Mihin hävisi luonnonkala?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mihin hävisi luonnonkala?"

Transkriptio

1 Mihin hävisi luonnonkala? Kala - Fisk -lehti kirjoittaa otsikolla "Upporikasta ja rutiköyhää" luonnonkalan tilanteesta kalakaupassa. Juttu kokonaisuudessaan alla. Luonnonkalasta on tullut kotimaisessa kalakaupassa kaksipiippuinen juttu. Kalaa riittää vesissä, mutta sitä ui kalatiskiin liian vähän, arvioi pitkän linjan kalakauppias Mika Mäkinen. Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas puolestaan kaipaa päättäjiltä ripeitä ja oikeita toimia niin kalastajien kuin luonnonkalasaaliiden turvaamiseksi. Jyväskylän Kauppakadulle viime joulukuussa avattu Kalaliike Mäkinen on keräilyharvinaisuus suomalaisessa kalakaupassa. Liike myy pelkkää kotimaista kalaa ja ihan omissa liiketiloissa. Perinteinen kivijalkakauppa on käynyt harvinaiseksi Suomessa. Meillä homma on kuitenkin lähtenyt mukavasti liikkeelle. Kaupunkilaiset alkavat vähitellen löytää oman kalakauppansa, kolmannessa sukupolvessa kalakauppaa yhdessä sisarensa Ursulan Sorrin kanssa käyvä Mika Mäkinen kertoo. Kalastajilla vaikea talvi takana Mäkinen on kalakauppiaaksi harvinaisen tyytyväinen. Kotimaista kalaa on riittänyt kohtuullisen hyvin läpi talven ja kevään. Mäkisen pitävät pääsääntöisesti kalassa Vaasan alueen merikalastajat sekä Keiteleen, Kivijärven ja Konneveden järvikalastajat, Tiedän, että talvi oli vaikea kalastajille. Välillä kalalle ei päässyt pakkasista tai jääolosuhteista johtuen ollenkaan. Olemme kuitenkin kehittäneet hyvät ostoverkostot suoraan kalastajiin ja kalastusosuuskuntiin. Kalatiskiin on saatu myytävää silloinkin, kun muilla on ollut tarjolla lähinnä ei-oota, Mäkinen kertoo. Kuhan, hauen ja muikun saatavuus on ollut Mäkisen mukaan kohtuullisella tasolla. Matikkakausi oli jopa erinomainen. Sen sijaan ahventa ei ole saatu merestä eikä järvestä. En muista, milloin tilanne olisi ollut näin huono. Samoin siika on ollut pitkään kortilla. Tarjolla on ollut lähinnä kasvatettua siikaa, ja sitäkin fileoituna. En ole ostanut, sillä hankimme kalan mahdollisuuksien mukana kokonaisena ja perkaamme sen itse. Silloin tiedämme tarkkaan, millaista kalaa myymme asiakkaille, Mäkinen sanoo. Tasaisempaa tarjontaa, kiitos! Jos kalakauppias saisi käyttää Hyvän Haltijan taikasauvaa, kotimaisen kalan markkinoille luotaisiin tasaisen tarjonnan tilanne. Sesonkivaihteluja pitäisi tasata esimerkiksi kalan pakastamiselle. Silloin myös kalan hinta ei heittelisi niin paljoa. Pakastettu kala pitää mielestäni myydä kuluttajallekin pakastettuna, jotta laatu säilyisi mahdollisimman hyvänä. Mäkinen haluaisi myös monipuolistaa kalankäyttötottumuksia. Silakan arvostus on laskenut, hauki kiinnostaa harvoja. Lahnaa ja säynettä ei osata hyödyntää. Ne ovat kaikki kuitenkin erinomaisen hyvänmakuisia kaloja ja monipuolistavat kotimaisen kalan tarjontaa. Niiden saatavuuskin on hyvä, Mäkinen pohtii. Kalastajilla kova talvi takana Kalakaupan huolet tiedetään Suomen Ammattikalastajaliitossakin. Viime talven ja kevään saatavuusongelmat selittyvät paljon kylmällä talvella ja hankalilla jääoloilla. Voi sanoa, että Suomessa oli kunnon talvi pitkästä aikaa. Rannikkokalastajat olivat jo odotelleetkin pääsyä kunnon jäille, mutta talviolosuhteista tuli poikkeukselliset. Jäät tulivat varhain ja niiden myötä jään päälle nousi paljon vettä. Kun päälle satoi lunta, lumen ja jään väliin syntyi liikkumista ja kalastusta vaikeuttava sohjokerros, Jordas kertoo.

2 Talviolosuhteet pitivät alkuvuodesta pari kuukautta silakkatroolaritkin satamissa. Silakkamarkkinat olivat käytännössä seis sen aikaa. Nyt silakkaa on voitu taas pyytää normaalisti. Silakkaa meressä on runsaasti, mutta isosta fileesilakasta on markkinoilla pulaa. Keskikokoinen silakka menee pääosin vientiin Venäjälle ja Baltian maihin, Jordas kertoo. Kuhaa on mutta väärissä paikoissa Kotimaisen suomukalan markkinoilla on jaettu niukkuutta. Siian, ahvenen ja kuhan kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suomukalojen saatavuus riippuu pitkälle luonnonolosuhteista. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Kuhan kohdalla jäätilanne ohjasi saatavuutta talvella. Keväällä kuhaa nousi hyvin. Suomen kuhakannat ovat Riista- ja kalantutkimuslaitoksen arvioiden mukaan hyvässä kunnossa. Lämpimät kesät suosivat kuhaa. Kuhan saatavuus on silti ollut kokonaisuudessaan heikkoa, koska kuhaa ei saada kunnolla vanhoista pyyntipaikoista. Ilmeisesti haittaeläimet häätävät kuhat uusille suojaisemmille paikoille lähemmäksi rantavesiä. Kalastajat eivät välttämättä näille pyyntipaikoille pääse, Jordas kertoo. Siikasaaliiden laskun takana ovat ilmeisesti muutokset luonnonolosuhteissa. Kenelläkään ei ole selkeitä vastauksia, mitä siialle on tapahtunut. Siian saatavuus on ollut parasta Merenkurkun alueella. Ehkä kyse on ravinnon, hylkeiden ja veden laadun aiheuttamien muutosten yhteisvaikutuksesta. RKTL on käynnistänyt Perämerellä tutkimuksen syiden löytämiseksi. Ahvenen kohdalla on samantapainen tilanne. Saatavuus on ollut viime vuodet heikkoa. Syytä ei oikein tiedetä. Saaristomerellä ahventa saadaan parhaiten, Jordas kertoo. Itämeren lohen kysyntä ja arvostus ovat nousussa mutta nykyiset kalastuksen aikarajoitukset pitävät huolen siitä, ettei edes lohikiintiötä saada täyteen. Saaliiksi saatu Itämeren lohi myydään yhä enemmän suoraan kalastajien toimesta paikallisesti. Lohisaaliiden määrä on poliittinen kysymys, muistuttaa Jordas. Hauen ja lahnan kohdalla saatavuusongelmia ei ole. Mutta menekkiongelmia on. Hauki ei ole enää kaupallisesti tärkeä kala. Sen kysyntä ja hinta on laskenut. Kalastajien kannattaa nostaa haukea lähinnä sivusaaliina. Lahnakannat ovat selvästi vahvistuneet, mutta se ei kelpaa kalakauppaan. Kuluttajat eivät osaa sitä enää käyttää, Jordas sanoo. Suunta käännettävä Kotimaisen kalan tulevaisuus riippuu Jordaksen mukaan niistä yhteiskunnallisista toimista, joilla kalastusta ja kalastajien ammattiedellytyksiä kehitetään. Kalalla on hyvä kysyntä, kala on todellista lähiruokaa ja meillä kalakannat kestävät kalastusta. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on kalastuksen kannattavuus. Emme saa uusia kalastajia alalle, jos työ ei anna riittävää elantoa. Kalastus on kovaa työtä ja täyspäiväiseen ammattikalastukseen on investoitava suuriakin summia, Jordas sanoo. Jordas haluaisi puhaltaa pois kalastuksen ympärillä olevan kylmän ilmapiirin. Kalastusalueita poistuu käytöstä luonnonsuojelun nimissä, kalastajia ei kaivata vapaa-ajan kalastuksen sekaan, poliittiset päätökset ja direktiivit kaventavat kalastuksen toimintamahdollisuuksia kalansaaliita syövistä hylkeistä ja merimetsoista puhumattakaan. Meiltä on Suomessa kalastajat loppumassa. Se on karu tosiasia. Ja ilman kalastajia loppuu kotimaisen luonnonkalan saanti. Tilanne on pääosin poliittisten päätösten syytä. Kalastus tarvitsee nyt todellista yhteiskunnallista tukea ja kannustusta suunnan kääntämiseksi. Vain siten pidämme huolta siitä, että kotimaista luonnonkalaa on jatkossakin kalatiskissä, Jordas muistuttaa. Lähde: Kala - Fisk kesäkuu 2010, teksti Mika Remes ( )

3 Ammattikalastajat: Luonnonkalan osuus kalansyönnistä nostettava yli 10 prosentin Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus suomalaisten kalan kulutuksesta on noin seitsemän prosenttia. Suomen Ammattikalastajaliiton tavoite on nostaa kalan omavaraisuusaste yli kymmenen prosenttiin esimerkiksi edistämällä silakan elintarvikekäyttöä. Kalastajat olivat mukana valmistelemassa maa- ja metsätalousministeriön viikko sitten vahvistamaa kansallista ammattikalastusohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Sen tavoitteena on, että ammattikalastus tuottaa korkealaatuista kalaa jalostuksen, kaupan ja kuluttajien tarpeisiin ja että markkinoille tulevan kotimaisen kalan määrä ja arvo kasvaa. Hylkeet ja merimetsot vaikeuttavat kalastusta Ammattikalastajien puheenjohtaja Olavi Sahlstén pitää seitsemän prosentin omavaraisuutta häkellyttävänä. - Toivomme, että maa- ja metsätalousministeriö ja muu hallinto sisäistävät tilanteen vakavuuden. Nopeimmin tuloksia saadaan aikaiseksi laittamalla vahinkoeläimet kuriin. Hylkeet ja merimetsot vaikuttavat kielteisesti kalastukseen ja kalakantoihin kaikilla merialueilla, Sahlstén sanoo. Ammattikalastusohjelman tavoitteena on varmistaa alan kehittyminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä elinkeinona. Se valmisteltiin yhdessä kalastuselinkeinon järjestöjen, kalastusyrittäjien, eräiden ELY-keskusten sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Lisää luonnonkalaa ja rapuja pöytään Ohjelman linjana on varmistaa kestävä kalastus muun muassa kehittämällä valikoivia kalastusmenetelmiä nuorten kalojen suojelemiseksi. Ministeriö lupaa huolehtia siitä, että kalastusta rajoitetaan vain sen verran, kuin kalakannan tila edellyttää. Ammattikalastuksen kohteena olevien kalakantojen katsotaan Suomessa olevan nyt hyvässä tilassa. Taustaraportin mukaan kalastuselinkeinon ydinkysymyksiä Suomessa ovat alan kannattavuuden parantaminen sekä luonnonkalan ja ravun hyödyntämisen lisääminen. Tavoitteena on rekrytoida uusia ammattikalastajia ja saada lisää vesiä ammattikalastajien käyttöön. Sahlsténin mukaan kalastusvesien saantia helpottavat muutokset lainsäädännössä tapahtuvat liian hitaasti. Hän toivoo, että jatkossa ammattikalastajan näkeminen myös Itämeren ravinteiden poistajana antaa uuden mahdollisuuden elinkeinolle. Lahnaa ehkä pikaruokakääreessä Ohjelmassa aiotaankin aloittaa hankkeita vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kuten lahnan ja särjen pyytämiseksi. Niin kutsuttu poistokalastus tarkoittaa ylitiheiden särkikalakantojen tehopyyntiä, joka antaa elintilaa arvokalojen, kuten ahvenen ja kuhan vahvistumiselle. Tehopyynnin saalis voidaan käyttää elintarvikkeena, rehuna tai bioenergian tuotannossa. Saalistavoitteena ohjelmassa pidetään tonnia.

4 Ministeriö kertoo, että poistokalastus aloitetaan kevättalvella käynnistyvässä pilottihankkeessa. Ylen uutisten mukaan suomalainen pikaruokalaketju halukas kokeilemaan tuotteissaan lahnaa, kunhan se voidaan käsitellä ruodottomaksi. Lahna luontuisi esimerkiksi fish and chips tyyppisiin annoksiin. Arvonnousulle annettu mittarit Ohjelmassa asetetaan tavoitemäärät kalansaaliiden ja arvon nostamiselle. Merialueen ammattikalastussaaliin määrän tulee tavoitteen mukaan olla vähintään tonnia, josta rannikkokalastus tonnia. Saaliin arvoa halutaan kasvattaa vuoden miljoonasta eurosta vähintään 25 miljoonaan euroon. Sisävesialueen ammattikalastussaaliin määrän halutaan kasvavan vuoden 2008 noin tonnista vähintään tonniin ja arvon noin 6 miljoonasta vähintään 8 miljoonaan euroon. Lähde: Ruokatieto ( ) Norjan lohen tuonti uuteen ennätykseen - kalan viennillä hyvä vuosi Norjasta tuotiin viime vuonna tuoretta lohta yhteensä 21,7 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,5 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lohen tuontihinta oli 3,48 euroa kilolta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuosina. Korkeampi kilohinta johtuu siitä, että Norja on tällä hetkellä maailmassa ylivoimaisesti suurin kasvatetun merilohen tuottaja. Pääkilpailijamaa Chilen kalatautiongelmat ovat vähentäneet sen tuotantoa merkittävästi. Viime vuonna Suomeen tuotiin noin 65 miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita. Määrä on suunnilleen sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Elintarvikekalan tuonti on kolminkertaistunut ja tuontiarvo lähes kolminkertaistunut 1980-luvun alkuun verrattuna. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimasta Kalan ulkomaankauppa tilastosta. Kalan viennillä hyvä vuosi Vuonna 2009 kalaa vietiin Suomesta elintarvikkeeksi ja rehuksi noin 60 miljoonaa kiloa. Elintarvikekalan osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Viennin arvo oli 36 miljoonaa euroa. Eniten kalaa, lähinnä kilohailia ja silakkaa, vietiin Venäjälle. ( ) Kolumni: Meri on petojen valtakuntaa Mikko Peltola Satakunnan kansassa kirjoitti 22.4 alla olevan kolumnin Satakunnan kansassa otsikolla "Meri on petojen valtakuntaa". Luvialainen kalastaja Jari Valtanen totesi osuvasti, että merestä on tullut petojen valtakunta. Hylkeet syövät jo enemmän kotimaista arvokalaa kuin ihmiset! Hylkeet vievät kalastajilta myytävät tuotteet ja rikkovat verkot. Hylkeen kestävät ponttonirysät helpottavat vähän tilannetta, mutta ovat kovin kalliita ja soveltuvat vain tiettvjen kalalajien pyyntiin.

5 Vaikka lähivesissämme liikkuu loistavaa kalaa, meille tarjotaan norjalaista lohta, kanadalaista siikaa, tanskalaista kuhaa ja nyt myös Aasian eksoottisia kalalajeja. Pahin uhkakuva on se, että kun nykyinen ammattikalastajien polvi lopettaa kalastuksen, olemme harrastajakalastuksen ja tuontikalan varassa. Jos haluamme jatkossakin säilyttää hyvät kalatiskit, tulisi hylje- ja merimetsokantoja vähentää merkittävästi ammattikalastuksen keskeisissä paikoissa. Harmaahylkeellä ja Saimaan norpalla ei ole juurikaan yhteistä, paitsi ehkä se, että harmaahylje on saanut serkustaan tarpeetonta sympatiaa. ( ) Anttila uhka ammattikalastukselle Selkämeren Ammattikalastajat ry:n mielestä ministeri Sirkka-Liisa Anttila on vakava uhka Selkämeren rannikkokalastukselle. Tämä on jatkunut viime vuosiin saakka huolimatta monista vaikeuksista, joita lohenkalastajat ovat saaneet kokea. Suurimpana uhkana on ollut harmaahylkeen hallitsematon leviäminen rannikon kalastusalueille. Hylkeenkestävät pyydykset ovat hieman parantaneet kalastajien asemaa taistelussa saaliista hylkeiden kanssa. Poliittisten päättäjien kanssa taistelu sen sijaan tuntuu epätoivoiselta. Lohenkalastuksen rajoitukset Selkämerellä ovat täysin kohtuuttomat. Lohta saa pyytää vasta, kun suuri osa lohista on ohittanut alueen. Tämä siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan lohia nousee pohjoisen jokiin ennätysmäärä ja jokien poikastuotanto on korkeinta vuosikymmeniin. Suoranaista sumutusta Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti kansallisen ammattikalastusohjelman Alkusanoissaan ministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi, että ministeriö tekee parhaansa ammattikalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, ja että ohjelma on vahva tahdonilmaisu tähän suuntaan. Pahemman luokan tekojen ja sanojen ristiriitaa on vaikea löytää. ( ) Lounaskala lentää Kaukoidästä Ruoka-ammattilaiset vannovat lähiruoan nimeen, mutta arjessa moni ruoka-aine on ulkomailta tuotua. Kotimaisen kalan ja vihannesten hinnat ovat pilvissä. Paistetusta kotimaisesta siiasta saa maksaa ravintolassa gourmet-hinnan. Lounasravintolassa kalaa syövä joutuu yleensä ulkomaisiin kuten Kauko-Idästä tai muualta Euroopasta tuotaviin raaka-aineisiin. Tuontikala maksaa nimittäin kolmanneksen kotimaisen kalan hinnasta. Lähiruoasta ja sesonkituotteista puhutaan kauniisti, mutta käytäntö on toinen. - Olisi loistavaa, jos voisimme tarjota kotimaista ahventa, kuhaa ja siikaa, mutta kahdeksan euron lounaalla ei pysty tarjoamaan kuin ehkä eestiläistä kuhaa, sanoo Haminan varuskuntakerhon keittiömestari Petri Löfström.

6 Ulkomaisesta kalasta haetaan ruokalistalle vaihtelua. - Sitä saa silakan hinnalla. Toinen vaihtoehto on tarjota pelkkää tarhattua kotimaista kirjolohta, mutta ei sitä voi joka päivä syödä. Lähde: Yle Kymenlaakso ( ) Kirjolohen tuotanto ennallaan, hinnat nousivat Suomessa kasvatettiin vuonna 2009 yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on lähes sama kuin vuonna Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalajimme, ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Viljellyn siian tuotantomäärän lasku pysähtyi, ja tuotannossa oli havaittavissa lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kirjolohta tuotettiin 12,7 miljoonaa ja siikaa 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi lähes sama määrä kuin vuonna 2008, noin 0,5 miljoonaa kiloa. ( ) "Kalabaliikki" Ohjaaja Timo Koivusalo kirjoitta Satakunnan Viikossa ammattikalastuksesta ja kalasta. Kalabaliikki on meille turkinkielestä tullut lainasana, joka tarkoittaa siellä sekamelskaa ja väentungosta, meillä kaaosta, kahakkaa ja metakkaa. Ihan kahakkaa ei ole odotettavissa, mutta metakkaa soisi pidettävän, nimittäin kalan syönnin ja kalastajien puolesta. Ammatikseen kalastavien ammattikunta on yhä pienenevä joukko, jonka elinkeino on uhattuna monelta suunnalta. Nuoripolvi ei enää kiinnostu raskaan ja vaativan työn antamasta epävarmasta elannosta. Erilaiset rajoitukset, säännöt ja kiintiöt kurittavat ammatikseen kalastavien elinkeinoa. Kiistaton tosiasia on, että EU:n myötä tuon ammatin aalloille asetettiin kohtuuttomiakin karikoita. Sen kautta on avautunut väylä tuonnille, joka nakertaa ammattikunnan leipää. Kiusaa tekevät myös hylkeet ja merimetsot, polttoaineen hinnannousu sekä meidän suomalaisten turha epäluulo kalan ruoaksi laittamisen vaikeudesta. Merissämme ui huikea hopea-aarre! Vuotuinen ammattilaisten nostama saalis merialueita on n. 90 miljoonaa kiloa, josta kolme neljäsosaa on silakkaa. Päästiinpäs lempiaiheeseeni. Olen vannoutunut silakan ystävä sen eri muodoissa. Oletteko muuten maistaneet kylmäsavustettua silakkaa? on hieno herkku. Listallani taitaa silti voiton viedä kultakylkinen savusilakka. Lähde: Satakunnan viikko ( ) Syö silakkaa! Viikonvaihteen Iltalehti kirjoitti silakasta kokonaisella aukeamalla. Syö silakkaa, oli Iltalehden kehotus.

7 Iltalehti kirjoittaa: "Tyhmä kansanhokema kuuluu: silakasta ei ole joulukalaksi. Kyllä on, ja juhannuskalaksi myös. Silakasta on kalaksi kaikkina vuodenaikoina." Jutussa esiteltiin Naantalin Rysän päällä -tapahtuman silakkaruokakilpailuun osallistuneista kilpailutöistä viisi. Lähde: Iltalehti ( ) Rysäsilakkaburgeri valittiin Naantalin parhaaksi silakkaruuaksi Voittaja-annos oli raadin mielestä onnistunut yhdistelmä perinteitä ja tätä päivää, saariston parhaita makuja burgerin muotoon valmistettuna. Rysäburger on ruisleipään valmistettu hampurilainen, jonka täytteenä on ruisjauhoilla leivitettyjä, paistettuja silakoita, uunijuureksia ja savujuustokastiketta, ja lisukkeena uudet perunat ja tillikurkkusalaatti. Annoksen kaikki raaka-aineet ovat paikallista lähiruokaa. Erityiskiitosta raadilta sai perunalisuke, jossa uudet perunat korvasivat burgerin perinteiset seuralaiset, ranskalaiset perunat. Savujuustokastike täydensi erinomaisesti ruisleivän ja silakan yhdistelmää ja joidenkin vierastamat silakan pienet ruodotkaan eivät tuntuneet rukiisessa burgerissa. ( ) EU:n elintarvikeviraston Maijala: Suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita EU:n elintarvikeviraston riskienarviointiosaston johtaja Riitta Maijala toteaa tänään Helsingin Sanomissa, että suomalaiset voivat huoletta syödä silakoita. Suurempi vaara suomalaisten terveydelle olisi, jos he eivät söisi kalaa edes silakoiden vertaa, Maijala muotoilee. Lähde: Helsingin Sanomat

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015

KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015 KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015 Maa- ja metsätalousministeriö 2010 Tiivistelmä... 4 1 Johdanto... 5 2 Ammattikalastuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 5 3 Ammattikalastuksen kehitys ja nykytila...

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

SILAKALLE MSC-MERKKI?

SILAKALLE MSC-MERKKI? SILAKALLE MSC-MERKKI? KIM JORDAS, SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO SAKL RY KALAFOORUMI 13.5.2016 HELSINKI ESITYS Mikä on MSC? Miksi SAKL lähti selvittämään? Miten prosessi edennyt? DNV esiarviointi: Silakan

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Kala on terveellistä Kalan syöntisuositukset Kalan käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää

Lisätiedot

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Eduskunta haluaa roskakalat ruuaksi Helsingin sanomat: Liisa Takala 25.1.2011 Särki mielletään usein roskakalaksi. Vesistöistä poistettavat roskakalat tulisi jalostaa

Lisätiedot

KASVUN

KASVUN KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään 9.2.2011 menekinedistämistä ja kehittämishankkeita Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään n Pro Kala ry n Yleishyödyllinen menekinedistäminen n Silakkapaja n Elinkeinokalatalouden

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys

Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro373 Pekka Korhonen Eija Nylander Jari Setälä Pirkko Söderkultalahti Aune Vihervuori Anssi Ahvonen Asmo Honkanen Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys Helsinki 25 Julkaisija

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Uusikaupunki 16.9.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin RKTL Vajaasti hyödynnetyt kalat Vajaakäyttöisten järvikalojen

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Kalatalouden Keskusliitto päivitetty Ammattikalastuksen kehittämisstrategia

Kalatalouden Keskusliitto päivitetty Ammattikalastuksen kehittämisstrategia Kalatalouden Keskusliitto päivitetty 31.12.2014 Ammattikalastuksen kehittämisstrategia 1.Toimintaympäristö 1.1 Merialue Ammattikalastussaaliit ja kokonaissaaliin arvo ovat nousseet selvästi vuoden 2005

Lisätiedot

Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017

Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017 Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017 Katriina Partanen Pro Kala ry Tel. +358 40 0 827 277 Tauko Design 24.5.2017 katriina.partanen@prokala.fi 1 Tutkimusraportti Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Suomalainen elinkeinokalatalous

Suomalainen elinkeinokalatalous VEDESTÄ RUOKAPÖYTÄÄN Suomalainen ELINKEINOKALATALOUS 1 2 Sisällysluettelo Vedestä ruokapöytään suomalainen elinkeinotalous 1. KALALLE ON KYSYNTÄÄ suomalaisista 94 % syö kalaa ja 76 % haluaa syödä kalaa

Lisätiedot