Synnytyspelko. Tammikuun kihlaus Evl Elina Juuma
|
|
- Yrjö Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Synnytyspelko Tammikuun kihlaus Evl Elina Juuma
2 Esityksen rakenne Yleistä synnytyspelosta Mikä synnytyksessä pelottaa? Synnytyspelon hoito Synnytyspelon hoito-erikoissairaanhoito Lähteet
3 Yleistä synnytyspelosta Voimakkaasta synnytyspelosta kärsii 6-10% synnyttäjistä. Synnytyspelkoa voidaan pitää hankalana, jos se aiheuttaa fyysisiä tai psyykkisiä oireita, jotka pitkittyvät ja estävät valmentautumasta vanhemmuuteen raskausaikana. Synnytyspelko altistaa avautumisvaiheen ongelmille, synnytystoimenpiteille, henkiselle synnytystraumalle, synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmille hoitamaton synnytyspelko kuormittaa synnyttäjän ja hänen perheensä elämää enne ja jälkeen synnytyksen.
4 Yleistä synnytyspelosta Synnytyspelon taustalla on Psyykkistä sairastuvuutta: masennus, syömishäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Masennuksen lisäksi myös muita psyykettä kuormittavia tekijöitä (työttömyys, tukiverkon puute, yksinhuoltajuus). (Seksuaalista) väkivaltaa ja muita traumaattisia kokemuksia. Huonot kokemukset gynekologisista tutkimuksista tai potilaana olosta. Psyykkiset ominaisuudet: haavoittuvuus, ahdistuneisuus, neuroottisuus, huono itsetunto. Uudelleensynnyttäjillä pelon taustalla on usein aiempi traumaattinen synnytyskokemus.
5 Yleistä synnytyspelosta Synnytyspelko on yleisin elektiivisen keisarileikkauksen syy KSKS:ssa on tehty vuonna (/422 eli 21 %) sektiota, jossa yhtenä diagnoosina on ollut synnytyspelko. Synnytyspelon hoidon tavoite ei ole synnytystavan valitseminen, vaan synnyttäjällä tulisi olla mahdollisuus valmistautua vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen syntyvän vauvan kanssa, sekä nauttia raskausajasta ilman toimintakyvyn lamaavaa pelkoa. Lindroos et al. Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön - äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste. Duodecim 2015;131:143-9
6 Mikä synnytyksessä pelottaa? Oma ja syntyvän lapsen vammautuminen Kontrollin menettäminen En osaa synnyttää Kipu Uusi ennakoimaton ja hallitsematon tilanne Kommunikaatio-ongelmat henkilökunnan kanssa Edellisten synnytysten vaikeiden kokemusten uusiutuminen
7 Synnytyspelon hoito Synnytyspelkoa hoidetaan ensisijaisesti neuvolassa. Ajanmukainen tieto raskauden ja synnytyksen luonnollisesta kulusta riittää hoidoksi useimmille. Merkittävä osa synnytyspelkopotilaista ei ota asiaa omaaloitteisesti puheeksi neuvolassa hoitoon pääsy pitkittyy ja monimutkaistuu hoitoa ei ehditä antaa Synnytyspelon astetta eli odottajan ajatuksia synnytyksestä tulisi seuloa keskiraskaudessa. Apuna voi käyttää VAS-jana tyyppistä seulaa. Yli 5 pistettä VAS-janalla viittaa arviota vaativaan synnytyspelkoon. Seulonnan avulla hoito päästään aloittamaan tarpeeksi ajoissa.
8 Synnytyspelon hoito Synnytyspelkopotilas tarvitsee rauhallisen luottamuksellisen keskustelumahdollisuuden. Neuvolassa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska tapaamisia odottajan kanssa on useita ja perhe voi olla muutenkin tuttu. Terveydenhuoltohenkilökunnan jakaman tiedon tulee olla ajantasaista ja totuudenmukaista, eikä annettu informaatio saa heijastaa omia kokemuksia. Tietoa tulisi saada myös kirjallisessa muodossa. Lähete Gravidaan, jos neuvolan keskusteluapu ei riitä synnyttäjällä on sektiotoive
9 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Gravidassa synnytyspelkoa hoitaa asiaan perehtynyt kätilö yhteistyössä obstetrikon kanssa kanssa. 1. tapaamiskerralle on varattu 1h keskusteluaika kätilön kanssa. KSKS:ssä vuona 2015 synnytyspelkopoliklinikkakäyntejä kätilölle 299 kpl. Loppuraskauden ja synnytyksen normaalin kulku, kivunlievitysmenetelmät ja sikiön voinnin seurantamenetelmät käydään läpi. Jos kyseessä on uudelleensynnyttäjä, käydään edellisen synnytyksen partogrammi läpi.
10 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Jos potilaalla on voimakas sektiotoive, 1. tapaamisessa sovitaan, että synnytystapaa ei päätetä tällä käynnillä, vaan odottajan pelkoa pilkotaan osiin ja normalisoidaan oikealla tiedolla ja potilaan huolta kuuntelemalla. Ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse, ja usein tämä tieto vapauttaa odottajaa keskustelemaan peloistaan. Synnytyslääkäri arvioi potilaan riskitekijöitä, synnytyshistoriaa, tarkastaa vauvan voinnin ja tekee painoarvion ultraäänellä, ja tarvittaessa arvioi potilaan lantion mittoja palpaatiotutkimuksella Edellytykset alatiesynnytykselle arvioidaan.
11 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Synnytyspelon hoitoon kuuluu asiallinen tiedonanto molemmista synnytystavoista. Sektion riskeillä ei tule pelotella, mutta alatiesynnytyksen edut ovat selkeät synnyttäjän ja syntyvän vauvan kannalta. Riskiprofiili on sektiossa ja alatiesynnytyksessä erilainen. Sektion hankaluudet ovat hoitohenkilökunnan käsissä, ja synnyttäjän rooli on passiivisempi. Alatiesynnytyksessä synnyttäjä itse on aktiivinen toimija ja pahimmillaan kärsijä. Sektion vuoto-, laskimotukos- ja infektioriski on suurempi kuin alatiesynnytyksessä. Leikattu kudos ei koskaan parane entisenlaiseksi ja potilaan kiinnikkeen- ja arpimuodostustaipumusta ei voi etukäteen arvioida. Sektion riskit voivat todentua seuraavissa raskauksissa: istukan kiinnittymishäiriöt, sektioarpiongelmat, kiinnikekivut, kohturuptuura, keskenmenot, kohdunulkoiset raskaudet ja sekundaarinen lapsettomuus on yleisempiä kertaalleenkin sektoiduilla potilailla.
12 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla tulee muistaa, että sektio komplisoi jatkossa tuleviakin raskauksia. Toisaalta kerran sektoiduista synnyttäjistä n. 80% synnyttää seuraavassa raskaudessa alateitse. Hyvällä ensisynnyttäjän synnytyspelon ja myöhemmin synnytyksen hoidolla ensisynnyttäjä muuttuu riskittömäksi uudelleen synnyttäjäksi. Synnytyspelkopoliklinikalla tehtyjä suunnitelmia synnytyksen hoidosta ja kivunlievityksistä tulee kunnioittaa.
13 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Alatiesynnytyksen luonteeseen kuuluu sen ajankohdan, kulun ja keston ennakoimattomuus. Osa synnytyspelkopotilaista hyötyy synnytyksen käynnistämisestä. Alatiesynnytys on turvallisin synnytystapa äidille ja syntyvälle lapselle. Alatiesynnytyksen käynnistyttyä synnyttäjät ovat käytännössä jatkuvassa KTG-seurannassa. KTGseurantaa tuetaan tarvittaessa laktaatti- ja ph-näyttein. Alatiesynnytyksessä uudelleen synnyttäjien kohdalla kivunlievityksen oikea ajoittaminen voi olla haasteellista. KSKS:ssä on harvoin ongelmia kivunlievityksen saatavuudessa.
14 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Odottajia tulisi kannustaa ajattelemaan myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä, jolloin sektion riskitkin ovat korkeammat kuin ennenaikaisessa alatiesynnytyksessä. Synnytyksen käynnistäminen sektion vaihtoehtona tulee ottaa tarvittaessa harkintaan. Jos synnyttäjällä on hoitamatonta synnytyspelkoa, on synnytyksen sujuminen huonompaa ja toimenpideriski kohonnut. Synnytyspelonhoidolla ei vaikuteta pelkästään synnytystapaan, vaan tuetaan normaalia äitilapsisuhteen kehitystä ja perheen hyvinvointia.
15 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Jos sektiotoive on edelleen vahva loppuraskaudessa asianmukaisesta hoidosta huolimatta, varataan sektioaika. Elektiiviset sektiot tehdään raskausviikolla 39, jolloin sikiö on kypsempi syntymään ilman supistelujen käynnistämään stressihormonien tuotantoa. Adaptaatiohäiriöitä esiintyy vielä rv 39 sektoiduilla vauvoilla. Hengitysvaikeuksien riski on edelleen x6 alatiesyntyneisiin verrattuna eli esiintyvyys on 1.8% rv 39 elektiivisissä sektioissa. Hypoglykemia riski on kohonnut. Matalan ruumiinlämmönriski on kohonnut.
16 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ei ole hoitopolkua synnytyspelkopotilaille. HYKS:ssä synnytyspelosta kärsivät ensisynnyttäjät ohjataan alkukartoituksen jälkeen psykologin vetämään psykoedukatiiviseen Nyytti-ryhmään. Psykologi haastattelee potilaat puhelimitse. Ryhmässä 6 synnyttäjää, jotka tapaavat 6 kertaa raskausaikana ja kertaalleen synnytyksen jälkeen.
17 Synnytyspelon hoitoerikoissairaanhoito HYKS-alueella vuosittain potilasta hoidetaan nyytti-ryhmissä. Tulokset ovat hyviä: 85% toivoo alatiesynnytystä ja 75% onnistui siinä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä synnyttäjämäärät ja etäisyydet voivat olla ongelma ryhmien kokoon saamiseksi. HYKS-alueella n. 75% ryhmiin ohjatuista pystyy sitoutumaan ryhmähoitoon. Synnytyspelkopotilaiden hoitoketjua kuitenkin kaivattaisiin.
18 Lähteet Rouhe, Saisto, Toivanen, Tokola: Kun synnytys pelottaa Rouhe: Synnytyspelko Duodecim 2013;129(5):521-7 Tiitinen: Synnytyspelko Duodecim
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotLapsesi syntymä lähestyy
Lapsesi syntymä lähestyy 2 Uusi elämänvaihe alkaa Raskausaikasi viimeiset viikot ja päivät lähestyvät. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia: jännitystä, ehkä pelkoakin, mutta myös innokasta
LisätiedotSynnytyksessä traumatisoituminen
Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotSynnytyspelko. Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN
Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN varjostaa joka kymmenettä raskautta, ja se on suunnitellun keisarileikkauksen yleisimpiä syitä. Synnytyspelon taustalta löytyy psyykkistä sairastavuutta, väkivaltaa
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotKUN VATSASSA ON PERÄTILAVAUVA
Emma Kuosmanen, Noora Böckerman & Tuija Anttonen KUN VATSASSA ON PERÄTILAVAUVA - Äitien kokemuksia perätilasynnytyksestä KUN VATSASSA ON PERÄTILAVAUVA - Äitien kokemuksia perätilasynnytyksestä Emma Kuosmanen
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotSynnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän
Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän Hanna Rouhe, LL, erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen rakenne synnytyspelon taustat synnytyspelkopotilaan
LisätiedotKEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (8)
POTILASOHJE 1 (8) KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN POTILASOHJE 2 (8) SISÄLTÖ KEISARILEIKKAUS ON YKSI TAPA SYNNYTTÄÄ 3 TULOHAASTATTELU 3 LEIKKAUSVALMISTELUT KOTONA. 4 LEIKKAUSPÄIVÄ 5 MITEN KEISARILEIKKAUS
LisätiedotVAS ja traumaattinen synnytys
Löytääkö matala VAS-arvio synnytyksen jälkeisen trauman? Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Kriisi- ja katastrofityö Visamäki,
LisätiedotPotilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotDiginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen
Diginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotUSKALLANKO SYNNYTTÄÄ
Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotVauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,
LisätiedotOpinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Terveydenhoitaja (AMK) Riina Häkli, Jenni Laitinen & Krista Virtanen SYNNYTYSPELKO
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) 2016 Riina Häkli, Jenni Laitinen & Krista Virtanen SYNNYTYSPELKO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotSynnytyspelko HY Neuvolatyökoulutuspäivä. LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Synnytyspelko 19.4.2016 HY Neuvolatyökoulutuspäivä LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Esityksen rakenne Mitä on synnytyspelko? Mitä pelon taustalla? Miten hoitaa synnytyspelkoa?
LisätiedotSynnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 2005
Alkuperäistutkimus Hanna Rouhe, Erja Halmesmäki ja Terhi Saisto Synnytyspelon vuoksi tehdyt keisarileikkaukset vuosina 1999 2005 Tausta. Suomeen perustettiin synnytyspelkopoliklinikoita vuosikymmen sitten,
LisätiedotRaskaus- ja synnytyskokemusten käsittely Synnytyksen jälkitarkastus täydennyskoulutus 3 op. Päivi Hoffrén syksy2012
Raskaus- ja synnytyskokemusten käsittely Synnytyksen jälkitarkastus täydennyskoulutus 3 op. Päivi Hoffrén syksy2012 Raskausajan psykologinen merkitys Raskaudenajan psykologiset vaiheet jaetaan Fuusioon
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotKrista Ahokas Marika Kauppinen ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELON HOIDOSTA
Krista Ahokas Marika Kauppinen ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELON HOIDOSTA Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö OJ SXXFA07 22.11.2010 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko
LisätiedotKEMI- TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KUN JÄNNITYS MUUTTUU PELOKSI
KEMI- TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KUN JÄNNITYS MUUTTUU PELOKSI Tutkimus Lapin keskussairaalan synnytyspelkopoliklinikan asiakkaiden kokemuksista synnytyspelosta ja heidän saamastaan
LisätiedotTurvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä
Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi
LisätiedotLantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana
Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN
HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset jatkoa, terveyspalvelut. 3.5.2011 Anne Ylirinne, TtM, ylihoitaja vs. Taustaa 1.1.2009 alkaen kuntayhtymän laajeneminen koko perusturvan kattavaksi
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotKUN SYNNYTYS PELOTTAA Kirjallisuuskatsaus ja synnytyspelkoryhmäsuunnitelma
KUN SYNNYTYS PELOTTAA Kirjallisuuskatsaus ja synnytyspelkoryhmäsuunnitelma Katariina Kyppö Henriikka Ängeslevä Opinnäytetyö Huhtikuu 2008 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotVoisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?
Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi
LisätiedotSynnytyspelkopiiri. Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen
Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen Synnytyspelkopiiri Innovaatioprojekti Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotLevel 1 Solutions for Movement Impairments of the Neck and Shoulder
Level 1 Solutions for Movement Impairments of the Neck and Shoulder ( Niskan ja olkapään liikekontrollihäiriöt liikesuunta) MOVE WELL TO LIVE WELL GIVE YOURSELF THE BEST ADVANTAGE MOVE BETTER - DO MORE
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotMasentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
Lisätiedot.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.
KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä
LisätiedotSynnytyspelon hoito neuvolassa
Katsaus tieteessä Terhi Saisto synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri, synnytys- ja naistentautiopin dosentti HYKS, naistentaudit ja synnytykset, Jorvin sairaala terhi.saisto@hus.fi
LisätiedotKun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Saisto, Terhi.
https://helda.helsinki.fi Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta Saisto, Terhi 2016 Saisto, T & Rouhe, H 2016, ' Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta ', Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 25-32,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELKORYHMÄSTÄ
ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELKORYHMÄSTÄ Henna Halme Satu Kekki Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Terveydenhoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotSynnytysvalmennuksen merkitys synnytyspelkoon ja synnytysvalmennukseen liittyvät kokemukset ja tarpeet - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Synnytysvalmennuksen merkitys synnytyspelkoon ja synnytysvalmennukseen liittyvät kokemukset ja tarpeet - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Ollikainen, Ulla Saarikko, Sanna Torsti, Marjukka 2017 Laurea
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotPostpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?
Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen
Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotYLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008
YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008 LK Johanna Peussa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 2/2010 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos PEUSSA
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotSynnytyskeskustelu EPSHP malli
Synnytyskeskustelu EPSHP malli Riikka Västi Kätilö, TtM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 27.9.2013 Kuka olen? Näiden äiti Maanviljelijän
LisätiedotJOS SYNNYTYS PELOTTAA
Saija Karjalainen, Anna-Kaisa Korjonen JOS SYNNYTYS PELOTTAA Esite synnytyspelosta kärsivälle odottajalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 13.5.2014
LisätiedotISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT
2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotKOTKALAISTEN ENSIMMÄISTÄ LASTAAN ODOTTAVIEN KOKEMUKSIA PERHEOHJAAJAN TAPAAMISESTA RASKAUDEN AIKANA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Iina Mäkinen & Elina Paananen KOTKALAISTEN ENSIMMÄISTÄ LASTAAN ODOTTAVIEN KOKEMUKSIA PERHEOHJAAJAN TAPAAMISESTA RASKAUDEN AIKANA
LisätiedotÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN.
ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN. LK Laura Oittinen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotTerveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille
Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun
LisätiedotMYYTTINEN SYNNYTYS. Mistä synnytyspelot kumpuavat. Jenna Leppänen Taija-Marie Mäkitalo
MYYTTINEN SYNNYTYS Mistä synnytyspelot kumpuavat Jenna Leppänen Taija-Marie Mäkitalo Opinnäytetyö Helmikuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotLastesi syntymä lähestyy
Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotKätilön antama jatkuva tuki synnytyksen aikana. Kirjallisuuskatsaus
Kätilön antama jatkuva tuki synnytyksen aikana Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö, Sairaanhoitaja AMK Hoitotyön koulutusohjelma Ada-Linnea Siberg, Wilma Aapro 19.11.2013 Tiivistelmä
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotSaara Hakala Netta Hällfors. Kätilöiden osaaminen pelokkaan äidin synnytyksen hoidossa
Saara Hakala Netta Hällfors Kätilöiden osaaminen pelokkaan äidin synnytyksen hoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö AMK Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 20.4.2012 Tiivistelmä Tekijät Otsikko
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotHarvinaiset kohdunulkoiset raskaudet
Harvinaiset kohdunulkoiset raskaudet Exceptionally extraordinary 1 Luennoitsijan sidonnaisuudet Koulutusta sisä- ja ulkomailla (Covidien, Upviser, Gynecare) Mukana molemmissa kohdunulkoisen raskauden työryhmissä
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
Lisätiedot