Mihin hävisi luonnonkala?

Transkriptio

1 Mihin hävisi luonnonkala? Kala - Fisk -lehti kirjoittaa otsikolla "Upporikasta ja rutiköyhää" luonnonkalan tilanteesta kalakaupassa. Juttu kokonaisuudessaan alla. Luonnonkalasta on tullut kotimaisessa kalakaupassa kaksipiippuinen juttu. Kalaa riittää vesissä, mutta sitä ui kalatiskiin liian vähän, arvioi pitkän linjan kalakauppias Mika Mäkinen. Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas puolestaan kaipaa päättäjiltä ripeitä ja oikeita toimia niin kalastajien kuin luonnonkalasaaliiden turvaamiseksi. Jyväskylän Kauppakadulle viime joulukuussa avattu Kalaliike Mäkinen on keräilyharvinaisuus suomalaisessa kalakaupassa. Liike myy pelkkää kotimaista kalaa ja ihan omissa liiketiloissa. Perinteinen kivijalkakauppa on käynyt harvinaiseksi Suomessa. Meillä homma on kuitenkin lähtenyt mukavasti liikkeelle. Kaupunkilaiset alkavat vähitellen löytää oman kalakauppansa, kolmannessa sukupolvessa kalakauppaa yhdessä sisarensa Ursulan Sorrin kanssa käyvä Mika Mäkinen kertoo. Kalastajilla vaikea talvi takana Mäkinen on kalakauppiaaksi harvinaisen tyytyväinen. Kotimaista kalaa on riittänyt kohtuullisen hyvin läpi talven ja kevään. Mäkisen pitävät pääsääntöisesti kalassa Vaasan alueen merikalastajat sekä Keiteleen, Kivijärven ja Konneveden järvikalastajat, Tiedän, että talvi oli vaikea kalastajille. Välillä kalalle ei päässyt pakkasista tai jääolosuhteista johtuen ollenkaan. Olemme kuitenkin kehittäneet hyvät ostoverkostot suoraan kalastajiin ja kalastusosuuskuntiin. Kalatiskiin on saatu myytävää silloinkin, kun muilla on ollut tarjolla lähinnä ei-oota, Mäkinen kertoo. Kuhan, hauen ja muikun saatavuus on ollut Mäkisen mukaan kohtuullisella tasolla. Matikkakausi oli jopa erinomainen. Sen sijaan ahventa ei ole saatu merestä eikä järvestä. En muista, milloin tilanne olisi ollut näin huono. Samoin siika on ollut pitkään kortilla. Tarjolla on ollut lähinnä kasvatettua siikaa, ja sitäkin fileoituna. En ole ostanut, sillä hankimme kalan mahdollisuuksien mukana kokonaisena ja perkaamme sen itse. Silloin tiedämme tarkkaan, millaista kalaa myymme asiakkaille, Mäkinen sanoo. Tasaisempaa tarjontaa, kiitos! Jos kalakauppias saisi käyttää Hyvän Haltijan taikasauvaa, kotimaisen kalan markkinoille luotaisiin tasaisen tarjonnan tilanne. Sesonkivaihteluja pitäisi tasata esimerkiksi kalan pakastamiselle. Silloin myös kalan hinta ei heittelisi niin paljoa. Pakastettu kala pitää mielestäni myydä kuluttajallekin pakastettuna, jotta laatu säilyisi mahdollisimman hyvänä. Mäkinen haluaisi myös monipuolistaa kalankäyttötottumuksia. Silakan arvostus on laskenut, hauki kiinnostaa harvoja. Lahnaa ja säynettä ei osata hyödyntää. Ne ovat kaikki kuitenkin erinomaisen hyvänmakuisia kaloja ja monipuolistavat kotimaisen kalan tarjontaa. Niiden saatavuuskin on hyvä, Mäkinen pohtii. Kalastajilla kova talvi takana Kalakaupan huolet tiedetään Suomen Ammattikalastajaliitossakin. Viime talven ja kevään saatavuusongelmat selittyvät paljon kylmällä talvella ja hankalilla jääoloilla. Voi sanoa, että Suomessa oli kunnon talvi pitkästä aikaa. Rannikkokalastajat olivat jo odotelleetkin pääsyä kunnon jäille, mutta talviolosuhteista tuli poikkeukselliset. Jäät tulivat varhain ja niiden myötä jään päälle nousi paljon vettä. Kun päälle satoi lunta, lumen ja jään väliin syntyi liikkumista ja kalastusta vaikeuttava sohjokerros, Jordas kertoo.

2 Talviolosuhteet pitivät alkuvuodesta pari kuukautta silakkatroolaritkin satamissa. Silakkamarkkinat olivat käytännössä seis sen aikaa. Nyt silakkaa on voitu taas pyytää normaalisti. Silakkaa meressä on runsaasti, mutta isosta fileesilakasta on markkinoilla pulaa. Keskikokoinen silakka menee pääosin vientiin Venäjälle ja Baltian maihin, Jordas kertoo. Kuhaa on mutta väärissä paikoissa Kotimaisen suomukalan markkinoilla on jaettu niukkuutta. Siian, ahvenen ja kuhan kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suomukalojen saatavuus riippuu pitkälle luonnonolosuhteista. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Kuhan kohdalla jäätilanne ohjasi saatavuutta talvella. Keväällä kuhaa nousi hyvin. Suomen kuhakannat ovat Riista- ja kalantutkimuslaitoksen arvioiden mukaan hyvässä kunnossa. Lämpimät kesät suosivat kuhaa. Kuhan saatavuus on silti ollut kokonaisuudessaan heikkoa, koska kuhaa ei saada kunnolla vanhoista pyyntipaikoista. Ilmeisesti haittaeläimet häätävät kuhat uusille suojaisemmille paikoille lähemmäksi rantavesiä. Kalastajat eivät välttämättä näille pyyntipaikoille pääse, Jordas kertoo. Siikasaaliiden laskun takana ovat ilmeisesti muutokset luonnonolosuhteissa. Kenelläkään ei ole selkeitä vastauksia, mitä siialle on tapahtunut. Siian saatavuus on ollut parasta Merenkurkun alueella. Ehkä kyse on ravinnon, hylkeiden ja veden laadun aiheuttamien muutosten yhteisvaikutuksesta. RKTL on käynnistänyt Perämerellä tutkimuksen syiden löytämiseksi. Ahvenen kohdalla on samantapainen tilanne. Saatavuus on ollut viime vuodet heikkoa. Syytä ei oikein tiedetä. Saaristomerellä ahventa saadaan parhaiten, Jordas kertoo. Itämeren lohen kysyntä ja arvostus ovat nousussa mutta nykyiset kalastuksen aikarajoitukset pitävät huolen siitä, ettei edes lohikiintiötä saada täyteen. Saaliiksi saatu Itämeren lohi myydään yhä enemmän suoraan kalastajien toimesta paikallisesti. Lohisaaliiden määrä on poliittinen kysymys, muistuttaa Jordas. Hauen ja lahnan kohdalla saatavuusongelmia ei ole. Mutta menekkiongelmia on. Hauki ei ole enää kaupallisesti tärkeä kala. Sen kysyntä ja hinta on laskenut. Kalastajien kannattaa nostaa haukea lähinnä sivusaaliina. Lahnakannat ovat selvästi vahvistuneet, mutta se ei kelpaa kalakauppaan. Kuluttajat eivät osaa sitä enää käyttää, Jordas sanoo. Suunta käännettävä Kotimaisen kalan tulevaisuus riippuu Jordaksen mukaan niistä yhteiskunnallisista toimista, joilla kalastusta ja kalastajien ammattiedellytyksiä kehitetään. Kalalla on hyvä kysyntä, kala on todellista lähiruokaa ja meillä kalakannat kestävät kalastusta. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on kalastuksen kannattavuus. Emme saa uusia kalastajia alalle, jos työ ei anna riittävää elantoa. Kalastus on kovaa työtä ja täyspäiväiseen ammattikalastukseen on investoitava suuriakin summia, Jordas sanoo. Jordas haluaisi puhaltaa pois kalastuksen ympärillä olevan kylmän ilmapiirin. Kalastusalueita poistuu käytöstä luonnonsuojelun nimissä, kalastajia ei kaivata vapaa-ajan kalastuksen sekaan, poliittiset päätökset ja direktiivit kaventavat kalastuksen toimintamahdollisuuksia kalansaaliita syövistä hylkeistä ja merimetsoista puhumattakaan. Meiltä on Suomessa kalastajat loppumassa. Se on karu tosiasia. Ja ilman kalastajia loppuu kotimaisen luonnonkalan saanti. Tilanne on pääosin poliittisten päätösten syytä. Kalastus tarvitsee nyt todellista yhteiskunnallista tukea ja kannustusta suunnan kääntämiseksi. Vain siten pidämme huolta siitä, että kotimaista luonnonkalaa on jatkossakin kalatiskissä, Jordas muistuttaa. Lähde: Kala - Fisk kesäkuu 2010, teksti Mika Remes ( )

3 Ammattikalastajat: Luonnonkalan osuus kalansyönnistä nostettava yli 10 prosentin Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus suomalaisten kalan kulutuksesta on noin seitsemän prosenttia. Suomen Ammattikalastajaliiton tavoite on nostaa kalan omavaraisuusaste yli kymmenen prosenttiin esimerkiksi edistämällä silakan elintarvikekäyttöä. Kalastajat olivat mukana valmistelemassa maa- ja metsätalousministeriön viikko sitten vahvistamaa kansallista ammattikalastusohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Sen tavoitteena on, että ammattikalastus tuottaa korkealaatuista kalaa jalostuksen, kaupan ja kuluttajien tarpeisiin ja että markkinoille tulevan kotimaisen kalan määrä ja arvo kasvaa. Hylkeet ja merimetsot vaikeuttavat kalastusta Ammattikalastajien puheenjohtaja Olavi Sahlstén pitää seitsemän prosentin omavaraisuutta häkellyttävänä. - Toivomme, että maa- ja metsätalousministeriö ja muu hallinto sisäistävät tilanteen vakavuuden. Nopeimmin tuloksia saadaan aikaiseksi laittamalla vahinkoeläimet kuriin. Hylkeet ja merimetsot vaikuttavat kielteisesti kalastukseen ja kalakantoihin kaikilla merialueilla, Sahlstén sanoo. Ammattikalastusohjelman tavoitteena on varmistaa alan kehittyminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä elinkeinona. Se valmisteltiin yhdessä kalastuselinkeinon järjestöjen, kalastusyrittäjien, eräiden ELY-keskusten sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Lisää luonnonkalaa ja rapuja pöytään Ohjelman linjana on varmistaa kestävä kalastus muun muassa kehittämällä valikoivia kalastusmenetelmiä nuorten kalojen suojelemiseksi. Ministeriö lupaa huolehtia siitä, että kalastusta rajoitetaan vain sen verran, kuin kalakannan tila edellyttää. Ammattikalastuksen kohteena olevien kalakantojen katsotaan Suomessa olevan nyt hyvässä tilassa. Taustaraportin mukaan kalastuselinkeinon ydinkysymyksiä Suomessa ovat alan kannattavuuden parantaminen sekä luonnonkalan ja ravun hyödyntämisen lisääminen. Tavoitteena on rekrytoida uusia ammattikalastajia ja saada lisää vesiä ammattikalastajien käyttöön. Sahlsténin mukaan kalastusvesien saantia helpottavat muutokset lainsäädännössä tapahtuvat liian hitaasti. Hän toivoo, että jatkossa ammattikalastajan näkeminen myös Itämeren ravinteiden poistajana antaa uuden mahdollisuuden elinkeinolle. Lahnaa ehkä pikaruokakääreessä Ohjelmassa aiotaankin aloittaa hankkeita vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kuten lahnan ja särjen pyytämiseksi. Niin kutsuttu poistokalastus tarkoittaa ylitiheiden särkikalakantojen tehopyyntiä, joka antaa elintilaa arvokalojen, kuten ahvenen ja kuhan vahvistumiselle. Tehopyynnin saalis voidaan käyttää elintarvikkeena, rehuna tai bioenergian tuotannossa. Saalistavoitteena ohjelmassa pidetään tonnia.

4 Ministeriö kertoo, että poistokalastus aloitetaan kevättalvella käynnistyvässä pilottihankkeessa. Ylen uutisten mukaan suomalainen pikaruokalaketju halukas kokeilemaan tuotteissaan lahnaa, kunhan se voidaan käsitellä ruodottomaksi. Lahna luontuisi esimerkiksi fish and chips tyyppisiin annoksiin. Arvonnousulle annettu mittarit Ohjelmassa asetetaan tavoitemäärät kalansaaliiden ja arvon nostamiselle. Merialueen ammattikalastussaaliin määrän tulee tavoitteen mukaan olla vähintään tonnia, josta rannikkokalastus tonnia. Saaliin arvoa halutaan kasvattaa vuoden miljoonasta eurosta vähintään 25 miljoonaan euroon. Sisävesialueen ammattikalastussaaliin määrän halutaan kasvavan vuoden 2008 noin tonnista vähintään tonniin ja arvon noin 6 miljoonasta vähintään 8 miljoonaan euroon. Lähde: Ruokatieto ( ) Norjan lohen tuonti uuteen ennätykseen - kalan viennillä hyvä vuosi Norjasta tuotiin viime vuonna tuoretta lohta yhteensä 21,7 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,5 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lohen tuontihinta oli 3,48 euroa kilolta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuosina. Korkeampi kilohinta johtuu siitä, että Norja on tällä hetkellä maailmassa ylivoimaisesti suurin kasvatetun merilohen tuottaja. Pääkilpailijamaa Chilen kalatautiongelmat ovat vähentäneet sen tuotantoa merkittävästi. Viime vuonna Suomeen tuotiin noin 65 miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita. Määrä on suunnilleen sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Elintarvikekalan tuonti on kolminkertaistunut ja tuontiarvo lähes kolminkertaistunut 1980-luvun alkuun verrattuna. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimasta Kalan ulkomaankauppa tilastosta. Kalan viennillä hyvä vuosi Vuonna 2009 kalaa vietiin Suomesta elintarvikkeeksi ja rehuksi noin 60 miljoonaa kiloa. Elintarvikekalan osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Viennin arvo oli 36 miljoonaa euroa. Eniten kalaa, lähinnä kilohailia ja silakkaa, vietiin Venäjälle. ( ) Kolumni: Meri on petojen valtakuntaa Mikko Peltola Satakunnan kansassa kirjoitti 22.4 alla olevan kolumnin Satakunnan kansassa otsikolla "Meri on petojen valtakuntaa". Luvialainen kalastaja Jari Valtanen totesi osuvasti, että merestä on tullut petojen valtakunta. Hylkeet syövät jo enemmän kotimaista arvokalaa kuin ihmiset! Hylkeet vievät kalastajilta myytävät tuotteet ja rikkovat verkot. Hylkeen kestävät ponttonirysät helpottavat vähän tilannetta, mutta ovat kovin kalliita ja soveltuvat vain tiettvjen kalalajien pyyntiin.

5 Vaikka lähivesissämme liikkuu loistavaa kalaa, meille tarjotaan norjalaista lohta, kanadalaista siikaa, tanskalaista kuhaa ja nyt myös Aasian eksoottisia kalalajeja. Pahin uhkakuva on se, että kun nykyinen ammattikalastajien polvi lopettaa kalastuksen, olemme harrastajakalastuksen ja tuontikalan varassa. Jos haluamme jatkossakin säilyttää hyvät kalatiskit, tulisi hylje- ja merimetsokantoja vähentää merkittävästi ammattikalastuksen keskeisissä paikoissa. Harmaahylkeellä ja Saimaan norpalla ei ole juurikaan yhteistä, paitsi ehkä se, että harmaahylje on saanut serkustaan tarpeetonta sympatiaa. ( ) Anttila uhka ammattikalastukselle Selkämeren Ammattikalastajat ry:n mielestä ministeri Sirkka-Liisa Anttila on vakava uhka Selkämeren rannikkokalastukselle. Tämä on jatkunut viime vuosiin saakka huolimatta monista vaikeuksista, joita lohenkalastajat ovat saaneet kokea. Suurimpana uhkana on ollut harmaahylkeen hallitsematon leviäminen rannikon kalastusalueille. Hylkeenkestävät pyydykset ovat hieman parantaneet kalastajien asemaa taistelussa saaliista hylkeiden kanssa. Poliittisten päättäjien kanssa taistelu sen sijaan tuntuu epätoivoiselta. Lohenkalastuksen rajoitukset Selkämerellä ovat täysin kohtuuttomat. Lohta saa pyytää vasta, kun suuri osa lohista on ohittanut alueen. Tämä siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan lohia nousee pohjoisen jokiin ennätysmäärä ja jokien poikastuotanto on korkeinta vuosikymmeniin. Suoranaista sumutusta Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti kansallisen ammattikalastusohjelman Alkusanoissaan ministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi, että ministeriö tekee parhaansa ammattikalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, ja että ohjelma on vahva tahdonilmaisu tähän suuntaan. Pahemman luokan tekojen ja sanojen ristiriitaa on vaikea löytää. ( ) Lounaskala lentää Kaukoidästä Ruoka-ammattilaiset vannovat lähiruoan nimeen, mutta arjessa moni ruoka-aine on ulkomailta tuotua. Kotimaisen kalan ja vihannesten hinnat ovat pilvissä. Paistetusta kotimaisesta siiasta saa maksaa ravintolassa gourmet-hinnan. Lounasravintolassa kalaa syövä joutuu yleensä ulkomaisiin kuten Kauko-Idästä tai muualta Euroopasta tuotaviin raaka-aineisiin. Tuontikala maksaa nimittäin kolmanneksen kotimaisen kalan hinnasta. Lähiruoasta ja sesonkituotteista puhutaan kauniisti, mutta käytäntö on toinen. - Olisi loistavaa, jos voisimme tarjota kotimaista ahventa, kuhaa ja siikaa, mutta kahdeksan euron lounaalla ei pysty tarjoamaan kuin ehkä eestiläistä kuhaa, sanoo Haminan varuskuntakerhon keittiömestari Petri Löfström.

6 Ulkomaisesta kalasta haetaan ruokalistalle vaihtelua. - Sitä saa silakan hinnalla. Toinen vaihtoehto on tarjota pelkkää tarhattua kotimaista kirjolohta, mutta ei sitä voi joka päivä syödä. Lähde: Yle Kymenlaakso ( ) Kirjolohen tuotanto ennallaan, hinnat nousivat Suomessa kasvatettiin vuonna 2009 yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on lähes sama kuin vuonna Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalajimme, ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Viljellyn siian tuotantomäärän lasku pysähtyi, ja tuotannossa oli havaittavissa lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kirjolohta tuotettiin 12,7 miljoonaa ja siikaa 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi lähes sama määrä kuin vuonna 2008, noin 0,5 miljoonaa kiloa. ( ) "Kalabaliikki" Ohjaaja Timo Koivusalo kirjoitta Satakunnan Viikossa ammattikalastuksesta ja kalasta. Kalabaliikki on meille turkinkielestä tullut lainasana, joka tarkoittaa siellä sekamelskaa ja väentungosta, meillä kaaosta, kahakkaa ja metakkaa. Ihan kahakkaa ei ole odotettavissa, mutta metakkaa soisi pidettävän, nimittäin kalan syönnin ja kalastajien puolesta. Ammatikseen kalastavien ammattikunta on yhä pienenevä joukko, jonka elinkeino on uhattuna monelta suunnalta. Nuoripolvi ei enää kiinnostu raskaan ja vaativan työn antamasta epävarmasta elannosta. Erilaiset rajoitukset, säännöt ja kiintiöt kurittavat ammatikseen kalastavien elinkeinoa. Kiistaton tosiasia on, että EU:n myötä tuon ammatin aalloille asetettiin kohtuuttomiakin karikoita. Sen kautta on avautunut väylä tuonnille, joka nakertaa ammattikunnan leipää. Kiusaa tekevät myös hylkeet ja merimetsot, polttoaineen hinnannousu sekä meidän suomalaisten turha epäluulo kalan ruoaksi laittamisen vaikeudesta. Merissämme ui huikea hopea-aarre! Vuotuinen ammattilaisten nostama saalis merialueita on n. 90 miljoonaa kiloa, josta kolme neljäsosaa on silakkaa. Päästiinpäs lempiaiheeseeni. Olen vannoutunut silakan ystävä sen eri muodoissa. Oletteko muuten maistaneet kylmäsavustettua silakkaa? on hieno herkku. Listallani taitaa silti voiton viedä kultakylkinen savusilakka. Lähde: Satakunnan viikko ( ) Syö silakkaa! Viikonvaihteen Iltalehti kirjoitti silakasta kokonaisella aukeamalla. Syö silakkaa, oli Iltalehden kehotus.

7 Iltalehti kirjoittaa: "Tyhmä kansanhokema kuuluu: silakasta ei ole joulukalaksi. Kyllä on, ja juhannuskalaksi myös. Silakasta on kalaksi kaikkina vuodenaikoina." Jutussa esiteltiin Naantalin Rysän päällä -tapahtuman silakkaruokakilpailuun osallistuneista kilpailutöistä viisi. Lähde: Iltalehti ( ) Rysäsilakkaburgeri valittiin Naantalin parhaaksi silakkaruuaksi Voittaja-annos oli raadin mielestä onnistunut yhdistelmä perinteitä ja tätä päivää, saariston parhaita makuja burgerin muotoon valmistettuna. Rysäburger on ruisleipään valmistettu hampurilainen, jonka täytteenä on ruisjauhoilla leivitettyjä, paistettuja silakoita, uunijuureksia ja savujuustokastiketta, ja lisukkeena uudet perunat ja tillikurkkusalaatti. Annoksen kaikki raaka-aineet ovat paikallista lähiruokaa. Erityiskiitosta raadilta sai perunalisuke, jossa uudet perunat korvasivat burgerin perinteiset seuralaiset, ranskalaiset perunat. Savujuustokastike täydensi erinomaisesti ruisleivän ja silakan yhdistelmää ja joidenkin vierastamat silakan pienet ruodotkaan eivät tuntuneet rukiisessa burgerissa. ( ) EU:n elintarvikeviraston Maijala: Suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita EU:n elintarvikeviraston riskienarviointiosaston johtaja Riitta Maijala toteaa tänään Helsingin Sanomissa, että suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita. Suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa, Maijala muotoilee. Lähde: Helsingin Sanomat