Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä"

Timo-Pekka Kinnunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mikkeli Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä Sari Niinistö, erikoistutkija, THL Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1

2 Sisältö Maahanmuuttajien ravitsemuksen erityispiirteet Mitä suomalaisissa ruokasuosituksissa sopivaa maahanmuuttajille Kansainvälisiä ruokasuosituksia ymmärrystä ruokakulttuurien kirjosta Muita erityiskysymyksiä Perheen ohjaus painonhallintaan Ruoan turvallisuus 2

3 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 3

4 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN 2014 Ruokavalion kokonaisuus Säännöllisten ja jokapäiväisten valintojen merkitys Ruokaa syödään sopivasti niin, että energian saanti vastaa kulutusta. Yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu on tarpeetonta. Perustuu kasvikunnan tuotteisiin Laadukkaat proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien lähteet Heli Kuusipalo / erikoistutkija 4

5 Koko perheen terveyttä edistävä syöminen Säännöllinen ateriarytmi Pitkät ruokavälit altistavat turhalle napostelulle ja hallitsemattomalle syömiselle Pienillä lapsilla 4-6 ateriaa päivässä (välipalojen laatu) Yhteydessä ruokavalion monipuolisuuteen Perheen tarpeiden mukaan joustava 5

Suomessa asuvat noudattavat tänne valmisteltujen suositusten periaatteita Syöminen säännöllisesti D-vitamiinisuositus tärkeä Jodisuositus Foolihappolisä

7 Suomessa asuvat noudattavat tänne valmisteltujen suositusten periaatteita Syöminen säännöllisesti D-vitamiinisuositus tärkeä Jodisuositus Foolihappolisä raskautta suunniteltaessa ja alkuraskaudessa Suola, sokeri, rasva globaali suositus Pakkausmerkinnät - Sydänmerkki Heli Kuusipalo / erikoistutkija 7

8 Miksi ravitsemussuosituksia tarvitaan? Ravitsemus yhä keskeisempi osa terveyttä Varhaisvaihe kriittisin (1000 pv): kehitys, tottumusten muovautuminen Paljon tutkimusta, vielä enemmän hälyä, monta tapaa rakentaa hyvä arki tietolähteeksi ja tueksi ammattilaisille ja muillekin Heli Kuusipalo / erikoistutkija 8

9 Kansainväliset suositukset samat pääpiirteet, erilaiset painotukset Heli Kuusipalo / erikoistutkija 9

10 Maita, joissa annettu ravitsemussuosituksia väestölle Heli Kuusipalo / erikoistutkija 10

11 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 11

12 Eriarvoisuus kuvastuu suosituksissa Heli Kuusipalo / erikoistutkija 12

13 Eri maiden ravitsemussuositusten pääviestit (lähde FAO 2016) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 13

14 USDA: uudet suositukset loppusyksy Heli Kuusipalo / erikoistutkija 14

15 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 15

16 Thaimaa; Heli Kuusipalo / erikoistutkija 16

17 UK lautasmalli (Eatwell plate 2007) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 17

18 Etelä-Afrikka; tasapainoinen ruokavalio (2013) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 18

19 Kaakkois-Aasian ruokapyramidi (2012) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 19

20 Japanin Okinawa diet (2005) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 20

21 Saksan kestävän kehityksen ravitsemussuositukset (DGE 2016) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 21

22 Ruotsin suositukset samat kaikille (2015) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 22

23 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 23

24 Maahanmuuttajien keskeisimmät ravitsemukselliset haasteet (Maamu 2008) D-vitamiinitasot, myös saanti alhaisia Lisätyn sokerin saanti suurempaa kuin suosituksissa, etenkin lapsiperheissä Suolan saanti ja kovan rasvan saanti liian suurta Lasten ruokavaliossa liikaa energiapitoisia janojuomia vesi! Heli Kuusipalo / erikoistutkija 24

25 Materiaalia neuvontaan _verkkokuvat_1.pdfhanmuuttajien-terveysneuvontaan Syö Hyvää selkokielinen materiaali, kuvat, videot Heli Kuusipalo / erikoistutkija 25

26 Syöminen ei ole vain ravintoa Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne lapset ja nuoret oppivat uusia makuja, perustaitoja, yhdessäoloa sekä ruokapuhetta Ruokailulla on vahva sosiaalinen merkitys Lapsen lähipiirin aikuiset sekä kotona että päivähoidossa ja koulussa toimivat kasvatuskumppaneina ja roolimalleina lasten ruokakasvatuksessa Heli Kuusipalo / erikoistutkija 26

27 Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 31 ) Tavoitteena on tarjota koululaisille ravitsemussuositusten mukainen ja maukas ateria päivittäin Päiväkoti- ja kouluruokailu tukee terveyden tasa-arvon edistämistä Heli Kuusipalo / erikoistutkija 27

28 Lounas- ja kouluruokailu Kouluruokailu on tärkeä osa ruokakasvatusta - yhteistyö koulun aikuisten, oppilaiden ja vanhempien välillä edistää hyvän ruokailun ja ravitsemuksen toteutumista - kouluille terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja ruokailuympäristö Heli Kuusipalo / erikoistutkija 28

29 Yhteenveto Laaja tutkimustieto suodatetaan pyramidiksi. Lautasmallin tai ateriamallin avulla voidaan havainnollistaa ruoan ravitsemuslaatua. Ei ole yhtä oikeaa lautasmallia, vaan monta hyvää tapaa aterioida. Suositusten toteutuminen käytännössä ja terveyden edistäminen ravitsemuksen avulla onnistuu parhaiten käytännön kautta; valmistamalla ruokaa ja syömällä yhdessä. Järjestöillä ihmisillä - on keskeinen merkitys hyvän syömiskulttuurin edistämisessä myös maahaanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Oma ruokakulttuuri voimavarana suomalaisilla opittavaa muista ruokakulttuureista! Heli Kuusipalo / erikoistutkija 29

30 Lapsiperheen ohjaaminen painonhallintaan Heli Kuusipalo / erikoistutkija 30

31 Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Säännöllinen ja tasainen ateriarytmi Riittävä syöminen aamulla ja lounaalla Aterioiminen vain ruokapöydän ääressä Kotona ei saatavilla esimerkiksi keksejä, makeisia Lapsella mukavaa tekemistä ja iloa tuottavia asioita. Lasta ohjataan tunnistamaan paha mieli ja helpottamaan sitä vanhemman kanssa juttelemalla Ruokaa ei käytetä palkkiona Vähentää tarvetta naposteluun ja epäterveellisiin ruokavalintoihin iltapäivällä ja illalla. Ruokailu TV:n tai tietokoneen ääressä voi lisätä ns. opittua nälkää Herkut houkuttelevat naposteluun. Syömisen sijaan etsitään muuta tekemistä pitkästymiseen tai pahan mielen helpottamiseen. Palkkiona käytettävät ruokaaineet koetaan miellyttävinä. 31

32 Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Terveyttä edistävät ruokavalinnat Perheen ruokailu yhdessä Miellyttävät ruokailutilanteet Vanhempien malli täysipainoisten ruokaaineiden syömisessä Uusien makujen maistelu toistuvasti Kasvisten, hedelmien ja marjojen helppo saatavuus Ohjaavat lapsia täysipainoisiin ruokatottumuksiin. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät happamia ja karvaita makuja, jotka vaativat useita maistamiskertoja maistuakseen miellyttäviltä Esityksen nimi / Tekijä 32

33 Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Energian saannin vähentäminen aterialla, iänmukaiset ruoka-annokset Lapsi ottaa itse ruuan Ruokaa ei tuputeta Lasta ohjataan sanallisesti tunnistamaan nälkä, kylläisyys ja ähkykylläisyys Lapsi syö hitaasti Ruuassa kohtuullisesti rasvaa ja sokeria Ateriaa edeltäen/aterialla kasviksia tai jälkiruokana tuoreita hedelmiä/marjoja Viljatuotteet täysjyvästä Nälän ja kylläisyyden tunteen tunnistamisen tukeminen ja kunnioittaminen Kylläisyyden tunteen kehittyminen vie aikaa Aterian energiatiheyden pienentäminen vähentää energian saantia. Riittävä kuidun saanti voi helpottaa painonhallintaa Esityksen nimi / Tekijä 33

34 Ruoan turvallisuus Suomalainen ruoka pääsääntöisesti puhdasta ja turvallista Ruokiin voi liittyä vaaratekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, esim. Mikrobit, pieneliöt, kasvinsuojeluaineet, ympäristösaasteet, kuten raskasmetallit, joissakin elintarvikkeissa luonnostaan runsaasti esim. nitraattia, ruoanvalmistuksessa voi syntyä haitallisia aineita esim. PAH Joidenkin ruokien käyttöön esitetty rajoituksia: perustuvat tutkimustietoon ja varovaisuusperiaatteeseen (=turvallisuudesta ei ole tietoa) Heli Kuusipalo / erikoistutkija 34

35 Ruokaturvallisuus: Herkät kuluttajaryhmät Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta pienet lapset, raskaana olevat ja imettävät naiset Raskausaikana ja imetettäessä mahdolliset haitalliset aineet voivat kulkeutua kehittyvään sikiöön tai rintamaidon välityksellä lapseen Pienen lapsen ruokavalio on usein suppeampi ja heidän elimistönsä on aikuisia herkempi haitallisille yhdisteille Pienten lasten immuunipuolustus ja maksan kyky käsitellä vierasaineita ei ole vielä täysin kehittynyt 35

36 Elintarvikkeiden turvallinen käyttö lapsiperheessä ruokavalion kokonaisuus ravitsemusturvallisuuden perusta Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio Elintarvikkeiden oikea käsittely Turvallisen käytön ohjeet ja rajoitukset

Esimerkkejä turvallisen käytön ohjeista Ajantasaiset ohjeet: http://www.evira.

37 Esimerkkejä turvallisen käytön ohjeista Ajantasaiset ohjeet: evira_taulukko_turvallisen_kayton_ohjeet_final.pdf

38 Nitriitti Imeväisikäiset: Makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä ei käytetä. 1-2-v: Enintään 1 makkara-ateria viikossa ja korkeintaan 3-4 leikkelesiivua (n. 15 g) viikossa. Yli 2-v: Makkaran, nakkien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 g viikossa, mikä tarkoittaa esimerkiksi: 1 makkara-ateria viikossa ja 1 leikkelesiivu (n. 15 g) päivässä tai 2 makkara-ateriaa viikossa, ei leikkeleitä tai 2 leikkelesiivua päivässä. 38

39 Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet koottuna suosituksen liitetaulukossa 1 Taulukkoa ylläpidetään Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa at/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/ Video: Kuusi simppeliä ohjetta, joilla voit välttyä ruokamyrkytyksiltä

Samankaltaiset tiedostot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN