earlier than PA during 11 pm leisure time 26

27 Täysipainoinen kouluruokailu on parasta ravitsemuspolitiikkaa 1) Kouluruokailua on kehitettävä yhteistyössä, jossa ovat mukana oppilaat, opetushenkilöstö, kouluruokailusta vastaavat ja päätöksentekijät. 2) Koululle terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja ruokailuympäristö 3) Kouluruokailun asemaa paikallisessa opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa tulee vahvistaa. Yhteistyö kotien ja eri henkilöstöryhmien välillä tulee kirjata näkyviin samoin kuin ruokailun ajoitus ja vähimmäisaika. 4) Kouluissa tarjottavan ruoan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. 5) Kasvisten ja hedelmien tarjontaa tulee lisätä. Koululounaiden salaattivalikoimaa ja välipalojen hedelmä- ja kasvistarjontaa tulee monipuolistaa. 6) Kouluja tulee edelleen kannustaa makeis- ja virvoitusjuomaautomaattien poistamiseen. 27