Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke

Transkriptio

1 Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Sisältö Harri Hänninen Ohjausryhmän kokous , MMM taustaa hankesuunnitelma mahdollisia toimenpiteitä mahdollisia selvityksiä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Mitä pirstoutumisella ymmärretään? (1) 1. Pirstoutunut tilusrakenne pitkät ja kapeat palstat ( m) palstojen pieni koko (alle 2 10 ha) palstojen hajanaisuus (väliä yli 6 km) Ratkaisuna usein esitetty tilusjärjestelyt (uusjako) yhteismetsän perustaminen tai siihen liittäminen Ongelma tilusjärjestelyissä puustoltaan eri-ikäisten palstojen vaihto keskenään (summaarvomenetelmän heikkoudet) (C) Maanmittauslaitos 15/MML/ Harri Hänninen 2-1

2 Mitä pirstoutumisella ymmärretään? (2) 2. Pirstoutunut metsälö saman omistajan hallinnassa olevan metsätilojen kokonaisuuden jakaminen useamman omistajan kesken liittyy pääsääntöisesti sukupolvenvaihdokseen vähint. 2 ha metsämaata sisältävien metsälöiden keskikoko 23,6 ha Ratkaisuna usein esitetty kannustimia hallittuun sukupolvenvaihdokseen Ongelma sukupolvenvaihdoksissa tilasta ei haluta luopua elinaikana omistajan muun omaisuuden kohtalo ratkaistava samanaikaisesti Harri Hänninen Metsälöiden jakaminen johtaa pirstoutuneeseen kiinteistörakenteeseen! Sukupolvenvaihdosten viivästyminen metsätilanomistajien ikääntyminen Metsänomistajan ikä / Maanviljelijämetsänomistaja Metsätilanomistaja Metla Syy: ei sukupolvenvaihdoskäytäntöjä, ei verohuojennuksia, ei rahoitusmalleja Korkea ikä vaikuttaa kaikkeen myös metsätaloudelliseen aktiivisuuteen ts. puunmyynteihin ja metsähoitoon Harri Hänninen 4-2

3 Metsälökoon muutoksen arvioinnin vaikeudet Tilastointiperusteet muuttuneet aiemmin mukana myös mm. kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen maita (0,5-0,6 milj. ha) aiemmin alaraja 1 ha, nykyään 2 ha (kiinteistövero) metsänhoitomaksusta anomuksesta vapautetut (aiemmin neljännesmaksuvelvolliset) eivät mukana jakaumataulukoissa Metsälökäsite sidottu kuntaan tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueeseen saman omistajan eri alueilla olevat tilat luettu eri metsälöiksi Harri Hänninen 5 Metsälöiden määrä ja koko Yksityismetsälöiden lukumäärä 2002 ja 2007 Pienmetsälöt Metsänhoimaksua maksavat (ha) Anom. Tiloja Keski- Alue Vuosi < >200 Yht. vapaut. yht. koko Koko maa Etelä-Suomi Pohjois-Suomi ,3 91,8 34,5 78,9 74,0 4,9 82,5 68,3 14,2 96,6 75,8 20,8 40,0 26,2 13,8 12,5 7,0 5,5 2,0 312,6 1,2 252,6 0,8 4,9 4,4 60,0 443,7 348,7 0,5 23,6 21,3 95,0 31, ,7 92,2 32,5 79,0 74,3 4,7 85, ,0 99,2 78,6 20,6 41,2 26,9 14,3 12,8 7,1 5,7 2,0 319,2 1,2 259,1 0,8 2,4 2,3 60,1 446,3 353,5 0,1 23,6 21,2 92,7 32,8 Metsätilastollinen vuosikirja 2003 ja 2008 Puolisoiden erikseen ja yhdessä omistamat metsälöt yhden kunnan alueella Metsälökokoluokka Muut kunnat >200 Tiloja yht. Keskikoko mukaan 67,0 80,5 95,0 41,0 13,7 2,6 299,9 34,4 44,2 Metla/Verohallinto 2008 Näistä 16,6 % omisti metsää myös muissa kunnissa Tilamäärä perheomistuksessa yli kuntarajojen enintään kpl Harri Hänninen 6-3

4 Metsätalous lainsäädännön näkökulmasta Tuloverolaki (TVL) rinnastus sijoitustoimintaan, sillä puunmyyntitulot ovat pääomatuloja hankintatyön arvo on ansiotuloa - ei sovelleta nettovarallisuuslaskentaa metsätalouden tulot eivät ole milloinkaan maatilatalouden tuloja, mutta ne voidaan sisällyttää elinkeinotoiminnan tuloihin Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL) tilan muun yritystoiminnan ja metsätalouden tulojen ja menojen ristiinkuittaukset ovat rajoitettuja, sillä metsätalouden tulot ovat henkilökohtaisen tulolähteen tuloja jos elinkeinona on puun jatkojalostus, metsätalouden tulot voidaan sisällyttää samaan tulolähteeseen Arvonlisäverolaki (AVL) metsänomistajan on hakeuduttava arvonlisäverovelvolliseksi kun myyntitulot ylittävät euroa vuodessa Perintö- ja lahjaverolaki (PerVL) sukupolvenvaihdoksessa metsätaloutta ilman maataloutta ei pidetä elinkeinotoimintana (yritysten käsittely riippuu siitä, puretaanko yrityksen tase) Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) EU-komission mukaan metsälöt ovat valtiontukisäännöksissä yrityksiä Maatalousyrittäjän eläkelaki (MYEL) maatilatalouden harjoittajalla viljeltynä maatalousmaana pidetään 1/10 (50 ha), 1/15 (75 ha) tai 1/20 (100 ha) metsämaan pinta-alasta Harri Hänninen 7 Hankesuunnitelma Päätavoite Tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi tavoitteena parempi metsätalouden kannattavuus puuhuollon toimivuus Toimenpiteiden tarkastelu teemoittain 1. sukupolvenvaihdokset 2. tilarakenne ja tilakoko 3. uudet omistusmuodot 4. toimintaedellytykset Harri Hänninen 8-4

5 Millaisia toimenpiteitä tarkastellaan? Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseen verotus omistusmuodot neuvonnan työkalujen tuottamiseen kentän hyvien käytäntöjen kokoaminen, jalostaminen ja välittäminen asiakirjamallit laskentamalli verohuojennusten hyödyntämiseen kyseessä? Onko ensisijaisesti tilastoinnin kehittämiseen lainsäädäntöongelma metsälötilasto tiedotusongelma Harri Hänninen 9 1. Sukupolvenvaihdokset Alustavia ideoita keskustelun pohjaksi perintö- ja lahjaverolainsäädäntö lahjaverotus ankarampi kuin perintöverotus sukupolvenvaihdoksia huojentava säännös maatilojen ja yritysten tapaan (PerVL 55, 56 ) tarvittaessa ehtoja: MYEL-vakuutus, metsäalan koulutus, luovuttajan ikä, minimikoko, tilan jakamattomuus metsävähennysoikeus myös lahjalle (verotusarvo) kuolinpesien (perikuntien) purkaminen verotuksellisesti jo nyt osakkaille epäedullinen verrattuna yhtymään tiedotus, asiakirjamalli mahdollinen määräaika olemassaololle (perintökaari) neuvonnan kehittäminen puuttuu työkalut verohyötyjen laskemiseksi sukupolvenvaihdoksen eri mahdollisuudet - päättelykaavio ei olemassa asiakirjamalleja Harri Hänninen 10-5

6 2. Tilarakenne ja tilakoko tilakoko tilusjärjestelyt (uusjaot) Maatilatalouden kehittämisrahaa (Makera) pitäisi voida käyttää myös metsien ostoon (TE-keskus, maanmittauststo, metsäkeskus) vaikeutetaan tilan jakamista (kiinteistönmuodostuslaki) etuosto-oikeus kunnassa metsää omistavilla (vrt. maanhankintaoikeuslaki) tilakaupan aktivoiminen (< 15 % vapailla markkinoilla) tarjonta luovutusvoittoveron huojennuksen laajennus rajanaapurille myynti yhtä edulliseksi kuin kunnalle ja valtiolle (hankintameno-olettama 80 %) kysyntä metsävähennyksen laajennus (nyt 60 %; koskee v jälk. hankittuja) metsävähennyksen käytön nopeutus määräajaksi (esim. 5 v.) m-väh. porrastus: kasvaa, kun hankkii toisen tilan määräajassa valtion takausjärjestely rahoitukselle varainsiirtoveron pienennys (4 % 1,6 %) valtion ja yhtiöiden metsät vrt. Sveaskog ja Metsähallitus; UPM myy ha Harri Hänninen Omistusmuodot metsäyhtymät hallinnollisesti helppo vaihtoehto kuolinpesälle haitta: yksimielisyys päätöksissä (yhteisomistuslaki) yhteismetsät kannusteita on jo olemassa pienempi pääomatulovero, ei luovutusvoittoveroa, ei varainsiirtoveroa, ei kaksinkertaista verotusta haittoja hallinnon byrokraattisuus alv-tilitys kuukausittain ja HTM -tilintarkastajavaatimukset koettu riesana pienissä yhteismetsissä kolhoosileima vain puhtaille metsätiloille kunta joutuu maksamaan yhteismetsässä tuloveron muuten ei kiinteistörahastot ja osakeyhtiöt haitat tulojen kaksinkertainen verotus (puunmyyntitulot +osingot) ei oikeutta metsävähennykseen ja menovaraukseen Harri Hänninen 12-6

7 4. Toimintaedellytykset metsätalous enemmän yritystoiminnan luonteiseksi voisi vakauttaa puumarkkinoita metsätalouden tuloja tulisi voida verottaa tuloverolain mukaan myös joko maatilatalouden tuloverolaissa (MVL) tai elinkeinotulo-verolaissa (EVL): puun myyntitulon verotukseen pääomatulo-osuus nettovarallisuuden perusteella, muutoin ansiotuloverotus nettovarallisuuden mukaan jaettavat yritystulot (kuten Maatila, Tmi, Ay, Ky) kiinteä yhteisöveroaste (kuten Oy, osuuskunta, yhteismetsä) tulolähderajoja kuitenkin harkittava Harri Hänninen 13 Ehdotuksia käynnistettävistä selvityksistä (1) kentällä meneillä olevien hankkeiden (yhteismetsät, uusjaot, sukupolvenvaihdosneuvonta) kartoitus hyvien käytäntöjen kokoamiseksi vuoden 2003 lakimuutoksen jälkeen perustettujen ja perusteilla olevien yhteismetsien evaluointi tausta, toiminta, kokemukset ja kehittämistarpeet evaluointi 2000-luvun metsätilojen uusjaoista kokemukset ja kehittämistarpeet oikeustieteellinen selvitys lainsäädännön ongelmakohdista hallitun sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi ja tilakoon kasvattamiseksi perintökaari, perintö- ja lahjaverolaki, tuloverolaki, kiinteistönmuodostamislaki, maanhankintaoikeuslaki, yhteisomistuslaki, jne. pystytäänkö jo fokusoimaan ongelmakohtiin? Harri Hänninen 14-7

8 Ehdotuksia käynnistettävistä selvityksistä (2) neuvontatyökalujen kehittäminen sukupolvenvaihdoksen päätöstukimalli (kaavio), sukupolvenvaihdoksessa ei osata hyödyntää nykyisiäkään verohuojennuksia - laskentaohjelma laaditaan ja testaan asiakirjamallit eri tilanteisiin metsälötilaston parantaminen kaikki saman päätösvallan omistusyksiköt yhteen sijainnista riippumatta tilaus verohallitukselta, Metla hoitaa keruun jatkossa saatu kustannusarvio kehitystyöstä , vuotuinen ylläpitokustannus vertailu Ruotsin metsätalouden ohjausjärjestelmiin metsätalouden verotus sukupolvenvaihdoksia koskevat säännökset tilarationalisointi (uusjaot Mikko Uimonen, MML) Harri Hänninen 15 Maanhankintaoikeuslain (1979) kumoaminen Eduskunnan lakiesityksestä antamaan vastaukseen sisältyi lausuma, jossa eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkeinolain mukaisia maanjärjestely- ja rahoitusmahdollisuuksia käytetään kompensoivasti alueellisella tasolla metsätaloustoimintaa harjoittavien tahojen metsätilojen tiluskokojen kehittämiseksi lain kumoamisen vaikutuksia muutoinkin seurataan Paluu Harri Hänninen 16-8