Työpajatoiminta uraohjauksen tukena ja työelämätaitojen oppimisympäristönä. Tekemällä oppii hanke Tuija Hämäläinen 12.2.

Transkriptio

1 Työpajatoiminta uraohjauksen tukena ja työelämätaitojen oppimisympäristönä Tekemällä oppii hanke Tuija Hämäläinen Hämeenlinna

2 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY Työpaja-ammattilaisten 1997 perustama järjestö Kehittää sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän kanssa Perusrahoitus: opetus-ja kulttuuriministeriö, nuorisoyksikkö Toiminta valtakunnallista 207 jäsenorganisaatiota 13 työntekijää (6 vakituista, 7 projekteissa) Toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker

3 Toiminta-ajatus Valtakunnallinen työpajayhdistys ry vaikuttaa toimialan kehittymiseen ja tuottaa työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen jäsen-, kehittämis- ja koulutuspalveluja. Visio 2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry on vahva vaikuttaja, haluttu yhteistyökumppani, uuden tiedon tulkitsija ja työpajapalveluiden suunnannäyttäjä.

4 HALLITUS Sari Palm, puheenjohtaja, kansanedustaja Niina Veko, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja Varsinaiset jäsenet Samuel Juntunen, toiminnanjohtaja, Tornion työvoimalasäätiö Risto Tolonen, toiminnanjohtaja, Kaarinan Nuoret Pajamestarit Heidi Halm, suunnitelija, Vantaan kaupunki, Nuorisopalvelut Jaana Lehtinen, nuorisopalvelujen työllisyys-ja erityispalvelujen päällikkö, Lahden kaupunki Joanna Juurakko, projektipäällikkö, Paukun Paja Varajäsenet Susanna Uusitalo, Keski-Suomen Työpajayhdistys Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö, Tuoterengas

5 Tekemällä oppii -hanke RAY rahoittaa, Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Jyväskylässä projektipäällikkö Tuija Hämäläinen Helsingissä projektityöntekijä Susanna Palo Toiminta-alueena koko Suomi Seuranta ja ohjaus TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat

6 TO tavoitteet Työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden määritteleminen eli mitä on työpajapedagogiikka. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen eli kuinka tuotetaan vaikuttavaa valmennusta

7 TO päämäärät Työpajojen aseman nosto toiminnallisena oppimisympäristönä. Työpajatoiminnan kehittäminen entistä vaikuttavammaksi, jotta se pystyy yhä paremmin vastaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin

8 TO ohjausryhmä Helka Linna, toimitusjohtaja, Jupiter-säätiö, pj Tenho Jaakola, suunnittelija, Oulun kaupunki, vpj Virpi Jonsson, työpajajohtaja, Rannikkopajat TomiKiilakoski, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Kari Leppänen, erityisopettaja, Ammattiopisto Luovi Juhani Pirttiniemi, opetusneuvos, Opetushallitus Reetta Pietikäinen, järjestöpäällikkö, TPY SoileHuumonen, koulutus-ja kehittämispäällikkö, TPY Tuija Hämäläinen, projektipäällikkö, TPY, Tekemällä oppii hanke

9 TO määrittelyryhmä Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja, TPY Anna-Kaarina Gardemeister, työtoimintayksikön päällikkö, Laptuote-säätiö Eino Hietalahti, projektipäällikkö, Bovallius ammattiopisto Anna-Maria Kapanen, vs. nuoriso-ja liikuntatoimen suunnittelija, Pohjois-Savon ELY-keskus Seija Nykänen, rehtori, Jyväskylän kaupunki Reetta Pietikäinen, järjestöpäällikkö, TPY Erkki Sipilä, toimialajohtaja, Silta-Valmennusyhdistys Tarja Taskinen, työpajaesimies, Helsingin kaupunki Tuija Hämäläinen, projektipäällikkö, TPY, Tekemällä oppii hanke Ryhmän vetäjänä Petteri Ora, projektijohtaja, Kiipulasäätiö

10 Ihannevalmentaja kentän näkökulmasta M motivoi yhdessä tekemiseen A aktivoi tarttumaan tulevaisuuden haasteisiin R rakentaa rakkaudella rajat K kannustaa kokeilemaan uusia asioita U uskoo tulevaisuuteen yhdessä nuoren kanssa S sparraa ja sparraa vielä lisääkin

11 Ihannevalmentaja kentän näkökulmasta M mahdollistaa mahdottomat asiat A antaa vastuuta nuorelle, ei tee puolesta R rohkaisee nuorta yrittämään parhaansa I innostaa etsimään vaihtoehtoja ja ratkaisuja T tukee nuorta ratkaisujen tekemisessä A auttaa nivelvaiheen turvallisessa ylittämisessä

12 URASUUNNITTELU oman osaamisen hahmottamista ja sen pohjalta tapahtuvaa oman uran suunnittelua ideoimista ja kehittämistä uusien polkujen ja mahdollisuuksien löytämistä tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jonka lähtökohtana on yksilö taustoineen, arvoineen, tarpeineen ja kiinnostuksen kohteineen

13 URAOHJAUS tavoitteena on edistää ohjattavan/ valmennettavan tarkoituksenmukaista sijoittumista työelämään.

14 OHJAAJAN YDINOSAAMINEN Eettinen työskentely Ohjattavan omaehtoisuuden tukeminen Kulttuuristen erojen tiedostaminen ja huomioiminen Teoria-ja tutkimustiedon hyödyntäminen neuvonnassa Neuvonta-/ohjauspalvelujen suunnitteleminen, toimeenpano ja arviointi Itsetuntemuksen vahvistaminen Kommunikaatiotaidot Ajankohtaisen tiedon hyödyntäminen Työmarkkinatietämys

15 OHJAAJAN YDINOSAAMINEN Työllistymiseen liittyvien lakien tuntemus Rekrytointiprosessien tuntemus Työmarkkinamekanismitietämys Työmarkkinatrendien seuraaminen Yrittämisen vaihtoehdon esilletuominen Piilotyömarkkinoiden hahmottaminen Motivoiminen, aktivoiminen, tukeminen Sparraaminen, tutorointi, mentorointi Ohjattavan henkilökohtaisen elämäntilanteen käsitteleminen

16 OHJAAJAN YDINOSAAMINEN Ohjattavan tarvetta vastaavaan muuhun palveluun ohjaaminen Elinikäisen urasuunnitteluprosessin ymmärtäminen Polkuajattelu Moniammatillinenyhteistyö, koska ohjaajan on mahdotonta hallita kaikkien ohjaukseen tulevien ammattikenttää yksityiskohtaisesti => ohjaajan tehtävänä on näyttää tapoja, millä ohjattava itse voi lisätä työmarkkinatietoutta, kartuttaa työnhakuvalmiuksia, tutkia työllistymisen tukitoimia jne.

17 Hyvä ohjaaja on tyhmä= ei oleta asioita, vaan kyselee ja kuuntelee laiska= ei tee päätöksiä ohjattavan/ valmennettavan puolesta hidas = antaa aikaa prosessoida ajatuksia ja tunteita

18 TYÖELÄMÄTAIDOT Kommunikaatiotaidot Suunnittelutaidot Ristiriitatilanteiden hallitseminen Avoimuus muutoksilla Päätöksentekotaidot Yhteistyökyky Joustavuus Strateginen ajattelu Aloitekyky Tietokoneen ja tietoverkkojen käyttäminen Medialukutaito Kriittinen ajattelu

19 TYÖELÄMÄTAIDOT Ongelmanratkaisukyky Kielet Eettisyys Sopeutuvuus Kyky toteuttaa ideoita Kyky saada aikaan asioita Itsesäätely Oppiminen Innovatiivisuus Visiointi Kulttuuriosaaminen Suvaitsevaisuus Yrittäjämäinen suhtautuminen

20 TYÖELÄMÄTAIDOT Monialaisuus Paineensietokyky Epävarmuuden sieto Kyky ylittää perinteisiä rajoja Esiintyminen Itsenäinen ajattelu Luotettavuus Täsmällisyys Kyky motivoida ja innostaa muita Kyky kuunnella ja ymmärtää muiden mielipiteitä

21 TYÖELÄMÄTAIDOT + AMMATILLINENOSAAMINEN = TYÖELÄMÄVALMIUS

22 Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Opetushallitus

23 Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat (koulun) rakennukset ja tilat (opetus)välineet (oppi)materiaalit rakennettu ympäristö ympäröivä luonto

24 Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

25 OPPIMISYMPÄRISTÖN TEHTÄVÄ tukea oppilaan kasvua ja oppimista ollaturvallinen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tukea oppilaan terveyttä tukeaoppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta edistääoppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa tukeaopettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta edistäävuoropuhelua ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä Oppilaalle voidaan antaamahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.

26 OPPIMISYMPÄRISTÖ Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

27 TYÖPAJA on sekä fyysinen ympäristö että moniammatillinenmetodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina-ja koulutusaseman paranemiseen.

28 Työpajatoimintaa määrittävä ja ohjaava viranomaissäädös on opetusministeriön päätös 17/600/2006 Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset

29 TYÖPAJA on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen (tai valmennuksen ja siihen liittyvän työn) avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen.

30 Työpajat ja työpajatoiminta ovat sosiaalisen työllistämisen toimialaa, jolla tarkoitetaan peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus-ja valmennuspalveluja, jotka on suunnattu heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille. Palvelut tukevat yksilön siirtymää koulutus- ja työmarkkinoille.

31 Työpajatoiminta uraohjauksen tukena ja työelämätaitojen oppimisympäristönä. Osa olemassa olevaa palvelujärjestelmää Osa moniammatillista yhteistyötä Non-formaali, pulpettisidonnaisuus puuttuu Perustuu parhaimmillaan sosiaalipedagogiseen työotteeseen Oppiminen tapahtuu valmentajista huolimatta Sallii erilaisuuden ja erehtymisen

32 Työpajatoiminta uraohjauksen tukena ja työelämätaitojen oppimisympäristönä. Etsivä nuorisotyöntekijä = löytämisen ammattilainen Palveluohjaaja = tarvelähtöisen palveluihin poluttamisen ammattilainen Yksilövalmentaja = arjen hallinnan ammattilainen Työvalmentaja = osaamisen ammattilainen

33 TYÖPAJAN YHTEISTYÖTAHOT Työvoimahallinto Kunnan sosiaalitoimi Oppilaitos Rise Kela Työeläkelaitos Mtt Muut toimijat

34 TYÖPAJATILASTOA Suomessa on n kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa Työpajapalveluita saatavilla n. 80% Suomen kunnista Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenpajoja 207 Vuonna 2011 työpajoissa oli yli valmentautujaa, joista (n. 62 %) alle 29-v. Määrät lisääntyneet viime vuosina Vain 29% työpajoista pystyy vastaanottamaan kaikki ohjautuvat valmennettavat Lähettävä taho useimmiten työvoimahallinto (57 %) koulutuksen järjestäjät (12 %) Kela, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset ja rikosseuraamuslaitos (yht. 14 %)

35 Vuoden 2013 alusta voimaan tulleessa nuorisotakuussa työpajatoiminta nähdään koulutuksen, kuntoutuksen ja työn rinnalla todellisena vaihtoehtona, joka vie nuorta kohti koulutusta ja työelämää.

36 Työpajatoiminta uraohjauksen tukena ja työelämätaitojen oppimisympäristönä on mahdollista vain moni-ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Työpajatoiminnan tuntemus auttaa oivaltamaan sen mahdollisuudet tuottaa puuttuvia osasia nuorten turvalliseen nivelvaiheiden ylittämiseen.

37 Kiitos!