Suomesta lasten ruokamaa!

Transkriptio

1 Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko Keski-Suomen museon auditorio, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä

2 Kuinka tärkeä asia ruoka on? Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Jos haluat ymmärtää muita kulttuureita, syö heidän ruokaansa. 2

3 Ruoka on aina arvovalinta 3

4 Esityksen sisältö Ruoka poliittisella agendalla Suomesta lasten ruokamaa miksi? Suomesta lasten ruokamaa - miten? 4

5 Ruoka puhuttaa! 5

6 Ruoka poliittisella agendalla 6

7 Ruoka mukana eri politiikoissa Hallitusohjelmassa toista kertaa - lähi- ja luomuruokaohjelmat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Huomisen ruoka-strategiaehdotus ruokapoliittinen selonteko 2011 Maabrändityöryhmän julkilausuma Lasten ja nuorten ruokakasvatus 7

8 Ruokarintamalla paljon hankkeita Ruoka kaupunkien agendalla: mm. Helsingin ruokakulttuuristrategia Ruokakulttuuriprofessuuri (HY) 2011 Lähiruokatapahtumia ja toreja eri puolilla Suomea Yli 100 lähi- ja luomuruokaan erikoistunutta Kivijalka-kauppaa eri puolilla Suomea Uusi Pohjoismainen Ruoka, Pohjoismaisen ministerineuvoston hanke 8

9 Suomalaisen yhteiskunnan kaksi helmeä Kouluruokailu ja Kotitalousopetus Olemmeko osanneet arvostaa ja hyödyntää helmiämme riittävästi? 9

10 Ruokakasvatus kouluissa: kouluruokailu Kouluruokailu Päivittäin tarjottava tarkoituksenmukaisesti ohjattu, täysipainoinen ja maksuton ateria, joka opettaa terveellisiä ravitsemusvalintoja ja edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Kouluruokailu kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta. Yhdessä syöminen kasvattaa ruokakulttuuriin ja kannustaa arvostamaan ruokaa ja ruokailua. Ruokailutauko tarjoaa virkistäytymismahdollisuuden sekä oppilaille että opettajille.

11 Ruokakasvatus kouluissa: kouluruokailu Kouluruokailu on pedagoginen työväline, jonka avulla voidaan johdattaa pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua ja hintaa ruoan ympäristövaikutuksia teknologiaa ja globalisoitumista monikulttuurisuutta paikallista ruokakulttuuria erilaisia ruokavalioita hyvien tapojen merkitystä

12 Ruokakasvatus kouluissa: kotitalousopetus Kotitalousopetus Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Neljä keskeistä sisältöaluetta Perhe ja yhdessä eläminen Ravitsemus ja ruokakulttuuri Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Koti ja ympäristö

13 Ruokakasvatus kouluissa: kotitalousopetus Ravitsemus ja ruokakulttuuri, sisällöt: Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka Ruoan laatu ja turvallisuus Perusruoanvalmistusmenetelmät Aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa Ruokakulttuurien muuttuminen

14 Suomesta lasten ruokamaa miksi? Ihminen ei kulje yksin, jokaisen vierellä on toinen ja jokaisen jälkeen tulee vielä muita. 14

15 Makumuistot kantavat läpi elämän Syömään oppiminen ja ruoasta nauttiminen on taito siinä missä muutkin lapsen omaksumat ja oppimat asiat. Tottumus makuihin syntyy jo varhaislapsuudessa Makuja Muistellaan Mummona 15

16 Ruoka ja sen alkuperä on hyvä tuntea Ruoan arvostus Kestävän kehityksen näkökulma Sesonginmukaisuus Talous, ympäristö, yksilön ja yhteisön hyvinvointi Teemapäivät ja -viikot tutustuttavat vuodenajalle tyypillisiin ruokiin ja ruokakulttuuriin. Lähiruokaa suosiva on sekä ympäristön ystävä että kotimaisen tuotannon tukija. 16

17 Miksi? Ruokakasvatus kodeissa Aikuisen sana painaa ja esimerkki vaikuttaa Lasten ruokailuvalintoja ohjaavat heidän omat mieltymyksensä ja ympäristön antama malli. Lapsuudessa omaksutut ruokailutottumukset vaikuttavat läpi elämän. Tavoitteena avoin ja luonteva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen Monipuolinen ja kasvispitoinen ruokavalio Kohtuus

18 Suomesta lasten ruokamaa miten? 18

19 Nykyiset vahvuudet; tunnista, tunnusta, ota käyttöön Varhaiskasvatus: - ruokailuhetkiin panostaminen - pedagoginen ulottuvuus käyttöön Perusopetus aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta; kokki- ja kotitalouskerhot, makukoulut - ruokakasvatus jo alusta asti pitkäjänteiseksi - kouluruokailuhetkille mallikelpoinen toteutus - oppiaineiden välinen yhteistyö Toisen asteen opinnot; lukio, ammatillinen peruskoulutus Vapaa sivistystyö 19

20 Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Oppimisjatkumo Varhaiskasvatuksessa herätellään kiinnostusta itsenäiseen ruokailuun ja yhdessä syömiseen. Leikin varjolla opetellaan hyviä tapoja ja luodaan mukavia ruokamuistoja. Esiopetuksessa huomioidaan jo tapakasvatuksen tavoitteet ja siirrytään harjoittelemaan kouluruokailua. Ohjauksen merkitys korostuu, kun lapsi oppii annostelemaan itse ruokansa ja aterioimaan aikaisempaa itsenäisemmin.

21 Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Vuosiluokilla 1 6 ruoka- ja ravitsemuskasvatusta tukevat kouluruokailun ja ohjausroolistaan tietoisen kouluhenkilökunnan lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminta ja esimerkiksi kokki-, kotitalous- ja makukoulukerhot. Vuosiluokilla 7 9 ohjauksen ja aikuisen antaman mallin merkitys korostuu entisestään. Kotitalousopetus tukee ruokakulttuuri- ja ravitsemustietoisuuden kehittymistä. Lukiossa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan vastuu itsestään kasvaa. Ohjauksesta voi silti yhä olla hyötyä ainakin ravitsemuskasvatuksen kannalta.

22 Suomalainen tiedekasvatus Tiede tieto taito ymmärrys innostuksesta, tutkimisesta ja käytännönläheisyydestä arjen tiedekasvatus Luonnontuntemus Tutkiva oppiminen Teknologiakasvatus Käytännön ruoanlaittotaidot Ruoanvalmistuksen työvälineet ja laitteet, keittiö, ruokailutilat pakkausten suunnittelu teknologian rooli ja vaikutus muuttuvassa yhteiskunnassa Uusiutuva ja kestävä energia Eettiset kysymykset, jotka liittyvät teknologiseen kehitykseen Terveys ja turvallisuus lainsäädännössä Suunnittelun haasteet, kun painopisteenä on ruoka Teknologian mahdollisuudet luovan ruoanvalmistuksen osana Ruoka-aiheiset multimediapelit 22

23 Luonnontuntemus on a&o myös ruokaasioissa Mistä ruoka tulee ja ruoan reitit opetussuunnitelmiin: - maatilavierailut suomalaiset ruoantuottajat ovat kiinteässä yhteistyössä ja valmiita kehittämään keinoja ja menetelmiä ruokakasvattajien kanssa - koulukasvitarhat kasvien kasvattaminen - elintarvikeyritysvierailut - osallistuminen ja osallistaminen kouluruokailussa - oppiaineiden välisen yhteistyön mahdollisuudet oppimisjatkumot ja kokonaisuuksien hallinta 23

24 Ruokakasvatusyhteistyö Ruokakasvatus kuuluu kaikille Tavoitteena on välittää eteenpäin lapsille ja nuorille ruokaosaamista eli tietoa ruoasta, ruokailusta ja ruokakulttuurista ja taitoa soveltaa tietoa käytäntöön. Ruokakasvatuksen keskiössä ovat koti ja koulu; katalyyttinä on onnistunut yhteistyö. Menestyksekästä ruokakasvatusyhteistyötä siivittävät avoin viestintä ja luonteva vuorovaikutus.

25 Koko yhteiskunta mukaan Lapset Ravintolassa mitä laitetaan? terveydellisyys, maittavuus, teemat, kaikkien aistien ravitseminen oppimisen ja ruoan arvostuksen kannalta kehitettävä fiksuja ruokatuotteita Ruokateatteri Tapakasvatus - tapasankari Kauppa? Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia 25

26 Marjaana Manninen Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus 2008 Ohjaa ruoan valmistusta ja raaka-aineiden valintaa Kiinnittää huomion myös ohjauksen merkitykseen, aterian tarjoamisen ajankohtaan ja ruokailun kestoon (vähintään 30 min) Perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon 2005 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa 2012

27 Marjaana Manninen Opetushallitus Pyrkii edistämään kouluruokailua sekä koulun ja kodin yhteistä ruoka- ja ravitsemuskasvatusta Oph.fi/kouluruokailu/kotivaki Edu.fi/kouluruokailu Laatii mm. esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetusneuvos Marjaana Manninen vastaa opetussuunnitelmaasiantuntijana kouluruokailun, kotitalousopetuksen ja kuluttajakasvatuksen kehittämisestä

28 Opetushallitus Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan kouluruokailun merkitystä ja koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen tulee kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa määrätään, että toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala ja että välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta.

29 Suomi lasten ruokamaana on toimintaa - tekemistä, joka pitää ottaa haltuun! 15% tietoa ja taitoa 35% tahtoa ja halua 50% rohkeutta ja uskallusta TAVOITTEEN TARKISTAMINEN MITÄ minä voin tehdä? Mitä MINÄ voin tehdä? Mitä minä VOIN tehdä? Mitä minä voin TEHDÄ? TEKEMINEN

30 Investoimalla ruokaan, ruokailuun ja perinteisiin vaikutetaan myös oman maakunnan ja koko Suomen tulevaisuuteen myönteisesti. Suomalaisten lasten kestävä ruokamaailma kelpaa malliksi maailmalle. 30