Kunta 2020-luvulla. Lahti toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Transkriptio

1 Kunta 2020-luvulla Lahti toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

2 Globaalit trendit Integraation laajenee koskemaan yhä suurempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Halvan työvoiman maiden asema vahvistuu. Hyvinvoinnin erot kasvavat. Verkostoituvassa maailmassa keskinäiset riippuvuudet vahvistuvat, joka edellyttää mm. ongelmien globaalia hallintaa (esim. ilmaston muutos). Suuryritysten edut loittonevat kansallisvaltioista ja alueista. Globaalit markkinat ja tuotteet

3 Suuruuden ekonomia Erikoistuminen - standardisointi - kustannushyödyt? - tieto-taito vaateet kasvavat - räätälöinti

4 Kuntien tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen ja muuttoliike Taloudellinen eriytyminen Yhdyskuntarakenteen hallitseminen Palvelutarpeiden ja odotusten kasvu Erilaiset organisointi- ja tuotantotavat, sopimusviidakko Kuntalaisten osallistuminen Tietotekniikan hyödyntäminen, yhteispalvelu Kunta-valtio suhde, aluehallinto Henkilöstön saatavuus, kuntatyön arvostus ja kilpailukyky Elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset Asumiskustannukset, vapaa-ajan palvelut, viihtyisyys

5 Rakenteelliset uudistukset Kuntien, kaupunkien ja metropolialueiden laajat liitokset 1990-luvulla (esim. USA, Kanada, Australia, Uusi Seelanti, Iso-Britannia) Kunta ja aluehallinnon uudistuksia suunniteltu ja/tai toteutettu Pohjoismaissa 200o-luvulla (Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja, Islanti) Valtion toimenpitein vauhditettu suurempien kuntien muodostumista 1990-luvulta alkaen (Hollanti, Belgia) Toteutuneet ratkaisut ovat myös samansuuntaista esim. Itä-Euroopassa, Kiinassa, kehitysmaissa. mutta uudistusten tausta vaihtelevat.

6 Miksi laajoja alue- ja kuntareformeja on toteutettu? Kaupunkien välisen kilpailun kiristyminen Globalisaatio Asiakaspinnan selkeyttäminen julkisissa palveluissa (ml. valinnanvapaus) Tehokkuus ja tuottavuusvaateet Väestörakenteen kehitys Palvelutuotannon joustavuus ja uudet tuotantotavat Kiristyvä talous Ammattiosaamisesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuus Verokilpailu/veroasteen alentamispyrkimykset Työvoiman liikkuvuus Hallinnon rakenteet paremmin vastaamaan muita toiminnallisia kokonaisuuksia HUOM! Toistaiseksi yhtään uudistusta ei vielä ole perusteltu ilmaston muutoksesta johtuvilla syillä

7

8 Kolme valtiovaihetta Lähde: Moision Hajautettu hyvinvointivaltio (1960-luvulta 1990-luvulle) - koko valtakunnan alueen sosiaalista eheyttä pidettiin tärkeänä 2. Hajautettu kilpailuvaltio (1990-luvulta lähtien) -sosiaalisen eheyden sijasta kilpailukyky ja alueiden omaehtoisuus etusijalle 3. Metropolivaltio (2020-) -metropolivaltio esitetään ainoana vastauksena kansainvälistymiseen - kaupunkiseutujen välinen kilpailu kovenee

9 Erilaisia organisaatioita Organisaation kyky uudistua TULEVAISUU- DEN TEKIJÄT SEURAAJAT Toimintaympäristön muutokset MITÄ TAPAHTUI

10 Edelläkävijän yleisiä piirteitä Toimintaympäristön jatkuva analysointi ja toimintaympäristöön vaikuttaminen Organisaatiot perustehtävän pohjalta Strateginen suunnittelu ja ote Ratkaisut strategian pohjalta Selkeät tavoitteet Päätöksentekoja toimeenpanokyky 10

11 Johtamisessa korostuu Näkemyksellisyys (strategia) Rohkeus (kyky toteuttaa uudistuksia)

12 Asukasluvun muutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko maa 6,6 % % 20,0 - (53) 10,0-19,9 (54) 0,0-9,9 (103) -10,0 - -0,1 (107) -20, ,1 (78) - -20,1 (21) Suurin lisäys, %: Liminka Pornainen Tyrnävä Merimasku Lemu Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, %: Lestijärvi Pylkönmäki Savukoski Kemijärvi Valtimo Lappajärvi Lieksa Rautjärvi Salla -28,8-28,5-27,3-26,5-25,3-24,7-24,6-24,6-24,0 Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

13 Tilastolliset taajamat 2005 Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä Taajamaväestön määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen prosenttia suomalaisesta asui siis alueella, joka on 2,4 prosenttia koko maan maapinta-alasta. Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Vuosi Osuus väestöstä Lkm % % % %

14 Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44, (2) (4) (22) (86) (118) (90) (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen /RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

15 henk Kunta-alan eläkepoistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus Muu eläkkeet Vanhuuseläke eläkkeelle siirtyy kunta-alan työntekijää (55 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: : työntekijää (15 % nyk. työntekijämäärästä) : työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä)

16 20-24 vuotiaita sataa vuotiasta kohden vuonna 2020 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Kunnat 2007 Koko maa (4) (4) (13) (37) (174) - 49 (184) Korkeimmat: Jyväskylä Oulu Tampere Turku Luoto Vaasa Joensuu Helsinki Espoo Kuopio Pedersören kunta Liminka Seinäjoki Sievi Ylivieska Lappeenranta Maarianhamina Perho Vantaa Kauniainen Lahti Matalimmat: Savukoski Kuhmoinen Luhanka Pelkosenniemi Savonranta Hirvensalmi Puumala /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

17 Ulkomaalaiset Suomessa Tilanne vuosittain Lähde: VRK

18 Kunnat, joissa yli tuhat ulkomaalaista (vuodenvaihde ) Kunnat 2008 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Lahti Oulu Vaasa Jyväskylä Kotka Lappeenranta Salo Porvoo Kuopio Joensuu Hyvinkää Rovaniemi Arvioiden mukaan vuonna 2025 neljäsosa helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. - Vuosina pääkaupunkiseudun väestönkasvusta 75% muodostuu vieraskielisistä Lähde: Väestörekisterikeskus /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/

19 Mikäli huoltosuhteen haluttaisiin pysyvän vuoden 2008 tasolla, tulisi eläkkeellejäämisiän nousta seuraavasti: Laskentaperusteena on käytetty väestöllistä huoltosuhdetta 0 14 v. + yli 64 v. ja Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 tietoja v. Esitys on täysin laskennallinen ja perustuu ainoastaan työikäisten ja eläkeikäisten määrien muutoksiin. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. eläkeikä Huoltosuhde ~ KL/JAH

20 Laskennallinen eläkeikä kunnittain vuonna 2010 mikäli väestöllinen huoltosuhde halutaan pitää vuoden 2008 tasolla Kuntajako 2009 Laskennallinen eläkeikä 65 (37) 66 (306) 67 (5) Tämä esitys on täysin laskennallinen. Tulokset perustuvat väestöllisen huoltosuhteen kaavaan, 0-14 v. + yli 64 v v. jossa työikäisten ja eläkeikäisten määriä on muutettu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan siten, että huoltosuhdeluku on kiinnitetty kunnittain vuoden 2008 tasolle. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

21 Laskennallinen eläkeikä kunnittain vuonna 2030 mikäli väestöllinen huoltosuhde halutaan pitää vuoden 2008 tasolla Kuntajako 2009 Laskennallinen eläkeikä 77 (3) 76 (10) 75 (42) 74 (83) 73 (86) 72 (65) 69 (35) 68 (17) 67 (4) - 66 (3) Tämä esitys on täysin laskennallinen. Tulokset perustuvat väestöllisen huoltosuhteen kaavaan, 0-14 v. + yli 64 v v. jossa työikäisten ja eläkeikäisten määriä on muutettu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan siten, että huoltosuhdeluku on kiinnitetty kunnittain vuoden 2008 tasolle. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

22 Millä aikajänteellä pitäisi tarkastella toimintaympäristöän haasteita ja millä aikajänteellä pitäisi toimia? 5 valtuustokautta ,5 valtuustokautta Viisi (5) valtuustokautta pitää sisällään suurten ikäluokkien eläköitymisen ( ) ja 80- ikävuoden saavuttamisen ( )

23

24

25 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille KUNNAT verotulot 16,3 1,5 7,7 VALTIO, verotulot 36,7 22,7 0,9 14,0 6,1 5,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero 2,5 Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg

26 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 39 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 18 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % (Toimintamenot ja investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 2 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 7 % Lainanotto 4 % Muut tulot 3 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto /J. Turkkila/hp Tiedotustilaisuus ppt

27 Valtionvelka Mrd. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Mrd. %:a BKT:sta % , Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM

28 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma

29 Mitä saatava aikaan Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei riittävä ehto Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta. Palvelujen kysyntää on vähennettävä Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen kohdentaminen. Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen) puuttuminen

30 Johtopäätöksiä Tulevaisuuden kunnalta edellytetään joustavuutta, rakenteellista uusiutumiskykyä, kykyä ottaa käyttöön uusia prosesseja ja rakentaa hyvinvointipalvelut monimuotoisten ja - ilmeisten verkostojen varaan. Tärkeää olisi päästä seudun kuntien välisestä kilpailusta seutujen väliseen kilpailuun, jossa yhteistyö, hyvät palvelut ja eheä rakenne kilpailuvaltti

31 Ongelmia ei ratkaista samalla ajattelutavalla, jolla ne ovat syntyneet Albert Einstein