Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa"

Transkriptio

1 Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (24/2011/EU, potilasdirektiivi ) Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM Kiitokset: Pasi Mustonen, Noora Heinonen, Ulla Närhi

2 Potilasdirektiivin täytäntöönpanon valmistelu Direktiivi tuli voimaan v. 2011; oltava kansallisesti voimassa Suomessa tullee käytännössä voimaan vuoden 2014 alussa Valmistelu rajat ylittävän terveydenhuollon ohjausryhmässä Arviomuistio rajat ylittävästä terveydenhuollosta oli lausuntokierroksella HE laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi lähdössä lausunnoille kesäkuussa Keskeisimmät keskustelua herättävät kysymykset: 1) suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima 2) potilaille maksettavan korvauksen taso ja määräytymisperuste 3) vastuun jakautuminen rajat ylittävän hoidon kustannuksista

3 Potilasdirektiivin taustaa Vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusperiaatteista (ihmiset, palvelut, tavarat) EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö: vapaa liikkuvuus kattaa myös terveyspalvelut tulkinnat potilaan oikeudesta korvaukseen toisessa jäsenvaltiossa aiheutuneista hoitokustannuksista Terveyspalvelut jätettiin pois yleisestä palveludirektiivistä (2006) Komission ehdotus potilasdirektiiviksi 2008 à tavoitteena selkeyttää sekavaa oikeustilaa siirtämällä EUtuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetut periaatteet lainsäädännön tasolle Direktiivi tuli voimaan Sovellettava kansallisesti viimeistään

4 Direktiivin keskeiset periaatteet Sovelletaan yleisesti terveyspalveluihin riippumatta siitä, miten ne on järjestetty, tarjottu tai rahoitettu Poikkeukset: elinsiirrot, pitkäaikaishoito, julkiset rokotusohjelmat Vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella Oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi potilaan kotimaassa maksettu Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa Potilas maksaa hoitokustannukset aina ensin itse ja hakee jälkikäteen korvausta hoitokuluista omasta maastaan Hoitoa annetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädännön mukaisesti (myös potilasvahinkojärjestelmät) Direktiivi ei velvoita korvaamaan matkakustannuksia

5 Vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella Pääsääntö: ennakkoluvan hakemista ei saa edellyttää Potilaan voidaan edellyttää hakevan ennakkolupaa, jos kyse on yöpymistä edellyttävästä sairaalahoidosta pitkälle erikoistuneesta ja kalliista hoidosta hoidosta, johon liittyy laatu- tai turvallisuusriski joko yksittäisen potilaan tai koko väestön kannalta Valtioiden on julkaistava etukäteen ennakkolupaa edellyttävät hoitokategoriat Ennakkolupa voidaan evätä, jos hoito tai hoidonantaja voi aiheuttaa vakavan riskin potilaalle tai väestölle vastaava hoito voidaan järjestää kustannuksista vastaavassa valtiossa lääketieteellisesti kohtuullisen ajan kuluessa

6 Oikeus samansuuruiseen korvaukseen kuin kotimaassa olisi maksettu Korvataan enintään tosiasialliset kustannukset Jos hoito ulkomailla on kalliimpaa kuin vastaavan hoidon järjestämiskustannus potilaan kotimaassa, ylimenevää osaa ei tarvitse korvata Edellyttää palvelujen tuotteistusta ja hinnoittelua myös julkisessa terveydenhuollossa (pth + esh) Suomen monikanavaisen järjestelmän kannalta erityinen kysymys: rinnastetaanko ulkomailla annettu hoito Suomen julkisen vaiko yksityisen terveydenhuollon palveluun?

7 Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa Edellyttää kansallisen palveluvalikoiman määrittelyä, jotta tiedetään minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas on oikeutettu korvaukseen Palveluvalikoiman määrittely on käytännössä valtion (ainoa) keino rajata kustannusvastuuta Valikoimasta poissuljettua hoitoa ei saa olla tarjolla kotimaassa minkään julkisista varoista tuetun terveydenhuollon osan kautta EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö: jos palveluvalikoima on liian yleisellä tasolla määritelty, valtio helposti katsotaan korvausvelvolliseksi, jos potilas hakee tietyn spesifin hoidon toisesta jäsenmaasta

8 Suomeen tulevat potilaat Muualta tuleville potilaille on turvattava mahdollisuus käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluja (ei voida edellyttää asumista tms.) Lähtökohtana aina, että lääkäri/hammaslääkäri päättää hoidosta potilas ei voi vaatia suomalaiselta terveydenhuollolta tiettyä hoitoa tai hoitotoimenpidettä hoitoa annetaan Suomen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Direktiivi ei velvoita kohtelemaan ulkomaalaista potilasta paremmin kuin kotimaista (ulkomailta tuleva potilas asetetaan esim. samaan hoitojonoon) Potilaiden vastaanottoa voidaan poikkeuksellisesti rajoittaa yleistä etua koskevista pakottavista syistä, kun tarkoituksena on varmistaa riittävä ja pysyvä terveydenhuollon saatavuus jäsenvaltion alueella

9 Kansallinen yhteyspiste Jokaiseen maahan on perustettava yksi tai useampi kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on antaa tietoa: yleisesti oikeuksista rajat ylittävään hoitoon kustannusten korvaamisen ehdoista ja menettelyistä oikeuksien arviointimenettelyistä, ml. ennakkolupa valitusmenettelyistä (hallinnolliset päätökset) + mahdollisuudesta hakea korvausta (potilasvahingot) turvallisuutta ja laatua koskevista vaatimuksista ja ohjeista hoitojäsenvaltiossa palveluntarjoajan oikeudesta tarjota palveluita + mahdollisista oikeuksien rajoituksista toisten valtioiden yhteyspisteistä

10 Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkeresepti on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa rajat ylittävään käyttöön tarkoitettu resepti kirjoitetaan lääkeaineen vaikuttavalla nimellä (yleisnimi, common name) rajatuissa tilanteissa voidaan käyttää tuotenimeä (brand name) huumausaineiksi luokitellut lääkkeet eivät ole tunnustamisen piirissä Tarkoituksena varmistaa hoidon jatkuvuus ja seuranta Apteekki voi kieltäytyä myymästä lääkettä, jos herää epäilys reseptin aitoudesta, sisällöstä tai ymmärrettävyydestä Reseptien tunnustaminen ei vaikuta kansallisia lääkekorvauksia tai lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin Nykyisin reseptien tunnustaminen on käytössä Pohjoismaissa

11 Rajat ylittävien reseptien vähimmäistiedot Komission hyväksytyn täytäntöönpanodirektiivin mukaan rajat ylittävässä reseptissä on oltava vähintään seuraavat tiedot: Identification of the patient Surname(s) First name(s) (written out in full, i.e. no initials) Date of Birth Authentication of the prescription Issue date Identification of the prescribing health professional Surname(s) First name(s) (written out in full, i.e. no initials) Professional qualification Details for direct contact ( and telephone or fax, the latter both with international prefix) Work address (including the name of the relevant Member State) Signature (written or digital, depending on the medium chosen for issuing the prescription)

12 Rajat ylittävien reseptien vähimmäistiedot Identification of the prescribed product, where applicable Common name" as defined by Article 1 of Directive 2001/83/EC of the European Parliament and of the Council of 6 November 2011 on the Community code relating to medicinal products for human use The brand name if: (a) the prescribed product is a biological medicinal product, as defined in point (b) of Annex I (Part I) to Directive 2001/83; or (b) the prescribing health professional deems it medically necessary; in that case the prescription shall shortly state the reasons justifying the use of the brand name Pharmaceutical formulation (tablet, solution, etc.) Quantity Strength, as defined in Article 1 of Directive 2001/83/EC Dosage regimen Direktiivi edellyttää, että vähintään em. tiedot löytyvät rajat ylittävään käyttöön tarkoitetuista lääkemääräyksistä. Jäsenmaiden sisällä voidaan edelleen soveltaa vanhoja käytäntöjä.

13 Kustannusten korvaamisen vaihtoehdot Korvattaisiinko potilaalle ulkomailla aiheutunut hoitokustannus, kuten jos hän olisi Suomessa käyttänyt julkisen terveydenhuollon palvelua à asiakasmaksu / omavastuumalli yksityisen terveydenhuollon palvelua à Kela-korvaus / sava-malli Vaatimus potilaan yhdenvertaisesta kohtelusta kansallisissa ja rajat ylittävissä tilanteissa. EU-lainsäädäntö ja EU-tuomioistuin korostavat ensisijaisesti potilaan oikeutta samaan korvaukseen kuin kotimaassa vastaavassa tilanteessa. Toisaalta direktiivi ei pakota muuttamaan kansallista korvausjärjestelmää > oikeus myös matkakustannusten korvaukseen Arvioitavana oli neljo erilaista korvausmallia, joilla on erilaisia vaikutuksia - kehyslinjauksissa valittu puhdas sava-malli hallinnollinen taakka direktiivin mukaisuus - riitauttamisen todennäköisyys kuntien tai muun loppumaksajan kustannukset potilaan kustannukset palveluntuottajien asema

14 Korvaukset uusimmassa 5. mallissa (ei kehyksissä) Hoitoon hakeutuminen Kun potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän on oikeutettu kustannuksista sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksiin. Korvauksia maksetaan lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutkimuksen ja hoidon kustannuksista sekä lääkkeistä ja matkoista. Kustannuksista vastaisi sairausvakuutusrahasto Kun hakeudut varta vasten muualle kuin Suomen julkiseen terveydenhuoltoon hoitoon, saat sv-korvauksen.

15 Korvaukset uusimmassa 5. mallissa (ei kehyksissä) Joutuminen ulkomailla lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarpeeseen Kun potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarpeeseen, hän on oikeutettu kustannuksista kotikunnan mukaisen, julkisen terveydenhuollon omavastuuosuusmallin mukaisen korvauksen. Kustannuksista vastaisi valtio Jos sairastut äkillisesti, sinut hoidettaisiin Suomessa julkisessa terveydenhuollossa. Myös Euroopassa äkillinen sairastuminen rinnastetaan samoin. Ennakkolupaa ei otettaisi käyttöön, mutta RAJA-lakiin tehtäisiin kuitenkin varaumakirjaus ennakkoluvan käyttämisestä.

16 Toimeenpanon valmistelu Suomessa ( Valmisteluvaiheen ehdotuksia ja niiden vaikutuksia: 1. Yhteyspiste Sijoitetaan Kelaan, ensisijaisesti tietoportaaliratkaisu, sähköinen asiointipalvelu ja puhelinpalvelu, valtio vastaa toimintamenoista 0,7 M /v 2. Muualta tulevien oikeus saada hoitoa Suomessa kaikilla oikeus käyttää palveluja, vastaanoton rajoittamiselle vain erityisen perustellut syyt (esim. tartuntautivaara, omien kansalaisten hoidon vaarantuminen), rajoittaminen on poikkeusmenettely 3. Potilasvahingot Suomessa annetulle hoidolle suomalainen potilasvahinkovakuutus, ulkomailla annetulle hoidolle ulkomainen potilasvahinkovakuutus 4. Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisella lääkemääräyksellä lääkevalmiste toimitetaan, jos lääkkeellä on myyntilupa Suomessa, ei vaikuta lääkevaihtoihin tai lääkekorvauksiin, reseptien voimassaoloaika?

17 Toimeenpanon valmistelu Suomessa ( 5. Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Arviomuistion lausuntokierroksella palveluvalikoiman määrittelyä pidettiinn erittäin tärkeänä, samoin erillisen toimielimen perustamista 6. Viranomaisyhteistyö Kelan, julkisen terveydenhuollon, THL:n, Valviran ja Fimean tehtävä uudenlaista yhteistyötä, tietojen vaihtaminen ja toimittaminen 7. Tulevat kustannusvaikutukset yleinen liikkuvuuden lisääntyminen nostaa kustannuksia, valtiolle kotikunnattomien Suomessa aiheutuvat kustannukset, valtiolle yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen kustannukset 8. Matka- ja lääkekustannukset matkakustannuksia korvataan rajat ylittävissä tilanteissa svkorvauksina (lähimpään mahdolliseen hoitopaikkaan) 9. Vaikutukset ihmisiin valinnan vapaus: todellisuutta vai näennäistä?

18 Direktiivin vaikutukset yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseen EU-tasolla Eurooppalaisten osaamiskeskusten verkosto tiedonvälitys pitkälle erikoistuneista hoidoista ja tutkimuksesta (yhtenä kohderyhmänä erityisesti harvinaiset sairaudet) eterveys-verkosto (ehealth Network) tietojärjestelmien yhteentoimivuus, sähköiset potilasasiakirjat Terveysteknologian arvioinnista vastaavien viranomaisten verkosto (HTA) tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi terveysteknologian tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta

19 Lopuksi eräitä huomioita Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on myös syvälle käyviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme Hoidon antaminen ja järjestäminen tapahtuu edelleen kotimaisen lainsäädännön puitteissa, mutta EU-sääntely aiheuttaa merkittävän paineen tarkastella kansallisia perusratkaisujamme (esim. terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusmalli) Potilasdirektiivi toimii jatkossa kehikkona, jonka puitteissa EUyhteistyö terveydenhuollon alalla tiivistyy ja laajenee entisestään (paineita yhdenmukaistaa mm. hoidon laadun ja potilasturvallisuuden taso EU-alueella)