Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän
|
|
- Esa-Pekka Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän Hanna Rouhe, LL, erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere
2 Esityksen rakenne synnytyspelon taustat synnytyspelkopotilaan kohtaaminen sektiotoiveeseen suhtautuminen synnytyspelon hoito hoidon tuloksia
3 Mitä synnytyspelko on? Synnytyspelosta voidaan puhua, kun synnytykseen liittyvät mielikuvat ja ajatukset kuormittavat kohtuuttomasti arkea pelko aiheuttaa ahdistuneisuutta, joka ilmenee psyykkisin ja fyysisin oirein synnytykseen liittyvien tunteiden kuormittavuuden vuoksi tulevalla äidillä saattaa olla hyvin vähän mielikuvia vauvasta, jolloin vuorovaikutussuhteen syntyminen raskausaikana vauvaan estyy
4 Miksi synnytyspelon hoito on tärkeää? Synnytyspelko on yleistä Pelon hoitaminen on inhimillistä Jos synnytyspelkoa ei hoideta, joudutaan tekemään enemmän sektioita, ja komplikaatiot lisääntyvät Pelokkaan synnyttäjän synnytyksen hoitaminen on vaikeaa ja riskialtista Synnytyksen kokeminen traumaattisena voi johtaa traumaattiseen stressihäiriöön, masennukseen, tahalliseen lapsettomuuteen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin
5 Mitä synnytyksessä pelätään? Kivun pelko Hallinnan, kontrollin menetyksen pelko, tunne, että ei selviä synnytyksestä Pelko siitä, että omalla toiminnallaan altistaa lapsen vaaraan Pelko omasta vaurioitumisesta, kuolemanpelko, mielenterveyden järkkymisen pelko Pelko, ettei tule kuulluksi toiveineen ja avuntarpeineen, yksinjäämisen pelko Epävarmuus tulevasta vanhemmuudesta Aiemman trauman toistumisen pelko
6 Synnytyspelon taustaa sekä altistavia tekijöitä synnytyspelkoa on kaikissa ikä-, koulutus- ja ammattiryhmissä tietyt psyykkiset ominaisuudet (haavoittuvaisuus, yleinen ahdistuneisuus, neuroottisuus, huono itsetunto) voivat altistaa synnytyspelolle (Saisto 2001) Psyykkiset ongelmat ennen raskautta (Areskog 1983, Sjögren 1997, Rouhe 2011) Seksuaalisuuteen liittyvä ongelmat tai seksuaalinen hyväksikäyttö (Areskog 1983, Hofberg 2000, Lukasse 2010) Lähisuhdeväkivalta (Heimstad 2006, Ryding, kongressiesitys 2010) Sosiaalisen tuen puute (Engle 1990, Paarlberg 1996, Laursen 2008) Aiempi komplisoitu synnytys (Ryding 1991, 1993, Sjögren 1997, Drummond 1997, Saisto 2001, Avasarala 2009, Kringeland 2009)
7 Potilaaksi joutumisen pelko suuri osa peloista liittyy henkilökuntaan ja mahdolliseen epäystävälliseen kohteluun suorituspaine: oman osaamisen tarve, miellyttämisen tarve luottamuspula Saanko puudutuksen? Auttaako se? Mitä jos saan huonoa hoitoa/kohtelua? Onko turvalllista?
8 Uudelleensynnyttäjän pelko Taustalla usein päivystyssektio tai imuveto - usealla pelko lapsen tai itsensä vaurioitumisesta/kuolemasta - tiedot syistä ja seuraamuksista usein puutteelliset - altistaa posttraumaattiselle stressireaktiolle hoitamaton kipu
9 Synnytyspelkoisten psyykkinen sairastavuus Rouhe et al BJOG synnytyspelkoista ja 5000 verrokkia (HYKS synnytyssairaalat vv ) 5-12 vuotta ennen ja jälkeen synnytyksen (vv ) THL Hoitoilmoitusrekisteri: psykiatriset hoidot KELAn lääkekorvausrekisteri: psyykelääkkeet Synnytyspelkoisilla oli kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastavuutta kuin verrokeilla Osastohoitoa RR 2.0 ( ),polikliinistä hoitoa RR 1.9 ( ), lääkehoitoa RR 1.6 ( ) Psyykkinen sairastavuus oli kaiken kaikkiaan hyvin yleistä 54% vs. 34% Raskauden aikana psyykelääkitys harvalla (3.7% SYPE:t vs. 1.1% verrokit)
10 Kuinka yleistä synnytyspelko on? 6-10% raskaana olevista naisista kärsii voimakkaasta synnytyspelosta Kotimaisessa aineistossa 7,5% sekä ensi- että uudelleensynnyttäjistä kärsi voimakkaasta synnytyspelosta jo h.20 Rouhe et al % voimakas synnytyspelko Suonio %:lla ei synnytykseen liittyvää pelkoa - voimakas kuolemanpelko 4% - voimakas mielenterveyden järkkymisen pelko 2% 10,8% Waldenström ,6% jo raskausviikolla 16 ja 7,2% myöhemmin
11 Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen Psykologi Riikka Toivanen Vastaanottotilanteeseen latautuu valtavasti erilaisia toiveita ja pelkoja epäluottamus omiin kykyihin = hyvin stressaava kokemus
12 Sietoikkuna eli optimaalinen vireystila Ylivireys Kiihtymys Optimaalinen taso Sietoikkuna Alivireys (Ogden ja Minton, 2000)
13 Kohtaaminen jatkuu. Riikka Toivanen Tärkeä on luoda positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa potilas pääsee sopivaan tunnetilaan pystyäkseen kertomaan tunteistaan avoimesti ja ottamaan vastaan tietoa ja tukea Kuuntela ja ole läsnä kun potilas tuntee tulleensa kuulluksi, luottamus kasvaa Luottamuksen kasvaessa herää myös toivo Tärkeä on on kertoa miten vastaanotto etenee ja paljonko aikaa on käytettävissä se lisää turvallisuuden tunnetta Tärkeä on vähentää potilaan häpeän ja erilaisuuden tunteita
14 ISPOG 2010 K. Wijma Mikä on potilaan motivaatio, miksi hakee apua? Synnytyspelkoisilla on negatiivinen mielikuva synnytyksen tapahtumista Kielteisen mielikuvan muuttaminen (psykoedukaatio) Epävarmuus lapsesta, kipu ja fyysiset riskit johtavat epävarmuuteen ja turvattomuuteen Epäluottamus omiin kykyihin tekee tilanteesta stressaavan ja uhkaavan Pitäisi saada synnyttäjä tuntemaan, että ei ole liian suurta uhkaa Synnytyksen näkeminen uhan sijasta haasteena, vaarattomana, jopa positiivisena Koetun uhan hallitseminen informaatio, pohdinta uusi realistinen tavoite
15 Potilasta helpottavia osatekijöitä: Ennustaminen: kun tietää, milloin ja miten asioita tapahtuu keino: informaatio Kontrolli: kun tietää, että voi jollain tavoin kontrolloida, stressi vähenee keino: rentoutuminen, luottamus oman kehon toimintaan Sosiaalinen tuki: stressiä sietää paremmin, kun saa tukea Selviytyminen: mihin voi itse vaikuttaa K.Wijma ISPOG 2010 International Society of Psychosomatics in Obstetrics and gynecology Anxiety and life belong together
16 Saako valita synnytystapansa? Italiassa laki v. 1995: 4% sektioista äidin toiveen vuoksi v. 1996, nyt jopa 17% Brasiliassa jopa 85% sektiofrekvenssi - kuka valitsee? Hong Kong 1992: ei sektioita ilman lääketieteellistä indikaatiota FIGO 1999: sektion tekeminen ilman lääketieteellistä indikaatiota ei ole eettisesti perusteltua Britanniassa NICE guidelines puoltaa (Rouhe BMJ 11/2011 kannanotto)
17 Suomen SYPE-sektiot V tehtiin synnytyspelon vuoksi sektio 1,1%:lle synnyttäjistä (0,2%-3,5%) (Rouhe et al Duodecim 2007) Synnytyspelon takia tehdyt keisarileikkaukset HYKS-alueella 4 %kaikista synnytyksistä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi v.2011 SYPE-sektioita NKL 2.5%, Jorvi 1.3%, KOS 1.6% synnytyksistä
18 Synnytyspelon esiintyvyys Suomessa v.2011 (THL, alustavia lukuja) Synnytyspelkodiagnoosin raskauden tai synnytyksen aikana saaneista synnytti synnytyspelon vuoksi sektiolla koko Suomessa 25,9%, HYKS:ssä 29,1% (NKL 30,1%, KOS 37,7%, Jorvi 18,5%)
19 Sektiotoive yleisempi uudelleensynnyttäjällä: 74%vs. 59% Saisto I synnytys usein päivystyssektio (riskisuhde 16x) tai imukuppisynnytys Saisto ensisynnyttäjällä kivunpelko tai kontrollin menettämisen pelko Sektiotoiveeseen liittyi (Hildingson et al, BJOG 2002,, Fuglenes et al ACTA 2012) synnytyspelko >35 v ikä, asuminen yksin, tupakointi, aiempi keskeytys, aiempi sektio Ei-suunniteltu raskaus, aiempi huono synnytyskokemus, heikko tukiverkko, pelko kyvystä huolehtia lapsesta, masentuneisuus gynekologisten tutkimusten pelko, sairaalakammo, keskenmenon pelko
20 Alatiesynnytys sektion jälkeen onnistuu 75-90%:ssa I sektion syynä edistymättömyys: 60-80% kohturuptuuran riski % (x2) vuotoriski pienempi kohdunpoistoon joutumisen riski pienempi tromboembolisten kompl. riski pienempi infektioriski pienempi sektion myöhäiskomplikaatiot myös tärkeä muistaa (kuten istukkaongelmat, ruptuura, infertiliteetti) Mortaliteetti n 3x (Pridjian 1992, Rageth 1999)
21 Sektiotoiveeseen suhtautuminen luottamus lupaan toivoa sektiota ei kielteistä eikä myönteistä kantaa ennen H36-38, mutta kirjataan Alateitse ei pakoteta synnyttämään tärkeä tieto heti ensikäynnillä asiallinen tieto riskeistä - välittömät komplikaatiot - kotona pärjääminen - vaikutuksen myöhempiin raskauksiin - vaikutus syntyvään lapseen potilaan oman työskentelyn motivoiminen ja edellyttäminen
22 Luettavaa SYPE-potilaille ja myös henkilökunnalle.
23 Synnytyspelon hoidon tavoite auttaa synnyttäjää miettimään synnytykseen liittyviä asioita antamalla tietoa yleisellä tasolla ja luomaan positiivisia mielikuvia synnytyksestä kivunlievitys keisarileikkauksen ja alatiesynnytyksen riskit sikiön voinnin seuranta synnytyksen aikana kuuntelemalla ja kirjaamalla huolenaiheet ja toiveet synnytyssalin henkilökunta pitää kiinni pkl tehdyistä sopimuksista pyrkiä lisäämään luottamusta hoitoon ja omiin kykyihin aiemmat kokemukset potilaana selviytyminen aiemmista hankalista tilanteista Hyvällä synnytyspelon hoidolla pelkopotilaan mieli vapautetaan olennaiseen eli synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumiseen (Brodén 2006)
24 Eritasoinen synnytyspelko - eritasoinen hoito (Sjögren 1998) Kaikki raskaana olevat Lisääntynyt jännitys, ensisynnyttäjät, uusi synnytyssairaala Voimakas synnytyspelko, painajaiset, sektiotoive, aiempi komplisoitunut synnytys Komplisoitu synnytyspelko, psykiatrisia ongelmia lupa olla peloissaan - koko terveydenhoitohenkilökunta tiedon lisääminen - neuvola, äpkl, perhevalmennus, tutustumiskäynnit SYPE-pkl, erikoiskoulutetut kätilöt ja lääkärit psykoterapia SYPE-pkl lisäksi (psykiatri tai psykoterapeutti)
25 Synnytyspelonhoito HYKSissä Ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola Neuvola voi tehdä lähetteen SYPE-poliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa Kätilön (1h) ja/tai lääkärin (45min) vastaanotto (Jorvissa) Ensisynnyttäjille Nyytti-ryhmän esite Uudelleensynnyttäjien kanssa edellisen synnytyksen läpikäynti Anestesialääkärin konsultaatio kivunlievitysongelmissa Psykiatrinen konsultaatio tarvittaessa Uusintakäynti loppuraskaudessa usein lääkärin vo:lle Alatiesynnytyksen edellytysten arviointi Synnytyksen käynnistäminen sektion vaihtoehtona Huolellinen kirjaaminen Synnytyskokemus-VAS kaikilta synnyttäjiltä tarvittaessa traumaattisen synnytyksen läpikäynti
26 Potilastapaus 1. 28v G4P1 (ovum ab. 1999, 2000) 2003 sään raskaus, norm alatiesynnytys (3500g) kokenut synnytyksen erittäin traumaattisena (kipu kova kivunlievitys riittämätön) epid x1 Pelot: Kipu, episiotomia Hoito: ÄPKL lääkärillä SYPE takia H 31 ja 36 (kasvu -2SD) Sype kätilö H 37 Synnytys: H39 spontaani käynnistys epiduraali x1 spontaani normaali synnytys, I-asteen repeämä (2 ommelta) Tyytyväinen Äiti synnytyksen jälkeinen VAS 9
27 Potilas 2. 35v G4P1 (alkuraskauden keskenmeno 2007, 2009) 2010 lomamatkalla H24+ ablaatio, hätäsectio, fetus morttus kotiuduttuaan suomeen hakeutunut päivystykseen huonovointisuuden vuoksi ohjattu psykologille ja Sype kätilölle, (1 sype käynti 2kk FM jälkeen) SYPE-kätilön käynti: havaittu traumatisoituneen edellisestä synnytyksestä Psykiatrian pkl ohjattu, ei kokenut saavansa siitä apua Saanut yksityisesti psykoterapia x20, josta apua
28 Potilas 2. jatkuu Hoito: ottaa yhteyttä SYPE-kätilöön s-postitse kun raskaustesti pos. päivystys käynti x1 H21 erikoistuvan lääkärin vo H26 erikoislääkärin vo x 5 SYPE kätilö x 2 + s-posti kontakti koko raskauden ajan Pelot: alkuun synnytykseen liittyvä pelko (kipu, jaksaminen, alatiesynnytys) synnytyspelosta pelko siirtynyt lapsen menettämisen pelkoon, oman voinnin pelkoon sekä kuoleman pelko Tarttuu kaikkiin tuntemuksiin jotka poikkeavat normaali olosta Loppuraskaudessa Äiti empii synnytystapaa, annettu mahdollisuus asiasta keskustella, hän valitsee section
29 Potilas 2. jatkuu Synnytys: Elektiivinen sektio H39+ synnytyksen jälkeinen SYPE-keskustelu: Äiti tyytyväinen kun hänen pelkonsa otettiin todeksi, annettu säännöllisin välein käydä lääkärillä ja ollut hoitokontakti kätilöön synnytyksen jälkeinen VAS 10
30 Nyytti-ryhmä kuuden ensisynnyttäjän ryhmä 6 x raskauden aikana ja 1x 1-3kk synnytyksen jälkeen vauvojen kanssa 2h kerrallaan: keskustelua tietyn aiheen ympärillä, 30min ohjattua rentoutusta (CD) hoidollinen ryhmä, psykologi ohjaajana kätilön tunti + tutustuminen synnytyssaliin isät mukana yhdellä kerralla Synnytä rentoutuneena CD
31 Sessio Aihe (90min) Rentoutus Mukana 1 Infoa SYPE:stä, ryhmäterapiasta ja rentoutuksen vaikutuksista 2 Synnytyksen aiheuttamien tunteiden info ja normalisoiminen 3 Sairaalarutiinit, synnytysprosessi ja kivunlievitys 4 Perheen synty, parisuhteen muutokset, vanhemmaksi kasvaminen 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti terapeutti terapeutti +kätilö terapeutti+ puoliso 5 Äidiksi tuleminen, lapsivuodemasennus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 6 Synnytykseen valmistautumisen viimeistely, synnytyssuunnitelma 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 7 Vauvatapaaminen, synnytyskokemus, trauma ja masennus oireiden tunnistus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti
32 Nyyttiryhmän hoidon tavoite jakaa tietoa raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta ja niiden psyykkisistä reaktioista jakaa tietoa kivun ja rentoutumisen yhteyksistä keskustella tiedon herättämistä tunteista normalisoida tunnereaktioita ja siten vähentää häpeän ja erilaisuuden tunteita ryhmäläisillä on mahdollisuus saada ja antaa tukea keskenään harjoitella rentoutumisen taitoa, josta hyötyä raskaudessa, synnytyksessä ja vauvan hoidossa
33 Hoidon tuloksia
34 Sektiosta alatiesynnytykseen Tutkimus n Hoitomuoto Sektiotoiveesta alatiesynnytysyritykseen Ryding lyhyt terapia x ,2% Sjögren obstetrinen ja psykologinen tuki Nerum Kriisiorientoitu terapia kätilöllä x ka 3.5 käyntiä Saisto intensiivi vs. perinteinen SYPEhoito Saisto Nyytti-ryhmä vs. SYPE-pkl 50% 86% 62% 87% vs. 77%
35 Satunnaistettu tutkimus synnytyspelon hoidosta (Linneatutkimus) Rouhe et al BJOG 2012 Raskaana olevat seulottiin W-DEQ:llä uä-seulojen yhteydessä (>90 persentiilin mukaan tutkimukseen) satunnaistettiin interventioryhmään n=131 ja kontrolliryhmään n=240 ryhmähoitoon osallistui n=90 ja kontrolleista SYPE-pkl:lle tuli n=76, lisäksi n=30 osallistui tehostettuun valmennukseen hoidon jälkeen ryhmähoitoon osallistuneista 87.8% halusi synnyttää alateitse, SYPE-pkl:lla käyneistä kontrolleista 67.6%
36 Linnea tulokset Delivery mode: Intervention group compared to control group Percentage of deliveries 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Intervention Control CS VE Spontaneus vaginal
37 Synnytyspelkoisen synnytyksen hoito SYPE-pkl:lla kirjataan huolellisesti pelon aiheet ja toiveet hoidon ja tehtyjen sopimusten avulla synnyttäjä uskaltautuu kohtaamaan pelkonsa erittäin tärkeä on pitää kiinni tehdyistä sopimuksista, esim. ponnistusvaiheessa jopa obstetrisesti ylimitoitettu kivunhoito sopimukset eivät epärealistisia ja ottavat aina huomioon sen mahdollisuuden, että kaikki ei obstetriikassa mene suunnitelmien mukaan Henkinen tuki ja läsnäolo synnytyksen aikana tärkeää
38 Potilastapaus 4. 32v IIpara, APC-resistenssi, aiempi trombi, tromboosiprofylaksi 1. raskauden aikana synnytyspelkoa, hoidettu SYPE-pkl koki, että painostettu synnyttämään alateitse vahva pelko jatkunut läpi raskauden ja raskaus päätynyt hätäsektioon suoraan yliaikaiskontrollista suhde vauvaan syntynyt hyvin hitaasti, imetys ei sujunut, ollut masennusoireita hätäsektiota ei kokenut traumaattisena unelmaratkaisu: äiti uneen ja vauva ulos Tullut uuden raskauden myötä varhain SYPE-pkl h.15 hyvin ahdistuneena, sekä sektio että alatiesynnytys hyvin ahdistavia vaihtoehtoja
39 Potilastapaus 4. jatkuu ensikäynnillä epäilyä varhaisen vuorovaikutuksen häiriintymisestä voimakkaan pelon takia ohjattu psykologin vo:lle uusintakäynti SYPE lääkärillä h.23 pelko ja ahdistus lievittyneet 1. lääkärikäynnin jälkeen SYPE-lääkäri h.30 käynyt psykologilla parhaimman avun kokee saavansa SYPE pkl käynneistä voimakkaimpana pelkona ponnistusvaiheen kipu ja repeäminen pelkää kuolevansa siihen sovittu, että kivunlievitys hoidetaan optimaalisesti (obstetriset seikat ja tromboosiprofylaksia huomioiden) ja jos paniikki kasvaa liian suureksi voidaan tehdä myös päivystyssektio tuen avulla uskaltautuu yrittämään alatiesynnytystä ja voi loppuraskauden ajan paremmin
40 Potilastapaus 4. jatkuu h.36 äpkl-käynti ( tromboosiprofylaksia) synnytys käynnistyy h.40+2 synnytyksen alussa jännittynyt, ei paniikkia epiduraalipuudutus synnytys etenee hyvin, KTG normaali täysin auki tilanteessa kätilö ei anna enää lisäpuudutusannosta ponnistusvaihe 80min, tuskaisena huutaen, pudendaalipuudutus (ei auttanut) spontaani alatiesynnytys poika p.3155g
41 Potilastapaus 4. jatkuu synnytyskokemus VAS 3 kokenut ponnistusvaiheen aivan kamalana ikinä ei halua enää tulla raskaaksi s-postilla yhteyttä hoitaneeseen lääkäriin SYPE-pkl jälkitarkastus käyty synnytystä läpi kokee, että luottamus mennyt täysin, ei pidetty kiinni siitä mitä oli sovittu labia jäänyt ompelematta ja kokenut alapäänsä menneen pilalle Labiakorjaus PÄIKIssä, tyytyväinen Tyytyväinen saamaansa raskauden aikaiseen tukeen vauvan kanssa kaikki mennyt hyvin, imetys sujuu vauva tuntunut heti vahvemmin omalta uudelleen ei ikänä enää halua synnyttää
42 Potilas 5. II para, ed synnytys h.41+6, p.3890g imuveto 5v sitten,nyt ehdoton sektio toive 1.synnytys:kivunlievitys ei onnistunut, kätilöltä huono kohtelu, koki jääneensä yksin, imukuppi tuskainen Käynti äpkl lääkärin vastaanotolla h.25 ja SYPE-kätilön vo:lla h.30, ehdoton sektiotoive H.36 tulee sopimaan sektiosta Käyty vielä uudelleen edellinen synnytys läpi, mietitty tulevaa synnytystä ja millä edellytyksin voisi uskaltaa sen kohdata, teknisesti loistavat edellytykset Tarjottu käynnistystä sektion vaihtoehtona ja että jos kaikki kauhu jälleen toistuu voidaan sektioon siirtyä myös synnytyksen aikana, jää miettimään Kertaalleen s-posti yhteys Synnytys käynnistetty h.39, synnytys alateitse p.3990g täydellinen kokemus
43 Kuinka löytää synnytyspelkoiset? seulonta? W-deq (Wijma Delivery Expectancy/Experience Questionnaire) VAS (Visual Analogue Scale) suhtaudun pelkään synnytykseen äärimmäisen rauhallisin mielin paljon Jos seulotaan tai aktiivisesti etsitään, täytyy olla hoitoa tarjolla!
44 Miten synnytyspelkoisten hoito tulisi järjestää? varhainen toteaminen (seulonta) moniammatillinen yhteistyö: neuvola, kätilö, obstetrikko, psykologi, psykiatri, varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntija ensisynnyttäjien ohjaus jo neuvolasta Nyytti-ryhmään SYPE-pkl:lla yksilöllinen arviointi ja hoito sekä synnytyksen suunnittelu päätös synnytystavasta loppuraskaudessa yhteistyössä potilaan ja obstetrikon välillä jos synnytyspelko ei ole hoitunut raskauden aikana, SYPE-sektio on lääketieteellisesti perusteltu ketään ei tule pakottaa synnyttämään alateitse synnytys on tärkeä hoitaa hyvin, erityishuomio synnytyspelkoisen synnyttäjän tukemiseen masennuksen ja traumatisoitumisen tunnistaminen sekä hoito varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen synnytyspelon ehkäisy hyvällä synnytysten hoidolla ja jälkihoidolla
45 Ja lopuksi Hyvä muistaa, että Tärkeintä on potilaan kuuleminen sekä tukeminen synnytysopillisen arvion ohella!!! SYPE-sektiota ei pidä nähdä tappiona ainakaan asianmukaisen hoidon jälkeen Älä pakota vaan tee alatiesynnytyksestä houkuttelevampi Tavoitteena hyvä synnytyskokemus synnytystavasta riippumatta
46 KIITOS!
Synnytyspelko HY Neuvolatyökoulutuspäivä. LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Synnytyspelko 19.4.2016 HY Neuvolatyökoulutuspäivä LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Esityksen rakenne Mitä on synnytyspelko? Mitä pelon taustalla? Miten hoitaa synnytyspelkoa?
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotSynnytyksessä traumatisoituminen
Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotPotilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotSynnytyspelko. Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN
Hanna Rouhe ja Terhi Saisto NÄIN HOIDAN varjostaa joka kymmenettä raskautta, ja se on suunnitellun keisarileikkauksen yleisimpiä syitä. Synnytyspelon taustalta löytyy psyykkistä sairastavuutta, väkivaltaa
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotSynnytyspelon taustatekijät ja hoitotulokset tutkimuksen valossa
tieteessä Terhi Saisto dosentti, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri terhi.saisto@hus.fi Hanna Rouhe LL, erikoistuva lääkäri HYKS Naistentaudit ja synnytykset, Jorvin sairaala
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotKun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Saisto, Terhi.
https://helda.helsinki.fi Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta Saisto, Terhi 2016 Saisto, T & Rouhe, H 2016, ' Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta ', Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 25-32,
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotSynnytyspelko. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Evl Elina Juuma
Synnytyspelko Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Evl Elina Juuma Esityksen rakenne Yleistä synnytyspelosta Mikä synnytyksessä pelottaa? Synnytyspelon hoito Synnytyspelon hoito-erikoissairaanhoito Lähteet Yleistä
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotSynnytyspelot ja niiden hoitaminen
Raskaus ja psyyke Synnytyspelot ja niiden hoitaminen Terhi Saisto Synnytyspelko varjostaa noin joka kymmenettä raskautta. Se altistaa raskaus-, synnytysja lapsivuodeajan komplikaatioille ja ennen kaikkea
LisätiedotMASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus
MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;
LisätiedotTurvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä
Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotDiginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen
Diginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m
LisätiedotUSKALLANKO SYNNYTTÄÄ
Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti
LisätiedotMaahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala
Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotSynnytyspelon hoito neuvolassa
Katsaus tieteessä Terhi Saisto synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri, synnytys- ja naistentautiopin dosentti HYKS, naistentaudit ja synnytykset, Jorvin sairaala terhi.saisto@hus.fi
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotRASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015
RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen
LisätiedotSynnytyskeskustelu EPSHP malli
Synnytyskeskustelu EPSHP malli Riikka Västi Kätilö, TtM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 27.9.2013 Kuka olen? Näiden äiti Maanviljelijän
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotKrista Ahokas Marika Kauppinen ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELON HOIDOSTA
Krista Ahokas Marika Kauppinen ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELON HOIDOSTA Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö OJ SXXFA07 22.11.2010 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotAvoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti
Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotSeksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta
Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotIsyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä
Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotYLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008
YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008 LK Johanna Peussa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 2/2010 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos PEUSSA
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
Lisätiedot