AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (15)

Transkriptio

1 AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (15) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT

2 AVH ja työelämä - suomalaisista AVH:n sairastaneista joka neljäs on työikäinen, yli 3000 työikäistä sairastuu vuosittain - työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain n. 850 AVH:n sairastunutta, joista osa voisi palata työelämään riittävien tukitoimien avulla - työelämään palaa suoraan n henkilöä, joista osa joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle jostain muusta syystä kuten masennus - työelämässä selviytymistä ovat voineet vaikeuttaa lievät neuropsykologiset oireet, joita ei ole diagnosoitu - Suomessa menetetään vuosittain n vuoden työpanos AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia - AVH:t ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä

3 AVH ja työelämään palaaminen - työhön palaaminen on keskeinen osa takaisin yhteiskuntaan integroitumista ja monet sairastuneet pitävät työhön palaamista tärkeänä indikaattorina AVH:stä selviytymiselle (Alaszewski ym. 2007) - työelämään palanneet AVH-potilaat kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin työelämän ulkopuolelle jäävät (Vestling ym. 2003, Hillman & Chapporo 2002, Gilworth ym. 2009) - vaikka monet sairastuneet voisivat palata työelämään, vain pieni osa todellisuudessa palaa töihin (Vestling ym. 2003) - systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa työhön palanneiden määrä on ollut 7%-84% (Saeki 2000) ja 0% - 100% (Daniel ym. 2009) - suurta vaihtelua selittävät mm. käsite työ, aineiston koko, ikäryhmä, seuranta-aika ja mittausmenetelmät

4 - monissa tutkimuksissa työelämään palanneiden määrä on ollut 40% -60% - AVH voi aiheuttaa näkymättömiä ja vaikeasti työympäristössä ymmärrettäviä oireita (Lock ym. 2005) - useat tekijät ovat olleet yhteydessä työhön palaamiseen * merkittävin työhön paluuta ennustava tekijä on ollut sairauden vaikeusaste (Treger ym. 2007) * vaurion sijainnin ei ole todettu kovin hyvin ennustavan työhön paluuta (Wozniak ym. 1999, Treger ym. 2007) * päänsärky, ärtyvyys ja keskittymisvaikeudet vaikuttavat kykyyn palata työelämään (Gilworth ym. 2009) * työmuistin häiriöt ja kognitiivisen joustavuuden heikentyminen vaikuttavat epäedullisesti työhön paluuseen (Treger ym. 2007) * fatiikin on todettu vaikeuttavan työhön paluuta (Corr & Wilmer 2003, Andersen ym. 2011)

5 * anosognosia ja aparaksia (Saeki 2000), afasia (Angeleri ym. 1993), toiminnanohjauksen häiriöt (Ownsworth & Shum 2008) sekä muistin ja päättelyn heikentyminen (Kotila ym. 1984) ovat negatiivisia tekijöitä * kognitiivinen heikentyminen heikentää ja kognition säilyminen parantaa työhön palaamisen todennäköisyyttä (Vestling ym. 2003) * korkeampi koulutus ja suuremmat tulot lisäävät työhön paluun todennäköisyyttä (Trygged ym. 2011) * yksilöllisen kuntoutussuunnitelman (Lindström ym. 2009) ja selkeän ohjauksen (Gilworth ym. 2009) puuttuminen vaikeuttavat työhön paluuta * sairastuneen persoonallisuus ja elämänasenne voi vaikuttaa (Hofgren ym. 2007) * työantajan tuella ja ymmärryksellä sairauden oireista on tärkeä merkitys (Corr & Wilmer 2003, Lock ym. 2005) * työn luonne vaikuttaa myös, ns. valkokaulustyöläiset palaavat todennäköisemmin (Alaszewski ym. 2007)

6 AVH ja kognitiivinen heikentyminen - useissa tutkimuksissa erilaisten kognitiivisten oireiden on todettu ennustavan negatiivisesti työhön paluuta - kognitiivinen heikentyminen on yleistä AVH:n jälkeen, mutta työikäisten alkuvaiheen kognitiivisten oireiden määrästä ei ole selkeää kuvaa * Tatemichi et al. 1994: 78%:lla vähintään yhdellä kognition osa-alueella oireita 3 kk sairastumisesta, keskimääräinen ikä 71,5 v. * Pohjasvaara et al. 1997: 45,7%:lla jokin kognitiivinen oire 3 kk sairastumisesta, ikäryhmä v. * Nyrkkö 1999: 65%:lla jokin kognitiivinen oire n. 1 v sairastumisesta, valikoitunut kuntoutuslaitosaineisto työikäisiä

7 * Nys et al. 2007, Lesinak et al. Jaillard et al. 2009: jopa kolmella neljäsosalla on kognitiivisia oireita * Hofgren et al. 2007: työikäisistä 83% kärsi vuoden kuluttua kognitiivisista oireista * Donovan et al. 2008: 65%:lla kognitiivisia oireita * Van Der Zwaluw et al. 2010: yli puolella kognitiivisia oireita - AVH:n jälkeen kognitio voi heikentyä vaurion paikasta ja laajuudesta riippuen kaikilla kognition pääalueilla (kieli, muisti, tarkkaavuus, toiminnan ohjaus, hahmottaminen, ajattelu, päättely)

8 - monissa tutkimuksissa käytetyt kognition arviointimenetelmät (MMSE, WAIS) eivät ole kovin herkkiä mittareita esim. työmuistin tai toiminnan ohjauksen häiriöille - pelkästään MMSE tai CERAD eivät ole riittäviä menetelmiä AVH:n jälkeisen kognitiivisen heikentymisen arviointiin - spesifimpien arviointimenetelmien on todettu tuovan AVH:n kognitiiviset oireet paremmin esille, mutta optimaalisen menetelmäkokonaisuuden käytöstä ei ole vielä konsensusta - AVH:n jälkeisillä kognitiivisilla oireilla on tärkeä merkitys sairastuneiden toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, mielialan ja sopeutumisen kannalta - kognitiivisten oireiden merkityksestä työhön palaamiselle ei ole riittävästi johdonmukaista tietoa

9 - VISIO: kaikilla AVH:n hoidossa ja kuntoutuksessa työskentelevillä tulee olla perustiedot neuropsykologiasta sekä hyvät havainnointitaidot - pelkästään sensomotorisen järjestelmän tutkiminen ei riitä, vaan sairastuneen toimintakyky tulee arvioida kokonaisvaltaisesti - valitettavasti vielä nykyäänkin hoidolle/terapialle suuntaa antava neuropsykologinen tutkimus voi puuttua - myöskään työkyvyn arvioinnissa kognitiivisen tilanteen kartoitus ei välttämättä kuulu rutiiniin

10 - neuropsykologisia tutkimuksia voi tehdä neuropsykologian erikoispsykologi (tai neuropsykologiaan perehtynyt psykologi) - Suomessa neuropsykologeja valmistuu noin kuusi vuodessa, mikä on selvästi liian vähäinen määrä suhteessa tarpeeseen - on selvää, että neuropsykologin ei tarvitse tutkia kaikkia AVH:n sairastaneita laaja-alaisesti - siksi on tärkeää, että tulevaisuudessa on käytössä kognitiivinen seulontamenetelmä, jonka perusteella sairastunut voidaan tarvittaessa ohjata tarkempiin neuropsykologisiin tutkimuksiin

11 AVH ja onnistunut työllistyminen hanke - RAY:n rahoittamana yhteistyössä Aivoliiton, Kruunupuiston ja terveydenhuollon kanssa Tavoitteet - tukea AVH:n sairastaneiden oikea-aikaista työllistymistä - tutkia työllistymistä ennustavia tekijöitä - tutkia työikäisten kuntoutumista - kehittää kognitiivista seulontamenetelmää, jonka avulla laajempiin neuropsykologisiin tutkimuksiin ohjautuvat oikeat henkilöt - rakentaa malli, jossa kaikille työikäisille AVH:n sairastaneille tehdään vähintäänkin kognitiivinen seulontatutkimus

12 Kohderyhmä AVH:n sairastanut henkilö, joka on ollut työelämässä sairastumisen tapahtuessa (n=100) - AVH kuvantamenetelmällä varmistettu (infarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen vuoto) - poissulkukriteerit: * ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) * MS-tauti, Parkinsonin tauti, aivokasvain, keskushermostotulehdus, muistisairaus tai lievää vaikeampi aivovamma * vähintään kerran viikossa tapahtuva syövän hoito tai levinneen syövän palliatiivinen hoito * alle 2 kk sitten tehty tekonivelen tai tukirangan leikkaus * päihdeongelma, vakava masennus tai psykoottistasoinen mielenterveyden häiriö

13 Yhteistyötahot Aivoliitto etsii oman organisaationsa ja verkostojen, kuten AVH-yhteyshenkilöidensä kautta kohderyhmän henkilöt alueellisessa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Yhteistyötahoina ovat Etelä-Karjalan, Itä-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. Kohderyhmän henkilöiden tutkimukset tehdään Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskuksessa. Toteuttaminen Projektin aineiston keruu ja mallintaminen vuosina ja raportointi v

14 Aivoliitto - projektin hallinnointi ja koordinointi (vrt. liiton aiemmat Akuuttihoito- ja Kuntoutustutkimusprojektit) - etsivä työ, jossa hyödynnetään sekä liiton aluetyön ja yhdistysten että terveydenhuollossa toimivan AVHyhteyshenkilöiden verkostoa - verkostotyö kaikkien em. toimijoiden sekä mm. eduskunnan Stroke-ryhmän kautta - toimintamallin, koulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan suunnittelu ja toteutus pilotointina, jotta kehitetty uusi toimintamalli voidaan jalkauttaa

15 Terveydenhuolto Kohderyhmän henkilöiden rekrytointi - AVH:n ensimmäisen hoitojakson aikana hoitava neurologi arvioi valintakriteerien pohjalta henkilön soveltuvuuden tutkimukseen - neurologi arvioi tutkittavan kyvykkyyden antaa suostumus tutkimukseen - tutkittavalle annetaan kirjallinen materiaali ja häneltä kysytään suullinen suostumus - afaatikkojen kohdalla kirjallinen materiaali myös omaiselle - rekrytoinnin jälkeen tieto kuntoutuskeskuksen projektivastaavalle, joka ohjaa hankkeeseen valitun henkilön kuntoutuskeskukseen ensimmäiselle arviojaksolle - AVH:n ensimmäisen hoitojakson hoitoseloste lähetetään kuntoutuskeskukseen

16 Kruunupuisto Ensimmäinen arviojakso 3 vrk., n. 2 vk.- 2 kk. sairastumisesta - suostumuslomakkeen läpikäyminen, kysymyksiin vastaaminen ja allekirjoitus - kotona täytettyjen lomakkeiden tarkistus - lääkärin tutkimus / haastattelu - laaja neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää myös kehitettävän kognitiivisen seulontamenetelmän - mielialan ja elämänlaadun kartoitus - unikysely, fatiikkikysely, työpystyvyyskysely - fysio- ja toimintaterapeutin tutkimus - sosiaalityöntekijän haastattelu - tarvittaessa puheterapeutin tutkimus

17 - kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset - palaute erikoissairaanhoitoon - muut tarvittavat yhteydenotot (työterveyshuolto, työvoimahallinto ym.) Yhteydenotto sairastuneeseen, n. ½ v. sairastumisesta - sairastuneelle lähetetään etukäteen kyselylomake, joka käydään läpi puhelimitse haastattelemalla - terveydentila, työpystyvyys, mieliala, elämänlaatu, läheisten tuki, sosiaalinen verkosto - tilannearvio työhön palaamisen suhteen: sairausloma / työssä (entinen työ, työnkuva muutettu, uusi työtehtävä, osa-aikainen) tai eläke (suositus tehty / ratkaisu tullut: työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys, osa-aika, vanhuus) - projektivastaava toteuttaa

18 Toinen arviojakso 3 vrk., n. 1 v. sairastumisesta - toimintakyvyn kartoitus kuten ensimmäisellä jaksolla - tehtyjen suositusten toteutumisen kartoitus - tilannearvio työhön palaamisen suhteen: sairausloma / työssä (entinen työ, työnkuva muutettu, uusi työtehtävä, osa-aikainen) tai eläke (suositus tehty / ratkaisu tullut: työkyvyttömyys, osatyökyvyttömyys, osa-aika, vanhuus) - tarvittaessa kannanotto työkykyyn ja jatkosuositukset - palaute erikoissairaanhoitoon / perusterveydenhuoltoon / työterveyshuoltoon - muut tarvittavat yhteydenotot Yhteydenotto sairastuneeseen, n. 2 v. sairastumisesta - toteutetaan kuten ensimmäinen yhteydenotto ½ v. sairastumisesta

19 Raportointi ja koulutus - vuosittaiset väliraportit sekä loppuraportti RAY:lle - julkaisut ammattilehdissä - valtakunnallinen seminaari ja alueelliset koulutukset - neuropsykologian alan jatkotutkintojen opinnäytetyöt (Helsingin ja Jyväskylän yliopistot)

20 Seuranta ja arviointi Projektin johtoryhmään kuuluvat - Aivoliitto, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen - Kela, kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko - Etelä-Karjalan sh-piiri, neurologian ylilääkäri Minna Linna - Itä-Savon sh-piiri, neurologian ylilääkäri Merja Castren - Kymenlaakson sh-piiri, neurologian ylilääkäri Ilkka Pieninkeroinen - Synapsia, ylilääkäri Aarne Ylinen - Kruunupuisto, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Hannu Nyrkkö - Eläkevakuutusyhtiö Veritas, Tiina Laine