Kestävä yhdyskuntarakenne? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Kestävä yhdyskuntarakenne? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Taustaa valitun näkökulman tutkimuksellinen perusta Pääkaupunkiseudun sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen Asumistoiveet Muuttoliike Asuntojen hinnat Maahanmuuttajat (Vilkama, Katja & Hanna Virtanen) Elämää metropolin reunoilla (Rami Ratvio) Metropolin reunojen kehitysstrategiat(asu ja Rakenna) Urbaani elämä Täydennysrakentaminen Eliitti Kaupungin vuokra-asuminen HIV-positiiviset ruiskuhuumekäyttäjät Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions (Kaisa Kepsu)

3 Esitys Hämmennys Haaste Toimintaympäristön muutos kasvu taskukokoiseksi Kolme ongelmaa ja Yksi kysymys

4 Kasvavan kaupungin menestymisen ehtona on jatkuva, asukkaiden tarpeita vastaava laadukas asuntotuotanto - R. Florida, M. Porter - - Oulun yleiskaava 2020, s. 10 Yleiskaavassa on otettu huomioon asukkaiden esittämiä asumistoiveita.

5 Haaste Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestä Vuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa uudessa raportissaan Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen ( urban sprawl ) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja )

6 Kuinka on mahdollista, vaikka Kestävän kehityksen perusprinsiippi kaavoituksessa Euroopan kerrostalovaltaisin seutu Ohjausvaikutuksiltaan vahva ja moniportainen kaavoitusjärjestelmä monopoli Vahva kunnallinen maanomistus

7 Lyhyt katsaus taaksepäin jolloin kaikki sujui hienosti Aiemmassa yhteiskunnallisessa murroksessa ja nopean kaupungistumisen vaiheessa Onnistuttiin kohentamaan asumisen tasoa, kohentamaan kaikkien hyvinvointia Yhteisten aineellisten perustarpeiden riittävän tyydyttämisen (esim. Allardt) jälkeen tilanne ei enää ole samalla tavalla mutkaton Mikä nykytilanteessa on yleinen hyvä tai lisäys yleiseen hyvinvointiin Hyvinvointia on vaikea mitata tai tutkia.saati sitten suunnitella

8 Samaan aikaan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa

9 Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on % välillä Laskennallisesti olisi siis mahdollista, että kaupunkiseudut kasvaisivat jopa miljoonalla ihmisellä. Kokonaiskasvu muodostuu kuitenkin muuttovoitoista ja muuttovoitoille syntyvistä lapsista sekä toisaalla pian lisääntyvällä kuolleiden enemmyydellä

10 Alueiden väliset erot ovat suuria, Oulun seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä kolmanneksella, kun Itä-Lapin väkiluku putoaa kolmanneksella. Kuntatasolla Limingan väkiluku kasvaa jo vuoteen 2025 mennessä 77 prosentilla, kun samaan aikaan Lestijärven väkiluku pienene 29 prosentilla (Tilastokeskus)

11 Esimerkiksi Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys Oulun odotetaan siirtyvän aikakin väestönkasvun osalta kärkeen Kuntaliitto 2006

12 Kuntaliitto 2006

13 Ulosvirta Oulusta esikaupungistumisen aalto Poismuuttavasta 25-34v väestä 42% (vrt.helsinki 50%) korkeakoulututkinnon suorittaneita Tappiota yhä etäisempiin kuntiin - Tilastokeskus

14 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia. Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli nykyistä enemmän - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

15 Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!

16 Samaan aikaan Muutto kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

17 Lapsiperheiden määrän muutos Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 031/2004, Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot

18 Pääkaupunkiseudun kuntien sisäiset ja kuntien väliset muutot muuttavat väestön painopisteitä nopeasti, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia palvelujen järjestämiselle.

19 Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

20 Toimintaympäristön murros Taskukokoisen metropolin synty (1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle

21 Työikäisten miesten ikävakioitu työllisyysaste pääkaupunkiseudulla v.2003

22

23 (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, ja yhä edemmäs Helsingin ulkopuolelle.

24 Korkea-asteen suorittanut vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

25 Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja Väestö Population A B Sosio-ekonominen asema Sosioeconomic position

26 alueellisia jakoja (Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus) Tuloluokitus suht. PKS:n keskiarvoon v "köyhä" - tulot 1/2 Pks:n keskitulosta AA - keskitulo suuri - köyhien osuus pieni (AB - keskitulo suuri - köyhien osuus suuri) BA - keskitulo pieni - köyhien osuus pieni BB - keskitulo pieni - köyhien osuus suuri Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 036/2003

27 Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin mutta samalla Hyvät paranevat Heikot heikkenevät - (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)

28 Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

29 Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina (Broberg 2007)

30 Muuton taloudellisesta rakenteesta Oulun seudulla Muuttajat y Kempele Kiiminki Liminka - Limingo Lumijoki Muhos Oulu - Uleåborg Oulunsalo Tyrnävä Oulunkaaren seutu Ii Kuivaniemi Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii

31 Väestörakenteen muutos on ajamassa reunoilla olevia kuntia todennäköisesti kasvu-uralle Esimerkkinä Kirkkonummi eräs nopeimmin kasvavista ja nuorekkaimmista kunnista Laakso & al.2005

32 Henkeä Kirkkonummen väestö Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti ,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v v kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista

33 Laakso & al Kirkkonummen väestöennuste vuotiaat eri vaihtoehdoissa Kirkkonummen väestöennuste yli 75-vuotiaat eri vaihtoehdoissa Henkeä Henkeä perus nopea hidas omavar perus nopea hidas omavar

34 Muuttajien taloudellinen tausta Kirkkonummen kunnan tulo- ja lähtömuuttajien sekä kantaväestön tulotaso eri ikäryhmissä ka vuosilta tulomuuttajat korkeammin koulutettuja kuin kantaväestö tai lähtömuuttajat tulomuuttajista suurempi osuus työllisiä kuin lähtömuuttajista tai kantaväestöstä Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Kantaväestö tulomuuttajien tulotaso korkeampi kuin Yhteensä kantaväestön tai lähtömuuttajien lähes kaikissa ikäryhmissä tulotaso nousee iän myötä vuoteen asti ja laskee sen jälkeen Muuttoliikkeen vaikutus väestön taloudelliseen rakenteeseen vilkas muuttoliike nostaa kuntalaisten keskimääräistä koulutustasoa ja tulotasoa

35 Tulot asukasta kohti laskevat Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen Eur tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti 2600 tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus perus nopea hidas omavar kasvaa

36 Taloudellinen ahdinko Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa Eur vuosikate: raha toimintakulujen ja tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja nettorahoituskulujen jälkeen vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa perus nopea hidas omavar jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi

37 Mitä reunoilta sitten etsitään? Voisiko vastaus löytyä alun EU-tutkimuksen tulokseen löytyä edes auttavasti tästä näkökulmasta?

38 Characteristics Hyvän of asuinalueen good ominaisuudet housing area (lapsiperheet, toimihenkilö tai johtava asema) opetus taide hallinto kauppa hoitoala teollisuus it-ala kuljetusala 1 0 liikenneyhteydet kaupalliset palvelut kunnalliset palvelut ulkoilumahdollisuudet alueen rauhallisuus tutut ja ystävät asukasrakenne arkkitehtuuri luonnonläheisyys pientalovaltaisuus keskustamaisuus hinta/laatu maine sijoitusarvo

39 Muuttoaikeissa olevat lapsiperheet - muuttohalukkuuteen vaikuttaneita syitä (erittäin paljon ja jossain määrin) Asunnon koko Asunnon varustetaso Asumisen kustannukset Työpaikkaan liittyvät syyt Liikenneyhteydet Kaupalliset palvelut Kunnalliset palvelut Puistot ja viheralueet Alueen arkkitehtoninen laatu Alueella asuvat ihmiset Rauhattomuus, järjestyshäiriöt Turvattomuus Kasvuympäristö lapsille huono Alueen maine tai arvostus Alueen tarjoama hinta/laatusuhde Alue ei ole hyvä sijoitus Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=4-7 (n=383) Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=9-10 (n=472)

40 Vahva identiteetti Historia Maisema, rakennustapa Kauneus

41 Toimivat palvelut Toimivat, yksilölliset, yhteisesti rakennetut

42 Sosiaalinen ympäristö - yhteisö tervehditään tunnetaan, myös kauppiaat kyläyhteisö kaupungissa kaikenikäisiä yhdistys, lehti, tapahtumat siisti, hoidettu Kuva Markku Rantama

43 Luonto

44 Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijäsukupolvea Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella Ilmonen & al

45

46 USEAT SUUNNITTELUMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin

47 Nähtävissä on ainakin kolmenlaisia haasteita 1) Keskuskunta, Oulu - pienasuntovaltaisuus, kaupunkiseudun ydin +- 2) Kuntien väliset suhteet - Tutkimus Kirkkonummen kunnasta (Laakso ym. 2004) osoittaa, kuinka väestön ikääntyminen tulee seuraavien vuosikymmenien aikana rasittamaan kunnan taloustilannetta - Väestön yleinen ikääntyminen on taloudellisista syistä painamassa kehyskuntia nopeille kasvu-urille, joiden toteuttamisessa asuntopolitiikka ja kaavoitus ovat keskeisiä. - Kuntien välinen kilpailu nuoresta, koulutetusta ja varakkaasta väestä tulee tätä kautta korostumaan 3) Kunta valtio suhteet - Kukaan ei ohjaa kaupunkiseutujen kehitystä

48 Yksi kysymys Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin - luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?