Kesälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti"

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 3/2009 sisällys 3 Hallitus tiedottaa 4 ICOH IEA Kunnon laiva 13 Syysopintopäivät 17 Puheenjohtajan palsta 18 Työntekijän seuranta niskakuntoutuskurssin jälkeen Pääkirjoitus Kesälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti lehdessä on runsaasti kuulumisia maailmalta: kaukaa Etelä-Afrikasta ja Pekingistä sekä lähempää Suomenlahdelta. Kuntoutuslaitos yhteistyöstä niskakuntoutuskurssin yhteydessä on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä artikkeli. Pohdittavaksi jää jokaisen omassa työyhteisössä miten yhteistyö toimii kuntoutuslaitosten ja työterveyshuoltojen välillä. Keskiaukeamalta löytyy Yhdistyksen syysopintopäivien erittäin mielenkiintoinen ohjelma. Opintopäivät ovat tänä vuonna marraskuussa Jyväskylässä. Mukavia lukuhetkiä! Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 Hallitus tiedottaa Uudet verkkosivut Työfysioterapeutit ry:n internetsivut ovat uusiutuneet. WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma sukunimi etunimi, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. Hallituksen kokouspäivät Työfysioterapeutit ry:n hallituksen syksyn kokouspäivät ovat ja Opintopäiville ilmoittautuminen Ilmoittautuminen syysopintopäiville Työfysioterapeutit ry :n nettisivujen kautta Asialistalle toivottavia asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille Stipendirahasto Alaan liittyviä opintoja, jatkoopintoja tai tutkimustyötä? Hae Työfysioterapeutit ry:n stipendirahastosta itsellesi stipendiä! Katso hakuohjeet: Haemme kirjoittajia! Juttuja ja artikkeleita lehteen? Oletko kiinnostunut kirjoittamaan lehteen? Ota yhteyttä: 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Leena Noronen, Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsen, koulutusvastaava Fysioterapian lehtori, Metropolia amk Kuvateksti: Työfysioterapeuttien verkostotapaamisen osallistujia. Vasemmalta oikealle kollegat Etelä-Afrikasta (2), Australiasta (2), Kanadasta, Suomesta ja Brasiliasta. (Kuva/Heikki Noronen) ICOH Terveiset työterveyshuollon maailmankongressista Kapkaupungista International Comission on Occupational Health (ICOH) 29. maailmankongressi järjestettiin Etelä-Afrikassa, Kapkaupungissa Kongressin teemana oli Occupational Health: A Basic Right at Work - An Asset to Society (vapaasti käännettynä: Työterveyshuolto: Perusoikeus työssä - etu yhteiskunnalle) 4 ICOH perustettiin vuonna 1906, joten sillä on yli 100-vuotiset perinteet kansallisen ja kansainvälisen työterveyshuollon tutkimuksen, koulutuksen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. Säännöllisesti kolmen vuoden välein järjestettävät kongressit ovat näkyvin osa toimintaa.

5 maiden tth:n ammattilaiset pohtivat. Kun kuunteli kehittämisideoita voi todeta, että samat asiat ovat tärkeitä myös meillä. Taso, jolla asioista eri maissa keskustellaan saattaa tosin vaihdella huomattavasti, joten kongressi tarjosi mahdollisuuden verrata alan suomalaista keskustelua kansainväliseen. Nykyisin ICOH on työterveyshuollon alueen johtava kansainvälinen tieteellinen järjestö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä mm. ILO:n ja WHO:n kanssa. ICOHissa on jäseniä 93 maasta. Esityksiä oli paljon ja niiden taso vaihteli Kongressiin osaalistui n henkeä 81 maasta. Valtaosa, n. 800, oli eurooppalaisia (suomalaisia 200). Etelä- Afrikasta ja Aasiasta oli molemmista n. 170 henkeä, Pohjois-Amerikastasta n. 100, Afrikasta n.60, Etelä-Amerikasta n.50 ja Austraaliasta n.30. Esityksiä oli yhteensä 1292; 406 suullista esitystä erityissessioissa, 443 aihealueittain ryhmitettyä suullista esitystä sekä 443 posteria. Lisäksi jokaisen päivän ohelma alkoi klo kaikille yhteisellä sessiolla, jossa kussakin oli 3 avainluentoa. Oli ilahduttavaa havaita, että suuri osa esitetyistä tutkimuksista oli tehty moniammatillisessa yhteistyössä- Kongressiin osallistuminen on monin tavoin haasteellista, esim. miten löytää ohjelmasta omaa mielenkiintoa ja oppimista tukevat esitykset oikean salin löytämisestä puhumattakaan. Konferenssin neljä eri ohjelmakirjaa ei ainakaan helpottanut tilannetta, koska esitysten hahmottaminen ohjelmassa vaati useamman kirjan selaamista. Oma punainen lanka löytyi kuitenkin helposti ja päätin keskittyä muutamaan teemaan: Työterveyshuollon koulutusta, työterveyden ja erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön terveyden edistämistä käsitteleviin aiheisiin. Kävin myös kuuntelemassa joitakin avainluentoja. Osa luennoista käsitteli tuttuja asoita ja tuki aikaisempia näkemyksiäni, mutta joillakin luennoilla tuli uuttakin pohdittavaa. Luentojen anti oli hyvin vaihteleva. Joitakin luentoja oli myös peruutettu, mutta muutoin järjestelyissä ei ollut huomauttamista. Oli mukava huomata, miten samankaltaisia kysymyksiä eri Kongressissa esitettiin työterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Tällaisia olisivat proaktiivisen riskinarvioinnin ja työpaikkatarkastusten edistäminen, työterveyspalvelujen laajeneminen kaikille työntekijöille kaikissa maissa, kliiniseen käyttöön soveltuvien työkalupakkien kehittäminen tth-toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä ICOH verkoston vahvistaminen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Käytäntöläheisten, usealle työpaikalle soveltuvien tavoitteiden ja toimepiteiden esittäminen on tarpeen. Lisäksi tulisi kehittää erilaisille työpaikoille soveltuvia käytäntöjä ja työkaluja terveysseurantaan ja primaariprevention arviointiin. Kansainvälisen yhteisön tapaaminen on tärkeää, keskustelut eri maiden tutkijoiden, kliinikoiden ja opettajien välilä antavat perspektiiviä omiin käsityksiin. Myös kongressin yhteydessä järjestettävissä iltatilaisuuksissa on ollut mukava tavata eri maalaisia osallistujia. Tässä kongressissa avajaiset oli pienoinen pettymys, sillä parin tunnin ohjelman (kahdeksan tervetuliaispuhetta ja yksi esitelmä, joka tosin oli mielenkiintoinen) jälkeen järjestetty tarjoilu, viini ja pienet juustotarjottimet loppuivat ennen kuin suurin osa osallistujista 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 oli päässyt edes siirtymään tarjoilualueelle. Olisi odottanut, että lähes tuhannen (1000) euron osallistumismaksu olisi riittänyt esim. paikallisen ohjelmanumeron esittämiseen ja hieman runsaampaan tarjoiluun. Työfysioterapeuttien kansainvälinen järjestö kehitteillä Vuonna 2007 Vancouverissa WCPT (World Confederation for Physiotherapy) kongressissa joukko työfysioterapeutteja kokoontui ja perusti verkoston selvittämään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi WCPT:n erikoisalaryhmäksi seuraavassa maailmankongressin yhteydessä pidettävässä yleiskokouksessa Amsterdamissa vuonna Austraaliaiset ovat olleet aktiivisimpia ja laatineet lomakkeet, jotka jokaisen maan Fysioterapeuttiliiton edustajien tulisi täyttää. Erikoisalaryhmän muodostamiseksi tarvitaan edustus 10 maasta ja kolmesta maanosasta. Maanosakriteeri ei tuota ongelmia, mutta lomakkeet allekirjoittaneita maita on toistaiseksi vain viisi, Suomi ensimmäisten joukossa. Valmistelutyö on siis käynnistynyt vaihtelevalla menestyksellä, ajatellaan ehkä, ettei asia ole kiireinen. Kapkaupungissa kokoontui taas pieni joukko suunnittelemaan lisätoimenpiteitä verkottumisen vauhdittamiseksi. Kuvassa on osa kokoukseen osallistuneista. Kokouksessa sovittiin vastuualueista maanosittain ja päätettiin jakaa lomakkeita kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä ja myös lähettää viestiä eri maiden liittoihin. Päätettiin myös järjestää 2011 Amsterdamin kongressiin oma sessio työfysioterapeuteille. Australialaiset kollegat ottavat yhteyttä WCPT kongressitoimikuntaan. Kannattaa varata aikaa myös nähtävyyksille Kapkaupunki on Etelä-Afrikan toiseksi suurin kaupunki, jossa riittää nähtävää. Pöytävuoreen kannattaa tutustua heti sään salliessa, sillä usein vuori oli kongressiviikonkin aikana pilvien peitossa, jolloin vierailu ei ole mahdollista. Pöytävuorelta avautuu huikeat näköalat koko kaupungin yli ja pitemmällekin. Hyvän ruoan ystävälle Kapkaupunki on erinomainen kohde, sillä kaupungissa on runsaasti ensiluokkaisia ravintoloita ja hintatasokin on edullinen. Ikävä piirre kaupungissa on rikollisuus, jonka vuoksi on oltava jatkuvasti varuillaan. Iltaisin ei Kapkaupungissa voi turvallisuuden vuoksi liikkua jalan, onneksi taksi on edullinen. Myös Etelä-Afrikan luonto ja eläimistö on tutustumisen arvoinen. Kannattaa tehdä retkiä Kapkaupungista esim. Hyvän Toivon Niemelle ja Cape Point iin. Mikäli aikaa on enemmän kannattaa vuokrata auto ja viettää lomaa viinialueella, hotellit ovat hyviä, ruoka on edullista ja mahtavaa luontoa riittaa. Myös safarille osallistuminen on unohtumaton elämys. ICOH Työfysioterapeuteilla oma workshop? Kongressissa ei tietosuojan vuoksi ollut osallistujalistaa, joten on vaikea tietää miten paljon eri ammattien edustajia kongressiin osallistui. Esitysten pitäjistäkään ei ohjelmasta voinut aina päätellä heidän ammattiaan. Sääli, sillä uskon, että moni työfysioterapeutti jäi tavoittamatta, vaikka olimmekin panneet ilmoitustaululle viestin verkostokokouksesta. ICOH 2012 eli seuraava kongressi järjestetään Monterressä, Mexicossa Teemana on Occupational Health for All: From Research to Practice. Toivottavasti työfysioterapeuttien kansainvälinen yhdistys on silloin perustettu. Tämä yhdistys voisi järjestää esim. yhden session työfysioterapeuteille kongressin yhteydessä. 6

7 IEA Terveiset International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista International Ergonomics Associationin (IEA) 17. maailmankongressi järjestettiin Pekingissä, Kiinassa Isäntänä toimi Kiinan ergonomiayhdistys, joka juhlii tänä vuonna 20- vuotista toimintaansa, sekä Hongkongin ja Taiwanin ergonomiayhdistykset. Kongressiin osallistui yli 1000 ergonomia ympäri maailman. Kaiken kaikkiaan IEA:n 26 eri teknisen komitean sessioihin oli hyväksytty noin 700 abstraktia. Postereita oli esillä yhteensä 160. Suomalaisia esiintyjiäkin oli paikalla yli 20. Lisäksi kongressiin oli järjestetty 30 erilaista interaktiivista sessiota. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Kongressin teemana oli Changes, challenges and opportunities. Peking oli erinomainen näyttämö näiden teemojen käsittelyyn. Kaupungille lähtiessä sai kokea hyvin konkreettisesti, miten nopea muutos, uudet haasteet ja mahdollisuudet ovat muuttaneet tuhansien vuosien historiasta ponnistavan kaupungin sykkiväksi taloudellisen kehityksen keskukseksi. Suosittelen kaikille, jotka omassa työssään ovat mukana vaikuttamassa Suomen kilpailukykyyn tavalla tai toisella, matkaa Kiinaan tutustumaan siihen, millaisessa kansainvälisessä kilpailussa todellisuudessa olemme mukana. Pekingin keskusta on täynnä toinen toistaan suurempia lasisia toimistorakennuskomplekseja, joissa miljoonat työntekijät päivittäin ovat mukana globaalin kilpailun haasteissa. Jo pelkästään 20 miljoonan asukkaan Pekingissä riittää moninkertaisesti työntekijöitä Suomeen verrattuna kymmenesosalla siitä palkasta, jota meillä maksetaan. Koskaan en ole nähnyt niin paljon ihmisiä kuin Pekingin keskustassa. Ihmispaljous oli sekä fyysinen että tunnekokemus! Kahdeksan tunnin työpäivät tai pitkät kesä- ja talvilomat eivät ole näille työntekijöille saavutettuja etuja. Toisaalta ergonomiaosaajille olisi varmasti käyttöä tässä valtavassa maassa. Kiinankielen opiskelu on jäänyt kyllä itselläni nyt jo liian myöhäiseen vaiheeseen, mutta nuorille suosittelen sitä lämpimästi. IEA:n presidentti David Caple toivoi omassa avauspuheessaan yhteistyötä muiden ergonomiaa sivuavien yhdistysten, kansainvälisten virastojen ja tutkijoiden kanssa, jotta voimme Changes, challenges, opportunities vahvistaa omaa monitieteistä tutkimusalaamme. Hän toivoi myös, että tutkimustulokset saataisiin muokattua helpommin käytäntöön soveltuviksi. Keynote luennoissa esillä oli voimakkaasti sekä ikääntyvä työvoima että maatalous, erityisesti kehitysmaissa. Viimeinen puheenvuoro kehittämisen suunnitteluvaiheessa. Lisää tietoa tästä aiheesta saa liittymällä IEA:n tekniseen komiteaan Human Factors and Sustainable Environment. Kolmen vuoden päästä Brasiliassa järjestettävän seuraavan IEA:n kongressin teemana onkin juuri Designing a sustainable future. oli annettu emeritusprofessori Colin Drurylle (USA) kestävästä ergonomiasta. Työfysioterapeutteja oli kongressissa Puheenvuoron tieteellinen anti oli vähäinen, mutta luento herätti paljon ajatuksia kuten myös muut kaiken kaikkiaan vähän. Yritin verkostoitua heidän kanssaan, mutta onnistuin ponnisteluistani huolimatta kongressin kestävää ergonomiaa järjestämään lounastapaami- käsittelevät sessiotkin. Ergonomian osuus kestävien ja muuttuvan työelämän tarpeet huomioivien työolosuhteiden luomisessa on erittäin tärkeä. Suomessa tuoreessa Hyvä sen, jossa meitä oli kaksi suomalaista ja yksi australialainen työfysioterapeutti. Hauskaahan siitäkin syntyi, mutta ei kovin laajaa kansainvälistä verkostoa. Barbara McPhee Australiasta työterveyshuoltokäytäntö kirjassa kertoa, että suomalaiset työfy- erittäin vähän huomiota saanut suunnitteluun osallistuminen on tulevaisuudessa aivan avainasemassa kestävään toimintaan pyrittäessä. Hyvään ergonomiaan liittyvät tekijät on tärkeä huomioida jo työn, sioterapeutit ovat edelleen heidän esikuviaan. Hän otti nipun yhdistyksemme esitteitä mukaansa ja toivoi, että he tekisivät Australiassa jotain samanlaista markkinoidakseen omaa osaamistaan. organisaatioiden ja työympäristöjen 8

9 Samalla kun maailma ja työelämä muuttuvat nopeasti, jäin itse kaipaamaan kongressin tarjonnassa juuri työn muutokseen liittyviä uusia näkökulmia ja erilaista kysymyksenasettelua esiin tuovia tutkimuksia. Kongressin jälkeen tuntuu siltä, että ergonomiatutkimus on suurelta osin sekä sisällöllisesti että metodologisesti hyvin perinteisillä linjoilla. Uudet työelämän ilmiöt ja muuttuvat työskentelytavat sekä uskallus tutkia sellaista, mikä ei välttämättä ole perinteisillä menetelmillä tutkittavissa, puuttuivat tarjonnasta lähes kokonaan. Kun tutkija tekee päätöksen tieteellisestä näkökulmasta, josta omaa tutkimuksen kohdettaan lähestyy, tekee hän samalla päätöksen sulkea pois muut näkökulmat. Jos päätökset ovat tieteenalalla hyvin yksimielisiä, ei uudistuminen ole helppoa. Ergonomia väittää olevansa monitieteellinen tieteenala. Se tuntuu kuitenkin olevan samalla metodologioiltaan ja paradigmaltaan hyvinkin yhtenäinen. Kun vastauksia etsitään aina samalla tavalla eri kysymyksiin, voidaan turvata tietty turvallinen tieteellinen vakavasti otettavuus, mutta saatetaan samalla välttyä virkistäviltä yllätyksiltä ja siten uudistumiselta. Johanna Koroma Koulutussuunnittelija, työfysioterapeutti Työterveyslaitos sähköposti: IEA Kokemuksia International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista Seurasin erityisesti terveydenhuollon- ja tuki- ja liikuntaelimistön ohjelmia, joita molempia oli enemmän kuin ehti kuunnella. Shengli Niu ILOsta kertoi keynote- esityksessään, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet on edelleen tärkein syy työelämästä poissaoloon, siis meillä riittää työsarkaa. Terveydenhuollon esityksissä ei enää tarkasteltu vain työntekijän terveyttä ja turvallisuutta vaan useita esityksiä oli potilaan turvallisuudesta. Esimerkiksi Sue Hignett ja Gina Sands olivat tutkineet potilastapaturmaraportteja sekä Britanniasta vuosilta että Yhdysvalloista vuosilta Britannian tuloksissa eniten oli kaatumisia ilman hoitajan valvontaa (71 %) ja sitten kaatumisia potilaan avustustilanteissa 21 % kaikista raportoiduista 275 kaatumistapaturmista. Yhdysvaltojen tilastoista tarkasteltiin erityisesti nostintapaturmia (n=757). 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Puolet niistä oli nostimen toimintaan liittyviä tapaturmia, 38 % liinan toimintaan ja 11 % muita syitä. Nostimen rikkoutuminen aiheutti 69 %:ssa tapaturman ja 22 %:ssa nostin kaatui. Liinatapaturmista yli puolet aiheutui liinan kiinnityksen pettämisestä ja 29 % putoaminen liinasta, koska oli käytetty epäsopivaa liinaa. Liinasta johtuvat tapaturman seuraukset olivat vähän vakavampia kuin nostimesta johtuvat. Mike Fray esitteli omaa loppusuoralla olevaa väitöstyötään, potilassiirtointerventioiden arviointimittaria. Siitä tulee hyvin kattava mittari. Hän on kerännyt väitöstyöhönsä aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Myös suomalaisten työfysioterapeutit ovat antaneet panoksensa siihen. 10 Itse olin mukana esittelemässä valmisteilla olevaa Terveydenhuoltoalalla tehtäviä ihmisten siirtoja koskeva tekninen raporttia CD TR Ergonomics - Manual Handling of Patients in the health care sector. Tekninen raportti pyrkii kuvaaamaan yleisen lähestymistavan potilaiden siirtoihin liittyvästä riskien arvioinnista, ja liitteisiin kerätään informatiivista tietoa käytössä olevista menetelmistä, menettelytavoista, suosituksista ja määräyksistäkin, jotka nykyisin poikkeavat paljon eri puolilla maailmaa. Tekninen raportin työryhmää johtaa professori Occhipinti Milanosta ja työryhmään kuuluu viisi EPPHE:n (European Panel of Patient Handling Ergonomics) jäsentä. Tekninen raportti on toisessa luonnosvaiheessa ja sen on suunniteltu valmistuvan noin vuoden kuluttua. Lisäksi esittelin posterin muodossa päättymässä olevaa Työkäytäntöjen kehittäminen vanhustenhuollossa -hanketta ja siinä kehitettyä Fyysisten riskien hallinta -mallia. Yksi kongressin mielenkiintoisimmista aiheista oli Jan Dul in vetämä Ergonomian tulevaisuus -sessio. Johtajat, kuten ergonomitkin, ovat kiinnostuneita tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista, mutta johtajat eivät tunne ergonomian mahdollisuuksia. Patrick Neumann ja Jan Dul olivat tehneet systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheesta. He olivat löytäneet 37 tutkimusta,

11 joissa mitattiin teknisten tai organisaatiomuutosten sekä inhimillisiä vaikutuksia (terveys, asenteet, fyysinen kuormitus ja työelämän laatu) että systeemivaikutuksia (tuottavuus, laatu, läpimenoaika ja uusien teknologioiden soveltamisen tehokkuus). Taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset menivät yhteen 90 %:ssa tuloksista. Ei siis riitä, että tekee hyviä projekteja vaan on vielä saatava ne oikeiden ihmisten tietoisuuteen. Siinä meillä on haastetta. Leena Tamminen-Peter erikoistutkija, FT, SHO, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työtiimi Lemminkäisenkatu B, Turku puh: , Fax: matkapuh: Kuvassa: Johanna Koroma 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 KUNNON Laiva 2009 Piuska Espola Työfysioterapeutit ry oli mukana Kunnon Laivalla Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on valtakunnallinen ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti yli 40-vuotiaita huolehtimaan kunnostaan ja hyvinvoinnistaan liikunnan eri keinoin. Ohjelma täytti tänä vuonna 15 vuotta, joten Kunnon Laivalla oltiin juhlatunnelmissa. Laivan ohjelmassa oli erilaisia liikuntamaistiaisia (mm. kahvakuula, flamenco groove, asahi, toiminnallinen harjoittelu), luentoja (erityisteemana lauantaina työhyvinvointi) sekä pienimuotoinen messuosasto, jolla eri näytteilleasettajat (mm. TTL, Suomeen latu, Selkäliitto, Sydänliitto, Reumaliitto, Suomen kuntoliikuntaliitto ja monia muita) esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan. 12

13 2009 Syysopintopäivien ohjelma KÄÄNNÄ!

14 Kestääkö kunto työssä? Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely tiistai Tervetuloa Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj Fyysisen kunnon merkitys työssä Jussi Konttinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Työn energeettisen kuormittavuuden arviointi Janne Halonen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Lounas ja näyttely Eri työskentelyolosuhteiden vaikutus fyysiseen kuormittumiseen Henna Hämäläinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL Yhdistyksen syyskokous Kahvi ja näyttely Katsaus fyysisen kuormittavuuden arviointimenetelmiin työfysioterapian näkökulmasta Johanna Jussila, vastaava työfysioterapeutti, Diacor terveyspalvelut Oy Case-esimerkkejä ja keskustelua Päivän päätös

15 Jyväskylän ammattiopisto, Taulumäentie 45, Jyväskylä keskiviikko Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa ja johdatus päivän teemaan Terveyskunto ja sen arviointi Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Tauko ja näyttely Alpha-projektin tulokset, työikäisten testipatteri Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Lounas ja näyttely Uusi terveysliikuntasuositus, työikäisen liikuntaneuvonta TTH:ssa Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti Kahvi ja näyttely Polkupyöräergometritesti tee se oikein Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research Samanlainen harjoittelu erilainen harjoitusvaste Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research Keskustelua ja päivän päätös Johanna Jussila Opintopäivien osallistumismaksu: 200 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n wwwsivuilla olevan linkin kautta. Paikkoja on rajoitetusti, ilmoittaudu heti! Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2009 sekä osallistujan nimi, työnantaja ja osallistuminen tiistai / keskiviikko Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen.

16 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään tiistaina klo Jyväskylän ammattiopisto Taulumäentie 45, Jyväskylä Kokouksessa käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 mukaiset syyskokousasiat Helsingissä 30. päivänä elokuuta 2009 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi Täten valtuutan: edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa allekirjoitus nimen selvennys tekstaamalla

17 Puheenjohtajalta Johanna Jussila Wiki sitä, blogi tätä, sosiaalinen media siellä, verkostoituminen täällä tänä päivänä odotetaan nopeaa ajantasaista tiedotusta ja tiedon tulee olla helposti käytettävissä olevassa muodossa (lue: netissä). Työfysioterapeutit ry:n tavoitteena on olla ajan hermolla olla mukana luomassa työfysioterapeuttien ja sidosryhmien kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Hallituksen jäsen Lizu Noronen on tätä asiaa työstänyt kansainvälisissä yhteyksissä. Haaveenani tulevaisuudessa on työfysioterapeuttien verkkoyhteisö, jossa voi keskustella omasta ammatista muiden ammattilaisten kanssa. Sitä ennen täytyy kuitenkin lukea Leenamaija Otalan Wikimaniaa yrityksiin kirja ja ymmärtää miten virtuaalimaailmassa kommunikaatio ja kommunikointi onnistuvat ja miten ehkä voisi välttää mahdollisia sudenkuoppia. Facebook siellä, LinkedIn täällä, mediayhteisöt Twitterit, MySpacet sun muut täältä tullaan ehkä jo ensi vuonna? Tämä nopea kehitys ja tämän hetkinen taloustilanne ovat aikaansaaneet tarpeen kyseenalaistaa olemassa olevia toimintatapoja ja malleja ja etsimään uusia tapoja tehdä asioita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Esimerkkinä kerrottakoon opintopäiville kutsuminen ja ilmoittautuminen: Aikaisempina vuosina opintopäiville postitettiin kaikille jäsenille (710 hlö) kirjallinen painettu ohjelma ja kutsu kirjekuoressa. Kutsussa oli sähköpostiosoite, johon kaikki ilmoittautumiset pyydettiin. Kun ilmoittautumisia tuli, hallituksen sihteeri Hanna Nummila kirjasi ne excel taulukkoon käsin ja seurasi ko taulukosta ilmoittautumistilanteen kehittymistä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäiville ilmoittautuminen tapahtuu sähköisen lomakkeen avulla yhdistyksen nettisivujen kautta. Ohjelma on painettuna tämän lehden keskiaukeamalla, erillistä kutsua syysopintopäiville tai yhdistyksen syyskokoukseen ei lähetetä. En edes lähde ruotimaan niitä kustannussäästöjä joita lehteen painettu kutsu ja sähköinen ilmoittautumismenettely saavat aikaan niin rahallisesti kuin ajankäytöllisestikin tai puhumattakaan sähköisen viestinnän ekologisuudesta. Yhdistyksen käytössä oleva uusi sähköinen kyselyjärjestelmä mahdollistaa myös jäsenkyselyn tekemisen nopeammin ja helpommin sähköpostiisi kilahtaakin syys-lokakuun aikana jäsenkysely Työfysioterapeutti lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa eikä näin ollen ole mikään viimeisten uutisten välityskanava. Työfysioterapeutti lehti on painettuna kuitenkin erinomainen kokoelma artikkeleita ja pysyvää Työfysioterapeutit ry:n toimintaa ja historiaa. Keskustelua on käyty pitäisikö siirtyä kokonaan sähköiseen lehteen, mutta toistaiseksi siihen ei ole päädytty. Toivon jäsenistön aktiivisuutta jäsenkyselyyn vastaamisessa sekä runsasta työfysioterapeutti joukkoa Jyväskylän opintopäiville! Nähdään Jyväskylässä! 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Työntekijän SEURANTA niskakuntoutuskurssin jälkeen Anne Rouvinen ja Jenni Jauhiainen. Kuntoutusseuranta koetaan ajankohtaiseksi aiheeksi niin kuntoutujien, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen kuin päättäjienkin keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työterveyshuollon tärkeimmiksi tehtäviksi kuntoutuksessa kuntoutustarpeen selvittämisen, ohjauksen kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeisen työssä selviytymisen seurannan. Yhteistyölle on puitteet, mutta vielä tarvitaan yhteistyön tekemistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) Tässä artikkelissa kuvaamme Metropolia Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon erikoistumisopinnoissa keväällä 2009 tehdyn kehittämistyön pohjalta työntekijän seurantaa niskakuntoutuskurssin jälkeen. Kehittämistyömme tarkoituksena oli kehittää toimintapa, joka parantaa työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen välistä yhteistyötä. Kehitimme seurantaa työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja laitoskuntoutuksessa saavutettujen tuloksien ylläpitämiseen. Työmme kohdistui Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Yhteistyö alkaa niskakuntoutuksen alussa jatkuen koko prosessin ajan. Työntekijän kuntoutumista tuetaan työpaikkaselvityksen ja tilanteen edellyttämien tukimuotojen avulla. Seuranta järjestetään työterveys- 18

19 Myös työterveyshuollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus. huollossa vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta. Kuntoutuksessa kertyneen tiedon välittämiseen käytetään Hyvinvointinetti verkkopohjaa. Niskakipu on yksi yleisimmistä tukija liikuntaelinsairauksista. Fysioterapiasta tehdyt tutkimukset perustuvat vallalla oleviin hoitokäytäntöihin ja niiden perusteella kroonisen niskakivun Useat tutkimukset (Salmelainen kuntoutuksessa on selkeitä puutteita. Ylisen tutkimuksen mukaan kroonisilla niskakipupotilailla 2002, Turja 2009, Kurki 2004) osoittavat, että kuntoutusjakson aikana kuntoutujat kokevat työ- ja toimintakykynsä parempana kuin ennen niskakivuissa ja voimantuotossa on tapahtunut muutoksia intensiivisen laitoskuntoutusjakson aikana. Kuitenkin ilman pitkäaikaista ja tehokasta kuntoutusta. Muutaman vuoden harjoitusinterventiota laitos- seurannassa tulokset ovat kuitenkin palautuneet lähtötasoon. Turja (2009: 68 70) suosittelee yhteistyön tiivistämistä työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja kuntoutujan kesken. Hän pitää kuntoutuksen vaikuttavuuden on todettu olevan puutteellista. Tuloksien paranemiseen tarvitaan muutosta sekä kuntoutusprosesseihin että kuntoutuksen seurantakäytäntöihin. (Ylinen 2004: 20, ) suositeltavana myös vastuualueiden selkeyttämistä sekä tehtävien määrittämistä kuntoutusprosessin Kuoppalan ja Lamminpään (2006: eri vaiheissa osallistuvien tahojen kesken ) mukaan kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittaessa näyttö on vahvuudeltaan ollut heikkoa. Näyttöä on kuitenkin siitä, että moniammatillisella lääkinnällisellä kuntoutuksella on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviä tuloksia on saavutettu, jos työpaikka on ollut mukana kuntoutusprosessissa. Kuntoutuksella on täten mahdollista vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Kehittämistyömme aiheena on kuntoutusseuranta työntekijän töihin paluun tueksi niskakuntoutuskurssin jälkeen. Toimintatapa kehitetään Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Idea kehittämistyöhömme lähti kuntoutujien tarpeesta niskakuntoutuksen jatkoseurantaan. Myös työterveyshuollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus. Kuntoutuslaitoksen ja työterveyshuollon yhteistyön haasteena nähdään se, että jokaisella kuntoutuslaitoksella on tällä hetkellä oma tapansa kuntoutuksen jatkoseurannassa. (Ryhmähaastattelu 2009.) Kehittämistyössämme käytimme viitekehyksenä toimintatutkimusta, jolle on ominaista, että tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutoksien kehittelyssä. Lisäksi toimintatutkimus on ongelmakeskeistä ja sille on tyypillistä käytäntöön suuntautuminen. Tutkimusprosessi on luonteeltaan syklinen ja siinä vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. (Kuula 1999: 218.) 15 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009 Niskakuntoutuskurssi Siuntion hyvinvointikeskuksessa Niskakurssi on tarkoitettu henkilölle, jolla on laaja-alaisia niskan ja hartiaseudun oireita sekä yleensä pitkäkestoinen, yli kolme kuukautta kestänyt kipuoireyhtymä tai toistuva työ- ja toimintakykyä heikentävä oireilu. Tavoitteena on, että työntekijä saa tietoa omasta kunnostaan, omaksuu terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä itsehoitokeinoja sekä orientoituu havainnoimaan omaan elämäntilanteeseen ja työssä selviytymiseen liittyviä muutostarpeita. (Kelan standardi 2007: 19 26, Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Kuntoutuksen aikana käytetään hyväksi Hyvinvointinetti -verkkopohjaa. Työntekijä täyttää Hyvinvointinetissä tietoja muun muassa terveyskäyttäytymisestä, elämänlaadusta ja sairauspoissaoloista ennen kuntoutukseen tulemista. Näistä Siuntion hyvinvointikeskuksen henkilökunta pystyy näkemään työntekijän tiedot suhteutettuna väestönormeihin. Verkkopohjaa käytetään myös kuntoutuksen aikana välitehtävien tekemiseen. (Rantanen 2008.) Kurssi toteutetaan 8-10 hengen ryhmissä vuorokauden pituisina laitoskuntoutusjaksoina. Ensimmäinen seurantajakso toteutuu noin kahden kuukauden päästä ja toinen noin kuuden kuukauden päästä aloitusjaksosta. (Kelan standardi 2007: 19 26, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Niskakuntoutuskurssin sisällöstä Siuntion hyvinvointikeskuksessa vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, Työterveyshuollon asiantuntijat ovat avainhenkilöitä arvioimaan kuntoutuksen vaikuttavuutta. fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä tai psykologi ja työterveyshoitaja (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008). Niskakuntoutuskurssilla fysioterapeutti mittaa Jari Ylisen väitöskirjaan pohjautuen työntekijöiden kaularangan liikkuvuuden ja käsien puristusvoiman ensimmäisellä ja viimeisellä jaksolla. Lisäksi kartoitetaan kaularankaa stabiloivien lihasten voimataso. Fysioterapeutin ohjaamissa ryhmissä työntekijöille ohjataan niskavalmennusohjelma: kaularankaa stabiloivat kuminauhaharjoitteet, ylävartalon ja yläraajojen lihaksia vahvistava punttijumppa sekä niskahartiaseudun venyttelyt (Siuntion hyvinvointikeskus 2008, Rantanen 2008). Ylisen tutkimuksessa merkittävin hyöty saatiin voimaharjoittelulla, jota tehtiin vuoden ajan kolme kertaa viikossa (Ylinen 2004: 69 84, 89). Kuntoutusjakso Siuntion hyvinvointikeskuksessa on seitsemän kuukauden mittainen, joten vuoden seurantaa ei tällöin voida toteuttaa Siuntiossa. Kurssilaiset ovat tuoneet esille toiveen lisäseurannasta, joka motivoisi heitä jatkamaan harjoittelua. Nykyinen toimintatapa Siuntion hyvinvointikeskuksessa niskakuntoutuksen jälkeen Siuntion hyvinvointikeskuksesta lähetetään kahden viikon kuluessa kuntoutuksen päätyttyäyksi kuntoutusseloste Kelaan ja kaksi kuntoutusselostetta työntekijälle kotiin. Työntekijää kehotetaan toimittamaan toinen kuntoutusseloste työterveyshuoltoon (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008). Kuntoutusselosteessa vedetään kuntoutusprosessin johtopäätökset ja annetaan mahdolliset suositellut jatkotoimenpiteet ja -suunnitelmat (Kelan standardi 2007:19 30). Nykyinen toimintatapa Mehiläisen työterveyshuollossa niskakuntoutuksen jälkeen Mehiläisen työterveyshuollossa kuntoutusseurantaa järjestetään ammatillisen ryhmäkuntoutuksen jälkeen. Yrityksen ja työterveyshuollon välisestä sopimuksesta riippuen kuntoutuksen jatkoseuranta on joko puolikkaan tai kokonaisen päivän kestävä seurantapäivä, joka järjestetään systemaattisesti noin puoli vuotta kuntoutuskurssin jälkeen. 20

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi Rakennusalan työsuojelun peruskurssi 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso 23. 24.10.2012 Siikaranta-opisto opitaan yhdessä Rakennusalan työsuojelun peruskurssi, Siikaranta-opisto 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntotestauspäivät 21. 22.3.2012 MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT

Kuntotestauspäivät 21. 22.3.2012 MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT SEMINAARITIEDOT Seminaarin hinta Majoitus Osallistumismaksu 220 LTS:n henkilö- ja yhteisöjäsenet 170 (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

KUNTOUTUSLAITOSTEN PROSESSIEN JA TILASUUNNITTELUN KEHITTÄMISHANKE (KUNTO-HANKE)

KUNTOUTUSLAITOSTEN PROSESSIEN JA TILASUUNNITTELUN KEHITTÄMISHANKE (KUNTO-HANKE) KUNTOUTUSLAITOSTEN PROSESSIEN JA TILASUUNNITTELUN KEHITTÄMISHANKE (KUNTO-HANKE) Tavoitteet Kartoittaa kuntoutuslaitosten muuttuvat prosessit, nykyisen tilakannan toiminnallisuus ja palvelukyky sekä sisäympäristön

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot