Uutta yhdyskuntarakenteista Kuntajakoselvittäjien työseminaari Matti Vatilo

Transkriptio

1 Uutta yhdyskuntarakenteista Kuntajakoselvittäjien työseminaari Matti Vatilo

2 Vähän taustaa Aluerakenne keskittyy Yhdyskuntarakenne hajautuu Kaupungistuminen jatkuu Palvelurakenteet erilaistuvat Elämäntavat yksilöllistyvät Digitalisaatio mullistaa Ja paljon muuta Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus / Hannu Kytö 2

3 Kaupunkiseudut ovat erilaisia Maakuntien keskusten asukaslukujen kehitys VM/KAO/MM Lähde:Tilastokeskus Asukasluku Kaupungin osuus maakunnan asukasluvusta Maakunta Keskus Maakunta 2002 Maakunta 2012 Kaupunki 2002 Kaupunki Muutos %-yksikköä Uusimaa Helsinki ,4 % 38,5 % -0,9 % Varsinais-Suomi Turku ,7 % 38,4 % -0,3 % Satakunta Pori ,9 % 37,0 % 4,1 % Kanta-Häme Hämeenlinna ,2 % 38,5 % 10,3 % Pirkanmaa Tampere ,7 % 43,8 % 0,1 % Päijät-Häme Lahti ,5 % 50,9 % 1,4 % Kymenlaakso Kouvola ,9 % 48,1 % 31,3 % Etelä-Karjala Lappeenranta ,2 % 54,7 % 11,5 % Etelä-Savo Mikkeli ,3 % 35,5 % 7,2 % Pohjois-Savo Kuopio ,9 % 42,4 % 7,5 % Pohjois-Karjala Joensuu ,8 % 44,7 % 13,9 % Keski-Suomi Jyväskylä ,4 % 48,5 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki ,0 % 30,7 % 14,7 % Pohjanmaa Vaasa ,9 % 36,6 % 3,7 % Keski-Pohjanmaa Kokkola ,7 % 68,2 % 15,5 % Pohjois-Pohjanmaa Oulu ,4 % 47,6 % 14,2 % Kainuu Kajaani ,0 % 47,1 % 6,0 % Lappi Rovaniemi ,7 % 33,3 % 14,6 % Ahvenanmaa Maarianhamina ,5 % 39,8 % -0,7 % Yhteensä ,4 % 41,6 % 6,2 % Asukasluvut ja Vuoden 2002 luku ennen kuntaliitoksia. 3

4 Väestön keskittyminen jatkuu Maahanmuutosta muodostumassa merkittävä vastavoima väestöään menettäville alueille etenkin Itä-Suomessa.

5 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen yleisesti hyväksytyt tavoitteet liittyvät yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja sen kääntöpuolena hajautumisen pysäyttämiseen. Kumpaankin vaikutetaan kunnan harjoittamalla maankäyttöpolitiikalla, kuten kaavoituksella ja maapolitiikalla sekä asuntopolitiikalla.

6 SYKE:stä taustaa ja tietoa Ymparisto.fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/yhdyskuntarakenne 6

7 Lisää SYKE-tietoa 7

8 8

9 9

10 10

11 Rakennetun alueen laajentumisen suhde väestökasvuun (SYKE/Maija Tiitu 2014) 11

12 Osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto pp.kk. vvvv

13 13

14 Strategisuus kaupunkiseutujen kehittämisessä: Mitä tavoitellaan? Oleellista on tunnistaa ne asiat, joilla on todella strategista merkitystä ja jättää muissa asioissa riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelulle ja toteutusvaihtoehdoille. Tämä on hyvä pitää mielessä myös kuntarakenteita kehitettäessä. Joustavuus Reaktiivisuus Yleispiirteisyys Sitovuus Ohjaavuus Konkreettisuus 14

15 4 d Työpaikkaomavaraisuus- työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos Kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella JA Työssäkäyntiprosentti on -35 % Tampereen Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa - 25 % muilla työssäkäyntialueilla TAI Kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli TAI Keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli TAI Toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä.

16 Väestönkasvu Asuntomarkkinat Esimerkkinä Helsingin seutu Sosiaalinen kestävyys Liikkuminen Yhdyskuntarakenne Ympäristö Asema suhteessa kilpailijoihin Kansallinen merkitys Osasto pp.kk. 16 vvvv

17 Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa osin lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, kotikaupungit (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.

18 Yksikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne. Monikeskuksinen kaupunki Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen pp.kk. 18 vvvv Osasto

19 Helsingin seudun ydinalueiden keskukset ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät. Keskittymät on rajattu maa-alaltaan saman suuruisiksi alakeskusten kanssa ( ha). (Lähde: Pohjoiset suurkaupungit 2014) pp.kk. 19 vvvv Osasto