Nuorten starttivalmennuksella elämänhallintaa ja osallisuutta

Transkriptio

1 Nuorten starttivalmennuksella elämänhallintaa ja osallisuutta Reetta Pietikäinen & Pirjo Oulasvirta-Niiranen , Kuntoutuspäivät, Helsinki

2 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten 1997 perustama järjestö Ehkäisee syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa Vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista - Jäsenpalvelut: Alueelliset verkostot, tapahtumat, koulutukset - Tieto ja laatu: tilastoraportointi, laadunarviointi, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke, Sovari-hanke - Tukipalvelut: Vaikuttaminen, tiedotus Toiminta valtakunnallista 234 jäsenorganisaatiota Perusrahoituksesta vastaa OKM:n nuorisoyksikkö Yksi OKM:n nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista 9 työntekijää Toiminnanjohtaja: Mari Ahonen-Walker Strateginen suunnittelu: 10-henkinen hallitus, jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia - Puheenjohtaja Anneli Kiljunen

3 Työpajatoiminta Vahvistaa osallistujien valmiuksia siirtyä koulutukseen ja työelämään Tarjoaa tukea elämäntilanteen selvittelyyn, arjenhallintaan ja kestävien ratkaisujen tekemiseen Yksilö-, ryhmä- ja työvalmennus - Tekemällä oppiminen Nuorelle aikuinen ja aikaa - Oikeus sosiaaliseen vahvistumiseen, oman suunnan etsimiseen ja osallisuuteen - Työpajajakso tarpeiden mukaan räätälöitävissä Monialainen kenttä nuoriso- ja sosiaalityön, kuntoutuksen sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastossa 2014: valmentautujaa, joista alle 29-vuotiaita

4 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( ) Päätavoitteena: levittää valtakunnallisesti työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennusmalli ja työpajan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli Rahoittaa: RAY

5 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Mukana yht. 16 työpajaorganisaatiota eri puolilta Suomea - Kehittämisprosessit, asiantuntija- ja mentorituki Levitetään hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja ja vahvistetaan starttipajojen näkyvyyttä Mahdollistaa työpajatoimijoiden verkostoitumisen ja yhteisen kehittämisen Starttivalmennuksen juurruttamisessa keskeistä: aseman vakiinnuttaminen palveluverkostossa ja rahoituksen turvaamisen edistäminen

6 Starttivalmennus Työpajojen matalimman kynnyksen toimintaa Vahvistaa arjenhallintaa, itsetuntemusta ja itseluottamusta Tukee valmentautujan itseohjautuvuutta ja optimoi tukiverkostojen yhteistyötä - Vahvistaa omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta Moniammatillista ja monialaista Kokonaisvaltaista, intensiivistä ja pitkäkestoista - Yhdistää yksilöllisen ja yhteisöllisen työotteen 2014: 107 työpajalla (Valtakunnallinen työpajakysely)

7 Työpajatoiminta: valmennuksen tasot

8 Starttivalmennus Tavoitteellista: painopiste arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa ja oman polun löytämisessä - Tulevaisuuteen suuntaavaa Kannustava, vahvuuksia ja mahdollisuuksia korostava valmennusote Oma valmentaja nuorelle luottamuksellisuus Yksilövalmennus yksilöllisyys ja joustavuus Ryhmävalmennus vuorovaikutusta tukevaa, yhteisöllistä Tekemällä oppiminen toiminnallista ja kokemuksellista - Kädentaidot, työpajan työtehtäviin tutustuminen Ohjaus ja tuki tarvittaviin palveluihin monialaista, palveluihin kiinnittymistä tukevaa

9 Starttivalmennus: kohderyhmä ja ohjautuminen Kohderyhmä: heikoimmassa asemassa olevat nuoret, joilla monenlaisia tuen tarpeita ja haasteita kiinnittyä palveluihin - Taustalla esim. o o o o o o o Arjenhallinnan vaikeuksia Yksinäisyyttä Kiusaamista Sosiaalisten tilanteiden pelkoa Keskeytyneitä koulutuksia ja palveluprosesseja Mielenterveys- ja päihdeongelmia Asunnottomuutta Usein pitkäkestoisia ja monia samanaikaisia elämänhallinnan ongelmia - Sektoroitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävän kokonaisvaltaista tukea - Tarvitaan: elämäntilanteen kartoittaminen ja monialainen tuki Keskeisiä ohjaavia tahoja: etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi, TYP, TEpalvelut

10 Starttivalmennus Kesto määräytyy nuoren tilanteen ja tarpeiden mukaan - Esim. 4h/pv, 2 3 pvänä viikossa - Yleensä väh. 6 kk Useimmiten kuntouttavan työtoiminnan sopimuksilla - Myös esim. nuorisopalveluiden oma sopimus (alaikäiset nuoret) Ryhmässä eri-ikäisiä nuoria - Valtaosa vuotiaita Ryhmäkoko yleensä 8 10 nuorta - Non-stop -aloitus tai kaikki aloittavat samaan aikaan

11 Starttivalmennusmalli

12 Nuorten osallisuuden tukeminen Luottamuksen syntyminen Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisön jäsenyys Pitkäkestoinen tuki Keskeistä: nuoren kohtaaminen - Miten nuori kokee o o o o Tulleensa kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään Valmennuksen tukevan omia tavoitteitaan Elämänsä merkitykselliseksi Voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa

13 Starttivalmennuksen tavoitteellisuus

14 Selvitys starttivalmennuksesta Starttivalmennuksessa Otetaan kiinni tavanomainen elämänrytmi (esim. ajanhallinta, päivärytmi, viranomaisyhteydet, ruuanlaitto, siivous, sosiaaliset kontaktit ) Joku ottaa itseään niskasta kiinni, toisia tönitään eteenpäin Saadaan mielekästä tekemistä (työpajan työvalmennukseen osallistuminen, retket, tutustumisvierailut, harrastukset / aktiviteetit) Sosiaalista kanssakäymistä (kannustava yhteishenki, huumoria, tilaa kaikenlaisille nuorille) Yksilöllisyyttä (kuunnellaan, ollaan kiinnostuneita jokaisesta nuoresta) Vaikutusmahdollisuus toiminnan sisältöön Osallisuuden lisääntymistä Jos en täällä, olisin kotona tekemässä en mitään Nuoret kaipasivat lukujärjestystä elämäänsä, syyn ja tavoitteen päästä pois kotoa - Starttipaja tarjosi tämän Lähde: Mikko Kesä (2015): Starttivalmennuksesta asiakasnuorten äänellä.

15 Starttivalmennuksen vaikutuksia Miten nuori kokee starttivalmennusjakson? Kuunnellaan nuorta. oltiin oikeasti kiinnostuneita, miten menee Vetäjät kannustavat kokeilemaan Apua itsensä auttamiseen Nuoren voimavarat vahvistuvat Vahvistaa nuorta subjektiivisena toimijana Nuoren kannattelua nuori saa voimia auttaa itseään Sain kaikki asiat järjestykseen. Laskut. Kämpän. Sain haettua kouluun. Raha-asiat. Työharjoittelupaikan. LUOTTAMUS keskeisin vaikutus: nuoren luottamus itseensä ja ulkopuoliseen tukeen Lähde: Mikko Kesä (2015): Starttivalmennuksesta asiakasnuorten äänellä.

16 Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana Sosiaalihuoltolain kirjaus sosiaalisesta kuntoutuksesta Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu: mahdollisuus toimia yhteistyössä muun palveluverkoston kanssa nuoren sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana - Sosiaalinen kuntoutus 17, uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet Starttivalmennus tarjoaa palveluverkostosta usein puuttuvan osan: nuorten matalan kynnyksen arjenhallinnan tukemiseen keskittyvän palvelun

17 Starttivalmennus ja sosiaalinen kuntoutus Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa keskeistä on yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. - (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014: Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta) Starttivalmennuksen keskeisiä sisältöjä: - yksilö- ja ryhmävalmennus (pienet ryhmät) - toiminnallisuus, tekemällä oppiminen - arjen taidot, itsenäisen asumisen tuki - Yhteisöllisyyttä, sosiaaliset taidot - elämänhallintaa - osallisuutta - tulevaisuuden suunnitelmia ja tuki jatkopoluille

18 Työpajatoiminta ja sosiaalinen kuntoutus Työpajoilla moniammatillista osaamista haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelyyn - Starttivalmennusta kehitetty vuosien ajan Monialainen yhteistyö, nuorten ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin sekä nuoren tukeminen palveluihin kiinnittymisessä työpajan valmennuksen arkea Työpajoilla kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä kasvanut viime vuosina huomattavasti : 36% valmentautujista, 2013: 26% Henkilöstöllä vahva osaaminen : yksilövalmentajista 75 %:lla AMK- tai yliopistotutkinto Työpajat tarjoavat kunnille luotettavan kumppanin ja starttivalmennus toimivan konseptin sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen Lähde: OKM / TPY: Valtakunnallinen työpajakysely 2014

19 Sovari tuottaa laadullista vaikuttavuustietoa TPY on kehittänyt Sovari - sosiaalisen vahvistumisen mittarit työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön ja Nuotta-valmennukseen Levitetään valtakunnalliseen käyttöön 2016 Tuottaa työpajakohtaista ja valtakunnallista tietoa työpajatoiminnan toteutuksesta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista Saadaan vaikuttavuustietoa yhteistyötahoille ja päätöksentekijöille Tietoa toiminnan kehittämiseksi asiakkaiden näkökulmasta Työpajojen Sovari perustuu valmentautujille suunnattuun nettikyselyyn Valmentautujat vastaavat itsenäisesti työpajajakson loppuvaiheessa TPY kokoaa työpajakohtaiset ja valtakunnalliset tulokset syksyllä 2016 Sovarin sisältämiä teemoja ja kysymyksiä sosiaalisesta vahvistumisesta voidaan käyttää myös valmennuksessa arviointikeskusteluiden pohjana

20 Sovarin tuottama tieto ja tunnusluvut 1. Työpajatoiminnan toteutuksen arviointimittarit Arvosanat työpajatoiminnan toteutukselle osa-alueittain: tehtävät ja osallisuus, yhteisöllisyys, työ- ja yksilövalmennus Palveluiden toteutuksen sanoittaminen: mikä toimii hyvin, mihin voidaan kiinnittää enemmän huomiota 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointimittarit Kuinka suuri osa valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista palvelujakson aikana Millä osa-alueilla ja millaisissa asioissa sosiaalista vahvistumista on koettu: arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet, itsetunto, sosiaaliset taidot, elämänhallinta ja tavoitteellisuus Kuinka hyvin työpajatoiminta vastaa valmentautujien tuen tarpeisiin

21 Starttivalmennuksesta kaksi uutta julkaisua

22 Starttivalmennuksessa pienin askelin eteenpäin Joro & Halonen & Harinen 2011: Ponnahduslauta pehmeään nousuun - Nuoret: aikuisuuden opettelu arkisen elämänrytmin selkeytyminen ja vastuunottokyvyn lisääntyminen Luotan siihen, että osaan pyytää apua, kun sitä tarvitsen. Tää on antanut lisää potkua mun elämääni! Siitä tulee ihan mieletön itsensä voittanut olo.

23 Kiitos! Yhteystiedot: Reetta Pietikäinen, tieto- ja laatupäällikkö Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektipäällikkö etunimi.sukumi(at)tpy.fi