Mahdollisia verotoimenpiteitä

Transkriptio

1 Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi Ohjausryhmän sisäinen seminaari Mahdollisia verotoimenpiteitä Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Jokiniemenkuja 1 (PL 18), Vantaa jussi.leppanen@metla.fi, puh = sivu jätetään esitelmässä ajansäästön vuoksi väliin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Mitä verotuksen toimenpiteitä tarvitaan? 1. Metsänomistajien hallittu nuorentaminen 2. Puumarkkinoiden hallittu tasoittaminen 3. Tilakoon hallittu kasvattaminen Miten edellä mainituista toimenpiteistä tehdään hallittuja? 1. Metsätilan sukupolvenvaihdos ja sen ehdot 2. Puun myyntitulon verotukseen vaihtoehdoksi eriytetty järjestelmä, jossa pääomatulo-osuus nettovarallisuuden perusteella, muutoin ansiotuloverotus 3. Metsävähennys ja luovutusvoitto-verotuksen huojennukset ehtoineen sekä kasvuinvestointivaraus

3 Kyse olisi verotuksen kokonaisuudistuksesta Uudistus ei voisi koskea vain yhtä verolakia, vaan 1. perintö- ja lahjaverotusta 2. tuloverotusta (TVL -> MVL -> EVL) tuloverotuksen tulolähderajoja metsävarallisuuden arvostusta nettovarallisuutta määrättäessä 3. tuloverotuksen varauksia ja EVL-neutraalisuutta kasvuinvestointien rahoitusta (uusilla) varauksilla omistusmuotoneutraalisuutta (luonnollinen henkilö = henkilöyhtiö = osakeyhtiö) 4. tuloverotuksen luovutusvoittoverotusta Edellä mainittujen uudistusten tavoitteena on tuottaa elinkelpoisia maa- ja metsätalousyrittäjiä, joille tarjotaan mahdollisuuksia kasvuun

4 0. Hieman taustaa

5 0.1 Puun kysyntä ja tarjonta - taustaa Metsäteollisuus on syklinen toimiala (puustamaksukyky vaihtelee) Sahateollisuudessa suhdannevaihtelut suurempia ja yrityksiä on enemmän kuin sellu- ja paperiteollisuudessa Metsikön kasvatusaika on vuoteen Etelä-Suomessa ja tätä pidempi Pohjois-Suomessa Tukki- ja kuitupuuta myydään samanaikaisesti (sama puun runko) Keskimääräinen metsälökoko yli 5 hehtaarin metsälöillä on noin 34 hehtaaria, yli 2 ha metsälöillä vain 24 hehtaaria Hakkuita tehdään yli 5 hehtaarin metsälöillä keskimäärin 3-4 vuoden välein Parhainakin puukauppavuosina markkinoilla on korkeintaan kolmasosa yli 5 hehtaarin metsälöistä Puukaupan keskikoko ollut noin 500 kuutiometrin luokkaa Leimikon koko nykykorjuuteknologialla olisi oltava mielellään vähintään pari sataa kuutiometriä

6 0.2 Puumarkkinat ja verotus tavoitteita? Metsäteollisuus: puumarkkinoiden olisi hyvä olla tasaisempia puun hintojen vaihtelusta huolimatta vähemmän puuntarjontaa korkeasuhdanteessa? enemmän puuntarjontaa matalasuhdanteessa? Metsäverotus: neutraalisuuden tavoite? jos metsätalous on kokonaisuudessaan kiinteän veroasteen pääomatuloverotuksessa, verotus ohjaa tarjontaa korkeasuhdanteeseen (muut tekijät voivat tasoittaa ) jos verotuksella halutaan leikata puuntarjontaa korkeasuhdanteessa ja lisätä matalasuhdanteessa, suhdanteiden mukaan automaattisesti muuttuva tuloverotus tasaisi puuntarjontaa tällainen olisi esimerkiksi tulot ansio- ja pääomatuloihin nettovarallisuuden mukaan jakava maatilatalouden tuloverotus

7 0.3 Metsäverotus: keppiä vai porkkanaa? Verotuksen tavoitteina on: kerätä yhteiskunnalle varoja tasata kansalaisten välistä tulon- ja varallisuuden jakoa olla edellä mainituista tavoitteista huolimatta mahdollisimman neutraali päätöksentekijälle (verotuksen tavoite ratkaisee) Perinteiset verokepit: pinta-ala-, varallisuussekä perintö- ja lahjaverotus: veronkeruutavoite huonosti toteutunut eli pieni verokertymä aiheuttivat ja aiheuttavat tilojen pirstoutumista eli tasoittavat metsäomaisuuden jakoa kansalaisten kesken; ovat lisäksi pidentäneet omistusaikoja tilakoon pienentyminen ja metsänomistajien ikääntyminen vähentävät metsätaloudellista aktiivisuutta eivät ole tasoittaneet puumarkkinoita, mutta ovat toisinaan tai satunnaisesti lisänneet puuntarjontaa (neutraalius?)

8 0.4 Metsätalouden harjoittaminen lainsäädäntöä Tuloverolaki (TVL): rinnastus sijoitustoimintaan, sillä puunmyyntitulot ovat pääomatuloja hankintatyön arvo on ansiotuloa - ei sovelleta nettovarallisuuslaskentaa metsätalouden tulot eivät ole milloinkaan maatilatalouden tuloja, mutta ne voidaan sisällyttää elinkeinotoiminnan tuloihin Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL): metsätalouden tulot ovat henkilökohtaisen tulolähteen tuloja jos elinkeinona on puun jatkojalostus, metsätalouden tulot voidaan sisällyttää samaan tulolähteeseen Arvonlisäverolaki (AVL): metsänomistajan on hakeuduttava arvonlisäverovelvolliseksi kun myyntitulot ylittävät euroa vuodessa Perintö- ja lahjaverolaki (PerVL): sukupolvenvaihdoksessa metsätaloutta ilman maataloutta ei pidetä elinkeinotoimintana (yritysten käsittely riippuu siitä, puretaanko yrityksen tase) Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera): EU-komission mukaan metsälöt ovat valtiontukisäännöksissä yrityksiä Maatalousyrittäjän eläkelaki (MYEL): maatilatalouden harjoittajalla viljeltynä maatalousmaana pidetään 1/10, 1/15 tai 1/20 metsämaan pinta-alasta

9 1. Perintö- ja lahjaverotuksen huojennukset

10 1.1 Sukupolvenvaihdosten viivästyminen Sukupolvenvaihdoksissa MVL-aktiivimaatilaa luovutettaessa myös tilaan kuuluvaan metsään kohdistuu verohuojennus (PerVL 55 ) EVL-yrityksissä metsään kohdistuva huojennus riippuu siitä, avataanko yrityksen tase sukupolvenvaihdoksessa Sekä MVL-aktiivimaatiloilla että EVL-yrityksissä veronmaksu voidaan jaksottaa korkeintaan viiden vuoden ajalle ilman korkoseurauksia (PerVL 56 ) Ns. metsätilat eli noin 70 % yksityismetsien metsämaan alasta ja yli 80 % metsänomistajista on vailla sukupolvenvaihdoshuojennuksia tämä on osaltaan johtanut metsätilanomistajien ikääntymiseen keskimäärin hieman yli 60-vuotiaiksi 1980-luvun lopusta alkaen aktiivimaanviljelijät metsänomistajina ovat pysyneet keskimäärin noin 50-vuotiaina aktiivimaatilojen määrä on jatkuvassa laskussa

11 1.2 PerVL 55 metsätalousyrittäjät Hyöty tulee jatkajalle ja alihintaisen kaupan mahdollistumisen kautta luopujalle Metsätalousyrittäjien kokonaismäärä Suomessa voisi lisääntyä noin tilaan, joista ehkä puolet siirtyy maatalouspuolelta peltoviljelystä luopumalla (osa isoista metsätiloista viljelee peltoa PerVL 55 vuoksi) PerVL-huojennukset uusien tilan osalta: sukupolvenvaihdoksia tulisi lisää keskimäärin noin 170 vuodessa (5.000 tilaa jaettuna 30 vuodella). menetetyt verotulot olisivat siten puhtaassa lahjoitustilanteessa 170 kpl/v x 150 ha x e/ha x 13% - (verollinen osuus eli 40% verotusarvosta) = 8 milj. euroa vuodessa Todennäköisin keskimääräinen pitkän aikavälin veromenetys: 8 milj. euroa vuodessa (suuruusluokka euroa / jatkava tila) Aivan alkuvuosina laskennallinen vuosittainen veromenetys olisi rästissä olevien spv-tilojen suuren määrän vuoksi tätä suurempi, ehkä 2-5 kertainen (jopa milj. euroa vuodessa), mutta tasaantuisi pian

12 1.3 Sukupolvenvaihdoshuojennuksen ehdot Tällä haetaan rajanveto sijoittajien ja yrittäjien välillä: sopivan kriteerin puute oli vuonna 2008 esteenä perintö- ja lahjaverotuksen laajennukselle metsätiloihin Koska suuri osa luopujista on ikääntyneitä, olisi keskityttävä jatkajan toiminnalle asetettaviin ehtoihin jatkajan ryhdyttävä noudattamaan MVL- tai EVL-verotusta metsätaloudessaan jatkajalle tulee tällöin MYEL- tai YEL-vakuutus jatkajan on määräajassa osoitettava yritystoiminnassa vaadittava ammattitaito joko koulutuksella (myös näyttötutkinto) tai riittävällä työkokemuksella Metsätalouden pinta-alaehdon tulisi olla suhteellisen matala, koska myös kausiluonteinen ja monialainen yrittäjyys tulisi olla huojennuksessa mahdollinen Lisäksi jos käytetään muita em. ehtoja, ne hillitsevät turhaan haettuja huojennuksia, lisäksi ne vähentävät ko. metsänomistajille suunnatun neuvonnan ja mh-rästien paikkaamiseen suunnatun kemera-rahoituksen tarvetta

13 2. Ansio- ja pääomatuloihin eriytetty metsätalouden tuloverotus

14 2.1 Miten toimii Ruotsissa? Ruotsissa on ollut voimassa ansio- ja pääomatuloihin eriytetty metsätalouden tuloverojärjestelmä 1990-luvun alusta Metsätalous, maatalous ja muu yritystoiminta kaikki yhdessä ja yhteisessä tulolähteessä (alkaen v. 1998) Vapaaehtoinen pääomatulo-osuus metsän ja muun elinkeinotoiminnan hankintamenon ja vahvistetun jakokorkokannan perusteella (räntefördelning) Metsätalouden tuloksen tasausmahdollisuudet: tasausvaraus (periodiseringsfond) metsätili ja metsätuhotili (skogskonto, skogsskadekonto) maksujen jaksotuksesta sopiminen puunostajan kanssa (betalningsplan) menovaraus (avsättning till framtida återväxtåtgärder) metsävähennys (skogsavdrag) yhtiöverokannan mukaan verotettava investointivaraus (expansionsfond)

15 2.2 Ansiotulo-osuuden verotus 10 kr=1 euro Pääomatuloverokanta = 30%

16 2.3 Pääomatulo-osuuden verotus Ruotsissa Jako tehdään vapaaehtoisena metsän ja muun elinkeinotoiminnan hankintamenosta velkojen vähentämisen jälkeen saatavan nettovarallisuuden perusteella, jolloin jakopohjan oltava vähintään kr = euroa Pääomatulo-osuuden jako perustuu valtionlainakorkoon + 5%, vuonna 2008 jakokorko oli 9,16% Tehdään täysimääräisenä, ja käyttämätön pääomatulo-osuus siirtyy seuraavalle vuodelle (jolloin voidaan tehdä haluttaessa myös uusi jako) Jako tehdään pakollisena, jos nettovarallisuus on negatiivinen, tällöin jakokorko on valtionlainakorko +1%, vuonna 2008 jakokorko oli 5,16% Jakomäärä viedään kokonaisuudessaan elinkeinotuloksi (riippumatta metsätalouden varsinaisista tuloista) Samalla tuo jakomäärä voidaan vähentää pääomatuloista Jakopohjan laskennassa monia säännöksiä, jotka vaikuttavat eri tapauksien ja yksityiskohtien vuoksi monimutkaisilta, mutta lienevät tilakohtaisesti selkeämpiä

17 2.4 Vaikutelmia Ruotsista Ruotsalaisen maa- ja metsätalousyrittäjän elinkeinotoiminnan keskimääräinen tuloverotus tuskin kovin usein on yli 30%, vaikka tulot tulisivatkin vain ansiotuloina Erilaiset tasausmahdollisuudet ja vapaaehtoinen jako pääomatuloihin leikkaavat tehokkaasti marginaaliveron kasvun Sen sijaan ruotsalaisella palkansaajametsänomistajalla on suuri tarve saada nettovarallisuutta, jotta metsätalouden tulot menisivät mahdollisimman paljon pääomatuloverotukseen Tässä ei ole käsitelty Ruotsin sosiaalimaksujärjestelmää (yrittäjien eläkevakuutus), joka hoituu ansiotulojen määrästä riippuen Järjestelmä lisää ansiotuloverotuksen progressiota Järjestelmässä on jako aktiiviseen ja passiiviseen toimintaan

18 2.5 Miten toimisi Suomessa? Eriytetyn tuloverotuksen perusjärjestelmäksi sopisi ehdottomasti parhaiten MVL (maatilatalouden tuloverolaki) Myös EVL voisi olla mahdollinen, mutta se monimutkaistaisi tilannetta jonkin verran ja olisi lähtökohtaisesti epäedullisempi järjestelmä Vaikutusta myös eläkevakuutusjärjestelmällä, sillä MVL-verotetuilla se on MYEL ja EVL-verotetuilla YEL MVL:ssä vapaaehtoinen tasausvaraus on 40% tuloksesta Suomessa pääomatulon jako-osuus on 20% (verovelvollisen vaatiessa 10%) nettovarallisuudesta poistettava käyttöomaisuus arvostetaan pääsääntöisesti hankintamenoon kiinteistöt verotusarvoon (tontit, vuokrattavat rakennukset, pellot) Voisi olla viisasta välttää metsätalouden osalta Ruotsin kaltainen hankintamenon monimutkainen laskentajärjestelmä, ja määrittää metsätalouden varallisuus kiinteistöperusteisesti joko verotusarvoon (laki varojen arvostamisesta verotuksessa) tai verovelvollisen vaatimuksesta ensimmäisenä vuonna hankintamenoon miinus metsävähennyspohja (100-60=40%). molempien arvot kehittyisivät vuosittain viranomaistyönä tällainen arvostus olisi paremmin linjassa 20%:n jakosäännön kanssa

19 2.6 Ansiotulo-osuuden verotus Suomessa Pääomatuloverokanta = 28%

20 2.7 Pääomatulo-osuuden verotus Suomessa Hankintatyön arvon laskenta voitaisiin säilyttää nykyisellään tämä mahdollistaisi myös metsävähennyksen Ruotsin käytäntöä tarkemman käsittelyn veroton työn osuus voisi säilyä nykyisellään, esim. 125 m3/vuosi, jolta osin materiaalikulut ja poistot sallittaisiin jatkossakin täysimääräisesti verotuksessa verollinen hankintatyö kuitenkin lisättäisiin metsätalouden kokonaistuloon, eli se ei olisi automaattisesti ansiotuloa kuten nykyään, vaan riippuisi nettovarallisuudesta Pääomatulo-osuuden jako voitaisiin tehdä positiivisesta nettovarallisuudesta pakollinen jako olisi 20% nettovarallisuudesta ja verovelvollisen vaatiessa 10% negatiivisen nettovarallisuuden tapauksessa koko tulo olisi ansiotuloa, tämä vastaisi MVL- ja EVL-nykykäytäntöä Metsätaloutta ja maataloutta sekä muuta yritystoimintaa voitaisiin käsitellä yhtenä tulolähteenä se, että metsätalouden varallisuus määriteltäisiin verotusarvoon tai korkeintaan 40%:iin metsän hankintamenosta, hillitsisi metsän hankkimista varallisuudeksi maatiloille tai yrityksiin em. on ongelma Ruotsin verojärjestelmässä ja kohottaa metsäkiinteistöjen hintoja nykyisellään kalliimmiksi kuin Suomessa Jos em. katsotaan ongelmaksi, pitäisi säätää tulolähderaja maa- ja metsätalouskiinteistöllä ja sen koneilla ja laitteilla saatavien tulojen sekä muilla yritystoiminnan alueilla (erillinen toimipaikka) tapahtuvan toiminnan välille

21 2.8 Vaikutelmia, jos Suomeen tulisi uudistus Eriytetty tuloverotus todennäköisesti tasaisi puunmyyntejä ja lisäisi metsänhoitohalukkuutta, koska ansiotulo-osuuden verotus on progressiivinen suurilla tuloilla korkeampi veroaste (korkeat hinnat, pienet menot) pienillä tuloilla alhaisempi veroaste (alhaiset hinnat, suuret menot) Maa- ja metsätalousyrittäjien verotus ei todennäköisesti kiristyisi, koska nettovarallisuussäännöt ja tasausvaraus mahdollistaisivat puunmyynnin pääomatulovero-osuuden puitteissa päätoimisilla metsätalousyrittäjillä verotus todennäköisesti alenisi, koska heidän olisi mahdollista saada myös ansiotuloa velkaisilla metsänomistajilla verotus kiristyisi, koska nettovarallisuus olisi pieni tai negatiivinen ja tulot verotettaisiin ansiotuloina: toisaalta verotus tuskin estäisi heidän puunmyyntejään, koska heillä on velanhoito joka tapauksessa tehtävänään hankintahakkuita tehtäisiin myös yli 125 m3/vuosi, koska verotuksen progressio ei välittömästi leikkaisi niitä eriytetyn verotuksen vuoksi Eri elinkeinotoimintojen yhdistäminen ja kausivaihtelun hallinta tulisivat metsänomistajille helpommiksi Eläkevakuutusjärjestelmänä nykyinen sovittu työtulo (MYEL tai YEL) on käyttäytymiselle neutraalimpi kuin ruotsalainen ansiotulojen määrään perustuva järjestelmä

22 3. Kasvuun tähtäävä investointivaraus Omistusmuotoneutraalisuus

23 3.1 Kasvun kiihdytys investointivarauksella Olemassa olevilla maa- ja metsätiloilla on ongelmia kasvurahoituksen hankinnassa investointien tulorahoitus on tuloverotettu; vasta hankinnan jälkeiset poistot/metsävähennys alentavat verotusta hankittavat metsätilat eivät riitä lainan takuiksi kuin osittain, eli hankintaan tarvitaan oman pääoman osuutta tai lisätakuita Jos haluttaisiin kiihdyttää tilojen kasvua, voitaisiin säätää tuloverotuksessa kasvuinvestointivarauksesta (jos metsätaloudessa oltaisiin MVL:ssä, jo olemassa oleva tasausvaraus saattaisi olla riittävä) investointivaraus pitäisi tällöin tulouttaa esim. siten, että tuloutus vähentäisi hankittavasta tilasta syntyvää metsävähennysoikeutta (tai muun investoinnin poisto-oikeutta) jos lisämetsää ei hankittaisi, varaus tulisi vaihtoehtoisesti tulouttaa metsätalouden tuloksi Kuitenkin: investointivarauksista on 1990-luvun alun jälkeen pyritty verotuksessa eroon

24 3.2 Omistusmuotoneutraalisuus Jos metsätalous siirretään TVL-verotuksesta EVLverotukseen (MVL ei ole nykyään mahdollinen), siirto elinkeinotoiminnan tulolähteeseen on sekä luovutusvoittoettä varainsiirtoverotuksessa verollinen Henkilöiden muodostama avoin, kommandiitti- tai osakeyhtiö ei ole oikeutettu metsävähennyksen tai menovarauksen tekoon em. verot on poistettu ainoastaan metsäomaisuuden siirrosta yhteismetsään, kuten myöskin em. oikeudet on säilytetty yhteismetsillä oy, ay ja ky omistusmuodoista on tiettyä etua verrattuna yhteismetsään, sillä ne mahdollistavat monipuolisemman liiketoiminnan Henkilöiden omistamiin metsätalouteen keskittyneisiin (avoimiin, kommandiitti- tai) osakeyhtiöihin (vrt. maatalousosakeyhtiöt) voitaisiin soveltaa vastaavia omistuksen siirtymäsäännöksiä kuin yhteismetsiin ja niissä voitaisiin säilyttää metsävähennys ja menovarausoikeudet

25 4. Luovutusvoittoverotuksen lievennys

26 4.1 Luovutusvoittoverotus vähentää maa- ja metsätalouskiinteistöjen tarjontaa Luovutusvoittoverotus laajennettiin koskemaan maa- ja metsätalousmaata vasta vuonna 1989 luovutusvoittoverotus kohdistuu metsätaloudessa pitkien omistusaikojen vuoksi (keskimäärin noin 30 vuotta) pääsääntöisesti inflaation kiinteistöjen arvoja korottavaan vaikutukseen (tai käytettyihin metsävähennyksiin) jos todellista tai perintö- ja lahjaverotuksessa vahvistettua hankintamenoa ei käytetä luovutusvoittoa laskettaessa, TVL- ja MVLperusteisille maanomistajille hankintameno-olettama on nykyään 40%, jos omaisuus on omistettu yli 10 vuotta, ja muutoin 20% luovutettaessa maata luonnonsuojelutarkoitukseen, hankintamenoolettama on 80% EVL:n luovutusvoittoverosäännökset eivät sovella hankintamenoolettamaa Maa- tai metsätilan luovutus on kuitenkin sukupolvenvaihdoksessa mahdollista ilman luovutusvoittoveroa omille lapsille tai sisaruksille, ei kuitenkaan enää sisarusten lapsille

27 4.2 Hankintameno-olettaman korottaminen Kun muu kuin lähisukulaisluovutuksen saaja jatkaa tilalla maa- tai metsätalouden harjoittamista, hankintamenoolettamaa tulisi voida nostaa nykyisestä 40 %:sta Kun rajanaapuri ostaa tilan, hankintameno-olettamaa voitaisiin nostaa nykyisestä 40 %:sta tilusrakenteen parantamiseksi Todennäköisesti muuttaisi myös metsävähennyksen käsittelyä luovutusvoitto-/tuloverotuksessa Veromenetykset riippuvat siitä kuinka korkeaksi hankintameno-olettama nostetaan ja miten se lisää tehtyjen kauppojen määrää. maatalouspuolella MTT:ssä tehty tutkimus osoittaa, että hankintameno-olettaman nosto lisää kauppojen määrän kasvun kautta tulevaa verokertymää tiettyyn rajaan asti enemmän kuin hankintameno-olettaman nosto alentaa verokertymää

28 5. Lopuksi Kokonaisverouudistus voitaisiin tehdä Suomessa siten, että sijoittaja/yrittäjä -verojärjestelmän valinta olisi vapaaehtoinen nykyinen TVL-perusteinen järjestelmä tai uusi MVL-perusteinen järjestelmä TVL-perusteisia käsiteltäisiin nykyiseen tapaan sijoittajina MVL /EVL-perusteisia käsiteltäisiin yrittäjinä sukupolvenvaihdoksissa siirtymäsäännökset, jossa luopuja voi olla nykyisessä TVL:ssä, mutta jatkaja siirtyy MVL/EVL:ään, mikä tuottaisi huojennuksia perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoksissa (PerVL 55 ja 56 ) Tilan luovutuksessa MVL/EVL:n valinneille tilansa myyvillä korkeampi hankintameno-olettama TVL:n mukaisessa luovutusvoittoverotuksessa Uudistuksessa saatettaisiin päätyä alkutilanteeseen, jossa ehkä 40 % yksityismetsämaasta olisi MVL/EVL:n mukaan ja 60% TVL:n mukaan verotettua: tärkeintä olisi kuitenkin, että MVL/EVL-osuus lähtisi kasvuun

29 Kiitos!