Carin Lindqvist-Virtanen, Marja-Terttu Mäkiranta, Pasi Mustonen ja Noora Heinonen

Transkriptio

1 Rajat ylittävä ä terveydenhuolto Carin Lindqvist-Virtanen, Marja-Terttu Mäkiranta, Pasi Mustonen ja Noora Heinonen STM

2 Yleisperiaatteet Etunimi Sukunimi

3 Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa Kuka saa i. potilas siirtyy valtiosta hoitoa? toiseen Lapin shp ii. potilaasta otettu esim. Mitä hoitoa laboratorionäyte tai annetaan? röntgenkuva siirtyy valtiosta Länsi-Pohjan shp toiseen Mitä hoito OYS iii. palveluntarjoaja tarjoaa maksaa? potilaalle palveluja toisessa Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp valtiossa Kuka Keski-Pohjanmaan shp maksaa? Suomessa asuvat ja ulkomailla hoitoa saavat & Ulkomailla asuvat ja ulkomailla hoitoa saavat, mutta Suomi vastaa sairaanhoitokustan it t nuksista Genimap Etelä-Pohjanmaan shp Vaasan shp TAYS Satakunnan shp Keski-Suomen shp KYS Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen i shp TYKS Helsingin ja Uudenmaan shp HYKS Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Ulkomailta tulevat Suomessa hoitoa saavat

4 Säädöstausta Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (voimaan ) Terveydenhuoltolaki Sairausvakuutuslaki EU-lainsäädäntö EU-asetus 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Potilasdirektiivi 2011/24/EU Maahanmuuttodirektiivit Kansainväliset sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset Sairaanhoitosopimus Australian kanssa Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

5 Suomeen tulevat eli kenellä on oikeus saada hoitoa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa 1) Kuka tahansa, kiireellinen hoito (THL 50 ) 2) Kotikuntalainen, kaikki hoito 3) Tilapäisesti Suomessa oleskeleva EU- ja Eta-valtion ja Sveitsin kansalainen, lääketieteellisesti välttämätön hoito (EHIC) 4) Suomessa työskentelevä EU- tai Eta-valtion ja Sveitsin ja tietyissä erityistilanteissa muun valtion kansalainen, kaikki hoito (kuten kotikuntalainen) (vaikka asuisi Suomessa ilman kotikuntaa tai vaikka asuisi ulkomailla) 5) Suomessa työskentelevän EU- tai Eta-valtion ja Sveitsin kansalaisen perheenjäsen, kaikki hoito 6) Suomeen EU-valtiosta hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen mukainen hoito 7) Suomeen EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä ennakkoluvalla (E112/S2) hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen ja ennakkoluvan mukainen hoito 8) Sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, sopimuksen mukaisesti välttämätön tai kaikki hoito 9) Ostopalvelut

6 Suomesta lähtevät eli mitä oikeuksia suomalaisella on saada hoitoa ulkomailla 1) Tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä oleskeleva suomalainen, lääketieteellisesti välttämätön hoito (EHIC) 2) EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä työskentelevä suomalainen ja hänen perheenjäsenensä, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, työskentelyvaltiossa ja Suomessa kaikki hoito (kuten kotikuntalainen, vaikka asuisi i ulkomailla ilman kotikuntaa t Suomessa) ) 3) EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä pysyvästi asuva suomalaiseläkeläinen ja hänen perheenjäsenensä, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, asuinvaltiossa kaikki hoito ja Suomessa lääketieteellisesti välttämätön hoito 4) Suomesta EU-valtioon hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen mukainen hoito 5) Suomesta EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin ennakkoluvalla (lomake E112/S2) hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen ja ennakkoluvan mukainen hoito 6) Sosiaaliturvasopimusvaltioissa (Australia, Quebec) sopimuksen mukaisesti välttämätön tai kaikki hoito 7) Ostopalvelut 8) Muut valtiot: niiden kansallisen lainsäädännön mukainen kiireellinen tai muu hoito

7 Suomessa julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämisessä Suomen kansalaisuudella ll EI ole merkitystä tä Kotikuntalaisuus t i EI yksin ratkaise oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön Kotikuntalaisella on AINA oikeus kaikkien palvelujen käyttöön mutta on olemassa myös paljon muita statuksia /tilanteita, jotka antavat henkilölle vastaavia tai rajattuja j oikeuksia

8 Hoito-oikeudet ik t ja niiden laajuus Etunimi Sukunimi

9 Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä Henkilöllä, joka oleskelee muussa kuin toimivaltaisessa valtiossa, on oikeus niihin luontoisetuuksiin, jotka tulevat lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi oleskelun aikana ottaen huomioon etuuksien luonne ja oleskelun arvioitu kesto. Etuudet antaa toimivaltaisen laitoksen puolesta oleskelupaikan laitos soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin henkilö olisi i vakuutettu tt kyseisen lainsäädännön mukaisesti. EU-asetus 883/ artikla Europeiska sjukförsäkringskortet European Health Insurance Card Carte européenne d'assurance maladie Europäische Krankenversicherungskarte Tarjeta Sanitaria Europea Tilaa ilmainen EHIC-kortti Kelasta!

10 Ulkomailla asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada Suomessa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla = EHIC-kortti Pohjoismaassa ja Isossa-Britanniassa Bit i asuva osoittaa oikeutensa passilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella Australiasta tulevilla oikeus myös välttämättömään hoitoon sairaanhoitosopimuksen perusteella - Oikeus osoitetaan yleensä Australian passilla Suomessa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä t terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi henkilön hoidontarpeen ja hoitotoimenpiteet Esimerkiksi: turisti, Suomessa lukukauden opiskeleva EUkansalainen

11 Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen Hoitoetuuden myöntämisessä huomioidaan oleskelun ennakoitu kesto hoitoetuuden luonne Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon Suomessa oikeus on aina vähintään sama kuin terveydenhuoltolain 50 :n mukainen kiireellinen hoito, mutta oikeus voi olla myös tätä laajempi

12 Asuminen EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä Vakuutettu tt ja hänen perheenjäsenensä, ä jotka asuvat muussa kuin toimivaltaisessa valtiossa, saavat asuinvaltiossaan luontoisetuuksia, jotka asuinpaikan laitos myöntää toimivaltaisen laitoksen puolesta soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin he olisivat vakuutettuja kyseisen lainsäädännön mukaisesti. EU-asetus 883/04 17 artikla Etunimi Sukunimi

13 Asuminen Suomessa, muu valtio vastaa sairaanhoitokustannuksista it t k i t Jos henkilö asuu Suomessa, mutta on muualla sairausvakuutettu ja muu valtio vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista Henkilöllä on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Henkilöllä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta ( Kela Kela-korvaus korvaus ) Henkilöllä on kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa Henkilöllä ei ole Kela-korttia Esimerkiksi: Suomessa asuvat toisessa EU-valtiossa sairausvakuutetut merimiehet ja rajatyöntekijät Pyydä Kelasta todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa

14 Henkilö asuu toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos henkilö asuu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on Suomessa sairausvakuutettu ja Suomi vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista Henkilöllä on oikeus hoitoon asuinvaltiossa Henkilöllä on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Henkilöllä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta Henkilöllä voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa Henkilöllä on Kela-kortti Esimerkiksi: suomalaisdiplomaatit, ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät, ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat Pyydä Kelasta todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa

15 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Kela vahvistaa Henkilön oikeuden saada hoitoa julkisessa terveydenhuollossa Henkilön oikeuden saada sairaanhoitokorvauksia Kelasta Henkilön hoito-oikeuden laajuuden Henkilöltä perittävän ä asiakasmaksun k määrän ä Julkisen terveydenhuollon oikeuden saada hoitokustannuksiin valtion korvausta Erillisasiakirja, jonka Kela antaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti ja joka sitoo julkista terveydenhuoltoa Asiakirja on voimassa määräajan, enintään 24 kk ja se voidaan uusia Käytetään silloin, kun henkilön tilanteeseen sovelletaan EU- lainsäädäntöä tai sosiaaliturvasopimusta

16 Eläkeläinen asuu EU tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, ei ole Suomessa sairausvakuutettu, ei ole Suomessa kotikuntaa, mutta saa eläkettä vain Suomesta Suomi vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista Eläkeläisellä on oikeus kaikkeen tarpeelliseen hoitoon asuinvaltiossa Eläkeläisellä on oikeus julkisessa terveydenhuollossa vain lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon Suomessa oleskelun aikana Hoitokustannuksista maksetaan valtion korvaus Ulkomailla asuvan suomalaiseläkkeensaajan EHIC-kortti alkaen Esimerkiksi: Espanjassa asuva ja vain Suomesta eläkettä saava suomalainen eläkkeensaaja Jos eläkeläinen haluaa saada yllä mainittua laajempaa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, hän maksaa kaikki kustannukset itse ja hakee korvauksia jälkikäteen. Alankomaissa, Espanjassa, Irlannissa, Kyproksella, Portugalissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa asuvat hakevat korvauksia asuinvaltiostaan muissa valtioissa i asuvat hakevat korvauksia k Kelasta

17 Hoitoon hakeutuminen ulkomaille

18 Vakuutettu, joka on saanut toimivaltaiselta valtiolta luvan mennä toiseen valtioon saadakseen tilansa edellyttämää hoitoa, on oikeutettu luontoisetuuksiin, jotka oleskelupaikan laitos myöntää toimivaltaisen laitoksen puolesta ja soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomainen olisi vakuutettu kyseisen lainsäädännön mukaisesti. Lupa on myönnettävä, jos kyseinen hoito kuuluu asianomaisen henkilön asuinvaltion lainsäädännössä säädettyihin etuuksiin ja jos asianomaiselle henkilölle ei voida antaa tällaista hoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa, ottaen huomioon asianomaisen i senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen kulku. EU-asetus 883/ artikla

19 Hoitoon hakeutuminen EU-asetuksen 883/2004 mukaisella ennakkoluvalla (lomake E 112 tai S2) A: Asuinvaltio B: Hoitoa antava valtio C: Muu valtio Kela Hoitoa antavan valtion sairausvakuutuslaitos

20 Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa säännöt turvallisen ja laadukkaan rajatylittävän terveydenhuollon saatavuuden helpottamiseksi unionissa ja potilaiden liikkuvuuden varmistamiseksi unionin tuomioistuimen vahvistamien periaatteiden mukaisesti sekä edistää terveydenhuoltoa koskevaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ottaen täysimääräisesti huomioon sen, että on jäsenvaltioiden vastuulla määritellä terveyteen liittyvät sosiaaliturvaetuudet sekä järjestää ja tarjota terveydenhuolto ja erityisesti sairauteen liittyvät sosiaaliturvaetuudet. Tätä direktiiviä iä olisi i sovellettava yksittäisiin ii potilaisiin, i ii jotka päättävät hakeutua hoitoon muussa jäsenvaltiossa kuin vakuutusvaltiossa. Potilasdirektiivin johdanto-osa, kappaleet

21 Hoitoon hakeutuminen EU-alueella Vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella Potilas maksaa ensin itse kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset hoidosta peritään sama kustannus kuin kotimaisten potilaiden hoidosta potilasasiakirjojen kääntäminen tulkkauskustannukset muut mahdolliset kustannukset k t Oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi henkilön kotimaassa maksettu. Hoitoon hakeutumiseen voidaan käyttää ennakkolupaa a) EU-asetuksen 883/2004 ennakkolupa (Lupa saada asianmukaista hoitoa asuinjäsenvaltion ulkopuolella) l ll on luonteeltaan lt maksusitoumus Käytössä Suomessa jatkossakin Toisen valtion myöntämä EU-asetuksen ennakkolupa on merkityksellinen julkiselle terveydenhuollolle b) Potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa on henkilölle vahvistus, että hän tulee jälkikäteen saamaan kotivaltiostaan korvauksia Ei oteta käyttöön Suomessa Toisen valtion myöntämä ä direktiivin i ennakkolupa ei ole merkityksellinen k julkiselle terveydenhuollolle

22 Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Muualta tulevilla potilailla on oikeus hakeutua Suomeen hoitoon sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon Potilas maksaa hoidon todelliset kustannukset itse Lääkäri/hammaslääkäri päättää hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa Potilas ei voi edellyttää suomalaiselta terveydenhuollolta tiettyä hoitoa/hoitotoimenpidettä tai hoidon järjestämistä j välittömästi Hoito järjestetään kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Muualta tulevia ei saa syrjiä, toisaalta heillä ei myöskään parempaa oikeutta hoitoon kuin kuntalaisilla (ei ohituskaistaa, vaan ruuhkatilanteessa samat hoitojonot)

23 Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Muualta tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain poikkeustilanteessa Jos hoito ei kuulu suomalaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan Jos potilaan hoidontarve ei vastaa suomalaista hoitokäytäntöä Jos rajoittaminen on välttämätöntä kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi = hoitotakuulainsäädännön mukaiset hoidon järjestämisen määräajat ovat ylittyneet Rajoituksesta päättää kunta tai kuntayhtymä Rajoitus voi olla voimassa enintään 12 kk kerrallaan Rajoituksen käytöstä on ilmoitettava Valviralle, AVIlle ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle Rajoitusta EI voi käyttää, jos Potilaalla on kiireellinen hoidontarve (THL 50 ) Potilaan on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja EU-asetuksen 883/2004 tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella

24 Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Jos ulkomailta hakeutuu toisessa EU-valtiossa asuva hoidettavaksi julkiseen terveydenhuoltoon, on potilaalle järjestettävä hoito normaalitapaan (kuten kuntalaiselle) Julkiselle terveydenhuollolle ei ole merkitystä, onko henkilöllä potilasdirektiivin mukaista ennakkolupaa omasta kotivaltiostaan Potilasdirektiivin ennakkoluvalla on merkitys vain henkilölle itselleen = ennakkoluvan antamisella on annettu vahvistus, että hän saa kustannuksiin jälkikäteen kotivaltiostaan korvauksia henkilö maksaa itse hoidonantajalle kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset

25 Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Julkiselle terveydenhuollolle on merkitystä sillä, jos henkilöllä on EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa Lomake E 112 Lomake S2 Henkilö maksaa itse vain kuntalaisen asiakasmaksun Hoitokustannukset laskutetaan Kelalta Kela edelleen laskuttaa kustannukset ennakkoluvan myöntäneeltä valtiolta Ennakkoluvasta huomioitava it voimassaoloaika, ik hoitopaikka ikk ja sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty Onko kyse avoimesta ennakkoluvasta? Sisältääkö ennakkolupa rajoitteita? (Esim. enimmäiskustannushinta)

26 Hakeutuminen hoitoon Suomesta toiseen valtioon Suomessa asuva henkilö voi vapaasti hakea sairaanhoitoa ulkomailta ei edellytetä ennakkoluvan hakemista toisella EU-valtiolla on velvollisuus ottaa suomalaispotilas vastaan Jos Suomessa asuva henkilö on hakeutunut hoitoon toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin, hän saa jälkikäteen kustannuksiin sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksen (ns. Kela-korvauksen) Henkilö hakee korvausta jälkikäteen Kelasta (lomake SV 128) Korvauksia saa lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutkimuksesta, hoidosta, lääke- ja matkakustannuksista sama korvaus kuin jos henkilö olisi käyttänyt Suomessa yksityisen terveydenhuollon palveluja

27 Hakeutuminen hoitoon Suomesta toiseen valtioon Jos henkilö haluaa saada hoitoa ulkomailla, mutta ei itse halua maksaa hoitokustannuksia, hän voi hakea EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa hoitoon hakeutumiselle Henkilö hakee ennakkolupaa Kelasta (lomake SV 129) Jos ennakkolupahakemus on jätetty julkiselle terveydenhuollolle, se pitää toimittaa Kelalle! Kela pyytää päätöstä varten henkilön kotikunnan julkiselta terveydenhuollolta lausunnon luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä y (Kelan ohje lausunnosta) Kuuluuko ko. hoito suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan? Onko hoito järjestettävissä Suomessa potilaan hoidontarpeen edellyttämässä ajassa? Julkisen terveydenhuollon on annettava lausuntonsa Kelalle 21 vrk:n kuluessa pyynnön vastaanottamisesta Kela antaa lupahakemukseen päätöksen Hoidon antanut valtio laskuttaa aikanaan ennakkoluvan perusteella annetun hoidon kustannukset Kelalta, joka edelleen laskuttaa kustannukset lausunnonantajan ylläpitäjältä

28 Muita erityissäännöksiä i iä - lääkkeet -matkat t - potilasvahingot

29 Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkeresepti on alkaen hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa tarkoituksena k varmistaa hoidon jatkuvuus ja seuranta rajat ylittävään käyttöön tarkoitettu resepti kirjoitetaan vaikuttavalla aineella (biologiset valmisteet kuitenkin kauppanimellä) kauppanimeä voidaan käyttää, jos lääkemääräyksen antaja pitää sitä lääketiet. syistä välttämättömänä (perusteet esitettävä) Vastavuoroista tunnustamista ei sovelleta lääkevalmisteisiin, jotka edellyttävät erityislääkemääräystä (Suomessa huumauslääkemääräys ja ns. säilytettävä lääkemääräys) tämä ei sulje pois kaikkia pkv-lääkkeitä tunnustamisen piiristä Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos on perusteltua syytä epäillä lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen Potilasdirektiivin säännökset eivät vaikuta kansallisia lääkekorvauksia tai lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin Reseptien tunnustaminen on jo käytössä Pohjoismaiden välillä

30 Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen Eurooppalainen lääkemääräys Lääkelakiin uusi eurooppalaista lääkemääräystä koskeva 56 a suomalaisia apteekkeja koskevat säännökset toisessa EU-valtiossa annettujen lääkemääräysten hyväksymisestä Säännös EI koske Sveitsissä kirjoitettuja lääkemääräyksiä STM:n asetusta lääkkeen määräämisestä muutetaan tarkemmat säännökset mm. tiedoista, jotka lääkkeen määrääjän tulee eurooppalaiseen lääkemääräykseen sisällyttää Tavoitteena säädösmuutokset 11/

31 Matkakustannusten korvaaminen rajat ylittävissä i ä tilanteissa t i Ulkomailta tulleen potilaan Suomessa tapahtuvat matkat Jos ulkomailta tulleelle potilaalle, jonka hoito Suomessa perustuu EU- asetukseen 883/04 tai sosiaaliturvasopimukseen, aiheutuu Suomessa matkakustannuksia, hän voi saada sairausvakuutuslain mukaista matkakorvausta Potilas hakee itse korvauksia jälkikäteen Kelasta Ambulanssikuljetuksesta voi EHIC-kortilla saada suorakorvauksen Sairaalasiirrosta Suomessa aiheutuvat kustannukset ovat osa hoitokustannuksia, jos ulkomailta tullutta potilasta hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa EU-asetuksen 883/04 tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella Voidaan laskuttaa Kelalta osana hoitokustannuksia, jos valtio korvaa potilaan hoidosta aiheutuvat kustannukset

32 Matkakustannusten korvaaminen rajat ylittävissä i ä tilanteissa t i Ulkomailta tulleen potilaan matkat Suomesta ulkomaille Jos ulkomailta tulleelle potilaalle, jota on hoidettu Suomessa, aiheutuu matkakustannuksia Suomesta ulkomaille, hän hakee matkakustannuksiin korvauksia kotimaastaan Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus turvaa korvaukset matkoista aiheutuvista lisäkustannuksista Pohjoismaissa asuville tai sairausvakuutetuille henkilöille Jos ulkomailta tullut potilas siirretään Suomesta julkisesta terveydenhuollosta sairaalasiirtona ulkomaille sairaalahoitoon, kuljetuksen tilaaja vastaa kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista

33 Matkakustannusten korvaaminen rajat ylittävissä i ä tilanteissa t i Ulkomailta tulleen potilaan matkat Suomesta toiseen Pohjoismaahan Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on säännös paluumatkan lisäkustannusten korvaamisesta Korvataan alkuperäisen ja lisäkustannuksen k erotus Suomi on korvausvastuussa, jos toisessa Pohjoismassa asuva sairastuu ja hoidetaan Suomessa Korvataan matka,,jonka potilas tekee Suomesta joko kotiin tai hoitopaikkaan Jos toisessa Pohjoismaassa asuva potilas on julkisessa terveydenhuollossa hoidettu (uloskirjoitettu) potilas, Kela korvaa paluumatkasta aiheutuvat lisäkustannukset potilaalle Jos toisessa Pohjoismaassa asuva (sisäänkirjoitettu) potilas siirretään Suomesta julkisesta terveydenhuollosta sairaalasiirtona toiseen Pohjoismaahan sairaalahoitoon, valtio korvaa siirrosta aiheutuvat kustannukset jälkikäteen Korvauksen saamiseksi julkisen terveydenhuollon on oltava ennen ambulanssilennon järjestämistä yhteydessä Kelaan, jolle on annettava selvitys ambulanssilentokuljetuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannuksista

34 Matkakustannusten korvaaminen rajat ylittävissä tilanteissa Suomessa asuvan henkilön matkat ulkomailla ja Suomesta ulkomaille Pääsääntö Jos Suomessa asuvalle henkilölle aiheutuu matkakustannuksia toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä tai matkasta Suomesta toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin, hän hakee matkakustannuksiin jälkikäteen korvauksia Kelasta Matkat korvataan sairausvakuutuksesta kuten lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Suomessa Jos Suomessa asuvalle henkilölle aiheutuu matkakustannuksia muualla kuin EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, ei matkakustannuksia korvata Poikkeus Jos Kela on myöntänyt henkilölle EU-asetuksen 883/2004 ennakkoluvan hoitoon ulkomailla tai jos julkinen terveydenhuolto järjestää potilaan hoidon ulkomailla ostopalveluna, korvataan henkilölle aiheutuvat at matkakustannukset kset hoitopaikkaan asti Henkilö maksaa ensin matkakustannukset itse ja hakee jälkikäteen korvauksia Kelasta Matkat korvataan sairausvakuutuksesta

35 Potilasvahingot Potilasdirektiivi edellyttää, että kussakin EU-maassa on asianmukaiset valitusmenettelyt tt l t ja vastuuvakuutusjärjestelmä t j t ä sen alueella ll annettavaa hoitoa varten Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä hoidonantajavaltion ao. viranomaisiin Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta potilasvahingosta / hoitovirheestä

36 Hoidosta aiheutuvat kustannukset ja niiden korvaaminen Kaikki hoitoa saavat henkilöt maksavat aina sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992) määrätyt maksut Jos säädöksissä on määritelty, että asiakasmaksu on 0 euroa, niin sama pätee myös ulkomaalaiselle potilaalle Kotikunta vastaa potilaan hoitokustannuksista Poikkeus, jos EU-lainsäädännön perusteella toinen maa vastaa henkilön hoitokustannuksista Valtio korvaa julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle hoidosta aiheutuvat kustannukset, kun hoitoa on annettu kotikunnattomalle henkilölle EU-asetuksen 883/2004 perusteella Sosiaaliturvasopimuksen perusteella Muun kansainvälisen sopimuksen perusteella (Suomessa sijaitsevat kansainväliset organisaatiot/järjestöt, joita koskien on tehty isäntämaasopimus) erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momentin tai kansanterveyslain 14 :n 5 momentin perusteella (maahanmuuttodirektiivit) terveydenhuoltolain 50 :n perusteella, jos hoitokustannuksia ei ole saatu perityksi muualta Etunimi Sukunimi

37 Hoidosta aiheutuvat kustannukset ja niiden korvaaminen Henkilö maksaa itse kaikki hoitokustannukset, jos hän on hakeutunut ulkomailta julkiseen terveydenhuoltoon hoitoon ilman EU-asetuksen 883/2004 ennakkolupaa Koskee henkilöä,,joka on hakeutunut hoitoon Suomeen potilasdirektiivin perusteella Hoitokustannukset laskutetaan ja hallinnoidaan julkisen terveydenhuollon toimesta Hoitokustannuksena voidaan periä maksu, joka on enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen Julkisen terveydenhuollon ja sopimuskumppanin väliset ostopalvelut hoidetaan sopimuksen mukaan Julkinen terveydenhuolto hoitaa maksujärjestelyt itsenäisesti Etunimi Sukunimi

38 Lopuksi

39 Lisätietoja Lue lisää Kelan oppaista ( > yhteistyökumppanit > lääkärit ja terveydenhuolto > Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa) Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa (verkkojulkaisu) Hoitokustannusten valtion korvaus (verkkojulkaisu) alkaen Kelassa sijaitseva Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

40 Pääsäännöt EU-asetuksen 883/04 tilanteet (EU- ja Etavaltiot ja Sveitsi) Turistit (EHIC), työntekijät (Kelan todistus) Rinnastetaan Suomessa asuvaan kotikuntalaiseen Potilasdirektiivin tilanteet (EU-valtiot) Hoitoon hakeutuvat itse maksavat potilaat Potilas maksaa kaikki kustannukset itse Sopimusmaat Tietyt henkilöryhmät, Kelan todistus Jos oikeus hoitoon sopimuksen mukaan, normaalit asiakasmaksut Sopimuksettomat (muut) maat, jos henkilöön ei sovelleta EU-lainsäädäntöä Turistit Potilas maksaa kaikki kustannukset itse

41 Ajatuksellinen tarkistuslista KUKA? Onko henkilöllä kotikunta tai onko muusta syystä hoito-oikeus? MITÄ? Mikä on henkilön hoidontarve ja onko hänellä oikeus tähän hoitoon? KUKA MAKSAA MITÄ? Mitä potilas itse maksaa? Mikä taho maksaa hoitokustannukset? Kiireellinen hoito on aina annettava Kiireellinen hoito on aina annettava kaikille!

42 Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä?