Synnytyspelko HY Neuvolatyökoulutuspäivä. LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Transkriptio

1 Synnytyspelko HY Neuvolatyökoulutuspäivä LT Hanna Rouhe Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

2 Esityksen rakenne Mitä on synnytyspelko? Mitä pelon taustalla? Miten hoitaa synnytyspelkoa? Synnytyspelko ja synnytys Synnytystrauma

3 Mitä synnytyspelko on? synnytykseen liittyvät mielikuvat ja ajatukset kuormittavat kohtuuttomasti arkea pelko aiheuttaa ahdistuneisuutta pelko estää normaalin synnytykseen ja vanhemmuuteen valmentautumisen Lievä pelko Foobinen pelko

4 Historiaa Ei juuri puhuttu ennen 90-lukua Sektioindikaationa O33.9 Pelvis angusta relativa välissä hetki O99.3 O99.80 Horror partus vasta v.1998 Kiinnostus synnytyspelkoa kohtaan alkoi herätä 1990-l o Nyytti-projekti 1996 Saisto T, Halmesmäki E, Toivanen R, Nurmi JE 2000-luvun alussa sektioiden määrä maailmalla hurjassa nousussa o Pohjoismaissa SYPE-sektio vs. Muualla CS on maternal request

5 Sektiotoive = synnytyspelko? Suomessa lähes aina kyllä Muualla maailmassa ei aina (esim Turkki, Brasilia) o sektioprosentti paikoin jopa 90% o kuka valitsee? Synnytyslääkäreiden asenteet huolestuttavia (Arican et al; Arch Gynecol Obstet 2011) o trendi? mukavuussektiot o Uskomukset, kulttuuriin liittyvät asiat

6 Kuka toivoo sektiota? Saisto et al Obstet Gynecol 1999, Hildingson et al, BJOG 2002, Fuglenes et al ACTA 2012, Kringeland et al Scand J Public Health 2009 usein voimakas synnytyspelko useammin uudelleensynnyttäjät kuin ensisynnyttäjät o taustalla negatiivinen synnytyskokemus o usealla imukuppisynnytys tai kiireellinen sektio o ensisynnyttäjillä kivunpelko ja kontrollin menettämisen pelko tai pelko repeämistä muut: sairaalakammo, masennus sekä paniikkihäiriö, ikä >35 v, tupakointi, aiemmat aap:t, huono sosiaalinen tuki

7 Saako valita synnytystapansa? Italiassa laki v. 1995: 4% sektioista äidin toiveen vuoksi v. 1996, nyt jopa yli 20% (sektio% 40%) Brasiliassa jopa 85% sektiofrekvenssi - kuka valitsee? Hong Kong 1992: ei sektioita ilman lääketieteellistä indikaatiota FIGO 1999: sektion tekeminen ilman lääketieteellistä indikaatiota ei ole eettisesti perusteltua Britanniassa NICE guidelines puoltaa : Jos sektiotoive ei väisty asianmukaisella informoinnilla ja tuella, sektio tulee tehdä (Turner M/Rouhe H YES/NO debate BMJ 11/2011)

8 Synnytyspelon esiintyvyys Suomessa v.2011 (THL) Synnytyspelkodiagnoosin raskauden tai synnytyksen aikana saaneista synnytti synnytyspelon vuoksi sektiolla koko Suomessa 25,9%, HYKS:ssä 29,1% (NKL 30,1%, KOS 37,7%, Jorvi 18,5%) V tehtiin synnytyspelon vuoksi sektio 1,1%:lle synnyttäjistä (0,2%-3,5%) (Rouhe et al Duodecim 2007)

9 Miksi synnytyspelon hoito on tärkeää? Synnytyspelko on yleistä joka kymmenes odottaja Suonio 1993, Waldenströn 2006, Nieminen 2012, Rouhe 2012 Pelon hoitaminen on inhimillistä Jos synnytyspelkoa ei hoideta, joudutaan tekemään enemmän sektioita, ja komplikaatiot lisääntyvät Ryding 1993, Rouhe 2013 Pelokkaan synnyttäjän synnytyksen hoitaminen on vaikeaa ja riskialtista Synnytyksessä traumatisoitumisen riski kasvaa Wijma 1997, Söderqvist 2006, Ayers 2008) Hyvällä synnytyspelon hoidolla pelkopotilaan mieli vapautetaan olennaiseen eli synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumiseen Brodén 2006

10 Mitä synnytyksessä pelätään? Kipu Hallinnan/ kontrollin menetys Pelko omasta vaurioitumisesta, kuolemanpelko Oman toiminnan vaikutus Mielenterveyden järkkymistä Yksinjäämisen pelko - ettei tule kuulluksi toiveineen ja avuntarpeineen Epävarmuus tulevasta vanhemmuudesta Aiemman trauman toistumisen pelko

11 Luottamuspula suuri osa peloista liittyy henkilökuntaan taustalla usein omia tai lähipiirin tai SoMe huonoja kokemuksia usein myös vahva epäluottamus omiin kykyihin ja voimavaroihin

12 Synnytyspelon taustaa sekä altistavia tekijöitä Areskog 1983, Sjögren 1997, Rouhe 2011, Ryding 1993, Sjögren 1997, Saisto 2001, Kringeland 2009, Laursen 2008,Heimstad 2006, Lukasse 2010 Kauhutarinat Sosiaalinen tuki Persoonallisuus Sosiaalinen tausta Kivun pelko Psykologinen tausta Synnytyspelko Mielenterveyden häiriöt Hyväksikäyttö- ja väkivaltakokemukset Aiempi negatiivinen synnytyskokemus

13 Synnytyspelkoisten psyykkinen sairastavuus Rouhe et al BJOG synnytyspelkoista ja 5000 verrokkia (HYKS synnytyssairaalat vv ) 5-12 vuotta ennen ja jälkeen synnytyksen (vv ) THL: HILMO ja Syntymärekisteri KELA: Lääkerekisteri Synnytyspelkoisilla oli kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastavuutta kuin verrokeilla Psyykkinen sairastavuus yleistä 54% vs. 34% Raskauden aikana psyykelääkitys (3.7% SYPE:t vs. 1.1% verrokit)

14 Miten ja missä hoitaa?

15 Hoidon valinta pelon mukaan Permission kaikille raskaana oleville, lupa olla peloissaan/jännittää- neuvolatyö ja valmennus Limited Information- lievä pelko - erityissynnytysvalmennus- äitiyshuolto P E L K O Specific Suggestion keskivaikea-vaikea pelko- ryhmäpsykoedukaatio ja synnytyspelkopoliklinikka Intensive Therapy foobinen pelko psyykeongelmatterapeutti

16 Kuinka löytää synnytyspelkoiset? VAS (Visual Analogic Scale) seulonta neuvolassa suhtaudun synnytykseen rauhallisin mielin pelkään äärimmäisen paljon Jos >5, lisäkeskustelut ja tarvittaessa lähete SYPE-pkl Jos <5, vaikea pelko lähes täysin poissuljettu sensitiivisyys 98%, spesifisyys 67% (vaikea pelko) Rouhe et al BJOG 2009

17 Vaikeasta pelosta uskallus alatiesynnytykseen Tutkimus n Hoitomuoto Alatiesynnytys yritys Ryding lyhyt terapia x ,2% Sjögren obstetrinen ja psykologinen tuki Nerum Kriisiorientoitu terapia kätilöllä x ka 3.5 käyntiä Saisto intensiivi vs. perinteinen SYPE-hoito 50% 86% 62% Saisto Nyytti-ryhmä vs. SYPEpkl 87% vs. 77% Rouhe Nyytti-ryhmä vs. SYPEpkl(satunnaistettu) 88% vs. 67%

18 Synnytyspelon hoito HYKSissä Ensisijainen hoitopaikka on neuvola Neuvola voi tehdä lähetteen SYPE-poliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa o Ensisynnyttäjille Nyyttiryhmä o Kätilön (1h) ja/tai lääkärin (45min) vastaanotto o Uudelleensynnyttäjien kanssa edellisen synnytyksen läpikäynti o Anestesialääkärin konsultaatio kivunlievitysongelmissa o Psykiatrinen konsultaatio tarvittaessa Uusintakäynti loppuraskaudessa usein lääkärin vo:lle o Alatiesynnytyksen edellytysten arviointi o Synnytyksen käynnistäminen sektion vaihtoehtona Huolellinen kirjaaminen

19 Avuksi potilaan valmentautumiseen! Ja helpottaa myös auttajaa

20 Sektiotoiveeseen suhtautuminen Ei kielteistä eikä myönteistä kantaa ennen H36-38, mutta kirjataan o Alateitse ei pakoteta synnyttämään tärkeä tieto heti ensikäynnillä Asiallinen tieto riskeistä - välittömät komplikaatiot (Hall 1999, Farchi 2010) - kotona pärjääminen - vaikutuksen myöhempiin raskauksiin (Gillian 2006) - vaikutus syntyvään lapseen (Sinha 2011, Kamath 2009) Alatiesynnytyksen houkuttelevuuden lisääminen ei pitäisi keskittyä pelottelemaan sektion riskeillä Potilaan oman työskentelyn motivoiminen ja edellyttäminen

21 Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen Psykologi Riikka Toivanen, Psyk prof Klaas Wijma Vastaanottotilanteeseen latautuu valtavasti erilaisia toiveita ja pelkoja Epäluottamus omiin kykyihin = hyvin stressaava kokemus Epävarmuus lapsesta, kipu ja fyysiset riskit johtavat epävarmuuteen ja turvattomuuteen

22 Kohtaaminen jatkuu Tärkeä on luoda positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa potilas pääsee sopivaan tunnetilaan pystyäkseen kertomaan tunteistaan avoimesti ja ottamaan vastaan tietoa ja tukea.

23 Sietoikkuna eli optimaalinen vireystila Ylivireys Kiihtymys Optimaalinen taso Sietoikkuna Alivireys (Ogden ja Minton, 2000)

24 Psykoedukaatio Synnytyspelkoisilla on negatiivinen mielikuva synnytyksen tapahtumista Kielteisen mielikuvan muuttaminen (psykoedukaatio) Pitäisi saada synnyttäjä tuntemaan, että ei ole liian suurta uhkaa Synnytyksen näkeminen uhan sijasta haasteena, vaarattomana, jopa positiivisena

25 Potilasta helpottavia osatekijöitä Ennustaminen: kun tietää, milloin ja miten asioita tapahtuu keino: informaatio Kontrolli: kun tietää, että voi jollain tavoin kontrolloida, stressi vähenee keino: rentoutuminen, luottamus oman kehon toimintaan K.Wijma ISPOG 2010 International Society of Psychosomatics in Obstetrics and gynecology Sosiaalinen tuki: stressiä sietää paremmin, kun saa tukea Selviytyminen: mihin voi itse vaikuttaa

26 Nyytti-ryhmä kuuden ensisynnyttäjän ryhmä 6 x raskauden aikana ja 1x 1-3kk synnytyksen jälkeen vauvojen kanssa 2h kerrallaan: ohjattua keskustelua + 30min ohjattua rentoutusta hoidollinen ryhmä, psykologi ohjaajana Synnytä rentoutuneena CD

27 Sessio Aihe (90min) Rentoutus Mukan a 1 Infoa SYPE:stä, ryhmäterapiasta ja rentoutuksen vaikutuksista 2 Synnytyksen aiheuttamien tunteiden info ja normalisoiminen 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti terapeutti 3 Sairaalarutiinit, synnytysprosessi ja kivunlievitys 4 Perheen synty, parisuhteen muutokset, vanhemmaksi kasvaminen 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti +kätilö terapeutti+ puoliso 5 Äidiksi tuleminen, lapsivuodemasennus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 6 Synnytykseen valmistautumisen viimeistely, synnytyssuunnitelma 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 7 Vauvatapaaminen, synnytyskokemus, trauma ja masennus oireiden tunnistus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti

28 Satunnaistetun tutkimuksen tuloksia Nyyttiryhmästä

29 Synnytystapa n=371 Rouhe BJOG Caesarean section Vacuum extraction Spontaneus vaginal delivery Intervention group Control group

30 Lisää nyyttiryhmän eduksi Saisto 2006, Rouhe 2013, Rouhe 2014, Rouhe 2015 Vuoto 400ml (range ) vs. 450ml (range ), p.0.02 synnytystyytyväisyys (>75 percentile of DSS eli erittäin tyytyväiset), 36% vs. 23% p.0.04 Synnytykset nopeampia Negatiivinen/pelottava synnytyskokemus (W-DEQ B), mean SD 63 vs. 74, p Varhainen vuorovaikutus (MAMA), mean SD 38.1 vs p Synnytyksen jälkeiset masennusoireet (EPDS) 6.4 vs. 8.0 p.0.04 Ryhmähoidon aiheuttamat lisäkustannukset säästettiin synnytyskustannuksissa

31 Masennusoireiden muutos ryhmähoidon aikana 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 Intervention group Control group 6,5 6,0 5,5 5,0 Middle pregnancy Late pregnancy 3 months postnatal

32 Traumaoireiden esiintyvyys synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä A criteria (stressor) 66 B criteria (intrusion) 71 C criteria (avoidance/numbing) 82 D criteria (overactivity) 84 Number of patients n=201 ABCD criteria fulfilled PTSD kriteerit täyttyivät 11% synnyttäjistä eikä ryhmien välillä ollut eroa ( normaali väestössä PTSD esiintyvyys 1-2%)

33 Synnytyspelko ja synnytys

34 Miten ahdistuneisuus vaikuttaa raskauteen?kurki 2000, Chung 2001, Bonari 2004, Andersson 2004, Larsson 2004 Riski kasvanut tiettyihin raskauskomplikaatioihin o Ennenaikaisuus o Pieni syntymäpaino o Raskausmyrkytys Mielenterveyden häiriöiden yhteydestä raskauskomplikaatioihin ristiriitaisia tuloksia Enemmän raskauden aikaisia fyysisiä oireita, enemmän päivystyskäyntejä

35 Raskaudenaikaisen ahdistuksen vaikutus syntyvään lapseen Field 2003, McMahon 2013, Buss 2010 Heikompi univalve-rytmi vastasyntyneenä Vaikeampi temperamentti 4kk iässä Alentunut aivojen harmaan aineen volyymi 6-9-vuotiaana yhdistetty raskauden aikaiseen ahdistukseen

36 Näkyykö hoitamaton pelko synnytyssalissa?

37 Lisääntynyt riski päivystyssektioon o Indikaationa asfyksia ja pysähtynyt synnytys Imukuppisynnytyksen riski ylös Ryding 1998, Rouhe 2013

38 Synnytyspelkoisen synnytyksen hoito SYPE-pkl:lla kirjataan huolellisesti pelon aiheet ja toiveet o HUOM! Toivelista ei ole vaatimuslista Hoidon ja tehtyjen sopimusten avulla synnyttäjä uskaltautuu kohtaamaan pelkonsa Erittäin tärkeä on pitää kiinni tehdyistä sopimuksista, esim. ponnistusvaiheessa jopa obstetrisesti ylimitoitettu kivunhoito Sopimukset eivät epärealistisia ja ottavat aina huomioon sen mahdollisuuden, että kaikki ei obstetriikassa mene suunnitelmien mukaan Henkinen tuki ja läsnäolo synnytyksen aikana erityisen tärkeää.myös leikkaussalin puolella

39 Mitä jos kaikki ei mennytkään putkeen

40 Miten tunnistaa potentiaalit traumatisoitujat? Seulonta lapsivuodeosastolla =synnytyskokemus VAS Esim. Millaisena koit synnytyksesi? VAS 1=erittäin negatiivinen, 10=erittäin positiivinen Ohje tarjota keskustelutukea, jos pisteitä 1-5, tieto neuvolaan Kokemus VAS hyvä kysyä myös uudelleen jälkitarkastuksen yhteydessä PTSD oireita voisi myös kysyä neuvolassa 2-6vkoa synnytyksestä etenkin matalan VAS antaneilta poikkeuksellisen ulkopuolisesti synnytykseen suhtautujat ovat riskissä, samoin psyykkisesti sairaat tai aiemmin traumatisoituneet erityinen huomio

41 matala VAS 2012 matala VAS 2013 matala VAS 2015 keskiar vo 2012 keskiar vo 2013 keskiarv o 1-10/2014 keskiar vo 2015 vastaus- % 2012 vastaus -% 2013 vastaus- % 2015 NKL 5,6% 7,0% 5,8% 8,24 8,17 8,35 8,35 76,3% 82,9% 86,9% KOS 8,1% 8,7% 7,2% 8,10 8,10 8,06 8,18 65,5% 89,0% 89,2% JORVI 4,8% 5,5% 5,9% 8,44 8,34 8,38 8,33 89,9% 95,0% 96,2% HYKS Synnytyskokemus VAS PTSD kehittyy 1-2%:lle synnytyksen jälkeen (Wijma 1997, Söderqvist 2006, Stramrood 2011, Ayers 2008)

42 Jälkikeskustelu synnytyspuolella traumaattisen kokemuksen jälkeen tärkeä on tulla kuulluksi tapahtumien läpikäynti koettua tunnetta ei tule mitätöidä vaikka oikaisee väärinkäsityksiä tapahtumista Pahoittele potilaan kokemusta tunnista mahdollinen psyykkinen oireilu (masennus, traumahäiriö, ahdistuneisuus, psykoottisuus) ei tarvitse olla psykologinen osaaja - järjestä tarvittava jatkoapu

43 Miten voidaan vähentää traumatisoitumisriskiä synnytyksen yhteydessä? Tutkimusten mukaan äidit kokevat enemmän stressaavana synnytyksen, jossa saavat huonosti tukea kuin synnytyksen, jossa stressaavia tapahtumia Ayers 2008

44 Miten ehkäistä synnytyksestä traumatisoitumista? Hyvä psyyken hoito ennen raskautta ja raskauden aikana Synnytysvalmennus Synnytyspelon hoito Hyvä, turvallinen tuki synnytyksen aikana (puoliso ja henkilökunta) Päivystystoimenpiteisiin päädyttäessä on tärkeää säilyttää rauhallinen ilmapiiri ja informoida synnyttäjää asiallisesti Riittävä kivunhoito Antoisa jälkikeskustelu, tärkeää on kuulluksi tuleminen synnytyksen jälkeen

45 Mitä jäi mieleen! Synnytyspelon tausta on moniulotteinen ja se tulisi huomioida potilaiden hoidossa Tärkeää on tulla kuulluksi ja saada tukea sekä ymmärrystä Tarvitaan moniammatillista osaamista synnytyspelkoisten auttamiseksi Tavoitteena hyvä synnytyskokemus synnytystavasta riippumatta Vaikka pelko olisi hyvin hoidettu, tarvitaan synnytykseen tukea ja läsnäoloa! Hyvällä synnytyspelon ja synnytysten hoidolla emme vaikuta ainoastaan synnytystapaan vaan kokonaisvaltaisesti naisen ja koko perheen hyvinvointiin!

46 *** Raskaus on ikkuna naisen myöhempään terveyteen ***

47 KIITOS