Kesälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 3/2009 sisällys 3 Hallitus tiedottaa 4 ICOH IEA Kunnon laiva 13 Syysopintopäivät 17 Puheenjohtajan palsta 18 Työntekijän seuranta niskakuntoutuskurssin jälkeen Pääkirjoitus Kesälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti lehdessä on runsaasti kuulumisia maailmalta: kaukaa Etelä-Afrikasta ja Pekingistä sekä lähempää Suomenlahdelta. Kuntoutuslaitos yhteistyöstä niskakuntoutuskurssin yhteydessä on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä artikkeli. Pohdittavaksi jää jokaisen omassa työyhteisössä miten yhteistyö toimii kuntoutuslaitosten ja työterveyshuoltojen välillä. Keskiaukeamalta löytyy Yhdistyksen syysopintopäivien erittäin mielenkiintoinen ohjelma. Opintopäivät ovat tänä vuonna marraskuussa Jyväskylässä. Mukavia lukuhetkiä! Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 Hallitus tiedottaa Uudet verkkosivut Työfysioterapeutit ry:n internetsivut ovat uusiutuneet. WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma sukunimi etunimi, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. Hallituksen kokouspäivät Työfysioterapeutit ry:n hallituksen syksyn kokouspäivät ovat ja Opintopäiville ilmoittautuminen Ilmoittautuminen syysopintopäiville Työfysioterapeutit ry :n nettisivujen kautta Asialistalle toivottavia asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille Stipendirahasto Alaan liittyviä opintoja, jatkoopintoja tai tutkimustyötä? Hae Työfysioterapeutit ry:n stipendirahastosta itsellesi stipendiä! Katso hakuohjeet: Haemme kirjoittajia! Juttuja ja artikkeleita lehteen? Oletko kiinnostunut kirjoittamaan lehteen? Ota yhteyttä: 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Leena Noronen, Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsen, koulutusvastaava Fysioterapian lehtori, Metropolia amk Kuvateksti: Työfysioterapeuttien verkostotapaamisen osallistujia. Vasemmalta oikealle kollegat Etelä-Afrikasta (2), Australiasta (2), Kanadasta, Suomesta ja Brasiliasta. (Kuva/Heikki Noronen) ICOH Terveiset työterveyshuollon maailmankongressista Kapkaupungista International Comission on Occupational Health (ICOH) 29. maailmankongressi järjestettiin Etelä-Afrikassa, Kapkaupungissa Kongressin teemana oli Occupational Health: A Basic Right at Work - An Asset to Society (vapaasti käännettynä: Työterveyshuolto: Perusoikeus työssä - etu yhteiskunnalle) 4 ICOH perustettiin vuonna 1906, joten sillä on yli 100-vuotiset perinteet kansallisen ja kansainvälisen työterveyshuollon tutkimuksen, koulutuksen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. Säännöllisesti kolmen vuoden välein järjestettävät kongressit ovat näkyvin osa toimintaa.

5 maiden tth:n ammattilaiset pohtivat. Kun kuunteli kehittämisideoita voi todeta, että samat asiat ovat tärkeitä myös meillä. Taso, jolla asioista eri maissa keskustellaan saattaa tosin vaihdella huomattavasti, joten kongressi tarjosi mahdollisuuden verrata alan suomalaista keskustelua kansainväliseen. Nykyisin ICOH on työterveyshuollon alueen johtava kansainvälinen tieteellinen järjestö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä mm. ILO:n ja WHO:n kanssa. ICOHissa on jäseniä 93 maasta. Esityksiä oli paljon ja niiden taso vaihteli Kongressiin osaalistui n henkeä 81 maasta. Valtaosa, n. 800, oli eurooppalaisia (suomalaisia 200). Etelä- Afrikasta ja Aasiasta oli molemmista n. 170 henkeä, Pohjois-Amerikastasta n. 100, Afrikasta n.60, Etelä-Amerikasta n.50 ja Austraaliasta n.30. Esityksiä oli yhteensä 1292; 406 suullista esitystä erityissessioissa, 443 aihealueittain ryhmitettyä suullista esitystä sekä 443 posteria. Lisäksi jokaisen päivän ohelma alkoi klo kaikille yhteisellä sessiolla, jossa kussakin oli 3 avainluentoa. Oli ilahduttavaa havaita, että suuri osa esitetyistä tutkimuksista oli tehty moniammatillisessa yhteistyössä- Kongressiin osallistuminen on monin tavoin haasteellista, esim. miten löytää ohjelmasta omaa mielenkiintoa ja oppimista tukevat esitykset oikean salin löytämisestä puhumattakaan. Konferenssin neljä eri ohjelmakirjaa ei ainakaan helpottanut tilannetta, koska esitysten hahmottaminen ohjelmassa vaati useamman kirjan selaamista. Oma punainen lanka löytyi kuitenkin helposti ja päätin keskittyä muutamaan teemaan: Työterveyshuollon koulutusta, työterveyden ja erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön terveyden edistämistä käsitteleviin aiheisiin. Kävin myös kuuntelemassa joitakin avainluentoja. Osa luennoista käsitteli tuttuja asoita ja tuki aikaisempia näkemyksiäni, mutta joillakin luennoilla tuli uuttakin pohdittavaa. Luentojen anti oli hyvin vaihteleva. Joitakin luentoja oli myös peruutettu, mutta muutoin järjestelyissä ei ollut huomauttamista. Oli mukava huomata, miten samankaltaisia kysymyksiä eri Kongressissa esitettiin työterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Tällaisia olisivat proaktiivisen riskinarvioinnin ja työpaikkatarkastusten edistäminen, työterveyspalvelujen laajeneminen kaikille työntekijöille kaikissa maissa, kliiniseen käyttöön soveltuvien työkalupakkien kehittäminen tth-toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä ICOH verkoston vahvistaminen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Käytäntöläheisten, usealle työpaikalle soveltuvien tavoitteiden ja toimepiteiden esittäminen on tarpeen. Lisäksi tulisi kehittää erilaisille työpaikoille soveltuvia käytäntöjä ja työkaluja terveysseurantaan ja primaariprevention arviointiin. Kansainvälisen yhteisön tapaaminen on tärkeää, keskustelut eri maiden tutkijoiden, kliinikoiden ja opettajien välilä antavat perspektiiviä omiin käsityksiin. Myös kongressin yhteydessä järjestettävissä iltatilaisuuksissa on ollut mukava tavata eri maalaisia osallistujia. Tässä kongressissa avajaiset oli pienoinen pettymys, sillä parin tunnin ohjelman (kahdeksan tervetuliaispuhetta ja yksi esitelmä, joka tosin oli mielenkiintoinen) jälkeen järjestetty tarjoilu, viini ja pienet juustotarjottimet loppuivat ennen kuin suurin osa osallistujista 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 oli päässyt edes siirtymään tarjoilualueelle. Olisi odottanut, että lähes tuhannen (1000) euron osallistumismaksu olisi riittänyt esim. paikallisen ohjelmanumeron esittämiseen ja hieman runsaampaan tarjoiluun. Työfysioterapeuttien kansainvälinen järjestö kehitteillä Vuonna 2007 Vancouverissa WCPT (World Confederation for Physiotherapy) kongressissa joukko työfysioterapeutteja kokoontui ja perusti verkoston selvittämään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi WCPT:n erikoisalaryhmäksi seuraavassa maailmankongressin yhteydessä pidettävässä yleiskokouksessa Amsterdamissa vuonna Austraaliaiset ovat olleet aktiivisimpia ja laatineet lomakkeet, jotka jokaisen maan Fysioterapeuttiliiton edustajien tulisi täyttää. Erikoisalaryhmän muodostamiseksi tarvitaan edustus 10 maasta ja kolmesta maanosasta. Maanosakriteeri ei tuota ongelmia, mutta lomakkeet allekirjoittaneita maita on toistaiseksi vain viisi, Suomi ensimmäisten joukossa. Valmistelutyö on siis käynnistynyt vaihtelevalla menestyksellä, ajatellaan ehkä, ettei asia ole kiireinen. Kapkaupungissa kokoontui taas pieni joukko suunnittelemaan lisätoimenpiteitä verkottumisen vauhdittamiseksi. Kuvassa on osa kokoukseen osallistuneista. Kokouksessa sovittiin vastuualueista maanosittain ja päätettiin jakaa lomakkeita kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä ja myös lähettää viestiä eri maiden liittoihin. Päätettiin myös järjestää 2011 Amsterdamin kongressiin oma sessio työfysioterapeuteille. Australialaiset kollegat ottavat yhteyttä WCPT kongressitoimikuntaan. Kannattaa varata aikaa myös nähtävyyksille Kapkaupunki on Etelä-Afrikan toiseksi suurin kaupunki, jossa riittää nähtävää. Pöytävuoreen kannattaa tutustua heti sään salliessa, sillä usein vuori oli kongressiviikonkin aikana pilvien peitossa, jolloin vierailu ei ole mahdollista. Pöytävuorelta avautuu huikeat näköalat koko kaupungin yli ja pitemmällekin. Hyvän ruoan ystävälle Kapkaupunki on erinomainen kohde, sillä kaupungissa on runsaasti ensiluokkaisia ravintoloita ja hintatasokin on edullinen. Ikävä piirre kaupungissa on rikollisuus, jonka vuoksi on oltava jatkuvasti varuillaan. Iltaisin ei Kapkaupungissa voi turvallisuuden vuoksi liikkua jalan, onneksi taksi on edullinen. Myös Etelä-Afrikan luonto ja eläimistö on tutustumisen arvoinen. Kannattaa tehdä retkiä Kapkaupungista esim. Hyvän Toivon Niemelle ja Cape Point iin. Mikäli aikaa on enemmän kannattaa vuokrata auto ja viettää lomaa viinialueella, hotellit ovat hyviä, ruoka on edullista ja mahtavaa luontoa riittaa. Myös safarille osallistuminen on unohtumaton elämys. ICOH Työfysioterapeuteilla oma workshop? Kongressissa ei tietosuojan vuoksi ollut osallistujalistaa, joten on vaikea tietää miten paljon eri ammattien edustajia kongressiin osallistui. Esitysten pitäjistäkään ei ohjelmasta voinut aina päätellä heidän ammattiaan. Sääli, sillä uskon, että moni työfysioterapeutti jäi tavoittamatta, vaikka olimmekin panneet ilmoitustaululle viestin verkostokokouksesta. ICOH 2012 eli seuraava kongressi järjestetään Monterressä, Mexicossa Teemana on Occupational Health for All: From Research to Practice. Toivottavasti työfysioterapeuttien kansainvälinen yhdistys on silloin perustettu. Tämä yhdistys voisi järjestää esim. yhden session työfysioterapeuteille kongressin yhteydessä. 6

7 IEA Terveiset International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista International Ergonomics Associationin (IEA) 17. maailmankongressi järjestettiin Pekingissä, Kiinassa Isäntänä toimi Kiinan ergonomiayhdistys, joka juhlii tänä vuonna 20- vuotista toimintaansa, sekä Hongkongin ja Taiwanin ergonomiayhdistykset. Kongressiin osallistui yli 1000 ergonomia ympäri maailman. Kaiken kaikkiaan IEA:n 26 eri teknisen komitean sessioihin oli hyväksytty noin 700 abstraktia. Postereita oli esillä yhteensä 160. Suomalaisia esiintyjiäkin oli paikalla yli 20. Lisäksi kongressiin oli järjestetty 30 erilaista interaktiivista sessiota. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Kongressin teemana oli Changes, challenges and opportunities. Peking oli erinomainen näyttämö näiden teemojen käsittelyyn. Kaupungille lähtiessä sai kokea hyvin konkreettisesti, miten nopea muutos, uudet haasteet ja mahdollisuudet ovat muuttaneet tuhansien vuosien historiasta ponnistavan kaupungin sykkiväksi taloudellisen kehityksen keskukseksi. Suosittelen kaikille, jotka omassa työssään ovat mukana vaikuttamassa Suomen kilpailukykyyn tavalla tai toisella, matkaa Kiinaan tutustumaan siihen, millaisessa kansainvälisessä kilpailussa todellisuudessa olemme mukana. Pekingin keskusta on täynnä toinen toistaan suurempia lasisia toimistorakennuskomplekseja, joissa miljoonat työntekijät päivittäin ovat mukana globaalin kilpailun haasteissa. Jo pelkästään 20 miljoonan asukkaan Pekingissä riittää moninkertaisesti työntekijöitä Suomeen verrattuna kymmenesosalla siitä palkasta, jota meillä maksetaan. Koskaan en ole nähnyt niin paljon ihmisiä kuin Pekingin keskustassa. Ihmispaljous oli sekä fyysinen että tunnekokemus! Kahdeksan tunnin työpäivät tai pitkät kesä- ja talvilomat eivät ole näille työntekijöille saavutettuja etuja. Toisaalta ergonomiaosaajille olisi varmasti käyttöä tässä valtavassa maassa. Kiinankielen opiskelu on jäänyt kyllä itselläni nyt jo liian myöhäiseen vaiheeseen, mutta nuorille suosittelen sitä lämpimästi. IEA:n presidentti David Caple toivoi omassa avauspuheessaan yhteistyötä muiden ergonomiaa sivuavien yhdistysten, kansainvälisten virastojen ja tutkijoiden kanssa, jotta voimme Changes, challenges, opportunities vahvistaa omaa monitieteistä tutkimusalaamme. Hän toivoi myös, että tutkimustulokset saataisiin muokattua helpommin käytäntöön soveltuviksi. Keynote luennoissa esillä oli voimakkaasti sekä ikääntyvä työvoima että maatalous, erityisesti kehitysmaissa. Viimeinen puheenvuoro kehittämisen suunnitteluvaiheessa. Lisää tietoa tästä aiheesta saa liittymällä IEA:n tekniseen komiteaan Human Factors and Sustainable Environment. Kolmen vuoden päästä Brasiliassa järjestettävän seuraavan IEA:n kongressin teemana onkin juuri Designing a sustainable future. oli annettu emeritusprofessori Colin Drurylle (USA) kestävästä ergonomiasta. Työfysioterapeutteja oli kongressissa Puheenvuoron tieteellinen anti oli vähäinen, mutta luento herätti paljon ajatuksia kuten myös muut kaiken kaikkiaan vähän. Yritin verkostoitua heidän kanssaan, mutta onnistuin ponnisteluistani huolimatta kongressin kestävää ergonomiaa järjestämään lounastapaami- käsittelevät sessiotkin. Ergonomian osuus kestävien ja muuttuvan työelämän tarpeet huomioivien työolosuhteiden luomisessa on erittäin tärkeä. Suomessa tuoreessa Hyvä sen, jossa meitä oli kaksi suomalaista ja yksi australialainen työfysioterapeutti. Hauskaahan siitäkin syntyi, mutta ei kovin laajaa kansainvälistä verkostoa. Barbara McPhee Australiasta työterveyshuoltokäytäntö kirjassa kertoa, että suomalaiset työfy- erittäin vähän huomiota saanut suunnitteluun osallistuminen on tulevaisuudessa aivan avainasemassa kestävään toimintaan pyrittäessä. Hyvään ergonomiaan liittyvät tekijät on tärkeä huomioida jo työn, sioterapeutit ovat edelleen heidän esikuviaan. Hän otti nipun yhdistyksemme esitteitä mukaansa ja toivoi, että he tekisivät Australiassa jotain samanlaista markkinoidakseen omaa osaamistaan. organisaatioiden ja työympäristöjen 8

9 Samalla kun maailma ja työelämä muuttuvat nopeasti, jäin itse kaipaamaan kongressin tarjonnassa juuri työn muutokseen liittyviä uusia näkökulmia ja erilaista kysymyksenasettelua esiin tuovia tutkimuksia. Kongressin jälkeen tuntuu siltä, että ergonomiatutkimus on suurelta osin sekä sisällöllisesti että metodologisesti hyvin perinteisillä linjoilla. Uudet työelämän ilmiöt ja muuttuvat työskentelytavat sekä uskallus tutkia sellaista, mikä ei välttämättä ole perinteisillä menetelmillä tutkittavissa, puuttuivat tarjonnasta lähes kokonaan. Kun tutkija tekee päätöksen tieteellisestä näkökulmasta, josta omaa tutkimuksen kohdettaan lähestyy, tekee hän samalla päätöksen sulkea pois muut näkökulmat. Jos päätökset ovat tieteenalalla hyvin yksimielisiä, ei uudistuminen ole helppoa. Ergonomia väittää olevansa monitieteellinen tieteenala. Se tuntuu kuitenkin olevan samalla metodologioiltaan ja paradigmaltaan hyvinkin yhtenäinen. Kun vastauksia etsitään aina samalla tavalla eri kysymyksiin, voidaan turvata tietty turvallinen tieteellinen vakavasti otettavuus, mutta saatetaan samalla välttyä virkistäviltä yllätyksiltä ja siten uudistumiselta. Johanna Koroma Koulutussuunnittelija, työfysioterapeutti Työterveyslaitos sähköposti: IEA Kokemuksia International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista Seurasin erityisesti terveydenhuollon- ja tuki- ja liikuntaelimistön ohjelmia, joita molempia oli enemmän kuin ehti kuunnella. Shengli Niu ILOsta kertoi keynote- esityksessään, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet on edelleen tärkein syy työelämästä poissaoloon, siis meillä riittää työsarkaa. Terveydenhuollon esityksissä ei enää tarkasteltu vain työntekijän terveyttä ja turvallisuutta vaan useita esityksiä oli potilaan turvallisuudesta. Esimerkiksi Sue Hignett ja Gina Sands olivat tutkineet potilastapaturmaraportteja sekä Britanniasta vuosilta että Yhdysvalloista vuosilta Britannian tuloksissa eniten oli kaatumisia ilman hoitajan valvontaa (71 %) ja sitten kaatumisia potilaan avustustilanteissa 21 % kaikista raportoiduista 275 kaatumistapaturmista. Yhdysvaltojen tilastoista tarkasteltiin erityisesti nostintapaturmia (n=757). 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Puolet niistä oli nostimen toimintaan liittyviä tapaturmia, 38 % liinan toimintaan ja 11 % muita syitä. Nostimen rikkoutuminen aiheutti 69 %:ssa tapaturman ja 22 %:ssa nostin kaatui. Liinatapaturmista yli puolet aiheutui liinan kiinnityksen pettämisestä ja 29 % putoaminen liinasta, koska oli käytetty epäsopivaa liinaa. Liinasta johtuvat tapaturman seuraukset olivat vähän vakavampia kuin nostimesta johtuvat. Mike Fray esitteli omaa loppusuoralla olevaa väitöstyötään, potilassiirtointerventioiden arviointimittaria. Siitä tulee hyvin kattava mittari. Hän on kerännyt väitöstyöhönsä aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Myös suomalaisten työfysioterapeutit ovat antaneet panoksensa siihen. 10 Itse olin mukana esittelemässä valmisteilla olevaa Terveydenhuoltoalalla tehtäviä ihmisten siirtoja koskeva tekninen raporttia CD TR Ergonomics - Manual Handling of Patients in the health care sector. Tekninen raportti pyrkii kuvaaamaan yleisen lähestymistavan potilaiden siirtoihin liittyvästä riskien arvioinnista, ja liitteisiin kerätään informatiivista tietoa käytössä olevista menetelmistä, menettelytavoista, suosituksista ja määräyksistäkin, jotka nykyisin poikkeavat paljon eri puolilla maailmaa. Tekninen raportin työryhmää johtaa professori Occhipinti Milanosta ja työryhmään kuuluu viisi EPPHE:n (European Panel of Patient Handling Ergonomics) jäsentä. Tekninen raportti on toisessa luonnosvaiheessa ja sen on suunniteltu valmistuvan noin vuoden kuluttua. Lisäksi esittelin posterin muodossa päättymässä olevaa Työkäytäntöjen kehittäminen vanhustenhuollossa -hanketta ja siinä kehitettyä Fyysisten riskien hallinta -mallia. Yksi kongressin mielenkiintoisimmista aiheista oli Jan Dul in vetämä Ergonomian tulevaisuus -sessio. Johtajat, kuten ergonomitkin, ovat kiinnostuneita tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista, mutta johtajat eivät tunne ergonomian mahdollisuuksia. Patrick Neumann ja Jan Dul olivat tehneet systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheesta. He olivat löytäneet 37 tutkimusta,

11 joissa mitattiin teknisten tai organisaatiomuutosten sekä inhimillisiä vaikutuksia (terveys, asenteet, fyysinen kuormitus ja työelämän laatu) että systeemivaikutuksia (tuottavuus, laatu, läpimenoaika ja uusien teknologioiden soveltamisen tehokkuus). Taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset menivät yhteen 90 %:ssa tuloksista. Ei siis riitä, että tekee hyviä projekteja vaan on vielä saatava ne oikeiden ihmisten tietoisuuteen. Siinä meillä on haastetta. Leena Tamminen-Peter erikoistutkija, FT, SHO, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työtiimi Lemminkäisenkatu B, Turku puh: , Fax: matkapuh: Kuvassa: Johanna Koroma 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 KUNNON Laiva 2009 Piuska Espola Työfysioterapeutit ry oli mukana Kunnon Laivalla Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on valtakunnallinen ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti yli 40-vuotiaita huolehtimaan kunnostaan ja hyvinvoinnistaan liikunnan eri keinoin. Ohjelma täytti tänä vuonna 15 vuotta, joten Kunnon Laivalla oltiin juhlatunnelmissa. Laivan ohjelmassa oli erilaisia liikuntamaistiaisia (mm. kahvakuula, flamenco groove, asahi, toiminnallinen harjoittelu), luentoja (erityisteemana lauantaina työhyvinvointi) sekä pienimuotoinen messuosasto, jolla eri näytteilleasettajat (mm. TTL, Suomeen latu, Selkäliitto, Sydänliitto, Reumaliitto, Suomen kuntoliikuntaliitto ja monia muita) esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan. 12

13 2009 Syysopintopäivien ohjelma KÄÄNNÄ!

14 Kestääkö kunto työssä? Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely tiistai Tervetuloa Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj Fyysisen kunnon merkitys työssä Jussi Konttinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Työn energeettisen kuormittavuuden arviointi Janne Halonen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Lounas ja näyttely Eri työskentelyolosuhteiden vaikutus fyysiseen kuormittumiseen Henna Hämäläinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Yhdistyksen syyskokous Kahvi ja näyttely Katsaus fyysisen kuormittavuuden arviointimenetelmiin työfysioterapian näkökulmasta Johanna Jussila, vastaava työfysioterapeutti, Diacor terveyspalvelut Oy Case-esimerkkejä ja keskustelua Päivän päätös

15 Jyväskylän ammattiopisto, Taulumäentie 45, Jyväskylä keskiviikko Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa ja johdatus päivän teemaan Terveyskunto ja sen arviointi Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Tauko ja näyttely Alpha-projektin tulokset, työikäisten testipatteri Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Lounas ja näyttely Uusi terveysliikuntasuositus, työikäisen liikuntaneuvonta TTH:ssa Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Kahvi ja näyttely Polkupyöräergometritesti tee se oikein Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research Samanlainen harjoittelu erilainen harjoitusvaste Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research Keskustelua ja päivän päätös Johanna Jussila Opintopäivien osallistumismaksu: 200 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n wwwsivuilla olevan linkin kautta. Paikkoja on rajoitetusti, ilmoittaudu heti! Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2009 sekä osallistujan nimi, työnantaja ja osallistuminen tiistai / keskiviikko Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen.

16 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään tiistaina klo Jyväskylän ammattiopisto Taulumäentie 45, Jyväskylä Kokouksessa käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 mukaiset syyskokousasiat Helsingissä 30. päivänä elokuuta 2009 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi Täten valtuutan: edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa allekirjoitus nimen selvennys tekstaamalla

17 Puheenjohtajalta Johanna Jussila Wiki sitä, blogi tätä, sosiaalinen media siellä, verkostoituminen täällä tänä päivänä odotetaan nopeaa ajantasaista tiedotusta ja tiedon tulee olla helposti käytettävissä olevassa muodossa (lue: netissä). Työfysioterapeutit ry:n tavoitteena on olla ajan hermolla olla mukana luomassa työfysioterapeuttien ja sidosryhmien kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Hallituksen jäsen Lizu Noronen on tätä asiaa työstänyt kansainvälisissä yhteyksissä. Haaveenani tulevaisuudessa on työfysioterapeuttien verkkoyhteisö, jossa voi keskustella omasta ammatista muiden ammattilaisten kanssa. Sitä ennen täytyy kuitenkin lukea Leenamaija Otalan Wikimaniaa yrityksiin kirja ja ymmärtää miten virtuaalimaailmassa kommunikaatio ja kommunikointi onnistuvat ja miten ehkä voisi välttää mahdollisia sudenkuoppia. Facebook siellä, LinkedIn täällä, mediayhteisöt Twitterit, MySpacet sun muut täältä tullaan ehkä jo ensi vuonna? Tämä nopea kehitys ja tämän hetkinen taloustilanne ovat aikaansaaneet tarpeen kyseenalaistaa olemassa olevia toimintatapoja ja malleja ja etsimään uusia tapoja tehdä asioita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Esimerkkinä kerrottakoon opintopäiville kutsuminen ja ilmoittautuminen: Aikaisempina vuosina opintopäiville postitettiin kaikille jäsenille (710 hlö) kirjallinen painettu ohjelma ja kutsu kirjekuoressa. Kutsussa oli sähköpostiosoite, johon kaikki ilmoittautumiset pyydettiin. Kun ilmoittautumisia tuli, hallituksen sihteeri Hanna Nummila kirjasi ne excel taulukkoon käsin ja seurasi ko taulukosta ilmoittautumistilanteen kehittymistä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäiville ilmoittautuminen tapahtuu sähköisen lomakkeen avulla yhdistyksen nettisivujen kautta. Ohjelma on painettuna tämän lehden keskiaukeamalla, erillistä kutsua syysopintopäiville tai yhdistyksen syyskokoukseen ei lähetetä. En edes lähde ruotimaan niitä kustannussäästöjä joita lehteen painettu kutsu ja sähköinen ilmoittautumismenettely saavat aikaan niin rahallisesti kuin ajankäytöllisestikin tai puhumattakaan sähköisen viestinnän ekologisuudesta. Yhdistyksen käytössä oleva uusi sähköinen kyselyjärjestelmä mahdollistaa myös jäsenkyselyn tekemisen nopeammin ja helpommin sähköpostiisi kilahtaakin syys-lokakuun aikana jäsenkysely Työfysioterapeutti lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa eikä näin ollen ole mikään viimeisten uutisten välityskanava. Työfysioterapeutti lehti on painettuna kuitenkin erinomainen kokoelma artikkeleita ja pysyvää Työfysioterapeutit ry:n toimintaa ja historiaa. Keskustelua on käyty pitäisikö siirtyä kokonaan sähköiseen lehteen, mutta toistaiseksi siihen ei ole päädytty. Toivon jäsenistön aktiivisuutta jäsenkyselyyn vastaamisessa sekä runsasta työfysioterapeutti joukkoa Jyväskylän opintopäiville! Nähdään Jyväskylässä! 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Työntekijän SEURANTA niskakuntoutuskurssin jälkeen Anne Rouvinen ja Jenni Jauhiainen. Kuntoutusseuranta koetaan ajankohtaiseksi aiheeksi niin kuntoutujien, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen kuin päättäjienkin keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työterveyshuollon tärkeimmiksi tehtäviksi kuntoutuksessa kuntoutustarpeen selvittämisen, ohjauksen kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeisen työssä selviytymisen seurannan. Yhteistyölle on puitteet, mutta vielä tarvitaan yhteistyön tekemistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) Tässä artikkelissa kuvaamme Metropolia Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon erikoistumisopinnoissa keväällä 2009 tehdyn kehittämistyön pohjalta työntekijän seurantaa niskakuntoutuskurssin jälkeen. Kehittämistyömme tarkoituksena oli kehittää toimintapa, joka parantaa työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen välistä yhteistyötä. Kehitimme seurantaa työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja laitoskuntoutuksessa saavutettujen tuloksien ylläpitämiseen. Työmme kohdistui Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Yhteistyö alkaa niskakuntoutuksen alussa jatkuen koko prosessin ajan. Työntekijän kuntoutumista tuetaan työpaikkaselvityksen ja tilanteen edellyttämien tukimuotojen avulla. Seuranta järjestetään työterveys- 18

19 Myös työterveyshuollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus. huollossa vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta. Kuntoutuksessa kertyneen tiedon välittämiseen käytetään Hyvinvointinetti verkkopohjaa. Niskakipu on yksi yleisimmistä tukija liikuntaelinsairauksista. Fysioterapiasta tehdyt tutkimukset perustuvat vallalla oleviin hoitokäytäntöihin ja niiden perusteella kroonisen niskakivun Useat tutkimukset (Salmelainen kuntoutuksessa on selkeitä puutteita. Ylisen tutkimuksen mukaan kroonisilla niskakipupotilailla 2002, Turja 2009, Kurki 2004) osoittavat, että kuntoutusjakson aikana kuntoutujat kokevat työ- ja toimintakykynsä parempana kuin ennen niskakivuissa ja voimantuotossa on tapahtunut muutoksia intensiivisen laitoskuntoutusjakson aikana. Kuitenkin ilman pitkäaikaista ja tehokasta kuntoutusta. Muutaman vuoden harjoitusinterventiota laitos- seurannassa tulokset ovat kuitenkin palautuneet lähtötasoon. Turja (2009: 68 70) suosittelee yhteistyön tiivistämistä työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja kuntoutujan kesken. Hän pitää kuntoutuksen vaikuttavuuden on todettu olevan puutteellista. Tuloksien paranemiseen tarvitaan muutosta sekä kuntoutusprosesseihin että kuntoutuksen seurantakäytäntöihin. (Ylinen 2004: 20, ) suositeltavana myös vastuualueiden selkeyttämistä sekä tehtävien määrittämistä kuntoutusprosessin Kuoppalan ja Lamminpään (2006: eri vaiheissa osallistuvien tahojen kesken ) mukaan kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittaessa näyttö on vahvuudeltaan ollut heikkoa. Näyttöä on kuitenkin siitä, että moniammatillisella lääkinnällisellä kuntoutuksella on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviä tuloksia on saavutettu, jos työpaikka on ollut mukana kuntoutusprosessissa. Kuntoutuksella on täten mahdollista vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Kehittämistyömme aiheena on kuntoutusseuranta työntekijän töihin paluun tueksi niskakuntoutuskurssin jälkeen. Toimintatapa kehitetään Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Idea kehittämistyöhömme lähti kuntoutujien tarpeesta niskakuntoutuksen jatkoseurantaan. Myös työterveyshuollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus. Kuntoutuslaitoksen ja työterveyshuollon yhteistyön haasteena nähdään se, että jokaisella kuntoutuslaitoksella on tällä hetkellä oma tapansa kuntoutuksen jatkoseurannassa. (Ryhmähaastattelu 2009.) Kehittämistyössämme käytimme viitekehyksenä toimintatutkimusta, jolle on ominaista, että tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutoksien kehittelyssä. Lisäksi toimintatutkimus on ongelmakeskeistä ja sille on tyypillistä käytäntöön suuntautuminen. Tutkimusprosessi on luonteeltaan syklinen ja siinä vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. (Kuula 1999: 218.) 15 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Niskakuntoutuskurssi Siuntion hyvinvointikeskuksessa Niskakurssi on tarkoitettu henkilölle, jolla on laaja-alaisia niskan ja hartiaseudun oireita sekä yleensä pitkäkestoinen, yli kolme kuukautta kestänyt kipuoireyhtymä tai toistuva työ- ja toimintakykyä heikentävä oireilu. Tavoitteena on, että työntekijä saa tietoa omasta kunnostaan, omaksuu terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä itsehoitokeinoja sekä orientoituu havainnoimaan omaan elämäntilanteeseen ja työssä selviytymiseen liittyviä muutostarpeita. (Kelan standardi 2007: 19 26, Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Kuntoutuksen aikana käytetään hyväksi Hyvinvointinetti -verkkopohjaa. Työntekijä täyttää Hyvinvointinetissä tietoja muun muassa terveyskäyttäytymisestä, elämänlaadusta ja sairauspoissaoloista ennen kuntoutukseen tulemista. Näistä Siuntion hyvinvointikeskuksen henkilökunta pystyy näkemään työntekijän tiedot suhteutettuna väestönormeihin. Verkkopohjaa käytetään myös kuntoutuksen aikana välitehtävien tekemiseen. (Rantanen 2008.) Kurssi toteutetaan 8-10 hengen ryhmissä vuorokauden pituisina laitoskuntoutusjaksoina. Ensimmäinen seurantajakso toteutuu noin kahden kuukauden päästä ja toinen noin kuuden kuukauden päästä aloitusjaksosta. (Kelan standardi 2007: 19 26, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Niskakuntoutuskurssin sisällöstä Siuntion hyvinvointikeskuksessa vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, Työterveyshuollon asiantuntijat ovat avainhenkilöitä arvioimaan kuntoutuksen vaikuttavuutta. fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä tai psykologi ja työterveyshoitaja (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008). Niskakuntoutuskurssilla fysioterapeutti mittaa Jari Ylisen väitöskirjaan pohjautuen työntekijöiden kaularangan liikkuvuuden ja käsien puristusvoiman ensimmäisellä ja viimeisellä jaksolla. Lisäksi kartoitetaan kaularankaa stabiloivien lihasten voimataso. Fysioterapeutin ohjaamissa ryhmissä työntekijöille ohjataan niskavalmennusohjelma: kaularankaa stabiloivat kuminauhaharjoitteet, ylävartalon ja yläraajojen lihaksia vahvistava punttijumppa sekä niskahartiaseudun venyttelyt (Siuntion hyvinvointikeskus 2008, Rantanen 2008). Ylisen tutkimuksessa merkittävin hyöty saatiin voimaharjoittelulla, jota tehtiin vuoden ajan kolme kertaa viikossa (Ylinen 2004: 69 84, 89). Kuntoutusjakso Siuntion hyvinvointikeskuksessa on seitsemän kuukauden mittainen, joten vuoden seurantaa ei tällöin voida toteuttaa Siuntiossa. Kurssilaiset ovat tuoneet esille toiveen lisäseurannasta, joka motivoisi heitä jatkamaan harjoittelua. Nykyinen toimintatapa Siuntion hyvinvointikeskuksessa niskakuntoutuksen jälkeen Siuntion hyvinvointikeskuksesta lähetetään kahden viikon kuluessa kuntoutuksen päätyttyäyksi kuntoutusseloste Kelaan ja kaksi kuntoutusselostetta työntekijälle kotiin. Työntekijää kehotetaan toimittamaan toinen kuntoutusseloste työterveyshuoltoon (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008). Kuntoutusselosteessa vedetään kuntoutusprosessin johtopäätökset ja annetaan mahdolliset suositellut jatkotoimenpiteet ja -suunnitelmat (Kelan standardi 2007:19 30). Nykyinen toimintatapa Mehiläisen työterveyshuollossa niskakuntoutuksen jälkeen Mehiläisen työterveyshuollossa kuntoutusseurantaa järjestetään ammatillisen ryhmäkuntoutuksen jälkeen. Yrityksen ja työterveyshuollon välisestä sopimuksesta riippuen kuntoutuksen jatkoseuranta on joko puolikkaan tai kokonaisen päivän kestävä seurantapäivä, joka järjestetään systemaattisesti noin puoli vuotta kuntoutuskurssin jälkeen. 20