Mihin hävisi luonnonkala?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mihin hävisi luonnonkala?"

Transkriptio

1 Mihin hävisi luonnonkala? Kala - Fisk -lehti kirjoittaa otsikolla "Upporikasta ja rutiköyhää" luonnonkalan tilanteesta kalakaupassa. Juttu kokonaisuudessaan alla. Luonnonkalasta on tullut kotimaisessa kalakaupassa kaksipiippuinen juttu. Kalaa riittää vesissä, mutta sitä ui kalatiskiin liian vähän, arvioi pitkän linjan kalakauppias Mika Mäkinen. Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas puolestaan kaipaa päättäjiltä ripeitä ja oikeita toimia niin kalastajien kuin luonnonkalasaaliiden turvaamiseksi. Jyväskylän Kauppakadulle viime joulukuussa avattu Kalaliike Mäkinen on keräilyharvinaisuus suomalaisessa kalakaupassa. Liike myy pelkkää kotimaista kalaa ja ihan omissa liiketiloissa. Perinteinen kivijalkakauppa on käynyt harvinaiseksi Suomessa. Meillä homma on kuitenkin lähtenyt mukavasti liikkeelle. Kaupunkilaiset alkavat vähitellen löytää oman kalakauppansa, kolmannessa sukupolvessa kalakauppaa yhdessä sisarensa Ursulan Sorrin kanssa käyvä Mika Mäkinen kertoo. Kalastajilla vaikea talvi takana Mäkinen on kalakauppiaaksi harvinaisen tyytyväinen. Kotimaista kalaa on riittänyt kohtuullisen hyvin läpi talven ja kevään. Mäkisen pitävät pääsääntöisesti kalassa Vaasan alueen merikalastajat sekä Keiteleen, Kivijärven ja Konneveden järvikalastajat, Tiedän, että talvi oli vaikea kalastajille. Välillä kalalle ei päässyt pakkasista tai jääolosuhteista johtuen ollenkaan. Olemme kuitenkin kehittäneet hyvät ostoverkostot suoraan kalastajiin ja kalastusosuuskuntiin. Kalatiskiin on saatu myytävää silloinkin, kun muilla on ollut tarjolla lähinnä ei-oota, Mäkinen kertoo. Kuhan, hauen ja muikun saatavuus on ollut Mäkisen mukaan kohtuullisella tasolla. Matikkakausi oli jopa erinomainen. Sen sijaan ahventa ei ole saatu merestä eikä järvestä. En muista, milloin tilanne olisi ollut näin huono. Samoin siika on ollut pitkään kortilla. Tarjolla on ollut lähinnä kasvatettua siikaa, ja sitäkin fileoituna. En ole ostanut, sillä hankimme kalan mahdollisuuksien mukana kokonaisena ja perkaamme sen itse. Silloin tiedämme tarkkaan, millaista kalaa myymme asiakkaille, Mäkinen sanoo. Tasaisempaa tarjontaa, kiitos! Jos kalakauppias saisi käyttää Hyvän Haltijan taikasauvaa, kotimaisen kalan markkinoille luotaisiin tasaisen tarjonnan tilanne. Sesonkivaihteluja pitäisi tasata esimerkiksi kalan pakastamiselle. Silloin myös kalan hinta ei heittelisi niin paljoa. Pakastettu kala pitää mielestäni myydä kuluttajallekin pakastettuna, jotta laatu säilyisi mahdollisimman hyvänä. Mäkinen haluaisi myös monipuolistaa kalankäyttötottumuksia. Silakan arvostus on laskenut, hauki kiinnostaa harvoja. Lahnaa ja säynettä ei osata hyödyntää. Ne ovat kaikki kuitenkin erinomaisen hyvänmakuisia kaloja ja monipuolistavat kotimaisen kalan tarjontaa. Niiden saatavuuskin on hyvä, Mäkinen pohtii. Kalastajilla kova talvi takana Kalakaupan huolet tiedetään Suomen Ammattikalastajaliitossakin. Viime talven ja kevään saatavuusongelmat selittyvät paljon kylmällä talvella ja hankalilla jääoloilla. Voi sanoa, että Suomessa oli kunnon talvi pitkästä aikaa. Rannikkokalastajat olivat jo odotelleetkin pääsyä kunnon jäille, mutta talviolosuhteista tuli poikkeukselliset. Jäät tulivat varhain ja niiden myötä jään päälle nousi paljon vettä. Kun päälle satoi lunta, lumen ja jään väliin syntyi liikkumista ja kalastusta vaikeuttava sohjokerros, Jordas kertoo.

2 Talviolosuhteet pitivät alkuvuodesta pari kuukautta silakkatroolaritkin satamissa. Silakkamarkkinat olivat käytännössä seis sen aikaa. Nyt silakkaa on voitu taas pyytää normaalisti. Silakkaa meressä on runsaasti, mutta isosta fileesilakasta on markkinoilla pulaa. Keskikokoinen silakka menee pääosin vientiin Venäjälle ja Baltian maihin, Jordas kertoo. Kuhaa on mutta väärissä paikoissa Kotimaisen suomukalan markkinoilla on jaettu niukkuutta. Siian, ahvenen ja kuhan kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suomukalojen saatavuus riippuu pitkälle luonnonolosuhteista. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Kuhan kohdalla jäätilanne ohjasi saatavuutta talvella. Keväällä kuhaa nousi hyvin. Suomen kuhakannat ovat Riista- ja kalantutkimuslaitoksen arvioiden mukaan hyvässä kunnossa. Lämpimät kesät suosivat kuhaa. Kuhan saatavuus on silti ollut kokonaisuudessaan heikkoa, koska kuhaa ei saada kunnolla vanhoista pyyntipaikoista. Ilmeisesti haittaeläimet häätävät kuhat uusille suojaisemmille paikoille lähemmäksi rantavesiä. Kalastajat eivät välttämättä näille pyyntipaikoille pääse, Jordas kertoo. Siikasaaliiden laskun takana ovat ilmeisesti muutokset luonnonolosuhteissa. Kenelläkään ei ole selkeitä vastauksia, mitä siialle on tapahtunut. Siian saatavuus on ollut parasta Merenkurkun alueella. Ehkä kyse on ravinnon, hylkeiden ja veden laadun aiheuttamien muutosten yhteisvaikutuksesta. RKTL on käynnistänyt Perämerellä tutkimuksen syiden löytämiseksi. Ahvenen kohdalla on samantapainen tilanne. Saatavuus on ollut viime vuodet heikkoa. Syytä ei oikein tiedetä. Saaristomerellä ahventa saadaan parhaiten, Jordas kertoo. Itämeren lohen kysyntä ja arvostus ovat nousussa mutta nykyiset kalastuksen aikarajoitukset pitävät huolen siitä, ettei edes lohikiintiötä saada täyteen. Saaliiksi saatu Itämeren lohi myydään yhä enemmän suoraan kalastajien toimesta paikallisesti. Lohisaaliiden määrä on poliittinen kysymys, muistuttaa Jordas. Hauen ja lahnan kohdalla saatavuusongelmia ei ole. Mutta menekkiongelmia on. Hauki ei ole enää kaupallisesti tärkeä kala. Sen kysyntä ja hinta on laskenut. Kalastajien kannattaa nostaa haukea lähinnä sivusaaliina. Lahnakannat ovat selvästi vahvistuneet, mutta se ei kelpaa kalakauppaan. Kuluttajat eivät osaa sitä enää käyttää, Jordas sanoo. Suunta käännettävä Kotimaisen kalan tulevaisuus riippuu Jordaksen mukaan niistä yhteiskunnallisista toimista, joilla kalastusta ja kalastajien ammattiedellytyksiä kehitetään. Kalalla on hyvä kysyntä, kala on todellista lähiruokaa ja meillä kalakannat kestävät kalastusta. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on kalastuksen kannattavuus. Emme saa uusia kalastajia alalle, jos työ ei anna riittävää elantoa. Kalastus on kovaa työtä ja täyspäiväiseen ammattikalastukseen on investoitava suuriakin summia, Jordas sanoo. Jordas haluaisi puhaltaa pois kalastuksen ympärillä olevan kylmän ilmapiirin. Kalastusalueita poistuu käytöstä luonnonsuojelun nimissä, kalastajia ei kaivata vapaa-ajan kalastuksen sekaan, poliittiset päätökset ja direktiivit kaventavat kalastuksen toimintamahdollisuuksia kalansaaliita syövistä hylkeistä ja merimetsoista puhumattakaan. Meiltä on Suomessa kalastajat loppumassa. Se on karu tosiasia. Ja ilman kalastajia loppuu kotimaisen luonnonkalan saanti. Tilanne on pääosin poliittisten päätösten syytä. Kalastus tarvitsee nyt todellista yhteiskunnallista tukea ja kannustusta suunnan kääntämiseksi. Vain siten pidämme huolta siitä, että kotimaista luonnonkalaa on jatkossakin kalatiskissä, Jordas muistuttaa. Lähde: Kala - Fisk kesäkuu 2010, teksti Mika Remes ( )

3 Ammattikalastajat: Luonnonkalan osuus kalansyönnistä nostettava yli 10 prosentin Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus suomalaisten kalan kulutuksesta on noin seitsemän prosenttia. Suomen Ammattikalastajaliiton tavoite on nostaa kalan omavaraisuusaste yli kymmenen prosenttiin esimerkiksi edistämällä silakan elintarvikekäyttöä. Kalastajat olivat mukana valmistelemassa maa- ja metsätalousministeriön viikko sitten vahvistamaa kansallista ammattikalastusohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Sen tavoitteena on, että ammattikalastus tuottaa korkealaatuista kalaa jalostuksen, kaupan ja kuluttajien tarpeisiin ja että markkinoille tulevan kotimaisen kalan määrä ja arvo kasvaa. Hylkeet ja merimetsot vaikeuttavat kalastusta Ammattikalastajien puheenjohtaja Olavi Sahlstén pitää seitsemän prosentin omavaraisuutta häkellyttävänä. - Toivomme, että maa- ja metsätalousministeriö ja muu hallinto sisäistävät tilanteen vakavuuden. Nopeimmin tuloksia saadaan aikaiseksi laittamalla vahinkoeläimet kuriin. Hylkeet ja merimetsot vaikuttavat kielteisesti kalastukseen ja kalakantoihin kaikilla merialueilla, Sahlstén sanoo. Ammattikalastusohjelman tavoitteena on varmistaa alan kehittyminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä elinkeinona. Se valmisteltiin yhdessä kalastuselinkeinon järjestöjen, kalastusyrittäjien, eräiden ELY-keskusten sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Lisää luonnonkalaa ja rapuja pöytään Ohjelman linjana on varmistaa kestävä kalastus muun muassa kehittämällä valikoivia kalastusmenetelmiä nuorten kalojen suojelemiseksi. Ministeriö lupaa huolehtia siitä, että kalastusta rajoitetaan vain sen verran, kuin kalakannan tila edellyttää. Ammattikalastuksen kohteena olevien kalakantojen katsotaan Suomessa olevan nyt hyvässä tilassa. Taustaraportin mukaan kalastuselinkeinon ydinkysymyksiä Suomessa ovat alan kannattavuuden parantaminen sekä luonnonkalan ja ravun hyödyntämisen lisääminen. Tavoitteena on rekrytoida uusia ammattikalastajia ja saada lisää vesiä ammattikalastajien käyttöön. Sahlsténin mukaan kalastusvesien saantia helpottavat muutokset lainsäädännössä tapahtuvat liian hitaasti. Hän toivoo, että jatkossa ammattikalastajan näkeminen myös Itämeren ravinteiden poistajana antaa uuden mahdollisuuden elinkeinolle. Lahnaa ehkä pikaruokakääreessä Ohjelmassa aiotaankin aloittaa hankkeita vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kuten lahnan ja särjen pyytämiseksi. Niin kutsuttu poistokalastus tarkoittaa ylitiheiden särkikalakantojen tehopyyntiä, joka antaa elintilaa arvokalojen, kuten ahvenen ja kuhan vahvistumiselle. Tehopyynnin saalis voidaan käyttää elintarvikkeena, rehuna tai bioenergian tuotannossa. Saalistavoitteena ohjelmassa pidetään tonnia.

4 Ministeriö kertoo, että poistokalastus aloitetaan kevättalvella käynnistyvässä pilottihankkeessa. Ylen uutisten mukaan suomalainen pikaruokalaketju halukas kokeilemaan tuotteissaan lahnaa, kunhan se voidaan käsitellä ruodottomaksi. Lahna luontuisi esimerkiksi fish and chips tyyppisiin annoksiin. Arvonnousulle annettu mittarit Ohjelmassa asetetaan tavoitemäärät kalansaaliiden ja arvon nostamiselle. Merialueen ammattikalastussaaliin määrän tulee tavoitteen mukaan olla vähintään tonnia, josta rannikkokalastus tonnia. Saaliin arvoa halutaan kasvattaa vuoden miljoonasta eurosta vähintään 25 miljoonaan euroon. Sisävesialueen ammattikalastussaaliin määrän halutaan kasvavan vuoden 2008 noin tonnista vähintään tonniin ja arvon noin 6 miljoonasta vähintään 8 miljoonaan euroon. Lähde: Ruokatieto ( ) Norjan lohen tuonti uuteen ennätykseen - kalan viennillä hyvä vuosi Norjasta tuotiin viime vuonna tuoretta lohta yhteensä 21,7 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,5 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lohen tuontihinta oli 3,48 euroa kilolta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuosina. Korkeampi kilohinta johtuu siitä, että Norja on tällä hetkellä maailmassa ylivoimaisesti suurin kasvatetun merilohen tuottaja. Pääkilpailijamaa Chilen kalatautiongelmat ovat vähentäneet sen tuotantoa merkittävästi. Viime vuonna Suomeen tuotiin noin 65 miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita. Määrä on suunnilleen sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Elintarvikekalan tuonti on kolminkertaistunut ja tuontiarvo lähes kolminkertaistunut 1980-luvun alkuun verrattuna. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimasta Kalan ulkomaankauppa tilastosta. Kalan viennillä hyvä vuosi Vuonna 2009 kalaa vietiin Suomesta elintarvikkeeksi ja rehuksi noin 60 miljoonaa kiloa. Elintarvikekalan osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Viennin arvo oli 36 miljoonaa euroa. Eniten kalaa, lähinnä kilohailia ja silakkaa, vietiin Venäjälle. ( ) Kolumni: Meri on petojen valtakuntaa Mikko Peltola Satakunnan kansassa kirjoitti 22.4 alla olevan kolumnin Satakunnan kansassa otsikolla "Meri on petojen valtakuntaa". Luvialainen kalastaja Jari Valtanen totesi osuvasti, että merestä on tullut petojen valtakunta. Hylkeet syövät jo enemmän kotimaista arvokalaa kuin ihmiset! Hylkeet vievät kalastajilta myytävät tuotteet ja rikkovat verkot. Hylkeen kestävät ponttonirysät helpottavat vähän tilannetta, mutta ovat kovin kalliita ja soveltuvat vain tiettvjen kalalajien pyyntiin.

5 Vaikka lähivesissämme liikkuu loistavaa kalaa, meille tarjotaan norjalaista lohta, kanadalaista siikaa, tanskalaista kuhaa ja nyt myös Aasian eksoottisia kalalajeja. Pahin uhkakuva on se, että kun nykyinen ammattikalastajien polvi lopettaa kalastuksen, olemme harrastajakalastuksen ja tuontikalan varassa. Jos haluamme jatkossakin säilyttää hyvät kalatiskit, tulisi hylje- ja merimetsokantoja vähentää merkittävästi ammattikalastuksen keskeisissä paikoissa. Harmaahylkeellä ja Saimaan norpalla ei ole juurikaan yhteistä, paitsi ehkä se, että harmaahylje on saanut serkustaan tarpeetonta sympatiaa. ( ) Anttila uhka ammattikalastukselle Selkämeren Ammattikalastajat ry:n mielestä ministeri Sirkka-Liisa Anttila on vakava uhka Selkämeren rannikkokalastukselle. Tämä on jatkunut viime vuosiin saakka huolimatta monista vaikeuksista, joita lohenkalastajat ovat saaneet kokea. Suurimpana uhkana on ollut harmaahylkeen hallitsematon leviäminen rannikon kalastusalueille. Hylkeenkestävät pyydykset ovat hieman parantaneet kalastajien asemaa taistelussa saaliista hylkeiden kanssa. Poliittisten päättäjien kanssa taistelu sen sijaan tuntuu epätoivoiselta. Lohenkalastuksen rajoitukset Selkämerellä ovat täysin kohtuuttomat. Lohta saa pyytää vasta, kun suuri osa lohista on ohittanut alueen. Tämä siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan lohia nousee pohjoisen jokiin ennätysmäärä ja jokien poikastuotanto on korkeinta vuosikymmeniin. Suoranaista sumutusta Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti kansallisen ammattikalastusohjelman Alkusanoissaan ministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi, että ministeriö tekee parhaansa ammattikalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, ja että ohjelma on vahva tahdonilmaisu tähän suuntaan. Pahemman luokan tekojen ja sanojen ristiriitaa on vaikea löytää. ( ) Lounaskala lentää Kaukoidästä Ruoka-ammattilaiset vannovat lähiruoan nimeen, mutta arjessa moni ruoka-aine on ulkomailta tuotua. Kotimaisen kalan ja vihannesten hinnat ovat pilvissä. Paistetusta kotimaisesta siiasta saa maksaa ravintolassa gourmet-hinnan. Lounasravintolassa kalaa syövä joutuu yleensä ulkomaisiin kuten Kauko-Idästä tai muualta Euroopasta tuotaviin raaka-aineisiin. Tuontikala maksaa nimittäin kolmanneksen kotimaisen kalan hinnasta. Lähiruoasta ja sesonkituotteista puhutaan kauniisti, mutta käytäntö on toinen. - Olisi loistavaa, jos voisimme tarjota kotimaista ahventa, kuhaa ja siikaa, mutta kahdeksan euron lounaalla ei pysty tarjoamaan kuin ehkä eestiläistä kuhaa, sanoo Haminan varuskuntakerhon keittiömestari Petri Löfström.

6 Ulkomaisesta kalasta haetaan ruokalistalle vaihtelua. - Sitä saa silakan hinnalla. Toinen vaihtoehto on tarjota pelkkää tarhattua kotimaista kirjolohta, mutta ei sitä voi joka päivä syödä. Lähde: Yle Kymenlaakso ( ) Kirjolohen tuotanto ennallaan, hinnat nousivat Suomessa kasvatettiin vuonna 2009 yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on lähes sama kuin vuonna Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalajimme, ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Viljellyn siian tuotantomäärän lasku pysähtyi, ja tuotannossa oli havaittavissa lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kirjolohta tuotettiin 12,7 miljoonaa ja siikaa 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi lähes sama määrä kuin vuonna 2008, noin 0,5 miljoonaa kiloa. ( ) "Kalabaliikki" Ohjaaja Timo Koivusalo kirjoitta Satakunnan Viikossa ammattikalastuksesta ja kalasta. Kalabaliikki on meille turkinkielestä tullut lainasana, joka tarkoittaa siellä sekamelskaa ja väentungosta, meillä kaaosta, kahakkaa ja metakkaa. Ihan kahakkaa ei ole odotettavissa, mutta metakkaa soisi pidettävän, nimittäin kalan syönnin ja kalastajien puolesta. Ammatikseen kalastavien ammattikunta on yhä pienenevä joukko, jonka elinkeino on uhattuna monelta suunnalta. Nuoripolvi ei enää kiinnostu raskaan ja vaativan työn antamasta epävarmasta elannosta. Erilaiset rajoitukset, säännöt ja kiintiöt kurittavat ammatikseen kalastavien elinkeinoa. Kiistaton tosiasia on, että EU:n myötä tuon ammatin aalloille asetettiin kohtuuttomiakin karikoita. Sen kautta on avautunut väylä tuonnille, joka nakertaa ammattikunnan leipää. Kiusaa tekevät myös hylkeet ja merimetsot, polttoaineen hinnannousu sekä meidän suomalaisten turha epäluulo kalan ruoaksi laittamisen vaikeudesta. Merissämme ui huikea hopea-aarre! Vuotuinen ammattilaisten nostama saalis merialueita on n. 90 miljoonaa kiloa, josta kolme neljäsosaa on silakkaa. Päästiinpäs lempiaiheeseeni. Olen vannoutunut silakan ystävä sen eri muodoissa. Oletteko muuten maistaneet kylmäsavustettua silakkaa? on hieno herkku. Listallani taitaa silti voiton viedä kultakylkinen savusilakka. Lähde: Satakunnan viikko ( ) Syö silakkaa! Viikonvaihteen Iltalehti kirjoitti silakasta kokonaisella aukeamalla. Syö silakkaa, oli Iltalehden kehotus.

7 Iltalehti kirjoittaa: "Tyhmä kansanhokema kuuluu: silakasta ei ole joulukalaksi. Kyllä on, ja juhannuskalaksi myös. Silakasta on kalaksi kaikkina vuodenaikoina." Jutussa esiteltiin Naantalin Rysän päällä -tapahtuman silakkaruokakilpailuun osallistuneista kilpailutöistä viisi. Lähde: Iltalehti ( ) Rysäsilakkaburgeri valittiin Naantalin parhaaksi silakkaruuaksi Voittaja-annos oli raadin mielestä onnistunut yhdistelmä perinteitä ja tätä päivää, saariston parhaita makuja burgerin muotoon valmistettuna. Rysäburger on ruisleipään valmistettu hampurilainen, jonka täytteenä on ruisjauhoilla leivitettyjä, paistettuja silakoita, uunijuureksia ja savujuustokastiketta, ja lisukkeena uudet perunat ja tillikurkkusalaatti. Annoksen kaikki raaka-aineet ovat paikallista lähiruokaa. Erityiskiitosta raadilta sai perunalisuke, jossa uudet perunat korvasivat burgerin perinteiset seuralaiset, ranskalaiset perunat. Savujuustokastike täydensi erinomaisesti ruisleivän ja silakan yhdistelmää ja joidenkin vierastamat silakan pienet ruodotkaan eivät tuntuneet rukiisessa burgerissa. ( ) EU:n elintarvikeviraston Maijala: Suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita EU:n elintarvikeviraston riskienarviointiosaston johtaja Riitta Maijala toteaa tänään Helsingin Sanomissa, että suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita. Suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa, Maijala muotoilee. Lähde: Helsingin Sanomat

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

SILAKALLE MSC-MERKKI?

SILAKALLE MSC-MERKKI? SILAKALLE MSC-MERKKI? KIM JORDAS, SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO SAKL RY KALAFOORUMI 13.5.2016 HELSINKI ESITYS Mikä on MSC? Miksi SAKL lähti selvittämään? Miten prosessi edennyt? DNV esiarviointi: Silakan

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Kala on terveellistä Kalan syöntisuositukset Kalan käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE Aluksi muutamia taustakysymyksiä keittiöstänne 1. Ammattikeittiönne on * Yksityisyritys Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen organisaatio Valtion omistama Säätiön / yhteisön

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta Kalle Erkkilä / WWF Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta TNS Gallup / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 2013 Kohderyhmä ja tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2014 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Ylijohtaja Juha S. Niemelä Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö 7.1.2016 1 KÄRKIHANKKET

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALASTA Ruodot Graavaus Savustus Suolaus Grillaus Säilytys Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALAN SÄILYVYYS Kala on herkästi pilaantuva elintarvike.

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot