Maahanmuuttajat ja erityisoppilaat - Miten Suomessa on onnistuttu ja mitä taloudellisia vaikutuksia tuloksilla voi olla

Transkriptio

1 Maahanmuuttajat ja erityisoppilaat - Miten Suomessa on onnistuttu ja mitä taloudellisia vaikutuksia tuloksilla voi olla Tanja Kirjavainen Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen talousfoorumi 2016, Jyväskylä

2 Suomi PISAssa edelleen kärkimaiden joukossa. Miten pärjäämme maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa? 2

3 Erityisopetuksen määrä kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Onko sillä ollut positiivisia vaikutuksia? 3

4 Maahanmuuttaja voidaan määritellä useilla perusteilla 4 jokainen niistä antaa erilaisen kohdejoukon synnyinmaa (esim. PISA tutkimus) 1. sukupolven maahanmuuttaja nuori ja hänen vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Suomessa 2. sukupolven maahanmuuttaja nuori syntynyt Suomessa ja hänen vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Suomessa 1,5 ja 2,5 sukupolvet kansalaisuus vieraskielisyys

5 5-19 -vuotiaat ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet ja vieraskieliset vuonna 1990 ja Vieraskielisten oppilaiden määrä ja osuus perusopetuksen oppilaista vuosina % % 5% % vuotiaat vuotiaat vuotiaat 3% 2% Ulkomaan kansalaiset Ulkomailla syntyneet Vieraskieliset 1% 0% Vieraskielisten oppilaiden määrä Lähde: Tilastokeskus Väestö vuosina 1990 ja 2015 Lähde: Opetushallituksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit 5

6 Perusopetuksen maahanmuuttajataustaiset oppilaat viihtyvät paremmin koulussa kuin kantaväestön oppilaat, mutta he kokevat enemmän kiusaamista ja kouluuupumusta 6

7 Kouluviihtyvyys PISA tutkimuksen perusteella 7 Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

8 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Koulu-uupumus Tyttö Tyttö 8 Lähde: Matikka ym. (2014) Kouluterveyskysely 2013, 8. ja 9. luokka

9 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestys ja osaaminen Kouluarvosanoissa vain pieniä eroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä mutta osaamiserot suuria 9

10 Kouluarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa 15-vuotiaana 10 Lähde: VTV 12/2015, PISA -tutkimuksen aineisto

11 PISA 2012 pistemäärät matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä Matematiikka Lukutaito Luonnontiede Kaikki, yhteensä Ei maahanmuuttajataustaa 2. sukupolven maahanmuuttaja 1. sukupolven maahanmuuttaja 11 Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

12 Matematiikan ja lukutaidon PISA 2012 pistemäärien jakauma 12 Lähde: PISA tutkimuksen aineisto

13 Keskiarvoja oppilaiden taustatiedoista PISA 2012 aineisto 13 Kantaväestö 2. sukupolven maahanmuuttajatausta 1. sukupolven maahanmuuttajatausta Poikia, % Ikä luokka, % luokka, % luokka, % luokka, % ,5 sukupolvi, % ,5 sukupolvi, % Testikieli ruotsi Kotona puhuttu kieli muu kuin suomi/ruotsi, % Vanhempien korkein ammattiasema Äidin koulutus Alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, % Isän koulutus Alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, % Yksinhuoltajaperhe, % Maahantuloikä, vuotta Havaintojen määrä

14 Erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisessa suhteessa kantaväestöön pienenevät selvästi kun oppilaan taustatekijät otetaan huomioon 14

15 2.sukupolven maahanmuuttajilla erot osaamisessa suurempia kuin 1. sukupolven maahanmuuttajilla kun taustatekijät otetaan huomioon 15

16 PISA pistemäärän erotus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä *** -73*** -45*** -20** Matematiikka -114*** -67*** -34*** -21* Lukutaito -124*** -82*** -51*** -32*** Luonnontiede Ei kontrollimuuttujia 2. sukupolven maahanmuuttaja Tausta kontrolloitu 2. sukupolven maahanmuuttaja Ei kontrollimuuttujia 1. sukupolven maahanmuuttaja Tausta kontrolloitu 1. sukupolven maahanmuuttaja 16 Kontrollimuuttujat: sukupuoli, ikä, sosioekonominen tausta, luokka-aste, kotona puhuttu kieli, maahantuloikä; *** kerroin merkitsevä 1 % riskitasolla, ** 5 %, * 10 % Lähde: VTV 12/2015, PISA 2012 tutkimuksen aineisto

17 Ero vaihtelee oppilaan tai oppilaan vanhempien lähtömaan mukaan 17

18 Ero matematiikassa ja lukutaidossa lähtömaittain Oppilaan taustatekijät kontrolloitu 18 Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

19 Erot matematiikan ja lukutaidon osaamisessa suurimpia Pohjoismaista ja Pohjois-Euroopan maista 19

20 Matematiikan PISA pistemäärän erotus Ei kontrollimuuttujia Oppilaan taustatekijät vakioitu Oppilaan tausta- ja koulutekijät vakioitu 20 ***Kerroin tilastolllisesti merkitsevä 1 % riskitasolla; ** 5 % * 10 % Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

21 Lukutaidon PISA pistemäärän erotus Ei kontrollimuuttujia Oppilaan taustatekijät vakioitu Oppilaan tausta- ja koulutekijät vakioitu 21 ***Kerroin tilastollisesti merkitsevä 1 % riskitasolla; ** 5 % * 10 % Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

22 Maahanmuuttajataustaiset nuoret opiskelumyönteisempiä. Toisen asteen opintojen suorittaminen ja opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa joillakin ryhmillä yleisempää kuin kantaväestöllä kun tausta on kontrolloitu 22

23 Korkein tutkinto, jonka odottaa suorittavansa perusopetuksen jälkeen 23 Lähde: VTV 12/2015, PISA tutkimuksen aineisto

24 Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja osallistuminen kolmannen asteen koulutukseen Maahanmuuttajanuoret siirtyvät heikommin toisen asteen opintoihin. Erot tasoittuvat kun otetaan huomioon nuoren aikaisempi koulumenestys ja perhetausta. Lukio-opintoihin siirtyminen yleisempää maahanmuuttajataustaisilla, kun tausta huomioitu. (Kilpi-Jakonen, 2011). Maahanmuuttajataustaiset nuoret suorittavat vähemmän toisen asteen tutkintoja ja osallistuivat vähemmän kolmannen asteen koulutukseen kuin kantaväestö (Ansala ym. 2014). Erot tasoittuvat kun otetaan huomioon nuoren syntymävuosi, perhetausta ja -rakenne. (emt.) Tulokset koskevat 1. sukupolven maahanmuuttajataustaisia nuoria. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista ei vastaavaa tutkimusta vielä ole lähinnä sen vuoksi, että he ovat iältään vielä liian nuoria. 24

25 Erityisopetuksen ja tehostetun tuen ja erityisen tuen määrä on tasaisesti kasvanut perusopetuksessa 25

26 Tuen määrä edelleen riippuvainen oppilaan luokka-asteesta Erityisen tuen oppilaiden osuus suurempi perusopetuksen loppuvaiheessa 26

27 %-osuus Erityisopetukseen otetuttujen ja siirrettyjen oppilaiden %-osuus opintojen aloitusvuoden mukaan eri vuosiluokilla ikäryhmä 1995 ikäryhmä 1997 ikäryhmä 1999 ikäryhmä 2001 ikäryhmä 2003 ikäryhmä 2005 ikäryhmä 2007 ikäryhmä 2009 ikäryhmä luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka 27 Lähde: Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2014

28 Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien erityisopetuksen tarjontaan? (Kirjavainen ym., 2014) Kunnan varallisuudella ja rahoitustilanteella vaikutus erityisoppilaiden osuuteen verotulot/as. ja valtionosuudet/as. kasvaessa erityisoppilaiden osuus kasvaa Kunnan varallisuus vaikuttaa etenkin lievemmin perustein erityisopetukseen siirrettyjen osuuteen Mitä hajautetumpaa erityisopetuksen tarjonta on kunnassa, sitä suurempi on erityisoppilaiden osuus Kunnan alhainen koulutustaso yhteydessä suurempaan erityisoppilaiden osuuteen 28

29 Erityisoppilaat siirtyvät muita heikommin toisen asteen opintoihin ja suorittavat muita vähemmän toisen asteen opintoja 29

30 %-osuus, toisella asteella opiskelevat Toisella asteella opiskelevien osuus perusopetuksen oppimäärän mukaan (vuosina 2004, 2006 ja 2009 perusopetuksen päättäneet) Perusopetuksen oppimäärä 2004 Perusopetuksen oppimäärä 2006 Perusopetuksen oppimäärä Vuosi 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Osittain yksilöllistetty oppimäärä 2004 Osittain yksilöllistetty oppimäärä 2006 Osittain yksilöllistetty oppimäärä 2009 Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä 2004 Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä 2006 Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä 2009 Yksilöllistetty oppimäärä, opetus järjestetty toimintaalueittain 2004 Yksilöllistetty oppimäärä, opetus järjestetty toimintaalueittain 2006 Yksilöllistetty oppimäärä, opetus järjestetty toimintaalueittain Lähde: Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2016

31 %-osuus Toisen asteen tutkinnon suorittaneet (%) neljä vuotta perusopetuksen päättämisestä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, % Lukiotutkinnon suorittaneet, % Perusopetuksen oppimäärä Osittain yksilöllistetty oppimäärä Pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä Yksilöllistetty oppimäärä, opetus järjestetty toiminta-alueittain 31 Lähde: Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2016

32 Mutta jonkinasteista näyttöä siitä, että erityisopetuksesta on ollut hyötyä lievin perustein erityisopetukseen siirretyille jatko-opintoihin siirtymisessä ja toisen asteen tutkintojen suorittamisessa (Kirjavainen ym., 2016) 32

33 Perusopetus ei ole tarjonnut tasavertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimiseen tulisi kiinnittää huomiota. Jonkinasteista näyttöä siitä, että erityisopetuksen laajenemisella ollut myönteinen vaikutus opiskeluun ja tutkintojen suorittamiseen toisella asteella. 33

34 Julkaisut Maahanmuuttajat ja perusopetuksen tuloksellisuus. Tuloksellisuustarkastuskertomus 12/2015. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Erityisopetus perusopetuksessa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 8/2013. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2016) Special education students in transition to further education: A four-year register-based follow-up study in Finland. Learning and Individual Differences 45: Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2014) Erityisoppilaiden osuuksien kuntakohtaiseen vaihteluun vaikuttaneet tekijät vuosina Yhteiskuntapolitiikka 79: Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2014) Erityisopetuksen järjestämisen muutokset kunnissa 2000-luvulla. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/2014: Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2014) Perusopetuksen erityisopetusjärjestelyt eri ikäryhmissä vuosina Kasvatus 2/2014:

35 KIITOS! 35