Synnytyspelkopiiri. Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyspelkopiiri. Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen"

Transkriptio

1 Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen Synnytyspelkopiiri Innovaatioprojekti Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen Synnytyspelkopiiri 32 sivua + 4 liitettä Tutkinto Kätilö Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Ohjaaja Lehtori Pirjo Koski Innovaatioprojektimme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampus -hanketta. Innovaatioprojektin tuloksena syntyi toimintamalli, jonka on tarkoitus toteutua uudella kampuksella. Työn lähtökohtana on ollut tarve ehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa. Olemme kuvanneet työssämme tutkimustietoa synnytyspelosta ja työstäessämme innovaatioprojektia kartoitimme synnytyspelon hoidon palvelutarjontaa. Havaitsimme tarpeen matalan kynnyksen palvelulle, jonne voi hakeutua ennen raskautta sekä raskauden kaikissa vaiheissa. Tämän havainnon pohjalta kehitimme mallin Synnytyspelkopiiristä. Olemme innovaatioprojektissa kuvanneet Synnytyspelkopiirin toimintamallin ja -menetelmät. Innovaatioprojektimme tarkoituksena on kehittää Synnytyspelkopiiri raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville ensisynnyttäjille, joita synnytys jännittää. Tavoitteena on kehittää Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampuksen kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille uudenlainen ja käytännönläheinen opiskelutapa. Projektin tarkoituksena on luoda yhteistoimintaa opiskelijoiden, opettajien ja asiakkaiden välille. Synnytyspelkopiirin tarkoituksena on toimia matalankynnyksen palveluna. Synnytyspelkopiiri tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuden päästä keskustelemaan kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Synnytyspelkopiirin tavoitteena on synnytyspelon ennaltaehkäisy ja lievitys jo raskautta suunniteltaessa sekä raskauden aikana. Tavoitteena on myös välittää synnytyspelon taustalla olevaa tietoutta kohderyhmälle. Synnytyspelkopiirin toimintamallista on kerätty palautetta (Metropolia Ammattikorkeakoulun) kätilö- ja terveydenhoitotyön opettajilta ja opiskelijoilta. Teimme innovaatioprojektista posterin, jonka avulla esittelimme työtämme Metropolia Ammattikorkeakoulun aulatapahtumassa. Tapahtumassa keräsimme myös palautetta luomallamme kyselylomakkeella. Kuvaamme saamaamme palautetta ja kehittämisehdotuksia työssämme. Avainsanat Synnytyspelko, Innovaatio, Hybridikampus, Ryhmätoiminta

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Innovaatioprojektin tarkoitus ja tavoite 2 3 Innovaatioprojektin lähtökohdat Innovaatio käsitteenä Myllypuro Metropolia Ammattikorkeakoulun kampushanke Synnytyspelko Synnytyspelkoon vaikuttavat tekijät Synnytyspelon kohteet Synnytyspelko ja keisarileikkaus Synnytyspelon hoito Synnytyspelon ehkäisy ja seuraukset Palvelut synnytyspelon hoitoon pääkaupunkiseudulla Synnytyspelkoon vaikuttaminen Ryhmäohjauksen periaatteet Ohjaus menetelmänä Vuorovaikutus ohjaustilanteessa 15 4 Synnytyspelkopiirin kehittämisprosessi 16 5 Innovaatioprojektin tulos Synnytyspelkopiirin tarve Synnytyspelkopiirin tarkoitus ja tavoite Synnytyspelkopiirin kohderyhmä Synnytyspelkopiirin toteuttaminen Synnytyspelkopiirin sisältöteemat Synnytyspelkopiirin suunnitelman arviointi 22 6 Innovaatioprosessin ja tuloksen pohdinta Eettisyys ja luotettavuus Lähdekritiikki Kehittämisehdotukset 28

4 Lähteet 30 Liitteet Liite 1. Innovaatioprojektin aikataulusuunnitelma Liite 2. Innovaatioprojektin budjettisuunnitelma Liite 3. Innovaatioprojektin posteri Liite 4. Kyselylomake

5 1 1 Johdanto Lähes jokainen nainen jännittää synnytystä, mikä on täysin luonnollista (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 247). Tarkkaa tilastoa synnytyspelosta kärsivien määrästä ei ole, mutta on arvioitu, että siitä kärsisi noin 20 % kaikista synnyttäjistä (Weaver Browne Aras-Payne Magill-Cuerden 2013: 2). On tärkeää erottaa foobinen, suhteeton synnytyspelko normaalista jännittämisestä. Pelko voi ilmentyä muun muassa painajaisina, ahdistuneisuutena ja paniikkikohtauksina sekä monenlaisina raskaudenaikaisina fyysisinä vaivoina. Synnytyspelosta kärsivä käy yleensä useammin neuvolassa ja päivystyksessä. Synnytyspelosta kärsineellä on usein vaikeuksia vanhemmuudessa ja varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa vauvan kanssa, sekä suurempi riski lapsivuodemasennukseen. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 247; Tiitinen 2013.) Synnytyspelko on yhtä yleistä synnyttämättömillä kuin synnyttäneillä naisilla (Saisto 2001: 10). Synnytyspelkoa hoidetaan perusterveydenhuollossa neuvolassa ja loppuraskauden aikana erikoissairaanhoidossa synnytyspelkopoliklinikalla. Tarjolla on myös yksityisen sektorin palveluita, joihin voi tarpeen mukaan itse hakeutua. Julkinen palvelutarjonta synnytyspelon hoidossa painottuu raskauden loppuvaiheeseen. Neuvolan lisäksi raskauden alkuvaiheessa ei ole tarjolla maksuttomia matalan kynnyksen palveluita, joissa synnytyspelkoa voisi käsitellä asiantuntijan kanssa. Raskautta suunnitteleville ei ole tarjolla kohdennetusti julkista ja maksutonta palvelua synnytyspelon käsittelyyn. Kehitimme innovaatioprojektissamme uudenlaisen palvelun, Synnytyspelkopiirin, joka vastaa havaitsemaamme palvelutarpeeseen. Synnytyspelkopiirin malli on kehitetty toteutettavaksi Metropolia Ammattikorkeakoulun uudella kampuksella Helsingin Myllypurossa. Synnytyspelkopiiri toimii ryhmämenetelmällä tarjoten asiakkaille vertaistukea ja näyttöön perustuvaa tietoa. Toimintaa ohjaavat opintojen loppuvaiheessa olevat kätilöja terveydenhoitajaopiskelijat. Tarkoituksena on avoin ja tasavertainen vuorovaikutus opiskelijoiden ja asiakkaiden kesken.

6 2 2 Innovaatioprojektin tarkoitus ja tavoite Innovaatioprojektin tarkoituksena on kehittää jotakin uudenlaista, sellaista jota ei vielä ole olemassa. Tarkoituksena on kehittyä projektityöskentely- ja viestintätaidoissa. Projektimme tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä yhdistää kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden ja opettajien moniammatillinen osaaminen. Tätä tarkoitusta varten kehitimme Synnytyspelkopiirin raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville ensisynnyttäjille, joita synnytys jännittää tai pelottaa. Synnytyspelkopiirin tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti ja se toteutetaan ryhmämuotoisena uudella Myllypuron kampusalueella opiskelijajohtoisesti. Innovaatioprojektin tavoitteena on kehittää Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampuksen kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille uudenlainen ja käytännönläheinen opiskelutapa. Tavoitteena on, että kehittämäämme mallia Synnytyspelkopiiristä alettaisiin toteuttaa tulevaisuudessa uudella Myllypuron kampuksella kurssimuotoisena ja toiminnasta tulisi jatkuvaa. Tavoitteena on, että Synnytyspelkopiirin toteuttaminen tarjoaisi opiskelijoille luovan ja käytännönläheisen tavan oppia. Tavoitteena on vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen ja tarjota uudenlainen tapa käsitellä synnytyspelkoa. 3 Innovaatioprojektin lähtökohdat Innovaatioprojektimme lähtökohdiksi olemme keränneet innovaatiomme kannalta oleellista tutkimustietoa ja kartoittaneet jo olemassa olevaa palvelutarjontaa, jonka pohjalta Synnytyspelkopiirin käytännön toteutus voidaan suunnitella ja toteuttaa. Myllypuroon ollaan rakentamassa uutta Metropolia Ammattikorkeakoulun kampusta, jonne olemme suunnitelleet toimintamme toteutettavaksi. Tämän vuoksi esittelemme Myllypuron aluetta ja sen palvelutarjontaa sekä Metropolian kampushanketta. Synnytyspelkopiirin kehittämisessä ja toteuttamisessa on oleellista tuntea synnytyspelkoon liittyvä teoriatieto. Teoriatieto toimii Synnytyspelkopiirin toteuttamisen tukena ja apuvälineenä opiskelijoille.

7 3 3.1 Innovaatio käsitteenä Innovaatio käsitteenä tarkoittaa markkinoille tuotua uutta tai merkittävästi parannettua tavaraa tai palvelua. Se voi olla myös uusi tai merkittävästi paranneltu prosessi tai markkinointimenetelmä. (Innovaatio.) Innovaation määritelmästä ei kuitenkaan ole laajaa yksimielisyyttä, vaan tutkimuksesta ja määrittelijästä riippuen innovaation käsite voi saada erilaisia vivahteita. Yhteistä on kuitenkin, että innovaation odotetaan olevan jotain uutta ja hyödyllistä. Innovaatiosta saatu hyöty voi olla taloudellista tai sosiaalista. (Hennala 2011: ) Rajanveto siinä, kuinka iso idean ja muutoksen täytyy olla, jotta sitä voidaan pitää innovaationa, on häilyvää. Haasteena on, että suuret ja yhtäkkiset innovaatiot ovat harvinaisia, ja useimmiten innovaatiot tapahtuvat vähitellen pienin askelin. Vähittäin tapahtuvien innovaatioiden merkitys ei kuitenkaan ole sen vähäisempi kuin radikaalien innovaatioiden, vaan niiden vaikuttavuus ja pysyvyys pitkällä aikavälillä voi olla jopa parempi. (Hennala 2011: ) Innovaatiot on aikaisemmin jaoteltu tutkimus- ja kehitystoiminnan innovaatioihin sekä teknologisiin innovaatioihin, nyttemmin myös sosiaalisiin innovaatioihin. (Kari 2007: 9.) Sosiaalisten innovaatioiden myötä on alettu puhua myös muun muassa palveluinnovaatioista. Palveluinnovaatiot ovat nimensä mukaisesti kokonaan uusia, vanhoista ja uusista elementeistä tai vain vanhoista elementeistä uudella tavalla yhdisteltyjä palveluita. (Hennala 2011: 38.) Moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitoon, odotetaan ratkaisua innovaatioista. (Innovaatio.) Palveluinnovaatioiden yksi alaluokka on hyvinvointipalveluinnovaatiot. Hyvinvointi käsitteenä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisellä on mahdollisuus tyydyttää keskeiset tarpeensa. Hyvinvointipalveluissa korostuu intensiivinen palvelutyö, asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutus. (Hennala 2011: ) Innovaatiot voidaan jaotella myös lähtökohtansa perusteella kolmeen luokkaan: Hintakilpailuvetoinen innovointi, tutkimus- ja teknologialähtöinen innovointi ja käyttäjälähtöinen innovointi. Oma innovaatioprojektimme on käyttäjälähtöinen innovaatio, koska pyrimme vastaamaan kohderyhmämme tarpeisiin. Käyttäjälähtöisessä innovoinnissa luodaan sellaista sisältöä, mille on kysyntää ja etsitään sellaisia ratkaisuja joilla käyttäjien tarpeeseen voidaan entistä tarkemmin vastata. (Hennala 2011: )

8 4 3.2 Myllypuro Myllypuro sijaitsee Itä-Helsingissä Kehä I:n varrella hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustasta. Myllypuro on myös yksi metroradan pysäkeistä. Myllypurossa oli 9477 asukasta vuonna 2012 ja asukasluku nousi asukkaaseen vuoden 2013 kevääseen mennessä (Jakonen 2013; Tikkanen Selander 2013: 178). Asukasluvun nousu johtuu Myllypurossa käynnissä olevasta tiiviistä rakentamisesta. Myllypuron alue on viimeisten vuosien aikana kokenut runsaasti muutoksia. Myllypuron keskukseen, metroasemaan ja Kehä I:n Myllypuron liittymän ympäristöön on suunniteltu toimitiloja ja asuntoja, joista merkittävä osa on jo valmiina. Myllypurossa aloitti vuonna 2012 toimintansa Itäkeskuksen ja Myllypuron yhteinen terveysasema. Vuonna 2013 Myllypuron vanhustenkeskus muutti nimensä Myllypuron palvelukeskukseksi ja samalla sen toiminta monipuolistui. Myllypuroon on rakenteilla lähivuosina uusia kerrostalokortteleita, opiskelija-asuntoja ja kaupunkimainen pientaloalue. (Tikkanen Selander 2013: 178.) Myllypuron peruskoulut, nuorisotalo, leikkipuisto sekä päiväkodit on remontoitu ja lisäksi rakenteilla on uusia päiväkoteja (Leikkipuisto Myllynsiipi kiinni remontin ajaksi 2013; Solaranta 2013). Myllypurossa pyritään parantamaan lapsiperheiden viihtyvyyttä ja tavoitteena onkin houkutella lisää lapsiperheitä asumaan alueella (Jakonen 2013.) Vuonna 2011 lapsiperheiden lukumäärä oli 1298 ja alle 18-vuotiaita oli 1935 (Tikkanen Selander 2013: 178.) Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen kampus siirtyy Myllypuroon vuoteen 2017 mennessä. Kampuksessa aloittaa opinnot yli 6000 eri alojen opiskelijaa. (Mellunkylän naapuriin Myllypuroon tulossa yli 6000 opiskelijan kampus 2013.) Opiskelijat käyttävät tulevaisuudessa alueen palveluja, kuten liikuntamahdollisuuksia, kauppoja, kahviloita ja kirjastoa. Opiskelijoiden käyttämien palveluiden tarpeisiin vastaaminen luo uusia työpaikkoja. Myllypurossa oli vuonna 2013 noin 46 erilaista palveluita tarjoavaa kunnallista ja yksityistä tahoa (Mellunkylän naapuriin Myllypuroon tulossa yli 6000 opiskelijan kampus 2013). Kun alue on kaikilta osin rakennettu, arviot Myllypuron asukasmäärästä liikkuvat noin välillä (Jakonen 2013). Vuonna 2012 Myllypurossa suomenkielisiä oli 77,4 %, ruotsinkielisiä 4,3 % ja muunkielisiä 18,3 %. Alueella asuvista ulkomaalaisia oli 11,3 % ja ulkomaalaistaustaisia 17,2 %. Ikärakenne jakautui vuonna 2012 seuraavasti: 0 6 v. 7,3 %, 7 15 v. 8,9 %, 16 18

9 5 v. 3,7 %, 19 24v. 6,4 %, v. 16,7 %, v. 36,0 % ja yli 65 v. 21,1 %. (Tikkanen Selander 2013: 178.) 3.3 Metropolia Ammattikorkeakoulun kampushanke Metropolia Ammattikorkeakoulun toimipisteet tiivistävät toimintansa ja nykyiset 20 toimipistettä yhdistetään neljään kampukseen vuoteen 2017 mennessä. Tulevaisuudessa Metropolia toimii Espoon Leppävaarassa, Vantaan Myyrmäessä sekä Helsingin Arabianrannassa ja Myllypurossa. Osa uusista kampuksista uudelleenrakennettaan tai laajennetaan ja Myllypuroon rakennetaan täysin uusi kampustila. Siirtyminen näihin neljään kampukseen tapahtuu vähitellen vuosina Metropolian tarkoituksena on kehittää omaa tuloksellista toimintaansa kampusrakenteella. Toimipisteiden yhdistämisellä neljäksi kampusalueeksi tehostetaan tilaratkaisuja ja taloudellisuutta. (Metropolia siirtyy neljään kampukseen korkeakoulu elävöittää Myllypuroa 2013.) Jokaiselle kampukselle tulee oma profiili. Arabianrantaan sijoittuu kulttuurialan koulutus, elämystuotanto, muotoilu ja media. Leppävaaraan keskittyy informaatioteknologian keskus. Myyrmäkeen tulee vihreään teknologiaan ja liiketoimintaan keskittynyt opiskelu. Myllypuron kampukseen keskitetään sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan koulutukset. Myllypuron kampusalue on suurin, yli 6000 opiskelijan koulu ja sen tilat keskittyvät hyvinvointiin sekä kestävään elinympäristöön. Uusi kampusalue rakennetaan lähelle Myllypuron metroasemaa, ostoskeskusta sekä terveysasemaa. Uusien tilojen suunnittelussa korostuu avoimuus, ekologisuus, esteettömyys, muunneltavuus sekä yhteisöllisyys. (Metropolia siirtyy neljään kampukseen korkeakoulu elävöittää Myllypuroa 2013.) 3.4 Synnytyspelko Tarkkaa tilastoa synnytyspelosta kärsivien määrästä ei ole, mutta on arvioitu, että siitä kärsisi noin 20 % kaikista synnyttäjistä mukaan lukien ensi- ja uudelleensynnyttäjät. Vakavaa synnytyspelkoa ilmenee 6 10 %:lla synnyttäjistä. Synnytyspelosta kärsivät myös raskautta suunnittelevat ja raskaudesta sekä perhe-elämästä synnytyspelon takia luopuneet naiset. (Weaver ym. 2013: 2.)

10 6 Synnytyspelko aiheuttaa useita fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, sydämen tykytystä, vatsakipua ja selkäsärkyä, sekä useita psyykkisiä oireita muun muassa ahdistuneisuutta, paniikkioireita, väsymystä, painajaisia ja unettomuutta. Mainitut oireet ovat yksittäisinä melko yleisiä, mutta synnytyspelkoisella ne ilmenevät monena samanaikaisena oireena läpi raskausajan. (Rouhe Saisto 2013: 521.) Synnytyspelkoon vaikuttavat tekijät Synnytyspelon taustalla voi olla monia tekijöitä. Synnytyskivun tausta voidaan nähdä biologisena pelkona kivusta, psykologisena liittyen persoonallisuuteen tai esimerkiksi aiempiin traumaattisiin tapahtumiin, sosiaalisena pelkona tuen puutteen tai taloudellisen tilanteen vuoksi tai sekundaarisena, joka johtuu edellisen synnytyksen kokemuksista. (Saisto 2001: 17.) Synnytyspelon riskiä lisäävät psyykkiset ongelmat ennen raskautta tai sen aikana. Erityisesti raskaudenaikainen masennus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut tekijät, jotka kuormittavat jaksamista, voivat laukaista synnytyspelon. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi taloudelliset ongelmat, työttömyys ja tuleva yksinhuoltajuus sekä tulevan äidin huono sosiaalinen tukiverkosto. Synnytyspelkona voi heijastua myös odottajan aiempi seksuaalinen hyväksikäyttö, kivuliaat gynekologiset toimenpiteet esimerkiksi raskaudenkeskeytys sekä synnytyskivun pelko tai pelko siitä, että ei osaa synnyttää oikein. Taustalla voi olla myös naisen huono itsetunto, tyytymättömyys parisuhteeseen tai tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten ahdistuneisuus tai haavoittuvuus. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 195; Saisto 2001: 42 43; Tiitinen 2013.) Äitiysneuvolasuosituksen (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 247) mukaan laajassa suomalaisessa aineistossa käy ilmi, että synnytyspelkoisilla on kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastavuutta sekä ennen että jälkeen raskauden kuin muilla samanikäisillä synnyttäjillä. Yhteensä 54 %:lla synnytyspelkoisista on taustalla psyykkisen sairauden hoitoa joko lääkkeillä tai psykiatrisella osastolla tai poliklinikalla. Useimmiten synnytyspelkoisten taustalla on masennus (11,1 %). Taustalla voi olla lisäksi jokin ahdistuneisuushäiriö (10,1 %), persoonallisuushäiriö (3,4 %) tai monen diagnoosin yhdistelmä (6,9 %).

11 Synnytyspelon kohteet Eniten synnytyksessä pelätään kipuja, avuttomuutta, omien voimien ja hallinnan menetystä, huonoa synnytystekniikkaa, huonoa kohtelua, yhteistyökyvyttömyyttä henkilökunnalta ja toimenpiteitä. Kipuihin liittyen pelätään, että kivunlievitystä ei anneta, sitä ei saada oikeaan aikaan tai se ei vaikuta. (Saisto 2000: 1484.) Terhi Saiston väitöskirjan (2001: 21, 42) mukaan synnytyspelkoa aiheuttaa myös pelko siitä, ettei kykene synnyttämään ja pelko hätäkeisarileikkaukseen joutumisesta. Uudelleensynnyttäjistä 44 % ei osannut kertoa pelolle tarkkaa syytä, vaan he pelkäsivät koko synnytystä. 19 % mainitsi pelkäävänsä repeämistä, 15 % pelkäsi sietämätöntä kipua, 12 % pelkäsi jotakin tapahtuvan sikiölle, 4 % pelkäsi epäystävällistä osaston henkilökuntaa, 4 % pelkäsi suuria verenvuotoja ja 3 % pelkäsi uudestaan hätäkeisarileikkaukseen joutumista. Yleisimmät synnytyspelon aiheet olisi tärkeää ottaa aktiivisesti puheeksi neuvolassa. Usein ne ovat asioita, jotka askarruttavat lähes jokaista synnyttäjää: lapsen selviäminen, synnytyksestä suoriutuminen, kipu, itsensä ja tilanteen hallinta sekä vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Neuvolassa voidaan kartoittaa synnytyspelkoa esimerkiksi erilaisten kyselykaavakkeiden avulla, kuten Ajatuksia synnytyspelon työstämiseen - lomakkeella. (Tiitinen 2013.) Synnytyspelko ja keisarileikkaus Länsimaissa keisarileikkausluvut ovat jatkuvassa kasvussa (Weaver ym. 2013: 2). Suomessa vuonna 2000 keisarileikattujen osuus oli 15,5 % kaikista synnytyksistä ja 19,3 % ensisynnyttäjistä. Vuonna 2011 luvut olivat hieman nousseet 15,9 % ja 20,5 %. Vuosina ,2 % kaikista synnytyksistä oli suunniteltuja keisarileikkauksia ja 39 % kaikista keisarileikkauksista oli suunniteltuja. (Gissler Vuori 2012: 7.) Vuosina keisarileikattujen osuus oli 16,8 % (Vastasyntyneet ). WHO:n suositus keisarileikkausten osuudeksi on 15 % ja sektioiden tulee perustua lääketieteellisiin syihin (Gibbons Belizán Lauer Betrán Merialdi Althabe 2010: 3 4). Yksi yleisimmistä syistä keisarileikkauksiin on synnytyspelko. Noin 1 3 % keisarileikkauksista tehdään synnytyspelon takia ja joka neljäs tai viides suunnitelluista keisarileikkauksista tehdään synnytyspelon vuoksi. (Rouhe Saisto 2013: 522.) Englannin ja Walesin terveydenhuollon ylläpitämän laitoksen julkaiseman keisarileikkausta koskevan ohjeistuksen (Caesarean section 2004: 38) mukaan synnyttäjän toivoessa keisari-

12 8 leikkausta synnytyspelon vuoksi, tulee hänelle tarjota konsultaatiota, kuten kognitiivista terapiaa, jotta hän pääsisi ilmaisemaan tarpeitaan tukevassa ympäristössä. Tutkitusti tuen saaminen helpottaa synnytyspelkoa ja lyhentää itse synnytyksen kestoa Synnytyspelon hoito Synnytyspelkoa hoidettaessa on tärkeää lisätä naisen hallinnantunnetta omaa raskautta ja synnytystä kohtaan (Tiitinen 2013). Tavoitteena on, että synnyttäjä miettii synnytykseen liittyviä asioita yhdessä hoitajan kanssa. Tiedonanto esimerkiksi kivunlievityksestä, sikiön voinnin seurannasta ja keisarileikkauksen ja alatiesynnytyksen riskeistä on tärkeää. Myös synnyttäjän luottamuksen lisääminen omiin kykyihinsä ja hoitoon on keskeisessä asemassa synnytyspelon hoidossa. Luottamuksellinen hoitosuhteen luominen auttaa synnyttäjää tuomaan esille omia ajatuksiaan sekä toiveitaan ja auttaa siten jäsentämään synnytykseen liittyviä mielikuvia ja lieventämään synnytyspelkoa. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 248.) Lisäksi synnytyspelkoon voi liittyä häpeän ja erilaisuuden tunteita, joita hoitohenkilökunta voi lieventää kertomalla pelon syyn yleisyydestä (Rouhe Saisto 2013: 523). Moniammatillinen yhteistyö synnytyspelkoisen hoidossa on tärkeää. Yhteistyön tulisi olla saumatonta äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan välillä sekä tarvittaessa kasvatusja perheneuvolan ja psykiatrin kanssa. Naisen luottamusta tulevaan synnytykseen ja uskallusta synnyttää alateitse lisää hyvin laadittu synnytyssuunnitelma. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249.) Kun synnytyspelko hoidetaan järjestelmällisesti hoidon jatkuvuutta tukien, synnytyspelon tulokset paranevat % naisista, jotka ovat saaneet hoitoa synnytyspelkoonsa, kykenevät valmistautumaan normaaliin alatiesynnytykseen keisarileikkauksen sijasta. Ryhmässä annettu valmennus, jossa synnytystä ja vanhemmuutta käydään läpi psykoedukatiivisin keinoin sekä mielikuvien ja rentoutuksen avulla, koetaan tehokkaimpana. Myös kätilön antama kriisi-orientoitunut lähestymistapa on koettu tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249; Rouhe Saisto 2013: 522.) Pyrkimys hoitaa synnytyspelkoa lisää kontrollin tunnetta raskauden aikana ja synnytyksessä. Synnytyspelkoa voidaan hoitaa terapialla, jolla on saatu hyviä hoitotuloksia. Huonoiten hoito vaikutti niillä naisilla, joilla oli alhainen motivaatio hoitoon. (Saisto: 2001: 47.)

13 9 Odottajalle on suotava mahdollisuus kertoa keisarileikkaustoiveestaan ja hänelle tulee kertoa, että ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse. Tieto siitä, että synnytystavasta ei tarvitse kiistellä auttaa usein keskittymään pelon käsittelyyn ja valmistautumaan synnytykseen. Useimmiten toive keisarileikkauksesta muuttuu hoidon edetessä. (Rouhe Saisto 2013: 523.) Alatiesynnytyksen eduista tulee kertoa selkeästi, muun muassa vauvan paremmasta adaptaatiosta sekä synnyttäjän pienemmästä tulehdus-, vuoto- ja laskimotukosriskistä. Keisarileikkauksella on aina vaikutuksia seuraaviin raskauksiin, esimerkiksi keskenmenon, kohdunulkoisen raskauden, lapsettomuuden, istukan kiinnittymisen häiriön ja kohdun repeämän riski kasvaa. (Rouhe Saisto 2013: 524.) Nykyään synnytyspelkoa hoidetaan raskausviikosta 30 lähtien. Tutkimuksen mukaan olisi hyvä alkaa kartoittaa odottajan synnytyspelkoa jo toisella neuvolakäynnillä. Vastaus tulisi pyytää numeraalisessa muodossa (0-10). 0 pistettä tarkoittaa sitä, että odottaja odottaa synnytystä rauhallisin mielin ja 10 pistettä sitä, että hän kärsii synnytyspelosta. Yli 5 pistettä saaneilta tulee kysyä lisää pelkoajatuksista ja laittaa lähete synnytyspelkopoliklinikalle mikäli neuvolan apu ei riitä. Aiemmin aloitetulla seulonnalla päästään aloittamaan hoito riittävän ajoissa, jolloin saavutetaan parempia hoitotuloksia. (Rouhe Saisto 2013: 523.) Hoitamaton synnytyspelko johtaa useammin päivystyskeisarileikkaukseen ja imukuppiulosautoon kuin käsitelty synnytyspelko (Rouhe Saisto 2013: 525). Synnytyspelosta kärsivää ei tule jättää yksin. Hyvin hoidetulla synnytyspelolla vaikutetaan naisen ja perheen myöhempään hyvinvointiin. Synnytystavasta riippumatta hyvää hoitoa saaneet synnytyspelkoiset synnyttäjät voivat paremmin sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Hyvällä synnytyksen hoidolla ja jälkihoidolla saadaan ehkäistyä parhaiten synnytyspelkoa. (Rouhe Saisto 2013: 526.) Synnytyspelon ehkäisy ja seuraukset Synnytyspelon ehkäisy on yhtä tärkeää kuin sen hoito. Emotionaalinen trauma, joka saattaa muodostua vaikean synnytyksen kokeneelle, tulisi tunnistaa jo synnytyssairaalassa ennen kotiutumista. Lisäksi neuvola on suuressa roolissa synnytyspelon havaitsemisessa ja käsittelyssä. Pelkäävälle odottajalle tulee antaa tietoa alueen synnytyssairaalan kivunlievityskäytännöistä, mahdollisuus tutustua tulevaan synnytyssairaalaan, tarjota psykologista näkökulmaa perhevalmennuksessa ja antaa aikaa keskustelulle. Myös neuvolan ja sairaalan yhteistyö on keskeisessä osassa synnytyspelon lievittämi-

14 10 sessä. Synnytyspelon ennaltaehkäisyn keskiössä on luottamuksen vahvistaminen sekä synnyttäjän omiin voimavaroihin että terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuteen. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 250.) Hyvin hoidetulla synnytyspelolla voidaan ehkäistä mahdollisia tulevaisuudessa ilmeneviä ongelmia (Rouhe Saisto 2013: 521). Hoitamattoman synnytyspelon seuraukset voivat olla monimuotoisia. Pelko, ahdistus ja kielteiset odotukset lisäävät synnyttäjien kivun kokemusta, kivunlievityksen käyttöä, sekä synnytyksen pitkittymistä. Myös synnytyksen hoito vaikeutuu ja riski synnytyksen traumaattiselle kokemiselle kasvaa. Tästä voi olla seurauksena masennus, traumaperäinen stressihäiriö, tahallinen lapsettomuus tai varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmat. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 248.) Synnytyspelko on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastumiselle. Suurimpana riskitekijänä synnytyksen jälkeiseen masennukseen nähdään äidin masennustausta yhdistettynä diagnosoituun synnytyspelkoon. Muita riskitekijöitä ovat ennenaikainen synnytys, aiempi keisarileikkaus ja vastasyntyneellä todetut merkittävät epämuodostumat. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen saattaa sairastua myös ne äidit, jotka eivät ole kärsineet aikaisemmasta masennuksesta. Tällaiset äitejä ovat he, jotka kärsivät synnytyspelosta ja joille lisäksi tapahtuu synnytyksen aikana jotain odottamatonta. (Gissler Heinonen Kramer Lehto Svarre Nielsen Räisänen:1, 6.) Synnytyspelkoisella odottajalla pelko vie niin paljon voimavaroja, että normaali synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautuminen häiriintyy. Synnytyspelkoisen odottajan on vaikea luoda mielikuvia tulevasta vauvasta ja siksi normaalisti raskauden aikana alkava vuorovaikutussuhteen syntyminen lapseen saattaa häiriintyä tai jäädä kokonaan pois. Pelko voi aiheuttaa sen, että synnyttäjä saa trauman synnytyksessä mikä altistaa masennukselle ja äiti-lapsisuhteen ongelmille. (Rouhe Saisto 2013: 521.) Palvelut synnytyspelon hoitoon pääkaupunkiseudulla Äitiysneuvolasuosituksessa kerrotaan, että synnytykseen liittyvät ajatukset tulisi ottaa neuvolassa puheeksi viimeistään keskiraskauden käynnillä. Samassa suosituksessa sanotaan, että synnytyspelko hoidetaan ensisijaisesti neuvolassa tai kolmannen sektorin toimesta. Mikäli neuvolan tarjoamat neuvot, tuki ja perhevalmennus eivät riitä, synnytyspelosta kärsivä voidaan lähettää synnytyspelkopoliklinikalle. Odottava äiti tulee lähettää tarpeeksi aikaisin synnytyspelkopoliklinikalle, mikäli taustalla on odottajan

15 11 psyykkinen sairaus, aiempi traumaattinen synnytys, keisarileikkaustoive tai ei-toivottu raskaus. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249.) Erikoistuvan lääkärin Hanna Rouheen pitämän Synnyttäjän pelon äärellä -koulutuksen materiaalin (2013) mukaan synnytyspelosta kärsivän äidin voi lähettää synnytyspelkopoliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa. Tapaamiset ovat usein joko lääkärin tai kätilön kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan myös anestesialääkäriä tai psykiatria. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemän Raskaana olevien potilaiden lähettäminen lähettämisohjeet äitiysneuvoloille -oppaan (Halmesmäki Saisto Ulander 2010: 7) mukaan synnytyspelkoiset äidit, joilla on sektiotoive, tulisi lähettää pelkopoliklinikalle viimeistään raskausviikolla 30. Myös Terveyskirjaston Synnytyspelko - artikkelin (Tiitinen 2013) mukaan voimakkaasta synnytyspelosta kärsivä tulisi ohjata synnytyssairaalan poliklinikalle viimeistään 30 raskausviikon tuntumassa. Synnytyspelon hoito tulee suunnitella yksilöllisesti huomioiden odottavan äidin psyykkinen tila, perhetilanne ja elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä odottavan äidin tukiverkko. Palveluiden tarjoaman hyvän hoidon avulla suurin osa synnytyspelosta kärsivistä äideistä luopuu keisarileikkaustoiveesta. Synnytyspelkoa ehkäistään parhaiten hyvällä ja asianmukaisella raskauden ja synnytyksen hoidolla sekä jälkihoidolla. Synnytyspelon hoidon tarkoituksena on vaikuttaa perheiden hyvinvointiin raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, eikä pelkästään vähentää keisarileikkausten määrää. Neuvolan ja synnytyspelkopoliklinikan tarjoamien palveluiden lisäksi synnytyspelosta kärsiville on tarjolla Nyytti -ryhmiksi kutsuttuja tukiryhmiä. Nyytti -ryhmät ovat tarkoitettu Jorvin, Naistenklinikan ja Kätilöopiston sairaalan ensisynnyttäjille. Näissä ryhmissä odottaja saa tietoa tulevasta synnytyksestä. Lisäksi hän tapaa muita samassa tilanteessa olevia odottajia ja saa näin vertaistukea sekä pääsee keskustelemaan vanhemmuuteen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. Lisäksi ryhmässä harjoitellaan rentoutumisen taitoa, jota voi hyödyntää niin synnytyksessä kuin vauva-aikana. Rentoutuksessa käytetään muun muassa mielikuvaharjoittelua ja rentoutusäänitteitä. Nyyttiryhmän ohjaa psykologi, mutta yksi tapaaminen on synnytyssalissa synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön kanssa. (Nyyttiryhmä synnytyspelosta kärsiville ensisynnyttäjille 2013.) Nyyttiryhmässä on kerrallaan mukana kuusi ensisynnyttäjää ja heidän puolisonsa osallistuvat yhteen tapaamiseen. Synnytyksen jälkeen ryhmä tapaa vielä kertaalleen. Ryhmä on määrittänyt sopivaksi aloitusajankohdaksi aikaisintaan raskausviikon 25, mutta

16 12 mukaan voi ilmoittautua jo raskauden alkuvaiheessa. Yhteishintaa tapaamisille tulee 72 euroa. (Nyyttiryhmä synnytyspelosta kärsiville ensisynnyttäjille 2013.) Neuvolan tulisi ohjata synnytyspelkoinen äiti Nyyttiryhmään mielellään ennen raskausviikkoja. (Äitiysneuvolan ohje sype-lähetteen kirjoittamiseksi 2013). Synnytyspelkoon apua tarjoaa myös useat yksityisen sektorin toimijat. Erilaisia terapiamuotoja synnytyspelosta kärsivälle odottajalle tarjoaa muun muassa Terveystalo. Terveystalon Internet -sivuilla on esitelty synnytyspelkopalveluita tarjoavia henkilöitä kuvineen, joista suurin osa ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. (Synnytyspelon hoito 2013.) Helsingin Kampissa sijaitsee Toivonpesä, jossa sairaanhoitaja-kätilö tarjoaa palveluita muun muassa synnytyspelosta kärsivälle naiselle. Palvelun tarjoaja on kouluttautumassa myös ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Palvelua suositellaan synnytyspelkoiselle, synnytystraumasta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivälle tai ihmiselle, jolla on muuta huolta liittyen raskauteen, synnytykseen tai vanhemmuuteen liittyen. Terapiassa hyödynnetään yksilöllisesti ratkaisukeskeisiä ja integratiivisia menetelmiä. Hoidon keskipisteenä on voimakeskeinen lyhytterapia ja käyntikertoja suunnitellaan Tapaamiset ovat hinnaltaan euroa. (Toivonpesä Psyykkistä tukea luottamuksellisesti 2013.) Lisäksi on olemassa erilaisia kolmannen sektorin tarjoamia synnytysvalmennuksia, joista voi olla hyötyä synnytyspelosta kärsivälle naiselle ja hänen puolisolleen. Valmennuksia voidaan käydä sekä Internetin välityksellä että konkreettisilla tapaamisilla. Esimerkki synnytysvalmennusta tarjoavasta palveluntuottajasta on Vauvantai -synnytysvalmennus. Ryhmätoimintaa on tarjolla useammilla paikkakunnilla ja valmentajana on koulutettu kätilö. Hintaa valmennukselle tulee 150 euroa pariskunnalle tai yksin osallistuvalle 80 euroa. (Vauvantai 2013.) 3.5 Synnytyspelkoon vaikuttaminen Synnytyspelkoon voidaan vaikuttaa ryhmäohjauksen ja yksilöohjauksen keinoin. Olemme keränneet teoriatietoa erilaisista ohjausmenetelmistä ja hyödyntäneet hankimaamme tietoa innovaatioprojektimme tavoitteisiin soveltuvaksi. Seuraavissa alaluvuissa kuvaamme ryhmäohjausta, ohjausta ja vuorovaikutustaitoja, joita ohjaustilanteissa opiskelijoilta vaaditaan. Lähteisiin pohjautuvissa teoria- ja tutkimusteksteissä

17 13 puhutaan potilaista ja hoitohenkilökunnasta, joilla työssämme tarkoitetaan Synnytyspelkopiirin asiakkaita ja opiskelijoita. Suunnittelemamme Synnytyspelkopiiri toteutetaan avoimessa ryhmässä, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Synnytyspelkopiirin ryhmään osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista, sitoutumista eikä osallistumismaksua. Tällä pyrimme helpottamaan ja madaltamaan kynnystä tulla mukaan ryhmän toimintaan. Synnytyspelkoa on helppo lähestyä ja käsitellä ryhmässä, jossa vertaistuki mahdollistuu. Ryhmämuotoinen toiminta on myös Synnytyspelkopiiriä pitävien opiskelijoiden kannalta edullinen, sillä se mahdollistaa useamman opiskelijan yhtäaikaisen toimintaan osallistumisen Ryhmäohjauksen periaatteet Puhuttaessa ryhmästä, tarkoitetaan potilasryhmää, joka toimii yhteisen tavoitteen mukaisesti. Ryhmän tunnusmerkkejä ovat yhteinen tavoite, ryhmäsuhteet ja ryhmädynamiikka. Ryhmän koolla on vaikutusta sen luonteeseen. Pienten ja suurten ryhmien toiminta ja dynamiikka eroavat toisistaan. Pienelle ryhmälle tavanomaista on aktiivinen osallistuminen ja yksimielisyys, kun taas suurelle ryhmälle jäsenyyden anonyymiys sekä vähäisempi osallistuminen ja yksimielisyys. Mikäli ryhmäkoko kasvaa liian suureksi, on mahdollista, että jäsenten tyytyväisyys vähenee, kilpailu ja ristiriidat lisääntyvät sekä aktiivisuus ja motivaatio vähentyvät. Ryhmäohjauksen hyviä puolia ovat pienemmät kustannukset kuin yksilöohjauksessa, vertaistuki sekä ryhmäläisten omatoimisuuden syventyminen. (Eloranta Virkki 2011: 77; Lipponen Kyngäs Kääriäinen 2006: 86.) Ryhmätoiminta on tehokasta, sillä ryhmässä potilaat voivat keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä potilailla on mahdollisuus auttaa muita ja tämän avulla vahvistaa omaa itsetuntoaan. Ryhmäohjaus tarjoaa sosiaalista tukea, mikä vaikuttaa positiivisesti potilaan stressitilaan; vähentäen stressiä ja näin ollen vaikuttaen myönteisesti terveyteen. (Lipponen ym. 2006: 86.) Ohjaustilan valmisteleminen on tärkeää ryhmäohjauksessa, sillä tilat, välineet ja ympäristö antavat mahdollisuuden katsekontaktille ja vuorovaikutukselle. Ohjauksessa käytettävän tilan tulisi olla tarpeeksi iso, rauhallinen, miellyttävän lämmin sekä valoisa. Tilaan asetellaan kaikille tuolit ympyrän- tai U-muotoon niin, että kaikilla on katsekontakti toisiinsa. Tuolien väliin ei jätetä turhaa tilaa ja turhat tuolit otetaan pois. Näin osal-

18 14 listujat ovat aktiivisemmin mukana ja keskittyvät toisiinsa. Ohjaajan olisi hyvä istua ryhmäläisten kanssa, jotta hän ei aseta itsenään ryhmän yläpuolelle. Ohjaaja huolehtii myös, että tarvittavat materiaalit ovat mukana. (Eloranta Virkki 2011: 82.) Ryhmäohjaukseen valmistautumisessa ohjaaja perehtyy aiheeseen ja rajaa asiasisällön. Ohjaaja valmistelee oheis- ja ohjausmateriaalin, laatii tavoitteet ryhmänohjaukselle sekä valitsee käyttämänsä ohjausmenetelmät. (Lipponen ym. 2006: 87.) Ryhmän kokoontumisten tiheys ja tapaamisten kesto riippuvat ryhmän tarkoituksesta. Saavuttaakseen ryhmästä saadut edut, esimerkiksi vertaistuen, täytyy ryhmän tavata riittävän pitkän tapaamiskerran ja ajanjakson ajan. (Eloranta Virkki 2011: 82.) Ohjaus menetelmänä Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus on sidoksissa ohjaustilanteessa olevien taustaan ja se luo lähtökohdat sekä periaatteet joiden pohjalta toimitaan. Tavoitteellisen ohjauksen tulee olla suunniteltua päämäärän saavuttamiseksi. Ohjausprosessi koostuu ohjaustarpeen määrittelystä, ohjauksen kulun suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ohjauksen onnistumisen arvioinnista. (Lipponen ym. 2006: 6, 10.) Ohjaustilanteessa on tärkeää, että ohjattava kokee asiansa olevan merkityksellinen. Ohjaajan on hyvä kiinnittää huomiota omaan viestintätyyliinsä ja siihen, että sanallinen ja sanaton viestintä ovat yhdenmukaisia. Jos ne ovat ristiriidassa, on kehonkieli vaikuttavampaa. (Eloranta Virkki 2011: 66.) Erilaisia ohjaustyylejä ovat hyväksyvä tyyli, konfrontoiva tyyli, ohjeita antava tyyli ja katalysoiva tyyli. Hyväksyvä tyyli on silloin sopiva, kun ohjattavalla on ahdistavia kokemuksia, joita hän haluaa käsitellä. Ohjaaja kuuntelee ja rohkaisee silloin ohjattavaa puhumaan tunteistaan ja näkemyksistään. Konfrontoivan tyylin käyttämisen tarkoituksena on osoittaa ristiriitoja ohjattavan puheissa tai toimissa. Tätä tyyliä käytettäessä ohjaussuhteen on oltava jo luottamuksellinen. Ohjeita antavaa tyyliä on tarpeen käyttää, kun ongelmaan tarvitaan nopeaa ratkaisua. Siinä tilanteessa ohjaajan tehtävä on selvittää ohjattavan ongelma ja antaa sen selvittämiseen selvät ohjeet. Katalysoivassa tyylissä selvitetään ohjattavan tilannetta ja ongelmia monipuolisesti. Ohjaaja haastattelee avoimin kysymyksin ja auttaa ohjattavaa selventämään ajatuksiaan sekä näkemään uusia ratkaisuja ongelmaan. (Eloranta Virkki 2011: )

19 15 Potilaan ohjauksen perustana on asiakaslähtöisyys ja potilaan tarpeiden mukainen ohjaus. Hyvä potilasohjaus edellyttää sitä, että hoitohenkilökunnalla on riittävää ammattitaitoa hallita potilaan ohjausprosessin eri osa-alueet. Potilaan ohjaus on jatkuvaa vuorovaikutusta potilaan kanssa ja hoidon kaikissa vaiheissa tapahtuu ohjauksen tarpeen määrittelyä, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. (Lipponen ym. 2006: 11.) Potilasohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa täytyy ottaa potilaan omat tarpeet ja elämäntilanne huomioon. Annettavaa ohjausta täytyy pystyä muuttamaan tarpeen vaatiessa ja lähtökohtana tulee olla aina potilaan edunajaminen. Potilaat tuntevat pelkoa ja ahdistusta sairautta sekä tuntematonta kohtaan. Näitä pelkoja voidaan lievittää antamalla ajankohtaista tietoa sairaudesta, tutkimuksista ja hoidoista. Hoitohenkilökunnan valmius antaa ajankohtaista tietoa ja ohjausta vaatii, että heillä on kiinnostusta omaehtoiseen opiskeluun ja mahdollisuutta päivittää osaamista työpaikoilla. Edellä mainitut asiat vaikuttavat annettavan ohjauksen laatuun. Asianmukainen ja oikein kohdennettu tieto auttaa potilasta ennakoimaan tulevia tilanteita ja orientoitumaan niihin. (Lipponen ym. 2006: 16.) Synnytyspelkoiset kuvaavat hoitohenkilökunnan antamaa ohjausta sekä pelon lievittäjänä että pelon aiheuttajana. He pitävät tärkeänä, että hoitohenkilökunta on jatkuvassa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, tunnistaa heidän tarpeensa ja antaa juuri oikeanlaista tietoa synnytyspelosta. (Weaver ym. 2013: 4.) Huonosti annettu ohjaus saattaa pahentaa tai lisätä pelkoa entisestään. Yksi laadukkaan potilasohjauksen toteuttamisen tulevaisuuden haasteista on saada aikaa ja tilaa henkilökohtaiseen ohjaukseen (Lipponen ym. 2006: 16). Uusien äitiysneuvolasuositusten mukaisesti raskaana olevien äitiysneuvolakäyntejä aiotaan vähentää. Aiempien suositusten mukaan normaalisti etenevässä raskaudessa oli raskaus - ja lapsivuodeaikana tapaamiskertaa. Tavoitteena on vähentää käynnit 8 9 kertaan. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 12.) Vuorovaikutus ohjaustilanteessa Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa hoitotyötä tekevien ammattitaitoa. Ilman vuorovaikutustaitoja ihmisten on vaikeaa vaikuttaa toisiinsa myönteisellä ja tuloksellisella tavalla. Mikäli pyrkimyksenä on ohjata potilasta jonkin tavoitteen saavuttamisessa, tulee tietoa antavan hoitohenkilökunnan olla vuorovaikutustaitoista. Hoitajan täytyy osata

20 16 arvioida potilaan kykyä omaksua asioita ja sen perusteella valita tapa, jolla hän viestii potilaan kanssa. (Lipponen ym. 2006: 24.) Hoitotyössä hoitajan ja potilaan vuorovaikutuksen tavoitteena on ohjaussuhteen muodostuminen. Ohjaussuhteessa vuorovaikutuksella pyritään edistämään ohjattavan hoitoon sitoutumista. Vuorovaikutuksellisessa ohjauksessa tulee ohjaajan ja ohjattavan olla tasa-arvoisessa asemassa. Vuorovaikutuksen kulmakivinä ovat kunnioitus, vilpitön kiinnostus toista ihmistä ja hänen asiaansa kohtaan, asiallisuus, taito ilmaista ajatuksensa selkeästi sekä kyky tehdä kysymyksiä. Myös havainnointikyky ja kuuntelutaito edistävät vuorovaikutuksen onnistumista. (Lipponen ym. 2006: 24, 25.) Potilaat arvostavat vuorovaikutuksen vapautuneisuutta ja hoitajan aikaa keskittyä potilaaseen. Potilaiden mukaan hyvä ja tasa-arvoinen kohtaaminen perustuu siihen, että potilas saa itse kertoa voinnistaan ja häntä kuullaan. Mahdollisuus tunteiden, kuten huolestuneisuuden ilmaisemiseen, luo potilaalle turvallisuuden tunteen. (Mattila 2001: 107.) 4 Synnytyspelkopiirin kehittämisprosessi Synnytyspelkopiirin 1) idea syntyi käytännön työssä havaitsemastamme tarpeesta ehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa. Synnytyspelkopiirin idean syntyyn ja synnytyspelon hoidon tarpeen havaitsemiseen on vaikuttanut opintojen aikana saamamme teoria- ja tutkimustieto, työharjoittelut esimerkiksi neuvolassa ja synnytyssalissa sekä tietomme uusituista neuvolasuosituksista, joiden myötä neuvolakäyntejä vähennetään. Olemme huomanneet, että jännitys ja pelko ovat joka päivä läsnä raskauden ja synnytyksen hoidossa. 2) Lähtiessämme tutkimaan tutkimuksia, neuvolasuosituksia ja pääkaupunkiseudun synnytyspelon hoidon palvelutarjontaa käsityksemme matalan kynnyksen maksuttoman palvelun tarpeesta vahvistui. Uudessa neuvolasuosituksessa neuvolakäyntien määrää vähennetään, mikä meidän mielestämme lisää synnytyspelkoa tuen vähenemisen vuoksi ja uhkaa synnytyspelon havaitsemista ja hoitoa. 3) Aloimme ideoida ja suunnitella uudenlaista palvelua täydentämään nykyistä palvelutarjontaa synnytyspelon näkökulmasta tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Nimesimme kehittelemämme mallin Synnytyspelkopiiriksi, koska se kuvaa mallin ideaa hyvin. Piiri-termi kuvaa osallistujien tasavertaisuutta ja vertaistukea, ja nimestä tulee myös selkeästi ilmi, mitä aihetta toiminta käsittelee. 4) Idean muotouduttua ja selkeydyttyä aloimme kehitellä ja

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Joitakin yleisiä periaatteita Hyvis- toimintamallin kehittämisessä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot