Pirstaloituva kaupunki haastaa liikennejärjestelmän. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Pirstaloituva kaupunki haastaa liikennejärjestelmän Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Neljä huomiota Kaupungistumisen lyhyestä historiasta Metropolialueen rakenteellisesta kehityksestä ja muutoksen nopeudesta Yhdestä sokeasta pisteestä Sähköautosta

3 Kaupungistumisen lyhyt historia Useat eurooppalaisista kaupungeista jo 1900 luvun alussa lähes nykymuodossaan Esimerkiksi nykyisellä Helsingin seudulla, jossa nyt asuu 1.3 miljoonaa asukasta, tuolloin asukasta, joista enemmistö Helsingissä (muutama tuhat espoolaista lähinnä maanviljelijöinä, kehyksessä yksittäisiä kyliä). Esim luvulla BKT puolet Ruotsin vastaavasta Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja kaupungistumisasteen osalta Samalla aluepoliittinen katse on ollut muualla

4 Käytännössä Suomen kunnista noin puolessa väkiluku kasvaa ja puolessa vähenee Muuttotappioalueiden raja on valumassa kohti etelää (Timo Aro) Väestörakenteeltaan heikoimmissa kunnissa kuolleiden suuri määrä vähentää väestöä monin verroin enemmän kuin muuttotappio. Heikoimmissa kunnissa väestörakenne on jo sellainen, ettei väkiluvun väheneminen paljon hidastuisi, vaikka muuttoliike lakkaisi kokonaan (Pekka Myrskylä 2007) Toisaalla kaupunkiseudut kasvavat muuttovoiton lasten eli nuoren väestön syntyvyyden kautta

5 Väestö aluetyypeittäin Suomessa ja ennuste ->2030 Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Väestöennuste: Tilastokeskus, asukasta Keskusalueet Maaseutualueet Muut kaupunkialueet Seppo Laakso 2008

6 Väestönmuutos Suomen kaupunkialueilla % väestöstä, keskimäärin vuodessa Oulu Helsinki Jyväskylä Tampere Seinäjoki Salo Porvoo Lohja Joensuu Turku Maarianhamina Kuopio Riihimäki Rovaniemi Hämeenlinna Vaasa KOKO MAA Lappeenranta Kokkola Lahti Pietarsaari Mikkeli Tornio Forssa Kajaani Pori Heinola Iisalmi Kouvola Hamina Raahe Rauma Savonlinna Uusikaupunki Kotka Valkeakoski Maaseutumaiset alueet yht. Kemi Varkaus Pieksämäki Loviisa Imatra Seppo Laakso % vuodessa

7 Kaupungistuminen tapahtuu aiemmasta poikkeavalla tavalla - voimakas esikaupungistumisen aalto Keskuskaupunkien, esim. Helsingin väestönkasvu on varsin hidasta Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti Myös Helsingin Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa ( ) arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia seudun väestönkasvusta tapahtuu Helsingin ulkopuolella.

8 Helsingin kaupunkiseudun kasvu (Vaattovaara 2011 ) Kehyskunnat % Kehyskunnat % Espoo, Kauniainen ja V a nt a a % He ls in ki % Espoo, Kauniainen ja V a nt a a % He ls in ki % Kehyskunnat % Kehyskunnat % Espoo, Kauniainen ja V a nt a a % He ls in ki % Espoo, Kauniainen ja V a nt a a % Helsinki % Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonum m i, Mäntsälä, Nurm ijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

9 Työpaikkojen määrä kasvanut nopeimmin Espoossa ja Vantaalla, mutta myös kehyskunnissa Tutkimuksen mukaan osaamisintensiiviset yritykset valitsevat sijaintinsa potentiaalisten työntekijöiden asumisen perusteella Espoo on alan Piilaakso Suomessa, sen vuoksi täällä on oltava.nämä osaajat on sitä joukkoa, joka hankkii omakotitalon tai vähintäänkin rivitalon. Useat harrastavat vapaa-ajallaan eksoottisia harrastuksia tai puuhastelua joka vaatii tilaa. Toisaalta useat ovat olleet ulkomailla pidempäänkin, ja referenssi asumiselle tulee sieltä

10 Noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin (Laakso & al. 2010) 10 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maaalalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Sormimalli B2 Pohjoisrata /

11 "Kaupunkisuunnittelun ja hallinnos suuri(n) haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi Vaiheittain kehittynyt kaupunkirakenteemme näyttää näennäisen jäsentymättömältä, ei vastaa suunnitteluihanteita (Joutsiniemi 2010) Ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa ja muuntuessa moinikeskuksiseksi N. 2 milj. kohdalla on jo tapahtunut käänne näkökulmassa (vrt. Eurooppa) Anssi Joutsiniemi: Becoming metropolis 2010

12 Samaan aikaan Muutto kaupunkiseutujen sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

13 Lapsiperheiden määrän muutos Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 031/2004, Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot

14 Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

15 Metropolialueen viimeaikaisesta kehityksestä kansainvälisestä näkökulmasta

16 Metropolialueemme on ollut eräs Euroopan nopeimmin kasvaneista metropolialueista (Laakso % al. 2007)

17 Toisin kun yleisen keskustelun nojalla voisi olettaa.olemme pärjänneet erinomaisesti erilaisissa kilpailukykyvertailuissa % working age population (25-64) with NVQ level 3 education 2000 Darmstadt (Frankfurt) Denmark (Copenhagen) Zuid-Holland (Rotterdam) Stuttgart Rhone-Alps (Lyon) West Yorkshire (Leeds) Catalonia (Barcelona) Midi Pyrenees (Tolouse) Greater Manchester Derbyshire and Nottinghamshire Merseyside (Liverpool) West Midlands (Birmingham) Northumb.T&W (Newcastle-u-T) South Yorkshire (Sheffield) Arnsberg (Dortmund) Nord-pas-de-Calais (Lille) Lombardy (Milan) Piemonte (Turin) Oberbayern (Munich) Michael Parkinson, 2005 Glous etc (Bristol) Stockholm Uusimaa (Helsinki) Noord-Holland (Amsterdam)

18 Helsinki claims the number 1 spot in Monocle s 2011 Quality of Life survey

19 Pääkaupunkiseutu on pärjännyt hyvin myös uuden talouden kehityksessä EU 6 th framework programme, Integrated Project October Million Euro 13 urban regions / partners Professor Sako Musterd University of Amsterdam

20 Re-making the city over night? Suomalainen luova luokka ei sittenkään näytä kuvitellun poikkeukselliselta mieltymystensä ja valintojensa osalta Source: Built Environment 2004, 30 (3)

21 Keskustahakuisuus? Creative workers (%) Creative graduates (%) Knowledge workers (%) Knowledge graduates (%) Total sample (%) Total sample (number) Centre of Helsinki 29,9 52,0 24,4 24,0 29,5 67 Suburban area in Metropolitan Helsinki 55,2 32,0 60,0 52,0 54,2 123 Outside Metropolitan Helsinki 13,8 8,0 13,3 24,0 14,1 32 Don t know 1,1 8,0 2,2 0 2,2 5 Total 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 227

22 Työpaikkaliikkuvuus on muita aloja nopeampaa Helsinki: Puolet osaajista aikoo vaihtaa työpaikka tulevien viiden vuoden kuluessa Amsterdam: This is also mirrored by the fact that nearly two thirds of the interviewed graduates expect to change their employer in the next three years

23 Teknistaloudellisen rationaliteetin sokea piste: ihmisten arki ja sosio-kulttuuriset valinnat

24 Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijäsukupolvea Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella Ilmonen & al

25 Eikä tulevaisuudelta voi perustellusti odottaa mullistavaa muutosta - Toisin kun yleisessä keskustelussa on aina annettu ymmärtää (vrt. Le Corbusier 1964) Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen klassisimpien ja ajassa käytetyimpien teoreettisten yleistysten pääsanoma on se, että ihmisten ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat yhteiskunnan hitaimmin muuttuva osa (esim. Durkheim)

26 Asuntokysynnässä ilmenee historian myötä syntynyt ja kollektiivisesti vakiintunut ajattelutapa, kulttuuri - sanan vakavassa sosiologisessa merkityksessä varallisuuden nousun myötä valintojen ja niitä ohjaavien kollektiivisten rakenteiden (kulttuurien, mielikuvien, segmenttien) merkitys on kasvussa (Kortteinen 2008). Teknistaloudellisen rationaliteetin sokea piste ihmisten arki ja sosio-kulttuuriset valinnat nousevat yhä keskeisempään asemaan

27 Lopuksi: Sähköauton mahdollisuudesta pirstaloituvan ja nopeasti muuttuvan rakenteellisen kehityksen keskiössä 1) Kaupunkiseutumme jatkaa vahvaa kasvuaan 2) Samalla se muuttuu monikeskuksiseksi ja vahvin dynamiikka on seudun reunoilla 3) Julkinen liikenne onnistuu parhaimmillaan tukemaan keskus-periferia rakenteita ja yksittäisiä linjoja 4) Eikä ihmisten mieltymyksien muutokselta ole lupa odottaa kohtuuttomia

28 Kestävän kehityksen näkökulmasta sähköauto voi tarjota ehkä ensimmäisen aidosti kestävän ratkaisun, joka merkitykseltään on niin iso, että se asettaa suurimman osan nykyisen kaupunkikehittämisen perusprinsiipeistä uuteen valoon