ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELKORYHMÄSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELKORYHMÄSTÄ"

Transkriptio

1 ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSPELKORYHMÄSTÄ Henna Halme Satu Kekki Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Terveydenhoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 1. JOHDANTO SYNNYTYSPELKO Synnyttäjien kokemat pelot Synnytyspelolle altistavat tekijät Tuen merkitys synnytyspelossa Pelon oireet ja niiden hallinta rentoutuksen avulla SYNNYTYSPELON HOITO Synnytyspelon hoito ja hoidon tavoitteet Pelkopoliklinikka osana synnytyspelon hoitoa Keisarileikkaus synnytyspelon hoitona VERTAISRYHMÄTOIMINTA SYNNYTYSPELON HOIDOSSA Vertaisryhmän toiminta Vertaisryhmä hoitomuotona Vertaisryhmän ohjaajalta vaadittavat ominaisuudet TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineiston kerääminen Vertaisryhmän tapaamiset '7 TUTKIMUSTULOKSET Äitien kokemat synnytyspelot ja pelkoja helpottavia tekijöitä Äitien kokemuksia raskaudesta ja synnytyksestä Äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustuloksiin liittyvää pohdintaa LÄHTEET LIITE 1: tiedote terveydenhoitajille jaettavaksi LIITE 2: kirje kotiin LIITE 3: esitietolomake LIITE 5: arviointilomake LIITE 6: vertaisryhmätapaamiset LIITE 7: abstrahointikaaviot... 58

3 3 TIIVISTELMÄ Henna Halme ja Satu Kekki. Äitien kokemuksia synnytyspelkoryhmästä. Lahti, syksy 2007, 69 sivua, 24 liitesivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos, Terveydenhoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa äitien kokemuksia synnytyspelosta sekä heidän kokemuksiaan pelkoon vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena oli myös selvittää äitien kokemuksia raskaudesta ja synnytyksestä sekä saamastaan tuesta. Tavoitteena oli saada tietoa äitien kokemuksista vertaisryhmätoiminnasta synnytyspelon käsittelyssä, jotta äitiysneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat saisivat tietoa tukemaan työtään ja toimintaansa synnytyspelkoisen äidin kanssa. Nastolan äitiysneuvola oli mukana tutkimuksen toteutuksessa työelämän yhteistyökumppanin roolissa. Tutkimukseen osallistui kaksi Nastolan äitiysneuvolan asiakasta, jotka osallistuivat vertaisryhmätoimintaan. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla äidin täyttivät esitietolomakkeen, jossa kysyttiin taustatietoja sekä pelkoon ja edellisiin synnytyksiin liittyviä tietoja. Äitien saamaa tukea kartoitettiin samalla lomakkeella. Esitietolomake toimi pohjana ryhmien järjestämiselle sekä teemahaastattelurungon laatimiselle. Vertaisryhmiä ohjattiin syksyllä Haastattelut tehtiin keväällä 2007, jolloin äidit olivat jo synnyttäneet. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kesällä 2007 järjestettiin äideille ja heidän lapsilleen vauvatapaaminen, jossa äidit saivat keskustella synnytyksistään sekä vielä kerran tavata toisensa. Aineiston analyysissä nousi esille äitien kokemuksia synnytyspelosta sekä pelkoa helpottavista tekijöistä, äitien kokemuksia raskaudesta ja synnytyksestä sekä heidän saamastaan tuesta. Äidit pelkäsivät synnytyksessä mahdollisesti ilmaantuvia ongelmia, joita oli ollut edellisissä synnytyksissä. Äidit kertoivat, että raskauksiin ja synnytyksiin liittyi sekä positiivisia, että negatiivisia kokemuksia. Viimeisin synnytys koettiin kokonaisuutena myönteisemmin kuin aiemmat synnytykset. Äidit kokivat saaneensa tukea monilta tahoilta. Puoliso, vertaisryhmä sekä hoitohenkilökunta olivat kaikki tukeneet äitiä jollain tavalla. Tutkimukseen osallistuneiden äitien kokemuksien mukaan vertaisryhmätoiminta on hyödyllistä käsiteltäessä synnytyspelkoa. Taloudellisuutensa vuoksi vertaisryhmien edelleen kehittämiseen kannattaisi siis kiinnittää huomiota. Asiasanat: synnytys, pelot, vertaisryhmät, teemahaastattelu

4 ABSTRACT Henna Halme & Satu Kekki. Mothers experiences from a fear of childbirth support group. Lahti, autumn 2007, 69 pages, 24 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Health Care, Specialization in Health Care, Public Health Nurse. The aim of this study was to gather information about mothers experiences of fear of childbirth and their views of things that affect that fear. The thesis also examines mothers experiences of pregnancy and birth and the support they received during and after pregnancy. Also, the aim was to collect more information about childbirth fear and the use of support groups when treating this fear. The objective of the project was to help supply public health nurses working in pre-natal clinics with more tools for working with mothers who fear childbirth. The study was carried out in co-operation with the Nastola pre-natal clinic. Two mothers from the pre-natal clinic participated in the fear of childbirth support group. The mothers filled a questionnaire during their first time visit. This questionnaire included questions pertaining to background information as well as questions about their fears, their previous experiences of delivery and the support they were receiving. The questionnaire form was used in creating the outlines for the thematic interviews. The interviews were conducted in the spring of Thus, a qualitative method was used in this study. Furthermore, inductive content analysis was used to analyze the collected data. The questionnaire forms were also used in planning the support group sessions. The sessions took place in autumn of The last support group session was held in the summer of 2007, when the mothers, with their babies, got together for the last time. During the session the mothers were offered a chance to discuss their new experiences of labor and delivery. Content analysis revealed three different themes from the data. The themes were: mothers experiences of fear of childbirth and their views of how to ease that fear; mothers experiences of pregnancy and birth; and mothers experiences of the support they were receiving. The mothers were afraid of the same kind of complications happening that had happened during previous births. The mothers also expressed that they had both positive and negative experiences of pregnancy and birth. The latest experiences were more positive than the previous ones. They also mentioned that they received enough support from their spouses, the support group and from the nursing staff. The mothers who participated in the study felt that the support group sessions were useful in treatment of fear of childbirth. Due to the economical nature of support groups more effort should be put into developing them further. Key words: childbirth, fears, support groups, thematic interview

5 1. JOHDANTO Normaali täysaikainen synnytys tapahtuu raskausviikolla. Ensimmäiseksi vaiheeksi eli avautumisvaiheeksi kutsutaan vaihetta, jolloin kohdunsuu alkaa avautua ja supistuksia tulee säännöllisesti, alle 10 minuutin välein. Synnytyksen toinen vaihe eli ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on 10 cm auki eli täysin auki ja sikiön pää on laskeutunut lantion pohjalle. Lapsen synnyttyä kohtu supistuu nopeasti ja supistusten myötä irtoaa myös istukka. (Sariola & Haukkamaa 2004a, ) Synnytyspelko on nykyään melko yleistä hyvinvointivaltioissa, se on osana jopa joka viidennessä raskaudessa. Synnytyspelkoa sekä sen taustoja on kuitenkin tutkittu melko vähän (Saisto 2001, 10.) Synnytyspelosta kärsii yhä useampi äiti ja synnytyspelko vaikuttaa äidin koko elämään. Synnytyspelko ilmenee painajaisunina, ruumiillisina oireina sekä vaikeutena keskittyä työhön ja perhe-elämään. Ahdistuneisuus ja pelko voivat myös vaikuttaa raskauden ja synnytyksen kulkuun lisäten ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvun hidastuman ja hapenpuutteen riskiä ja siten kasvavaa riskiä päätyä päivystyskeisarileikkaukseen. (Saisto, Salmela-Aro, Nurmi, Könönen & Halmesmäki 2002, 642.) Raskaus ei ole sairaus, mutta sitä seurataan säännöllisin väliajoin äitiysneuvolassa, koska normaaliinkin raskauteen liittyy paljon niin fyysisiä kuin psyykkisiä muutoksia. (Sariola & Haukkamaa 2004b, 317.) Raskauden aikainen masentuneisuus ja ahdistuneisuus altistavat synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja vaikeuttavat äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä. Synnytyspelon hoidolla pyritään vähentämään raskaudenaikaista ahdistuneisuutta ja huonoa oloa, turhia keisarileikkauksia sekä lapsen ja äidin sairastavuutta. (Saisto ym. 2002, 642.) Joskus keisarileikkauspyyntö voi olla naisen viimeinen yritys kontrolloida synnytystilannetta, jos hänet jätetään yksin pelkonsa ja ahdistuksensa kanssa (Saisto 2001, 49.) Neuvolassa terveydenhoitajalla on hyvät mahdollisuudet auttaa synnytystä pelkäävää äitiä, koska hoitaja on usein raskaana olevaa naista lähinnä oleva hoitohenkilökunnan jäsen. Omalle tutulle neuvolan terveydenhoitajalle voi olla huomattavasti helpompi puhua kuin äitiyspoliklinikan vieraalle kätilölle.

6 Synnytyspelosta kärsivien äitien määrä kasvaa koko ajan, joten terveydenhoitajien synnytyspelkoon liittyvä tietotaito on keskeistä neuvolatyössä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja on tärkeässä osassa synnytyspelon hoidossa, sillä hoitaja tapaa äitiä säännöllisesti läpi raskauden. Terveydenhoitajan on mahdollista tehdä äidin voinnista arviota usean neuvolakäynnin perusteella. Terveydenhoitajan tulisi osata auttaa ja ohjata äitiä. Yksi tapa ohjaukseen voisi olla vertaisryhmätoiminta. Synnytyspelkoa sekä sen vaikutuksia naisen ja perheen elämään on tutkittu vähän. Tutkimuksen kohteeksi valittiin uudelleensynnyttäjät, sillä Metso kirjoittaa artikkelissaan (2007, 79), että uudelleensynnyttäjille ei ole missään tarjolla synnytyspelon hoitoon tarkoitettua vertaisryhmää. Tämän tutkimuksen avulla voidaan auttaa äitejä odottamaan synnytystä levollisin mielin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten äidit suhtautuvat synnytyspelon hoitoon vertaisryhmien avulla. Tutkimus antaa myös tietoa siitä, kokevatko äidit saavansa apua vertaisryhmistä osana synnytyspelon hoitoa sekä millaista apua he kokevat niistä saavansa.

7 7 2. SYNNYTYSPELKO 2.1 Synnyttäjien kokemat pelot Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että teollistuneissa maissa synnyttäjistä noin 20 % pelkää synnytystä. Heistä 6-10 % pelkää niin paljon, että pelko varjostaa jollain tavalla raskauden jokaista päivää (Saisto 2001, 10). Synnytyspelkoa hävetään ja siitä on vaikea puhua, eivätkä äiditkään aina tunnista synnytyspelkoon liittyviä tunteitaan. Synnytyspelko naamioituukin helposti huonoksi oloksi tai muiksi fyysisiksi oireiksi raskauden aikana. Synnytyspelosta kärsivien äitien on todettu tekevän enemmän neuvola- ja äitiyspoliklinikkakäyntejä epämääräisten kipujen ja tuntemusten vuoksi. Nämä äidit ovat myös useammin sairaslomalla. Synnytyspelon tehokkaaseen tunnistamiseen tulee siis kiinnittää huomiota, koska kyse ei ole pelkästään lapsen turvallisesta maailmaan saattamisesta, vaan synnytys on myös naisen elämän tärkeimpiä, pelottavampia ja kivuliaimpia kokemuksia, jonka yhä parempaan kokonaisvaltaiseen hoitoon tulee pyrkiä. (Saisto 2000, ) Yleisimmin synnytyksessä pelätään kipua, avuttomuutta, omien voimien ja itsehallinnan menettämistä, omaa huonoa synnytystekniikkaa, toimenpiteitä, yhteistyökyvyttömyyttä sekä huonoa kohtelua hoitohenkilökunnalta. Harvinaisempaa sen sijaan on pelko oman kehon vahingoittumisesta, mielenterveyden järkkymisestä tai kuolemasta. (Saisto 2000, 1484.) Eräs pelkoa aiheuttava tekijä on synnytyksen pitkä kesto. Se saattaa tulla naiselle yllätyksenä, silloin nainen saattaa kokea avuttomuutta sekä tilanteen hallinnan menettämisen tunnetta. (Wiklund, Edman, Larsson & Andolf 2006, 1229.) Tutkimuksien mukaan nainen kokee yhtä elämänsä kovimmista kivuista synnytyksen aikana. Suurin osa synnyttäjistä kuvaa synnytyskivun erittäin kovaksi tai sietämättömäksi. Monet suunnittelevat myös turvautuvansa kivunlievitykseen synnytyksen aikana. Kivun pelkoon liittyy usein ajatus siitä, että kivunlievitystä ei ole saatavilla, se annetaan väärään aikaan tai jopa evätään kokonaan. (Saisto 2000, 1484.) Saiston (2001, 21) mukaan avuttomuuden pelon syntyyn vaikuttavat useat tekijät. Synnyttäjä on saattanut kokea hylkäämistä tai hyväksikäyttöä esimerkiksi lapsuudessaan tai hänen aikaisemmat kontaktinsa sairaaloihin ja hoitohenkilökuntaan ovat olleet ikäviä.

8 8 Synnyttäjät pelkäävät joskus, että heidät jätetään yksin pitkäksi aikaa synnytyksen aikana. Äidit voivat ajatella, että heitä ei hoideta, jos he ovat vaativia. Synnytyksessä kasataan myös kohtuuttomia paineita omille harteille. Ajatellaan, että synnytyksessä ei saa huutaa eikä hermostua kätilölle tai omalle miehelle. (Saisto 2000, 1484.) Osa äideistä kokee vaikeana antaa henkilökunnan opastaa ja ohjata itseään synnytyksen aikana. Nämä äidit kuvittelevat, että heidän täytyy olla ikään kuin johtajina omassa synnytyksessään. Toisaalta synnyttäjät ovat usein terveitä, nuoria naisia eivätkä ole koskaan aikaisemmin joutuneet kosketuksiin sairaalamaailman kanssa, joka luo tuntemattoman pelkoa. (Anu Väisänen, henkilökohtainen tiedonanto ) Sairaalamaailmaan liittyvien pelkojen lisäksi synnytyksessä epäonnistuminen on yleinen synnytyspelon syy. Äidit pelkäävät usein tekevänsä jotain epäsopivaa synnytyksen aikana, joka vahingoittaa sikiötä. He pelkäävät usein sekä fyysistä että psyykkistä synnytyksestä suoriutumista. Aiempi synnytyskokemus tai sen puute ei vaikuta pelon esiintyvyyteen. (Saisto 2001, 21.) Synnytyspelko voi kohdistua myös toimenpiteeseen. Nöyryyttävät gynekologiset tutkimukset tai aiemmat toimenpiteet, kuten raskaudenkeskeytys, voivat aiheuttaa synnytyspelkoa (Saisto 2003, 4125). Äidit voivat pelätä myös synnytyksen aikana tehtäviä toimenpiteitä tai esimerkiksi piikkejä (Toivanen, Saisto, Salmela-Aro & Halmesmäki 2002, 4567). Synnytys on se tapahtuma, jossa tullaan vanhemmaksi. Yleensä raskaus ja synnytys ovat onnellisia tapahtumia naiselle, erityisesti ensisynnytys koetaan merkityksellisenä. (Wiklund ym. 2006, 1225). Osalle synnytyspelosta kärsivistä äideistä vanhemmaksi kasvaminen on pelon lähde. Tulevaisuus vauvan kanssa pelottaa ja synnytys koetaan sen kaiken kaoottisuuden alkuna. Hallitsemalla synnytystä nainen kuvittelee pystyvänsä hallitsemaan vanhemmuuttaan. Ihmisen persoonallisuus kehittyy tiettyjen kehitysvaiheiden kautta (lapsuus, murrosikä, itsenäistyminen, parisuhteessa eläminen, vanhemmuus jne.). Edellinen kehitysvaihe on aina käytävä läpi ennen kuin voi siirtyä seuraavaan ja täten erityisen nuoret tai toisaalta vanhat ensisynnyttäjät kuuluvat ryhmään, joilla vanhemmuuteen kypsyminen voi aiheuttaa vaikeuksia. (Saisto 2003, )

9 9 2.2 Synnytyspelolle altistavat tekijät Saisto (2000, 1484) on todennut, että selkeimmin synnytyspelolle altistava tekijä on aikaisempi keisarileikkaukseen päättynyt alatiesynnytysyritys. Aikaisemmassa synnytyksessä puutteelliseksi jäänyt kivunlievitys altistaa myös synnytyspelolle seuraavassa raskaudessa. Nämä tekijät ennustavat myös keisarileikkauspyyntöä seuraavassa raskaudessa (Saisto & Halmesmäki 2003a, 201). On myös todettu, että synnytyksen toisen vaiheen tapahtumien kululla on merkittävä vaikutus perheen kokoon ja siihen, minkälaiset muistot synnytyksestä jäävät (Operatiivisen synnytyksen seuraukset 2004, 786). Keisarileikkaus sekä alatiesynnytys, jota avustetaan instrumenteilla, ovat operatiivisia synnytyksiä (Roberts, Algert, Carnegie & Peat 2002, 115). Operatiivinen synnytys voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa posttraumaattisen stressireaktion, jonka oireena ovat ahdistuneisuus, unihäiriöt, tunteiden turtuminen sekä ahdistavaan tapahtumaan liittyvät muistikuvat (flash-backs) ja pyrkimys välttää vastaavia tilanteita (Saisto 2003, 4127). Operatiivista synnytystä ei kuitenkaan aina voida lapsen tai äidin terveyden vuoksi välttää, joten äitien tiedon lisäämiseen, synnytyksen jälkihoitoon sekä luonnollisen synnytyksen mahdollisuuteen seuraavassa raskaudessa tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. (Saisto 2001, 58.) Naiset, joilla on psyykkisiä ongelmia, pelkäävät synnytystä useammin, kuin muut naiset. Äidin masennus ja ahdistus ovat esimerkkejä psyykkisistä ongelmista, jotka vaikuttavat synnytyspelon esiintyvyyteen. (Alder, Fink, Bitzer, Hösli & Holtzgreve 2007, 201.) Lähestyvä synnytys voi nostaa esiin muita käsittelemättömiä pelkoja. Peloista puhuminen on tärkeää, koska taustalla voi olla muutakin kuin synnytyspelko. Pelkoja käsittelemällä äidin on mahdollista tunnistaa pelkonsa, aina äiti ei pelkää synnytystä, vaan jokin muu pelko naamioituu synnytyspeloksi. (Nerum, Halvorsen, Sorlie & Oian 2006, 222.) Aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että raskaudenaikainen ahdistuneisuus ja pelokkuus riippuvat naisen iästä, koulutuksesta, synnyttäneisyydestä sekä siviilisäädystä. Sosioekonominen asema, persoonallisuus ja terveydentila vaikuttavat myös pelon esiintymiseen. (Rutanen 2000, 1473). Ulkomailla on todettu, että tiedon puute ja sen vaikea saatavuus voivat vaikuttaa synnytyspelon syntyyn. Suomessa synnytystietoutta

10 10 on kuitenkin hyvin saatavilla kattavan neuvolajärjestelmän kautta. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on lisäksi jatkuvasti nousussa ja nuorten synnyttäjien osuus pieni, joten yksinomaan edellä mainitut seikat eivät selitä synnytyspelon esiintyvyyttä Suomessa. (Saisto 2001, 50.) 2.3 Tuen merkitys synnytyspelossa Sosiaalinen tuki tarkoittaa yksilön saamaa tukea sekä tukea antavaa ihmissuhdetta. Sosiaalisella verkostolla tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, joista yksilö saa henkistä tukea, palveluja, tietoja sekä uusia ihmissuhteita. (Seikkula 1994, 16 17). Sosiaalisista ihmissuhteista puhutaan, kun vuorovaikutus ihmisten kesken on toistuvaa ja vastavuoroista sekä suhteelle on odotuksia. (Laine 2005, 140.) Lääketieteessä sosiaalinen tuki voidaan määritellä sellaiseksi sosiaalisissa suhteissa syntyväksi vuorovaikutustekijäksi, jolla on myönteinen vaikutus psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen (Heikkinen 2003). On todettu, että äitien saama tuki vaikuttaa synnytyspelkoon. Erityisesti tuen puute yhdistettynä muihin ongelmiin, kuten taloudellisiin ongelmiin, ennusti synnytyspelon esiintyvyyttä. (Saisto, 2003, 4125.) Miehen antaman tuen ja mielenkiinnon puute raskauden aikana vaikuttaa äidin mielikuviin miehestä isänä. Äidit voivat ajatella, että mieheltä ei saa tukea lapsen syntymän jälkeenkään. Tämä voi olla myös synnytyspelon taustalla. (Sieber, Germann, Barbir & Ehlert 2006, 1205.) Sosiaalista tukea on luonnehdittu puskuriksi, joka suojaa yksilöä liiallista stressiä vastaan (Seikkula 1994, 26). On todettu, että äitien saama tuki vaikuttaa synnytyspelkoon. Erityisesti sosiaalisen tuen puute yhdistettynä muihin ongelmiin, kuten taloudellisiin ongelmiin, ennusti synnytyspelon esiintyvyyttä. (Saisto, 2003, 4125.) Sosiaalinen verkosto voi tarjota tukea paljon tai jopa kuluttaa ihmisen voimavaroja. Henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yksilön kykyyn vastaanottaa tukea. Laajemmat kulttuuriset tekijät eivät vaikuta yhtä suuresti, ihmiset solmivat sosiaalisia suhteita ympäri maailman. (Heikkinen 2003.) Yksilölle muodostunut positiivinen käsitys ihmisistä, joiden kanssa hän on yhteistyössä, auttaa myös muodostamaan positiivisen

11 11 käsityksen itsestään. Tällöin hänen on helpompaa tuntea olonsa turvalliseksi sekä luottavaiseksi ihmisten seurassa. (Laine 2005, 142.) Saiston omassa tutkimuksessa todettiin, että synnytyspelkoon vaikuttavat myös naisen henkilökohtaiset ominaisuudet sekä sosiaalinen tukiverkko. Henkilökohtaisista ominaisuuksista yleinen ahdistuneisuus, matala itsetunto sekä masennus ennustivat selvimmin synnytyspelkoa. (Saisto 2001, 50.) Tärkeimmät psykologiset synnytyspelkoa ehkäisevät ulkoiset tekijät ovat lapsen toivottavuus, hyvä parisuhde, isän antama tuki ja neuvolan antama synnytysvalmennus, johon molempien vanhempien tulisi osallistua (Räsänen 2005). Saisto totesi, että kumppanin vointi vaikutti myös synnytyspelkoon. Synnytyspelosta kärsivien kumppanit olivat useimmiten tyytymättömiä elämäänsä ja parisuhteeseensa. He voivat myös psyykkisesti huonosti ja olivat useammin masentuneita. (Saisto 2001, 51.) Myös naisen oma kokemus epätyydyttävästä parisuhteesta vaikutti lisäävästi synnytyspelkoon (Heimstad, Dahloe, Laache, Skogvoll & Schei 2006, 438). Synnytyksessä kätilö on läsnä yhdessä naisen elämän tärkeimmistä tapahtumista. Kätilön suhde äitiin on osana muodostamassa mielikuvaa synnytyksestä. Äidit arvostavat sitä, että kätilö ymmärtää ja kunnioittaa äitien voimavaroja sekä omia taitojaan. Kätilön läsnäolo ja rauhallisuus tuovat turvallisuuden tunteen. Kätilö voi auttaa äitiä kohtaamaan synnytyksen ilman pelkoa ja kannustaa luottamaan omaan kehoon ja sen viesteihin. Taitava kätilö antaa äidille luvan kertoa tuntemuksistaan ja toiveistaan, mutta osaa ottaa tilanteen haltuun tarvittaessa. (Lundgren 2004, 368, 370.) Kun vuorovaikutus on rakentavaa, kaikki osapuolet voivat olla vapaasti, he voivat luottaa toisiinsa. Silloin tietää, että ei tule loukatuksi, vaan saa tukea ja kannustusta parempaan suoritukseen. (Ojala & Uutela 1993.) 2.4 Pelon oireet ja niiden hallinta rentoutuksen avulla Yksi ihmisen perustunteista on pelko, jonka ensisijainen tehtävä on suojella meitä vaaroilta. Pelkoja, joihin liittyy pienikin vaaran mahdollisuus, on ulkopuolisen helpompi ymmärtää. Pelkoihin liittyy myös usein muisti- ja mielikuvia aikaisemmasta pelottavas-

12 12 ta tapahtumasta. Välttämiskäyttäytyminen on pelkäävälle ihmiselle tyypillistä, mutta se vain edesauttaa pelon säilymistä, sillä vain uusien positiivisten kokemusten myötä pelko voi helpottaa. (Toskala 1997, 16, 31, 34.) Ihmisen joutuessa pelottavaan tilanteeseen keskittymiskyky huononee, pelkoon keskitytään enemmän, jolloin huoli ja pelko vain lisääntyvät. On huomattu, että naiset, jotka pelkäävät synnytystä kokevat synnytyksen negatiivisemmin kuin muut naiset. (Alehagen, Wijma & Wijma 2006, 56.) Synnytyspelko voidaan nähdä ahdistusoireena tai foobisena pelkona, ehkä myös raskauden aikaisen hoitamattoman masennuksen yhtenä oireena. Synnytyspelkoisen on vaikea keskittyä työhön, parisuhde on usein koetuksella ja fyysiset oireet ja painajaisunet ovat tavallisia. (Saisto 2003, 4125.) Nainen, joka pelkää synnytystä kärsii stressistä jopa koko raskauden ajan. Tällainen jatkuva pelko voidaan havaita myös naisen hiuksista. Tätä on tutkittu vasta vähän, mutta on huomattu, että naisen jatkuva stressi nostaa kortisoli tasoa hiuksissa, tämä voidaan havaita hiuksia tutkittaessa. (Kalra, Einarson, Karaskov, Van Uum & Koren 2007, E106.) Pelon kohteen ajattelu saa aikaan yleensä ahdistavan tunteen, johon liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita (Toskala 1997, 38). Fyysisiä oireita voivat olla muun muassa sydämentykytys, vapina, huimaus, hikoilu, pahoinvointi, tukehtumisen tunne, vatsatuntemukset, äänenvärinä sekä punastelu (Kunnamo ym. 2006, 1206). Epätodellisuuden tunne sekä hulluksi tulemisen tai itsehallinnan menettämisen pelko ovat ahdistavan tunteen yhteydessä esiintyviä psyykkisiä oireita. (Bourne 1999, 4). Pelkoa voidaan hallita erilaisilla syvärentoutus menetelmillä, joita ovat muun muassa mielikuvaharjoittelu sekä lihasrentoutus. Syvärentoutuminen on fysiologinen tila, jossa elimistö reagoi täysin päinvastoin kuin esimerkiksi paniikkikohtauksessa. Rentoutumisen aikana sydämensyke ja hengitys hidastuvat, verenpaine laskee ja lihasjännitys pienenee. Mielikuvaharjoittelussa pelottava asia kohdataan askel askeleelta. Mielikuvaharjoittelun avulla tilannetta voidaan harjoitella etukäteen eikä asiakas joudu pelottavaan tilanteeseen kylmiltään. Mielikuvaharjoittelun onnistuminen vaatii hyvän rentoutumisen. Lihasrentoutuksessa lihas rentoutetaan jännittämällä sitä ensin muutaman sekunnin ajan. (Bourne 1999, 57 62, ) Rentoutumisen on todettu helpottavan synnytyspelkoa, nopeuttavan synnytystä sekä vähentävän kivunlievityksen tarvetta synnytyksessä. Lihasjännitys laukeaa supistusten välillä helpommin ja palautuminen supistuksesta

13 13 nopeutuu. Rentoutumisharjoituksiin liittyvät mielikuvat vaikuttavat autonomiseen hermostoon ja niillä on mahdollista rauhoittaa ja vahvistaa itseään. Rentoutumista täytyy kuitenkin harjoitella raskauden aikana aktiivisesti, jotta siitä olisi synnytyksessä hyötyä. (Toivanen ym. 2002, 4569.)

14 14 3. SYNNYTYSPELON HOITO 3.1 Synnytyspelon hoito ja hoidon tavoitteet Synnytyspelon hoidon tavoitteena on auttaa naista hallitsemaan odotustaan ja synnytystään ja osoittaa hänen tunteitaan kunnioitettavan niin, että hän saamansa tuen avulla synnyttää normaalisti ja ottaa synnytyksen vastaan sellaisena kuin se on (Saisto 2000, 1485). Synnytyspelko johtaa usein keisarileikkaustoiveeseen. Synnytyspelkopoliklinikalle lähetetyistä asiakkaista kolme neljästä toivoi synnytystavaksi suunniteltua keisarileikkausta. (Saisto 2000, 1483.) Hoidon jälkeen kolme neljästä synnytti kuitenkin alateitse (Rouhe, Halmesmäki & Saisto 2007, 2482). On tutkittu, että keskustelu sekä ohjaus auttavat äitejä käsittelemään pelkojaan. Usein äidit sen jälkeen haluavat synnyttää alateitse, vaikka aiemmin he olivat toivoneet suunniteltua sektiota. (Nerum ym. 2006, 226.) Synnytyspelon hoito (Saisto 2000, 1485) on ennen kaikkea kuuntelemista. Kuuntelijalta vaaditaan hyvää kykyä ahdistuksen kohtaamiseksi; viha, itku ja paniikinomainen hätä sekä epätoivo kuuluvat keskusteluun tulevasta tai aikaisemmasta synnytyksestä. Äidin tunteita ei saa väheksyä tai pyrkiä poistamaan. Pelosta puhuminen voi olla hyvin vaikeaa, eikä sen käsittelyä voi siirtää myöhemmäksi, vaan asiaan on hyvä puuttua heti sen tultua ilmi. Neuvolassa tulisi ottaa rohkeasti synnytyspelko puheeksi. Synnytyspelko, johon ei ole puututtu on huono lähtökohta tulevalle synnytykselle. Voimakasta synnytyspelkoa olisi hyvä käsitellä viimeistään 30. raskausviikolla. (Uotila 2007.) Synnytyspelon hoito on tuloksellista, kun se aloitetaan riittävän varhain. Potilas toivoo usein suunniteltua keisarileikkausta ja hänelle on hyvä korostaa, että perheelle etsitään yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa paras tapa synnyttää Vankka hoitosuhde vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tehtäviin sopimuksiin. Synnytys pyritään mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan etukäteen, jonka on havaittu lisäävän uskallusta synnyttää alateitse ja

15 15 luottamusta hyvään hoitoon. Henkilökunta sitoutuu tehtyyn suunnitelmaan, ja näin synnyttäjä voi tulla sairaalaan rauhallisena ja luottavaisena. (Saisto 2000, ) 3.2 Pelkopoliklinikka osana synnytyspelon hoitoa Synnytyspelkopoliklinikkatoiminta aloitettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Poliklinikoilla pelkoa hoidetaan erilaisin menetelmin, kuten keskusteluin sekä psyko- tai ryhmäterapian avulla. Pohjoismaissa synnytyspelon käsite ja hoito ovat vakiintuneet, sen sijaan muissa länsimaissa on käytössä yhä termi äidin pyynnöstä tehtävä keisarileikkaus, jonka takana on kuitenkin useimmiten synnytyspelko. (Rouhe ym. 2007, 2481). Synnytyspelkopoliklinikalla odottavalla äidillä on mahdollisuus päästä kätilön tai lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla pelkoa puretaan keskustellen. Odottava äiti saa tietoa esimerkiksi alatiesynnytyksen ja keisarileikkauksen eduista ja riskeistä sekä kivunlievityksestä. Synnytyspelkopoliklinikalla odottava äiti saa kertoa pelostaan ja kysyä kaikkea mahdollista synnytykseen liittyvää. Ammattilaisilta hän saa juuri kyseisen sairaalan synnytystoimintaan ja kysymyksiinsä ajan tasalla olevat vastaukset. (Synnytyspelko 2006.) Päijät-Hämeen keskussairaalassa synnytyspelkopoliklinikalle pääsee neuvolan lähetteellä. Ensimmäinen aika annetaan aina mieluiten synnytyspelkoon perehtyneelle lääkärille. Tällä käynnillä tutkitaan tarkasti onko alatiesynnytykselle jotain fyysisiä esteitä, kuten ahdas lantio tai suurikokoinen sikiö. Niille äideille, joille esimerkiksi sikiön koko on suurin pelkoa aiheuttava tekijä, tämä saattaa olla ainoa tarvittava käynti pelkopoliklinikalla. Lääkärintarkastuksen jälkeen yleensä äidille kuitenkin annetaan keskusteluaika synnytyspelkokätilölle, jonka kanssa pelkoa lähdetään purkamaan. Kätilökeskustelun sisältö riippuu paljon synnyttäjästä itsestään. Uudelleensynnyttäjän kanssa käydään usein edellinen synnytys kohta kohdalta läpi ja selitetään esimerkiksi, miksi joitakin toimenpiteitä on tehty. Ensisynnyttäjän kanssa kätilö kiertää synnytysosaston tiloja ja kertoo huoneissa näkyvien koneiden ja tavaroiden käyttötarkoituksia. Tämän jälkeen lähdetään purkamaan pelkoa keskustelun avulla. (Anu Väisänen, henkilökohtainen tiedonanto )

16 Keisarileikkaus synnytyspelon hoitona Toisinaan synnytyspelon hoidossa ei saada toivottua tulosta tai pelko tulee ilmi niin myöhään, että äidille on tehtävä keisarileikkaus. Tämä toimenpide ei kuitenkaan hoida synnytyspelkoa vaan siirtää pelon seuraavan raskauteen. Keisarileikkausta tulisikin pitää viimeisenä vaihtoehtona ja siihen tulisi päätyä vain synnytyspelon kunnollisen tutkimisen ja hoitoyrityksen jälkeen. (Saisto 2000, 1487.) Tehokkaalla synnytyspelon hoidolla äiti usein haluaa yrittää alatiesynnytystä. Joskus äiti haluaa kuitenkin synnyttää keisarileikkauksella, tällöin on mahdollista, että pelkoa ei ole päästy käsittelemään kunnolla. (Nerum ym. 2006, ) Keisarileikkaukset ovat yleistyneet selkeästi viimeisten vuosien aikana. Tähän ei ole yhtä ainoaa selitystä, mutta yhtenä selkeänä syynä keisarileikkauksien lisääntymiseen pidetään aiempaa keisarileikkausta. Synnyttäjän oma pyyntö tai synnytyspelko keisarileikkauksen syynä yleistyivät 1990-luvulla. Skotlannissa tällä perusteella tehdään n. 20 % suunnitelluista keisarileikkauksista. (Saisto & Halmesmäki 2003b, 593.) Ruotsissa keisarileikkaukset ovat myös yleistyneet. Vuonna % äideistä synnytti keisarileikkauksella, vuonna 2004 vastaava luku oli jo 19 %. (Wiklund ym. 2006, 1225.) Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että usein yli 35-vuotiaat halusivat keisarileikkauksen. Usein äidit, jotka halusivat keisarileikkauksen, eivät suunnitelleet saavansa enempää kuin yhden lapsen. He kokivat olevansa sairaampia kuin naiset, jotka halusivat synnyttää alateitse. (Wiklund ym. 2006, 1227). Suomessa vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan synnytyspelko diagnoosilla tehtävien suunniteltujen keisarileikkausten osuus kaikista keisarileikkauksista vaihtelee 1,8 11,8 % välillä sairaanhoitopiiristä riippuen. Synnytyspelon takia tehtävistä leikkauksista 60 % tehdään uudelleensynnyttäjille, joista yli 80 % oli takanaan aiempi operatiivinen synnytys (keisarileikkaus tai imukuppisynnytys). Keskimäärin HYKS:n alueella synnytyspelon vuoksi keisarileikkauksella vuosina synnyttäneet olivat 34-vuotiaita ja pitkälle koulutettuja heistä oli yli puolet. (Rouhe ym. 2007, ) Keisarileikkaus on suuri toimenpide ja siihen liittyy alatiesynnytystä suuremmat riskit. Äitikuolleisuus on suurempi keisarileikkauksen sekä toimenpidesynnytyksissä kuin normaalin alatiesynnytyksen yhteydessä. Myös lapsikuolleisuus on suurempi, kuin

17 17 spontaanissa alatiesynnytyksessä. (Van de Pol ym. 2006, 231.) Keisarileikkauksiin liittyvät myös verenhukan sekä siitä johtuvan kohdunpoiston, veritulpan sekä kohtutulehduksen riskit. (Saisto & Halmesmäki 2003b, 594.) Toisaalta riski ei rajoitu vain toimenpiteeseen vaan koskettaa myös seuraavina syntyviä lapsia muun muassa istukan kiinnittymishäiriöiden sekä kohdun repeämäriskin vuoksi (Heinonen 2007, 2413). Syntyvän lapsen kannalta riskejä ovat: puuduteaineiden äidin verenpainetta laskevan vaikutuksen takia hapenpuute, anestesia-aineiden kulkeutuminen istukan läpi lapsen verenkiertoon ja hengitysvaikeudet. Keisarileikkauksella syntyneillä on myös suurempi riski joutua vastasyntyneiden teho-osastolle hypoglykemian tai alhaisen kehon lämpötilan vuoksi. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että suunnitellulla keisarileikkauksella syntyvän lapsen katekoliamiinien eritys ei käynnisty ennen leikkausta ja tämän takia syntymänjälkeinen sopeutumisprosessi käynnistyy vasta synnytyksen jälkeen. Lapsella on myös riski saada viilto ihoonsa kohtua avattaessa. On tutkittu, että alatiesynnytyksessä lapsi saa lisäksi äidiltä vasta-aineita, joiden pitoisuus on alateitse syntyneillä keisarileikkauksella syntyneitä lapsia korkeampi jopa vielä kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. (Saisto & Halmesmäki 2003b, 597.)

18 18 4. VERTAISRYHMÄTOIMINTA SYNNYTYSPELON HOIDOSSA 4.1 Vertaisryhmän toiminta Joukko ihmisiä muodostaa ryhmän, kun siihen kuuluvilla ihmisillä on jotakuinkin yhteinen tavoite sekä keskinäistä vuorovaikutusta (Kopakkala 2005, 36). Ihmiset kuuluvat yleensä useisiin erilaisiin ryhmiin, näitä voivat olla esimerkiksi perhe, työporukka, kaverijoukko sekä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten rotu, poliittinen puolue tai kouluyhteisö (Laine 2005, 186). Vertaisryhmä muodostuu yhdenvertaisista ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteen vapaaehtoisesti. Ryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tukea paranemista. Vertaisryhmiin hakeudutaan siksi, että halutaan elämään jotakin parannusta tai kehitystä. Vertaisryhmässä yhteinen päämäärä ja tehtävä yhdistävät ihmisiä toisiinsa, siksi hyvää oloa edistävää yhteyden kokemusta voidaan rakentaa tietoisesti. (Heiskanen & Hiisijärvi i.a.) Ihminen voi olla osallisena samaan aikaan monissa vertaisryhmissä esimerkiksi työssä, kotipihalla ja harrastuksissa (Laine 2005, 195). Erilaiset yksilöt muodostavat ryhmän, jonka toimintatapa määräytyy yksilöiden persoonallisista toimintamalleista. Ihmiset toimivat ryhmässä, mutta heillä on kuitenkin lopulta tavoitteena auttaa itseään. (Jauhiainen & Eskola 1994, ) Sosiaalinen asema vaikuttaa ihmisen asemaan ryhmässä. Ne, jotka ovat suosittuja, ovat pidettyjä ja heidät halutaan ryhmään. Ei toivotut ihmiset taas saattavat tuntea olonsa ulkopuoliseksi, koska heidän asemaansa ryhmässä vähätellään. (Laine 2005, 195.) On tärkeää, että ryhmän jäsenet löytävät oman tehtävän ja vastuu alueen, sillä tyytyväisyys ei muodostu, jos on vain toisen ihmisen toiminnan kohteena. Oman toiminnan kautta ryhmän jäsen tuntee auttavan sekä ryhmää, että itseään. (Heiskanen & Hiisijärvi i.a.) Tunnetun ryhmäteoreetikko Bionin mukaan riippuva ryhmä kokoontuu vain ohjaajan vuoksi. Tällaisen ryhmän toiminnalle on ominaista se, että osallistujat hakevat ohjaajalta tukea ja tuntevat itsensä osaamattomiksi. Taistelu- ja pakoryhmässä osallistujat käyttäytyvät kuin vihollinen uhkaisi ryhmää, jolloin tunnelma on kiihtynyt, jopa aggressiivinen. Yhtenäisyysryhmässä ryhmä yliarvioi voimavaransa ja taitonsa. Terapiaryhmissä

19 19 nämä kaikki ovat yleisiä piirteitä. Osallistujilla ei ole selkeää työnjakoa ja ohjaajalla on melko passiivinen rooli, jolloin ryhmästä puuttuu selkeät säännöt ja toimintatavat. (Kopakkala 2005, ) Onnistuneessa vertaisryhmässä koetaan, että siellä saa olla oma itsensä, eikä omia ongelmia tarvitse piilotella tai suurennella. Hyvinä hetkinäkin saa tulla kertomaan omasta tyytyväisyydestään ja tuntea olevansa oikeutettu ryhmän jäsen. Vertaisryhmän jäsenet, joilla on samanlaisia kokemuksia, ymmärtävät miltä elämä voi tuntua. Vertaisten kanssa voidaan keskittyä oleelliseen: eteenpäin menoon ja voimavarojen hakemiseen yhdessä muiden kanssa. (Heiskanen & Hiisijärvi i.a.) Raskauden aikana nainen kokee valtavia muutoksia niin fyysisesti kuin psyykkisesti, intiimit asiat, kuten seksuaalielämä, ovat kaikkien nähtävillä. Raskaana oleva nainen saattaa tuntea itsensä samaan aikaan suojattomaksi tai vahvemmaksi kuin koskaan ennen. Näiden tunteiden yhdistelmä tekee raskauden ajasta erityisen otollisen psyykkiselle työskentelylle. Ratkaisemattomat ristiriidat nousevat pintaan kuin itsestään, aiemmat suojamekanismit hellittävät ja tulee mahdolliseksi tutkia itseään uudella tavalla, jolloin lyhyestäkin terapiasta voi olla hyötyä. (Halmesmäki ym. 2002, 4568). Parhaimmillaan vertaisryhmä tukee jäsentensä itsetuntemuksen lisääntymistä. Huonosti toimivassa vertaisryhmässä voi paha olo lisääntyä, jos ryhmä jumittuu pelkkään ongelmien vatvomiseen. (Heiskanen & Hiisijärvi i.a.) 4.2 Vertaisryhmä hoitomuotona Ryhmätyöskentely on tehokas hoitomuoto pelkopotilailla ja se on myös taloudellista, sillä useampi henkilö voi saada hoitoa yhtä aikaa. Tietyn teeman ympärille kasatun ryhmän jäsenet tunnistavat ongelman yhteiseksi ja jo se osaltaan lähentää heitä. Ryhmässä tunteet jaetaan, joka mahdollistaa kuormittavien tunteiden helpottamisen. Lyhytkestoisista ryhmistä hyötyvät eniten ne potilaat, joille kyseisen ongelma on ajankohtainen ja joilla on ennen ongelmaa ollut kohtalaisen hyvä psyykkinen tilanne. (Toivanen ym. 2002, 4568). Ryhmällä on yhteinen päämäärä, johon halutaan päästä yhdessä. Kun ryhmän arvot, asenteet sekä normit hyväksytään, toiminta yhdenmukaistuu. Ryhmän yhteiset normit auttavat ihmistä muokkaamaan omia käsityksiään sekä luovat turvallisuutta, kun tietää miten yhdessä toimitaan. (Laine 2005, 186.)

20 20 Nyytti-synnytysrentoutusryhmää on käytetty HUS:n Naistenklinikalla hoitomuotona synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille, ryhmää ohjasi psykologi. Nyytti-ryhmässä valmistaudutaan synnytykseen keskustellen, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoitusten avulla. Nyytti-ryhmää tarjottiin äideille, jotka kärsivät voimakkaasta synnytyspelosta. Yhteen ryhmään kuului aina kuusi äitiä, jotka kokoontuivat kerran viikossa kahden tunnin ajan viiden viikon ajan ennen synnytystä ja kerran noin 2-3 kuukauden kuluttua synnytyksistä. Nyytti-ryhmän lisäksi äidit kävivät henkilökohtaisilla käynneillä synnytyspelkopoliklinikan lääkärin ja kätilön luona. (Toivanen ym. 2002, ) Nyytti-ryhmän istunnot koostuivat keskusteluista, mielikuvaharjoituksista sekä rentoutumisharjoituksesta (Toivanen ym., 2002, 4569). Synnytä rentoutuneena cd:llä synnytys käydään läpi rauhallisesti ja synnytyksestä sekä vauvasta pyritään luomaan positiivisia mielikuvia. (Pikarinen 2002, 2081.) Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teemansa synnytykseen tai vanhemmuuteen liittyen. Viimeisellä Nyytti-ryhmän tapaamisella äidit saivat täytettäväkseen arviointilomakkeen. Sen avulla äidit saivat arvioida, ovatko hyötyneet ryhmän toiminnasta. Synnytyksen jälkeen tapahtuneella tapaamisella keskusteltiin synnytyksestä ja vauvan mukanaan tuomista muutoksista. Silloin myös annettiin jatkohoitosuosituksia, jos äidillä esimerkiksi oli ongelmia mielialoissa. (Toivanen ym., 2002, 4569.) 4.3 Vertaisryhmän ohjaajalta vaadittavat ominaisuudet Ryhmän ohjaaja auttaa ryhmää työskentelemään yhteisten tavoitteiden mukaisesti, hän toimii johtajana. Ohjaajan tulee ennen ohjaustilanteita pohtia ryhmän tarpeita ja tarkoitusta pystyäkseen ohjaamaan ryhmän toimintaa tavoitteiden mukaisesti. (Niemistö 2000, ) Ohjaajan taidot auttavat ryhmää kehittymään, toisaalta ohjaajan puutteet saattavat vaikeuttaa ryhmän etenemistä. Hyvältä ohjaajalta edellytetään ryhmän tarpeiden herkkää aistimista sekä kykyä havaita ja muuttaa omaa käyttäytymistään tarvittaessa. Ryhmä tarvitsee jonkun, joka näyttää suunnan sekä tekee päätökset ja luo visioita. Juuri tähän ohjaajan tulisi kyetä. Sisäinen organisointi mahdollistaa ryhmänsisäisen päätöksenteon. Ryhmän ohjaajan tulisi kyetä antamaan palautetta ryhmän jäsenille, jotta ryhmän toiminnan kehittyminen olisi mahdollista. Ohjaajan tulee myös hankkia resursseja sekä välittää riittävästi tietoa. (Kopakkala 2005, )

21 21 Vertaisryhmän ohjaajalla on omakohtaista kokemusta käsiteltävästä aihealueesta. On tärkeää, että ohjaajakin saa hyvän olon tunteita ryhmästä. Ohjaajan hyvän olon tulisi perustua ryhmän hyvään tunnelmaan ja ryhmän jäsenten ongelmien helpottamiseen. Vertaisryhmän ohjaaja ei ole auktoriteetti, vaan ennemminkin tasavertainen kanssakulkija. Voimakkaasti kontrolloiva ohjaaja ei auta luomaan ryhmään rentoa, positiivista ja luottavaista ilmapiiriä. Ryhmän toiminnan kannalta on rakentavaa, jos ohjaajalla on hyvä itsetunto, jolloin hän kykenee vastaanottamaan tiukkaakin kritiikkiä, mutta pystyy silti ajattelemaan ja toimimaan ryhmän hyväksi. (Heiskanen & Hiisijärvi i.a.) Ohjaajan olisi hyvä yrittää seurata ja ymmärtää ohjaamansa ryhmän kehitystä niin yksilö kuin ryhmätasolla. Ohjaajan tulisi huomioida oman työskentelynsä vaikutukset ryhmän toimintaan, jotta hän osaisi kehittää toimintaansa. (Niemistö 2000, 183.)

22 22 5. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tarkoituksena on luoda Nastolan äitiysneuvolan asiakkaille mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan. Ryhmien on tarkoitus toimia normaalin hoidon tukena. Normaaliin synnytyspelon hoitoon kuuluvat äitiysneuvolakäynnit ja pelkopoliklinikkakäynnit. Tavoitteena on kartoittaa synnytyspelkoisten äitien pelkoja, tekijöitä, jotka vaikuttavat synnytyskokemuksiin, pelkoa helpottavia tekijöitä sekä kokemuksia vertaisryhmätoiminnasta. Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävät ovat: 1. Mitkä asiat äidit kokevat pelottavina synnytyksessä? 2. Mitkä asiat vaikuttavat äitien mielestä synnytyskokemuksiin? 3. Minkälaiset tekijät helpottivat äitien mielestä synnytyspelkoa? 4. Miten äidit kokevat saamansa tuen synnytyspelon hoidossa?

23 23 6. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkimusaineiston kerääminen Laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on todellisen elämän kuvaaminen. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan kohdetta mahdollisimman monipuolisesti ja kuvailevasti. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tutkimuksen kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, eikä satunnaisotoksena. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äitien kokemuksia synnytyspelkoryhmästä. Kun tavoitteena oli tutkia ja kuvata äitien ajatuksia ja tunteita mahdollisimman laajasti oli luontevaa valita kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Äitiysneuvolan asiakkaista tutkimukseen pyydettiin osallistumaan niitä äitejä, jotka pelkäsivät synnytystä, jotta saatiin nimenomaan tietoa äitien kokemuksista synnytyspelkoon liittyvistä asioista. Nastolan äitiysneuvolan terveydenhoitajien kanssa päätettiin kohdentaa tutkimus nimenomaan uudelleensynnyttäjien kokemuksiin. Terveydenhoitajat kokivat, että uudelleensynnyttäjillä olisi halukkuutta osallistua tutkimukseen. Terveydenhoitajat valitsivat asiakkaistaan ne, joilla voisi olla tarvetta ryhmään osallistumiselle. Tutkimukseen osallistui kaksi synnytystä pelkäävää äitiä. Näille äideille annettiin asiasta tiedote (LIITE 1) ja he saivat itse päättää tutkimukseen osallistumisestaan. Halukkaille äideille lähetettiin kotiin kirje (LIITE 2) tapaamisten järjestämisestä sekä muista käytännön seikoista. Teemahaastattelussa aiheet ovat etukäteen määriteltyjä. Kyseessä on kuitenkin eräänlainen keskustelu, jota tutkija ohjaa haluamaansa suuntaan. Hyvässä teemahaastattelussa on mukana luovaa ideointia, aihepiirin tuntemusta, aikaisempia tutkimuksia kuin aiheeseen sopivaa teoriaakin. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Eskola (1975) määrittelee haastattelun tilanteeksi, jossa haastattelija kysyy kysymykset ja merkitsee haastateltavan vastaukset ylös. Kyselyssä taas vastaaja kirjaa itse vastauksensa annettuun kyselylomakkeeseen. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 75.) Haastattelimme äitejä heidän kotonaan synnytyksen jälkeen keväällä Näin he eivät joutuneet täyttämään laajaa kyselykaavaketta, mutta saimme kuitenkin heidän kokemuksiaan synnytyksestä, synnytyspelosta sekä elämästä synnytyksen jälkeen. Teemahaastattelussa käytimme pohjana esitie-

24 24 tolomaketta ja siinä kysyttyjä tietoja. Äidit täyttivät arviointilomakkeet, joilla he antoivat tietoa kokemuksista ryhmien sisällöistä sekä ohjaajien toiminnasta. Arviointilomakkeet olivat tarkoitettu lähinnä palautteeksi ohjaajille. Kyselylomakkeiden laatimisessa kannattaa kiinnittää huomiota kysymysten asetteluun, lomakkeen pituuteen ja kysymysten lukumäärään. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota lomakkeen ulkoasuun, selkeyteen, kysymysten loogiseen etenemiseen sekä vastausohjeisiin. Jos kysymykset on aseteltu väärin tai kysytään vääriä kysymyksiä, ei saada kaikkea tutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Kyselylomakkeen vahvuuksia on se, että tutkija ei pääse vaikuttamaan vastauksiin, kuten haastattelussa. Kysymykset ovat myös aina samassa muodossa. Heikkouksiin kuuluu esimerkiksi se, että vastaaja saattaa ymmärtää kysymyksen väärin. (Valli 2001, ) Esitietolomaketta ja haastattelulomaketta testattiin äidillä, joka ei osallistunut tapaamisiin. Näin saatiin tietoa mittarien toimivuudesta ja selkeydestä. Kyselylomakkeista pyrittiin tekemään selkeitä ja helposti seurattavia, jotta tutkittavien olisi miellyttävää ja helppoa vastata kysymyksiin. Tutkittavilla oli aina mahdollisuus kysyä tarkennuksia, jos he eivät ymmärtäneet jotain kysymystä. Näin vältettiin vastaamatta jättäminen vain sen vuoksi, että kysymystä ei ymmärretty. Haastatteluissa tutkijoista toinen haastatteli ja toinen kirjasi häiriötekijöitä sekä muita huomioita. Näin haastattelutilanteestakin saatiin mahdollisimman paljon tietoa. Haastattelutilanne pyrittiin myös järjestämään mahdollisimman rauhalliseksi. 6.2 Vertaisryhmän tapaamiset Haastattelu, kysely, havainnointi sekä erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto ovat laadullisen tutkimuksen yleisimmin käytettyjä tiedon keruun menetelmiä (Tuomi & Sarajärvi 2003, 73). Tämän tutkimuksen aineiston keräämiseksi käytettiin monipuolisia aineiston keruutapoja. Aineistoa kerättiin haastatteluilla, ryhmätapaamisilla sekä esitietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuneille äideille järjestettiin kolme vertaisryhmätapaamista ennen synnytystä sekä yksi tapaaminen vauvojen kanssa synnytyksen jälkeen. Ennen synny-

25 25 tystä järjestetyt tapaamiset järjestettiin Nastolan terveyskeskuksen tiloissa. Alun perin tarkoituksena oli järjestää ennen synnytystä neljä tapaamista, mutta yksi kerta jouduttiin perumaan sairastumisten takia. Synnytyssairaalaan tutustuminen oli myös tarkoitus toteuttaa, mutta sopivaa aikaa ei löytynyt ennen äitien synnytyksiä. Tapaamiset ennen synnytystä olivat kestoltaan noin puolitoista tuntia kerrallaan ilta-aikaan. Viimeinen tapaaminen järjestettiin ryhmän toisen ohjaajan kotona. Viimeisessä tapaamisessa käytiin läpi äitien synnytyksiä sekä elämää uuden lapsen kanssa. Tapaamiset aloitettiin kahvitilaisuudella, jolloin keskusteltiin ja tutustuttiin. Kahvihetken aikana kertailtiin edellisen kerran keskusteluja sekä puhuttiin ajatuksista ja tunteista, joita äideille oli herännyt. Kahvihetken jälkeeni keskusteltiin jostain synnytyspelkoon liittyvästä aiheesta. Valittuun aiheeseen kuului pohjustus, joka johdatteli äitejä haluttuun keskusteluaiheeseen. Molemmilla äideillä on vähintään yksi lapsi, jonka kanssa he touhuavat päivällä. Äitien oma lepääminen jää vähiin. Ryhmässä otettiinkin tavaksi rentoutua tapaamisten lopuksi Synnytä rentoutuneena -cd:tä kuunnellen. Vertaisryhmän äidit täyttivät ensimmäisellä tapaamiskerralla esitietolomakkeet (LIITE 3), joiden avulla suunniteltiin ryhmän toimintaa. Esitietolomakkeessa oli melko runsaasti kysymyksiä, mutta tavoitteena oli kerätä mahdollisimman laajasti tietoa äitien kokemuksista ja tunteista. Esitietolomakkeita käytettiin myös teemahaastattelurungon (LIITE 4) pohjana. Äideillä oli mahdollisuus kysyä, jos eivät ymmärtäneet joitain kysymyksiä, näin vältettiin kysymysten väärinymmärtäminen. Esitietolomakkeilla saatiin tietoa äitien peloista sekä elämäntilanteesta. Äitien osoitetietoja kysyttiin, jotta saimme tietää tulevan haastattelupaikan. Nimeä kysyimme, koska ryhmässä esiinnyttiin omalla nimellä. Ikä ja ammatti sekä tiedot tukihenkilöstä antoivat tietoa äidin sosioekonomisesta tilanteesta. Esitietolomakkeista kävi ilmi, että äidin olivat uudelleensynnyttäjiä ja kummankin pelko johtui aikaisemmassa operatiivisesta synnytyksestä. Kumpikin äiti pelkäsi tulevan synnytyksen aikana ilmenevän edellisen synnytyksen kaltaisia komplikaatioita. Molemmat kertoivat, että heillä on laaja tukiverkko ympärillään. He mainitsivat tukiverkoksi muun muassa miehen, ystäviä sekä omat ja miehen vanhemmat. He kertoivat saaneensa tukea pelkoonsa lähipiiriltä, mutta kumpikaan ei ollut turvautunut ammat-

26 26 tiapuun. Päällimmäisenä mielessä lomaketta täytettäessä oli, että kaikki menisi synnytyksessä hyvin. Sektiota pidettiin itselle henkisesti helpompana tapana synnyttää. Ryhmästä toivottiin sitä, että saisi kuulla muiden kokemuksia samasta aiheesta. Viimeisellä tapaamiskerralla äidit täyttivät arviointilomakkeen (LIITE 5), jolla he arvioivat sekä ryhmän ohjaajien toimintaa, että ryhmäkertojen rakenteita ja aiheita. Äideiltä saadun palautteen mukaan tuokioiden rakenne ja sisältö vastasivat äitien odotuksia. Palautteesta ilmeni, että äidit kokivat saaneensa ohjaajilta tarvittavaa tietoa synnytyspelkoon liittyvistä asioista. Arvioinnissa ilmeni myös, että ohjaajien antamat tiedot olivat äideille tärkeitä ja äidit kokivat saaneensa ohjaajilta tukea pelkojensa käsittelyyn. Arvioinnin perusteella äitien mielestä ryhmien ilmapiiri oli rento ja siellä pystyi puhumaan avoimesti. Haastattelun, vertaisryhmätapaamisten (LIITE 6) sekä lomakkeiden avulla saimme tutkimukseen monipuolista aineistoa kuvaamaan äitien kokemuksia synnytyspelkoon liittyvistä asioista. 6.3 Aineiston analysointi Laadullisen tutkimuksen aineistosta nousee usein esille paljon mielenkiintoisia asioita, joihin ei ole etukäteen osannut varautua. On kuitenkin välttämätöntä, että pysytään tarkasti valitussa tutkimusaiheessa, koska kaikkea ei voi tutkia yhdessä tutkimuksessa. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 94.) Aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko ovat tutkimuksen tärkeä vaihe. Se on tutkimuksen ydin, johon on tähdätty tutkimuksen aloituksesta lähtien. Analyysivaiheessa selviää, minkälaisia vastauksia tutkimusongelmiin saadaan. (Hirsjärvi ym. 2004, 209.) Analyysilla pyritään kuvaamaan tiivistetysti tutkimuksen sisältö, kadottamatta sen keskeistä informaatiota. (Eskola & Suoranta 2003, 137). Haastatteluissa äidit painottivat hieman erilaisia asioita, kuin mihin tutkimusongelmat hakivat vastauksia. Haastatteluiden pohjalta laaditun sisällönanalyysin tulosten pohjalta tutkimusongelmia muokattiin, jotta tulokset ja tutkimusongelmat saatiin tasapainoon. Tutkimusongelmien muokkaaminen rajasi tutkimusta tarkemmin, näin pystyttiin pitämään huomio olennaisissa asioissa. Tutkiessa äitien kokemuksia pyrittiin analyysi tekemään huolella. Pyrittiin kuvaamaan äitien kertomia tunteita ja ajatuksia kadottamatta olennaista sisältöä tai tulkitsemaan niitä liikaa.

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kymsote Perhevalmennus 2019

Kymsote Perhevalmennus 2019 Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala

Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala 20.4.2018 Headsted on verkkohoito-ohjelmien asiantuntija. Toteutamme psykologista hyvinvointia lisääviä ohjelmia, teemme tutkimusta ja koulutamme

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot