LOPPURAPORTTI HALLITUSOHJELMAAN SISÄLTYVÄ TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUHANKE PITKÄÄN TYÖTTÖMÄNÄ OLLEIDEN TUKEMISEKSI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI HALLITUSOHJELMAAN SISÄLTYVÄ TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUHANKE PITKÄÄN TYÖTTÖMÄNÄ OLLEIDEN TUKEMISEKSI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI TOIMINTA-ALUEELLA KUOPIO-SIILINJÄRVI-TUUSNIEMI-SUONENJOKI-RAUTALAMPI

2 SISÄLTÖ 1. TAUSTAT 3 2. TALOUS JA HENKILÖSTÖ KUSTANNUSARVIO 2.2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.3. HENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTYMINEN 3. KUOPIO-PILOTIN PALVELUKOKONAISUUDET PALVELUOHJAUS Asiakkaiden ohjautuminen palveluun Palveluohjauksen prosessi Palveluohjauksen keskeisimmät kehittämistavoitteet Asiakaspalaute 3.2. TYÖHÖN OHJAAVA PALVELU (TOP) Asiakkaiden ohjautuminen palveluun Työhön ohjaavan palvelun (TOP) prosessi Työhön ohjaavan palvelun (TOP) keskeisimmät kehittämistavoitteet Asiakaspalaute 3.3. OSTOPALVELUT Tuetun työllistämisen palvelusetelillä hankitut palvelut Muut ostopalvelut 4. TULOKSET ASIAKKAIDEN SIJOITTUMISET 4.2. HANKKEESSA TEHTY KEHITTÄMISTYÖ 5. YHTEENVETO 22 Taulukot Liitteet 2

3 1. TAUSTAT Kuopio-pilotti oli osa Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvää valtakunnallista työllisyyden kuntakokeilua. Kuntien työmarkkinatukimaksuosuudet kasvavat koko ajan ja sitä kautta, yhä enenevissä määrin, kuntia painaa vastuu pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palveluiden järjestämisestä. Työllisyyden kuntakokeilun tarkoituksena oli antaa kokeilukunnille lisäresursseja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palveluiden kehittämiseen. Kuntakokeiluun valittiin vuonna 2012 mukaan 61 kuntaa ja kuntakokeiluhankkeita oli yhteensä 23 kpl. Kuntakokeiluhanke Kuopio-pilotti toteutettiin ajalla ja se rahoitettiin Pohjois-Savon ELY -keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella (75 %) sekä kuntarahoituksella (25 %). Kuopio-pilotin toiminta-alueena oli Kuopio, Siilinjärvi, Tuusniemi, Suonenjoki ja Rautalampi (Nilsiä liittyi Kuopioon vuonna 2013 ja Maaninka vuonna 2015). Kuopio-pilotin hallinnoinnista vastasi Kuopion kaupunki, jonka organisaatiossa Kuopio-pilotti oli sijoitettuna perusturvan palvelualueelle työllistymispalveluiden alle. Kuopio-pilotin keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto, Kuopion seudun työvoiman palvelukeskus (TYP), Kelan Pohjois-Savon vakuutuspiiri, Savon oppisopimuskeskus sekä laaja työnantajien ja palveluntuottajien joukko. Kuopio-pilotin kohderyhmän muodostivat ne vuotiaat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsivat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalveluiden lisäksi eri toimijatahojen yhteistyönä tuotettuja muita työllistymistä edistäviä palveluita. Ensisijaisesti kohderyhmään kuuluivat työttömyyden perusteella 300 päivää työttömyysetuutta saaneet henkilöt ja toissijaisesti vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joilla oli riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kuopio-pilotin kokonaisasiakastavoitteeseen, joka oli kaikkiaan 1200 asiakasta koko hankkeen aikana, päästiin 99 %:sti (tilanne ). Kuntakohtaiset asiakastavoitteet ja - toteumat on nähtävissä alla olevasta taulukosta. Siilinjärveä lukuun ottamatta asiakastavoite ylitettiin hieman kaikissa kunnissa. Siilinjärven jääminen tavoitteestaan selittyy sillä, että Siilinjärven hyvän työllisyystilanteen vuoksi hankkeen kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden määrä ei ollut niin suuri kuin alun perin arvioitiin. Asiakastavoitteet Kunta Tavoite Kutsutut/ ehdotetut asiakkuudet Aloittaneet asiakkaat Tavoitteesta saavutettu Kuopio % Siilinjärvi % Tuusniemi % Suonenjoki % Rautalampi % Yhteensä % 3

4 Kuopio-pilotin toiminta koostui asiakkaille suunnattujen palveluiden kehittämisestä ja käytännön pilotoinnista sekä moniammatillisen, sektorirajat ylittävän, yhteistyön kehittämisestä. Kuopio-pilotti oli kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli kehittää toimintaalueelle sellaisia uusia paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvia työmarkkinoille integroinnin toimintamalleja, joiden kautta voidaan lisätä asiakasryhmän työelämäosallisuutta sekä vähentää työttömyyden pitkittymistä ja jotka ovat siirrettävissä osaksi TE- toimiston ja kuntien peruspalveluita. Kuopio-pilotissa tavoitteena oli, että: 1. tunnistetaan nykyistä tehokkaammin kohderyhmän työ- ja toimintakyky sekä yksilölliset palvelutarpeet, laaditaan tehostetusti tarvittavat työllistymis-, palvelu- ym. suunnitelmat sekä ohjataan asiakkaat oikea-aikaisesti tarvitsemaansa palveluun 2. kehitetään pitkäaikaistyöttömien tarvitsemia palveluja vastaamaan paremmin sekä kohderyhmän että alueen työmarkkinoiden tarpeita 3. lisätään ja edelleen kehitetään tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistä järjestöjen, yritysten ja kuntien yhteistyönä 4. haetaan keinoja, joiden avulla pystytään lisäämään kohderyhmän työpanoksen kysyntää avoimilla työmarkkinoilla 5. kehitetään pilotissa mukana olevien tahojen välisiä yhteistyömalleja ja prosessivastuullista työtapaa entistä tehokkaimmiksi ja asiakaslähtöisimmiksi Kuopio-pilotin tavoitellut vaikutukset, tavoitteet ja tuotokset on esitetty kokonaisuudessaan Kuopio-pilotin tavoitepuussa (liite 1). Tässä loppuraportissa esitellään Kuopio-pilotin keskeisimmät palvelukokonaisuudet, jotka ovat Kuopio-pilotin palveluohjaus, Kuopio-pilotin työhön ohjaava palvelu (TOP) sekä Kuopiopilotin ostopalvelut. Näiden palvelukokonaisuuksien kehittämisen kautta on pyritty vastaamaan hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin. Loppuraportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Kuopio-pilotissa tehdystä työstä koko hankealueella ja samalla arvioida, miten hankkeessa on onnistuttu vastaamaan sen alkuperäisiin tavoitteisiin. 4

5 2. TALOUS JA HENKILÖSTÖ 2.1. KUSTANNUSARVIO Kuopio-pilotin alkuperäinen kokonaiskustannusarvio ajalle oli yhteensä euroa, josta työllisyyspoliittisen avustuksen osuus oli euroa ja kuntien rahoitusosuus yhteensä euroa. Syyskuun 2015 loppuun mennessä hankkeen toteutuneet kustannukset olivat yhteensä ,29 euroa. Lopullinen talouden toteuma saadaan tietoon hankkeen päättymisen jälkeen tammikuussa Kuntarahoituksen maksuosuudet, samoin kuin Kuopio-pilotin resurssien käyttö, on jaettu kuntien kesken suhteessa kuntien asukasmääriin. Kuntien alkuperäiset rahoitusosuudet ovat nähtävissä alla olevasta taulukosta (Hankesuunnitelma ): Kuntakokeilun omarahoitusosuuden jakautuminen Väestö %-osuus Kuopio , , , , ,30 Nilsiä , ,12 Maaninka , , , , ,36 Rautalampi , , , , ,82 Siilinjärvi , , , , ,24 Suonenjoki , , , , ,64 Tuusniemi , , , , , , , , , HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kuopio-pilottiin rekrytoitiin hankkeen alussa syksyllä 2012 yhteensä 14 henkilöä: Projektipäällikkö, kehittämiskoordinaattori, osa-aikainen suunnittelija, 3 yritysyhteistyökoordinaattoria, 3 palveluohjaajaa, 3 työhönvalmentajaa sekä kaksi 2 palveluohjaaja - työhönvalmentajaa. Kaksi viimeisimmäksi mainittua tekivät yhdennettyä työnkuvaa toiminta-alueen reunoilla, jossa asiakasmäärät olivat pienemmät. Lisäksi työllistymispalveluiden toimistosihteeri antoi Kuopio-pilottiin osa-aikaisen työpanoksensa. Kuopio-pilotin henkilöstön määrä vaihteli hankkeen aikana. Hankkeeseen rekrytoitiin lisää työntekijöitä kesällä 2013 ja tuon jälkeenkin uusia työntekijöitä rekrytoitiin sitä mukaa, kun työntekijöitä siirtyi pois hankkeesta toisiin tehtäviin tai työtehtäviä järjesteltiin uudelleen hankkeen sisällä. Hankkeen lopussa, joulukuussa 2015, hankkeessa työskenteli 12 kokoaikaista työntekijää sekä yksi osa-aikainen toimistosihteeri HENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTYMINEN Hankehenkilöstö osallistui hankkeen aikana harkinnan mukaan yksittäisiin, omaa työtehtävää tukeviin koulutuspäiviin. Hankehenkilöstö osallistui myös vuosina kahdessa eri ryhmässä Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten järjestämään Ratkaisuja työllistymisen tukemiseen -koulutukseen. Koulutus perustui ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työotteen hyödyntämiseen asiakkaiden työllistymisen 5

6 tukemisessa. Koulutuksen laajuus oli 9 opintopistettä. Molempien koulutusryhmien tuotoksina syntyi kehittämistehtäviä liittyen mm. Kuopio-pilotin palveluohjauksen sekä moniammatillisen tiimityön kehittämiseen sekä Siilinjärven kunnalle Uusi aika uudet kujeet -visio Siilinjärven kunnan työllistymisen palveluista vuosina Koulutus antoi työntekijöille lisäeväitä pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisen edistämiseen. Työn tueksi hankehenkilöstölle ostettiin työnohjausta vuosina 2014 ja Työnohjaus koettiin hankehenkilöstön keskuudessa hyödyllisenä lisätukena sekä vaativan asiakastyön että muiden kehittämishanketyöhön liittyvien erityiskysymysten vuoksi. 6

7 3. KUOPIO-PILOTIN PALVELUKOKONAISUUDET 3.1. PALVELUOHJAUS Asiakkaiden ohjautuminen palveluun Asiakkaat ohjautuivat Kuopio-pilotin palveluohjaukseen pääsääntöisesti joko TE -toimiston lähetteellä, omatoimisesti tai KELA- listojen seulonnan kautta. Asiakkaiden tuloväylät ja niiden painotukset on eritelty seuraavassa taulukossa. Asiakkuuteen kutsuttujen henkilöiden tuloväylät Tuloväylät asiakkuuteen kunnittain Sosiaalitoimisto TMTlista TEtoimisto Lehdet/media Muut Muut yhteistyötahot Yht. Kuopio Siilinjärvi Tuusniemi Suonenjoki Rautalampi Yhteensä % 9 % 41 % 4 % 14 % 2 % Kuopiossa 25 asiakkaan kohdalla tuloväylä on jäänyt epäselväksi. Taulukosta voidaan nähdä, että merkittävin asiakkaiden hankkeeseen ohjautumisen väylä oli TE -toimisto. Asiakashankinnan edistämiseksi järjestettiin Kuopio-pilotti -infoja mm. sosiaalitoimissa, TYP:ssa, asukastuvilla, kirjastoissa ja erilaisten välityömarkkinatoimijoiden luona (esim. työttömien yhdistykset). Asiakkaille myös lähetettiin sekä sähköpostitse että kirjeitse yhteistyössä TE -toimiston ja sosiaalitoimen kanssa markkinointikirjeitä Kuopiopilotin palveluista ja asiakashankinnassa käytettiin hyödyksi myös lehtimainontaa. Näiden lisäksi osallistuttiin TE -toimiston järjestämille rekrymessuille. Lisäksi asiakkaita informoitiin Kuopio-pilotin palveluista hankkeen nettisivujen, Facebookin ja Siilinjärven infokanavan (= tv-näytöt keskeisillä paikoilla Siilinjärvellä, joihin ostettiin ilmoitustilaa) kautta. Kuopio-pilotin asiakkuus oli vapaaehtoinen. Kuopio-pilottiin kutsuttujen asiakkaiden määrä on ollut suuri suhteessa siihen, kuinka moni asiakas on lähtenyt mukaan hankeasiakkuuteen. Palveluohjaajien näkemyksen mukaan asiakkaiden hankeasiakkuudesta kieltäytymisen syyt olivat moninaisia. Asiakkaiden puolelta nousi esiin mm. seuraavia asioita: oltiin kiinnostuneita vain ns. vakituisesta ja koulutuksenmukaisesta työstä koettiin, ettei työllistymistä pystytty perhe-/lastenhoitotilanteen vuoksi suunnittelemaan kyseisellä hetkellä 7

8 taloudellinen tilanne koettiin niin hankalana, että esimerkiksi bussirahan löytyminen palvelussa käymiseksi koettiin mahdottomaksi pelättiin vastaanottaa lyhyitä tai pienipalkkaisia työsuhteita, koska pelättiin henkilökohtaisen taloustilanteen jopa huononevan niiden vuoksi asiakkaat eivät uskoneet mahdollisuuksiinsa löytää sellaista työtä, jonka tekeminen olisi taloudellisesti kannattavaa ulosotossa olevien velkojen vuoksi. Myös usko velkojen sovitteluun ja velkajärjestelyihin oli heikko asiakkaat olivat lomautettuina ja uskoivat lomautuksen päättyvän, vaikka se olisi kestänyt jo pitkäänkin. He eivät nähneet tarpeellisena etsiä muita mahdollisuuksia. terveydentila koettiin niin heikoksi, ettei työllistyminen ollut mahdollista, vaikka asiakas olisikin ollut työnhakijan statuksella, ei sairauslomalla ne asiakkaat, jotka olivat yli 50-vuotiaita, kokivat ikänsä olevan niin suurena esteenä, että usko omiin mahdollisuuksiin oli olematon ne asiakkaat, jotka asuivat kauempana työmahdollisuuksista ja joilla ei ollut autoa käytettävissä, kokivat työnhaun erittäin hankalana ja jopa mahdottomana huonojen kulkuyhteyksien vuoksi, eikä halukkuutta kulkemis- ja työllistymismahdollisuuksien selvittämiseen ollut ei uskottu työllistymiseen sen perusteella, millainen kuva henkilöllä on ollut yhteiskunnan tilanteesta sopeuduttiin elämäntilanteeseen niin hyvin, ettei koettu muutostarvetta tai halua riskeerata löytynyttä tasapainoa työttömyydestä huolimatta taloustilanne oli hyvä, joten tarvetta muutokselle ei ollut. Henkilö oli vain näennäisesti työnhakijan statuksella. työnhakuun, kouluttautumiseen ja työllistymiseen kohdistui pelkoja ja epäuskoa, jolloin oli helpompi pitäytyä tutussa ja turvallisessa tilanteessa ei uskallettu tunnustaa tai myöntää terveydentilan (erityisesti psyykkisen terveyden) tuomia toiminnan esteitä, mikä näyttäytyi usein henkilön erityisen negatiivisena asenteena toimintaympäristöä kohtaan ja samalla epärealistisena kuvana omasta toimintakyvystä Vaikka tutustumiskäynnille saapunut asiakas ei olisikaan aloittanut Kuopio-pilotin asiakkuutta, asiakkaat saivat tutustumiskäynnillä palveluohjaajalta tietoa eri palveluihin ohjautumisesta ja sitä kautta tukea tilanteensa selvittämiseen. Palveluohjauksessa tehtiin työtä myös niiden asiakkaiden kanssa, jotka eivät lähteneet mukaan hankkeeseen Palveluohjauksen prosessi Kuopio-pilotissa asiakkaan palveluprosessi lähti aina liikkeelle palveluohjauksesta. Palveluohjauksen prosessikaaviosta (liite 2) on nähtävissä, millainen asiakkaan palveluohjausprosessi Kuopio-pilotissa oli. Kuopio-pilotin palveluohjauksessa selvitettiin asiakkaan palvelutarve, eli onko asiakas ensisijaisesti sosiaali-, terveys- tai kuntoutuspalveluiden tarpeessa vai onko hänen suuntansa suoraan kohti työtä tai koulutusta. Palvelutarvearvion pohjalla oli asiakkaan täyttämä esitietolomake, jonka pohjalta palvelutarvearviota lähdettiin tekemään yhteistyössä asiakkaan ja palveluohjaajan kesken. Palveluohjaajan työn tukena asiakkaan palvelutarvearvion tekemisessä olivat työttömien terveydenhuollon palvelut Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Tuusniemellä, Suonenjoella ja 8

9 1 = heikko, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä, 5 = kiitettävä Rautalammilla toimittiin perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä kuten myös osittain Kuopion alueista Maaningalla ja Nilsiässä, joissa hyödynnettiin molempia palveluja tarpeen mukaan. Lisäksi arvioitaessa asiakkaan palvelutarvetta käytettiin työ- ja toimintakykyä kartoittavaa palvelua (ostopalvelu), Kuopio-pilotin sisäistä konsultaatiota, kuntien ja valtion tarjoamia peruspalveluja sekä kolmannen sektorin tarjoamia palveluja. Yksilöllisen palvelutarvearvion pohjalta asiakkaalle laadittiin palvelusuunnitelma, jonka perusteella asiakas ohjautui oikea-aikaiseen palveluun ja pääsi sitä kautta tilanteessaan eteenpäin. Palveluohjausta tehtiin Kuopio-pilotin toimipisteissä sekä koko hankealueelle jalkautumalla. Asiakkaiden luo jalkauduttiin mm. Karttulaan, Nilsiään ja Maaningalle sekä Kuopiossa Petosen kaupunginosaan. Suonenjoella palveluohjaaja jalkautui asiakastyöhön Iisvedelle. Asiakkaat kokivat tärkeänä sen, että palveluohjaaja tuli asiakkaan luo. Jalkautuvaan palveluohjaukseen oltiin asiakkaiden puolelta tyytyväisiä niin taloudellisten seikkojen kuin pitkien välimatkojenkin vuoksi Palveluohjauksen keskeiset kehittämistavoitteet Palveluohjauksen sisällön keskeisimpiä kehittämistavoitteita hankkeessa olivat palvelutarvearviomallin luominen, asiakasprosessin suunnittelu sekä asiakastyössä käytettävien lomakkeiden suunnittelu ja kehittäminen Asiakaspalaute Asiakkailta pyydettiin koko hankkeen ajan palautetta Kuopio-pilotin palveluohjauksesta. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu saatu palveluohjauksen numeraalinen asiakaspalaute alueittain koko hankkeen ajalta: 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuopio-pilotin palveluohjauksen asiakaspalautteet, koko alue, Kuopio-Tuusniemi KA 4,3/548 kpl Siilinjärvi-Nilsiä-Maaninka KA 4,4/108 kpl Suonenjoki-Rautalampi KA 4,3/48 kpl Annettuja asiakaspalautteita yht. 704 kpl. Kokonaiskeskiarvo 4,3. Kysymykset: 1. Saitko riittävästi tietoa Kuopio-pilotin palveluista ennen aloittamista? 2. Miten palveluohjaus käynnistyi? 3. Miten palveluohjaaja otti sinut vastaan? 4. Oliko palveluohjaaja helposti tavoitettavissa? 5. Miten sinun omat tavoitteesi otettiin huomioon? 6. Saitko tukea ja ohjausta asioittesi eteenpäin viemisessä? 7. Oliko palveluohjaus riittävää tarpeisiisi nähden? 8. Millainen vaikutus palveluohjauksella on ollut elämäntilanteeseesi? 9. Mikäli sinut ohjattiin terveyspalveluihin asiakkuutesi aikana, kuinka tärkeänä sen koit asioittesi eteenpäin viemisessä? 9

10 3.2. TYÖHÖN OHJAAVA PALVELU (TOP) Asiakkaiden ohjautuminen palveluun Asiakkaat ohjautuivat Kuopio-pilotin työhön ohjaavaan palveluun (TOP) Kuopio-pilotin palveluohjauksen kautta Työhön ohjaavan palvelun (TOP) prosessi Kuopio-pilotin työhön ohjaavan palvelun (TOP) prosessikaaviosta (liite 3) on nähtävissä, millaiseksi asiakkaan työhön ohjaavan palvelun prosessi Kuopio-pilotissa muotoutui. Hankkeen alkuvaiheessa asiakkaan palveluohjauksen, työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön prosessit olivat jokainen oma, erillinen vaiheensa. Kuopio-pilotin työhön ohjaavan palvelun työhönvalmennuksessa paneuduttiin asiakkaan urasuunnitteluun, työnhakutaitojen vahvistamiseen, työnhakuasiakirjojen laatimiseen sekä työhön ja koulutukseen ohjaamiseen. Työhönvalmennuksesta asiakas puolestaan siirtyi yritysyhteistyökoordinaattorille, jonka päätehtävänä oli kartoittaa alueen työnantajilta asiakkaalle sopivia työtehtäviä ja työnantajia. Hankkeen alkuvaiheessa asiakkaiden prosessit saattoivat olla pitkiäkin ja asiakkaan suunnitelmat saattoivat muuttua prosessin aikana, sillä läheskään kaikki työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön työnhakija-asiakkaista eivät olleet vielä valmiita työhön tai koulutukseen siirtymiseen. Myös suhteellisen tiukasti rajatut, erilliset prosessit (palveluohjaus - työhönvalmennus - yritysyhteistyö) hidastivat asiakkaan asian edistämistä. Kesällä 2013 hankkeeseen tuli mukaan erillinen rekrytoija-työhönvalmentaja työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön rajapintaan. Rekrytoijan tehtävänä oli kevyt neuvonta- ja ohjaustyö sekä rekrytointihaastattelut nopeasti työhön tai koulutukseen siirtyville asiakkaille. Nopean rekrypalvelun ajatuksesta kuitenkin luovuttiin melko pian kun huomattiin, että hankkeen asiakkaista vain harvat työnhakijat pystyivät työllistymään lyhyen haastatteluvalmennuksen turvin valmiisiin työpaikkoihin. Huomattiin, että työnhakijoiden ja avoimien työmahdollisuuksien kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista yhden erillisen työntekijän (rekrytoijan) kautta, vaan tarvitaan tiiviimpää, moniammatillista yhteistyötä hankkeen palveluohjauksen, työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön välillä. Vuonna 2014 työhön ja/tai koulutukseen suuntaavia asiakkaita varten alettiin kehittää aktiivisesti Kuopio-pilotin moniammatillista tiimityötä ja tämä kehittäminen sai jatkoa alkuvuodesta Suunnittelun pohjalta alkuvuodesta 2015 käyttöön otettu palvelumalli oli nimeltään Kuopio-pilotin työhön ohjaava palvelu eli TOP -palvelu. Muissa hankealueen kunnissa toteutettiin jo aiemmassa vaiheessa kyseistä työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön mallia, jossa yrityskoordinaattori oli tiivis osa tiimiä, mutta tuli mukaan asiakastyöhön vasta sitten kun asiakkaalla oli valmiudet työllistymiseen. Kuopio-pilotin työhön ohjaava palvelu (TOP) oli työnhakija-asiakkaalle räätälöityä palvelua, jossa kartoitettiin asiakkaan mahdollisuudet työllistyä ja/tai kouluttautua. Palvelussa otettiin huomioon työnhakija-asiakkaan valmiudet hakeutua työelämään. Palvelu toteutettiin yhdessä asiakkaan, työhönvalmentajan, yritysyhteistyökoordinaattorin sekä työnantajan kesken. 10

11 Palvelun kestoksi määriteltiin 1-3 kk riippuen työnhakija-asiakkaan omista valmiuksista siirtyä työelämään, mutta joidenkin asiakkaiden kohdalla prosessi venyi pidemmäksi. TOP -palvelun mahdollisuus esiteltiin työnhakija-asiakkaalle silloin, kun asiakas oli palveluohjausprosessin jälkeen valmis hakeutumaan työelämään. TOP -palvelu rinnastettiin Kuopio-pilotissa oleviin palvelutuottajien tarjoamiin työhön suuntaaviin palveluihin, joten TOP -palvelu oli asiakkaalle yksi vaihtoehto jatkopoluksi. TOP -palvelun työntekijät kävivät tarvittaessa myös konsultoimassa ja kertomassa palvelun sisällöstä palveluohjauksessa olevalle asiakkaalle sekä palveluohjaajalle. TOP -palvelun asiakaskriteereiksi määriteltiin mm. seuraavaa: työnhakija-asiakkaan valmiudet työelämään ja/tai koulutukseen siirtymiselle oli oltava siinä määrin kunnossa, että hänen on mahdollista siirtyä nopeastikin työelämään. Työnhakija-asiakkaalta toivottiin motivaatiota, aktiivisuutta ja sitoutumista omaan työnhakuun sekä valmiutta ottaa vastuuta omasta työllistymisestään. Ammattialasuunnan toivottiin olevan selvillä, mutta tarvittaessa asiakasta myös autettiin löytämään omaa suuntaansa. Asiakkaalla ei myöskään voinut olla omalle alalle työllistymisen esteitä. Hakijalta toivottiin työllistyjän asennetta sekä halua oppia ja kehittyä työn kautta. Työhönvalmennuksen asiakkaat olivat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita ja motivoituneita palveluun ja asiakkaat yleensä ottivat hyvin vastaan heille annetun ohjauksen. Työnhakuun liittyvässä valmennuksessa pyrittiin siihen, että asiakas pystyy laaja-alaisesti hyödyntämään saamiaan tietoja myös myöhemmin itsenäisessä työnhaussa. TOP -palvelun yritysyhteistyo n tavoitteena oli lo yta a tyo nhakija-asiakkaalle sellaisia ha nelle sopivia ja ra a ta lo ityja tyo llistymismahdollisuuksia, joiden kautta asiakkaalla olisi mahdollisuus palata tyo ela ma a n seka tyo llistya myo s pidempiaikaisesti tyo nantajayrityksiin. Yritysyhteistyo ta tehtiin tuetun tyo llista misen na ko kulmasta, jossa otettiin huomioon myo s tyo nhakijan tyo ela ma valmiudet seka mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen tarkoituksena saada aikaan kohderyhma n tyo panoksen lisa a ntyva a kysynta a tyo markkinoilla. TOP -palvelun yritysyhteistyo koordinaattorit antoivat tyo nhakijalle henkilo kohtaista neuvontaa seka valmennusta tyo nhaun asioissa ja oikean suunnan lo yta misessa. Tyo nantajien tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen edellytti hankkeen yritysyhteistyo koordinaattoreilta aktiivista ja intensiivista seka jatkuvaa alueen yrityksiin kohdistuvaa yhteistyo ta, mutta myo s samalla tyo nhakija-asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja sita kautta uusien toimintamallien lo yta mista tyo nhakijoiden tyo ela ma a n sijoittumiselle. Yritysyhteistyössä oleellista oli neuvonta ja apu, jota työnantajalle tarjottiin tarpeen mukaan. Yrittäjiä neuvottiin ja autettiin konkreettisesti työkokeilusopimusten ja palkkatukihakemusten teossa mm. selvittämällä asiakkaiden mahdollisuuksia tukeen tai työkokeiluun, toimittamalla hakemus/sopimuslomakkeita työnantajille ja taas täytettynä eteenpäin TE -toimistoon. Työnantajaa ei myöskään jätetty yksin työkokeilun aikana tai työsuhteen alussa, vaan yritysyhteistyökoordinaattori tai työhönvalmentaja oli näissä 11

12 vaiheissa työnantajan tukena. Työkokeilun aikana käytäntönä oli, että työhönvalmentaja tai yritysyhteistyökoordinaattori kävi vähintään kerran työpaikalla tapaamassa työkokeilijaa sekä kokeilun ohjaajaa. Kuopio-pilotin yritysyhteistyön mahdollisuuksia opittiin käyttämään hankkeen sisällä koko ajan laajemmin, esimerkkinä arkipäivän toiminnaksi yleistyneet palveluohjaukselle annettavat konsultaatiot. Yritysyhteistyössä rakennettiin laajat yritys- ja yhteistyöverkostot työllistymisen toimikentälle. Yritysyhteistyön tueksi kehitetyt toimintamallit (mm. työnetsijärinki ja henkilöstövuokrausyhteistyö) uppoutuivat myös osaksi Kuopio-pilotin jokapäiväistä toimintaa Työhön ohjaavan palvelun (TOP) keskeiset kehittämistavoitteet Kuopio-pilotin tavoitteena oli edistää hankkeen kohderyhmän integroitumista avoimille työmarkkinoille vahvan työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön avulla. Kaiken taustalla oli mätsäämisen ajatus eli työntekijän ja työtehtävien yhteensovittaminen, räätälöinti. Alla on eritelty Kuopio-pilotin työhön ohjaavan palvelun (TOP) työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön tavoitteita: Tyo ho nvalmennuksen tyo nhakija-asiakastyo n tavoitteet: asiakkaan osaamisen ja vahvuuksien kartoitus asiakkaan ammatillisen suunnan selkeytta minen, urasuunnittelu asiakkaan tyo nhakuasiakirjojen laatiminen/pa ivitta minen yhdessa asiakkaan kanssa asiakkaan motivointi ja vastuun jalkauttaminen asiakkaalle oman tyo nhaun etenemisesta myo s Kuopio-pilotin asiakkuuden ja lkeen asiakkaan tyo nhakuva ylien ajantasaistaminen ja laajentaminen asiakkaan sparraus tyo nhakukontakteihin ja haastatteluihin ohjaus tyo nhakijalle (seka tarpeen mukaan myo s tyo nantajalle) erilaisten sopimusten laatimiseen yksilo llinen tuki ja ohjaus valmennustapaamisilla (myo s eta ohjaus) ohjaus tarpeen mukaan muihin palveluihin yhteistyo Kuopio-pilotin palveluohjauksen, yritysyhteistyo n ja asiakkaan tyo llisyys- ja koulutusverkoston kanssa Yritysyhteistyo n tyo nhakija-asiakastyo n tavoitteet: lo yta a tyo nhakija-asiakkaalle ha nelle sopivia ra a ta lo ityja tyo llistymismahdollisuuksia lo yta a keinoja tyo nhakijoiden ammattitaidon pa ivitta miseen tai lo yta a uusia ideoita ammatin vaihtamiseen 12

13 lo yta a tyo nhakijalle sellaisia sopivia koulutusmahdollisuuksia (esim. tuettu oppisopimuskoulutus) joita voidaan toteuttaa seka ra a ta lo ida yhdessa tyo nantajien kanssa lo yta a mahdollisuuksia olemassa olevan ammattitaidon (koulutus tai tyo ura) hyo dynta miseen ja soveltamiseen tyo markkinoiden ka ytto o n tehostaa ja kehitta a yhteistyo ta va lityo markkinoiden kanssa ja sita kautta parantaa osatyo kykyisten tyo llistymismahdollisuuksia avoimille tyo markkinoille (tyo pankkitoiminta) tutustuttaa tyo nhakija-asiakasta erilaisiin tyo nantajiin ja tehta viin seka antaa ha nelle valmiuksia selvita tyo nantajien haastatteluista antaa tukea tyo nantajan tehta viin sijoittuneelle tyo nhakijalle seka seurata ha nen etenemista a n motivoida ja tukea tyo nhakijaa myo s omatoimisessa tyo nhaussa seka huolehtia etta ha nella on riitta va sti siihen valmiuksia seka kaikki ka yto ssa a n tarvittavat tyo nhaun asiakirjat Yritysyhteistyön työnantajatyön tavoitteet: kartoittaa monipuolisesti tyo nantajanyritysten tarpeita lo yta a tyo nantajalle sopivaa rekrytoitavaa henkilo kuntaa auttaa tyo nantajaa ra a ta lo ima a n oikeanlaisia tyo tehta via neuvoa ja opastaa tyo nantajaa tyo llista misessa seka tyo llista misen tukiasioissa antaa tukea tyo nantajalle tyo llistyja n tyo kokeilun aikana auttaa tyo nantajaa lo yta ma a n oikeanlaisia tyo ntekija n ammattitaidon vahvistamisen toimenpiteita esim. ra a ta lo idyt koulutukset lo yta a uusia sopivia yritysvalmennusyksiko ita seka kehitta a yritysvalmennusyksikko toimintaa Asiakaspalaute Asiakkailta on pyydetty koko hankkeen ajan palautetta Kuopio-pilotin työhön ohjaavasta palvelusta. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu saatu työhön ohjaavan palvelun numeraalinen asiakaspalaute alueittain koko hankkeen ajalta: 13

14 1 = heikko, 2, tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä, 5 = kiitettävä 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuopio-pilotin työelämäpalveluiden asiakaspalautteet, koko alue, Kuopio-Tuusniemi KA 3,9/186 kpl Siilinjärvi-Nilsiä-Maaninka KA 4,3/43 kpl Suonenjoki-Rautalampi KA 4,4/20 kpl Annettuja asiakaspalautteita yht. 249 kpl. Kokonaiskeskiarvo 4,2. Kysymykset: 1. Saitko palveluohjaajalta riittävästi tietoa Kuopio-pilotin työelämäpalveluista? 2. Miten yhteistyö työhönvalmentajan kanssa sujui? 3. Miten yhteistyö yritysyhteistyökoordinaattorin kanssa sujui? 4. Miten sinut omat toiveesi otettiin huomioon? 5. Miten koit saaneesi tukea ja ohjausta asioittesi eteenpäin viemisessä? 6. Miten hyvin olet saanut valmiuksia työmarkkinoille tai opiskeluun hakeutumisessa? 7. Koetko saaneesi riittävästi ohjausta koulutus- ja/tai työnhakuasioissa? 8. Koetko saaneesi uusia ideoita koulutusja/tai työllistymismahdollisuuksiisi? 9. Miten Kuopio-pilotin palvelut vaikuttivat koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelmiisi? 3.3. OSTOPALVELUT Tuetun työllistämisen palvelusetelillä hankitut palvelut Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) mahdollistaa kunnille yhden vaihtoehtoisen tavan organisoida ja toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuopion kaupunki tilasi hankerahoituksella esiselvityksen Tuetun työllistämisen palvelusetelistä vuosina (Tekes). Tavoitteena oli lisätä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta sekä luoda edellytyksiä uusien palvelutuottajien toiminnan kehittymiselle. Palveluseteliin perustuva malli tarjoaa hankintalainsäädännöstä poikkeavan menettelyn hankinnan toteuttamiseen ja muuttamiseen sekä yhteistyön aloittamiseen. Menettelyssä tilaaja ilmaisee ehdot palvelun tuottamisesta sekä palvelusetelin arvon korvauksena palvelun tuottamisesta. Arvioituaan yhteistyön perustelluksi ja täytettyään kelpoisuusehdot palvelutuottaja voi ilmoittautua tilaajalle. Jos tilaaja arvioi tuottajan kelpoiseksi, tuottaja hyväksytään palvelutuottajaksi. Malli luo hankintalakia selkeämmän menettelyn useista eri palvelutuottajista koostuvan verkoston luomiseen. Palvelusetelimenettelyn sääntökirja ja palvelutuotekuvaukset ovat julkisia ja kuka vaan palveluntuottaja voi hakeutua sosiaalipalvelun tuottajaksi siihen kuntaan missä aikoo järjestää palvelua. Sääntökirjan ehdot täyttävän palveluntuottajan hyväksyy kunnan edustaja, jonka on hyväksynyt kaupunginhallitus. Sääntökirjaa sekä palvelukuvauksia voidaan myös tarvittaessa muuttaa ja tarkentaa ja nämä pystyy hyväksymään samainen kunnan edustaja. Palveluseteli myönnetään tätä sosiaalipalvelua tarvitsevalle asiakkaalle harkinnanvaraisesti ja asiakas voi tutustua palveluntuottajiin ennen valintaa. Kun asiakas on tehnyt valinnan 14

15 palveluntuottajasta, palveluntuottaja ja asiakas tekevät keskinäisen sopimuksen palvelun ajaksi ja maksusitoumus lähetään palveluntuottajalle palvelun ostajan toimesta. Palveluntuottaja valmentaa asiakasta palvelunsisällön mukaisesti ja laskuttaa ostajaa jälkikäteen toteutuneista tunneista. Laskutuksen perusteena ovat mm. säännölliset raportoinnit palvelun kulusta ostajalle. Palveluntuottajien kanssa pidetään säännöllisin väliajoin (n. 3-4 kk välein) seurantapalaverit, joiden tarkoituksena on seurata palveluiden tuotantoa ja laatua. Seurantapalaverien tavoitteena on myös käydä läpi palveluiden toteumaa, asiakaspalautteita sekä tarvittaessa voidaan sopia kaikista palvelujen tuottamista, sisältöä, kehittämistä tms. koskevista asioista. Palveluntuottajia haettiin koko hankeajan jatkuvalla haulla seuraaviin kokonaisuuksiin: työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisen edellytyksiä kartoittava palvelu työhön suuntaava valmennus henkilökohtainen tuki työn ja koulutuksen aloittamiseen henkilökohtainen tuki oppisopimuskoulutuksen suorittamiseen Hankkeen ostopalveluntuottajien haku käynnistyi helmikuussa 2013 ja ensimmäisenä palveluntuottajana aloitti SPR Kontti (henkilökohtainen tuki oppisopimuskoulutuksen suorittamiseen). Vuonna 2013 palveluntuottajia oli mukana kolme ja vuonna 2014 palveluntuottajia oli 11. Syksyllä 2015 tulivat mukaan viimeiset palveluntuottajat ja loppuvuodesta 2015 palveluntuottajia oli mukana kaikkiaan 17. Palvelusetelipalveluita ostettiin asiakkaille Kuopiossa (mukaan lukien Maaninka ja Nilsiä), Siilinjärvellä, Tuusniemellä, Suonenjoella ja Rautalammilla. Taulukosta A (sivu 24) on nähtävissä asiakkaiden ohjautumiset eri palveluntuottajien palveluihin. Ostopalveluiden prosessikaaviosta (liite 4) puolestaan on nähtävissä, miten asiakkaan ohjautuminen palvelusetelillä hankittaviin palveluihin Kuopio-pilotissa tapahtui ja palveluiden sisältökuvaukset (löytyvät osoitteesta: kertovat, mitä eri palvelut tarkalleen ottaen pitivät sisällään. Yritysvalmennusyksiköt Palveluseteli työllistymisen tuen palveluissa on herättänyt kiinnostusta muissakin kuntakokeiluhankkeissa ja hankituista palveluista erityisesti yritysvalmennusyksikkötoiminta on herättänyt kiinnostusta laajalti. Yritysvalmennusyksiköt toteutettiin edellä mainitulla tuetun työllistämisen palvelusetelillä ja ne olivat yksi osa työhön suuntaavan valmennuksen palveluita. Yritysvalmennusyksikköinä toimivat yksityiseksi sosiaalipalveluntuottajaksi hakeutuneet kuopiolaiset työnantajat tarjoten asiakkaalle suoritettavan työn lisäksi henkilökohtaista tukea ja ohjausta normaalissa työmiljöössä ja työyhteisössä. Työnantajan tarjoama sosiaalipalvelu korvattiin palvelusetelillä toteutuneiden toimintapäivien mukaisesti. Palvelun kesto oli keskimäärin kolme kuukautta. 15

16 Palveluun oli mahdollista liittää myös TE -toimiston palvelut. Valmennusjakson ensimmäinen kuukausi toteutettiin työkokeiluna ja kaksi seuraavaa kuukautta työsuhteisena. Yritysvalmennusyksikkötoiminta oli tarkoitettu asiakkaille, joilla oli työllistymisen edellytykset, mutta pelkkä palkkatuen kompensaatio yksinään ei ollut riittävä avoimille työmarkkinoille kiinni pääsemiseen. Asiakkaan valitessa yritysvalmennusyksikön tehtävät, hänet esiteltiin valmennusyksikölle kehittämiskohteineen. Kehittämiskohteina saattoivat olla esim. ammatillisten valmiuksien tai työelämävalmiuksien omaksuminen tai sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Yritysvalmennusyksiköiden kehittämisen kannalta olennaista oli saada yhdistettyä palveluun TE -toimiston palvelut (työkokeilu ja palkkatuki). Ostettavan sosiaalipalvelun ja palkkatuen yhdistäminen sai hyväksynnän Pohjois-Savon ELY -keskukselta vuoden 2014 alussa ja näin mallia päästiin viemään käytäntöön. Palveluntuottajia yritysvalmennusyksikkötoiminnassa oli Kuopio-pilotin aikana yhteensä 8 kpl (Opset Oy, Puijon Kiinteistöpalvelu Oy, Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut Oy, Vip Juicemaker Oy, Niiralan kulma, Pohjois-Savon Marttapalvelut Oy, Aholansaari ja Kevama Oy). Lähtökohtana oli, että yritysvalmennusyksiköissä voitaisiin pyörittää ryhmiä. Tämä osoittautui kuitenkin liian isoksi haasteeksi. Syiksi voi nimetä yleisen markkinatilanteen ja suurempien yritysten puuttumisen palveluntuottajavalikoimasta. Neuvotteluja käytiin niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin toimivien yritysten kanssa. He olivat kiinnostuneita mallista, mutta vakiintuneiden rekrytointikäytäntöjen muuttaminen nähtiin liian työläänä. Myös yrityksissä käynnissä olleiden yt -neuvotteluiden/lomautusten myötä osallistuminen toiminnan pilotoimiseen oli mahdotonta. Kuopio-pilotin asiakkaista 38 valitsi palvelukseen yritysvalmennusyksiköt. Näistä työnantajalle esitellyistä asiakkaista 22 pääsi palveluihin haastattelun perusteella. Aloittaneista asiakkaista valmennusjakson suoritti loppuun 13 asiakasta ja heistä 7 työllistyi valmennusjakson jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävään työsuhteeseen. Keskeytyneitä asiakkuuksia oli 9 ja syinä oli esim. asiakkaan terveys tai työnantajan näkemys asiakkaan soveltumattomuudesta työtehtävään tai työyhteisöön. Valmennusten toteutumista seurattiin sekä asiakkaan että valmennusyksikön osalta kuukausittain tehtävin sähköisin väliarvioinnein. Tarvittaessa pidettiin kolmikantapalaverit työnantajan, asiakkaan ja yritysyhteistyökoordinaattorin kesken. Palveluntuottajille pidettiin seurantapalaverit ja niissä käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että palveluntuottajat saivat riittävästi tukea Kuopio-pilotilta palvelun toteuttamiseen. Yritysvalmennusyksiköt nähtiin hyvänä väylänä kehittää tuetusti yritysten tarpeisiin soveltuvaa henkilöstöä. Yrittäjät olivat sitä mieltä, että tarjottavasta tuesta maksettava korvaus yhdessä palkkatuen kanssa oli riittävä. Siilinjärvellä ei ollut yritysvalmennusyksiköitä, mutta Sakupe Oy:n kanssa toimittiin samantyyppisesti ilman palvelusetelimenettelyä. Useat hankkeen asiakkaat työllistyivät Sakupe Oy:lle työkokeilun kautta. Työkokeilun aikana ja työsuhteen alussa sekä yritykselle 16

17 että työnhakija-asiakkaalle annettiin yritysyhteistyön ja työhönvalmennuksen tuki. Sakupe Oy:lle työllistyi kahdeksan hankkeen asiakasta Muut ostopalvelut Työkortit Kuopio-pilotin asiakkaiden tarpeisiin kilpailutettiin myös työllistymistä edistäviä lyhytkestoisia koulutuksia. Työkorttikoulutuksia hankittiin kilpailutuksen kautta Savon ammatti- ja aikuisopistolta sekä Traffica Oy:ltä koko hankeajan, yhteensä 204 kappaletta. Hankittavia työkorttikoulutuksia olivat: hygieniaosaamiskoulutus ja testi, tulityökortti, tieturva 1, työturvallisuuskortti ja trukkikortti. Asiakkaat kokivat työkorttikoulutukset erittäin tarpeellisena osana Kuopio-pilotin palveluita, sillä nykypäivänä moneen työtehtävään liittyy vaatimuksia tietyistä, ajan tasalla olevista työkorteista. Alla olevassa taulukossa on ostettujen työkorttikoulutusten määrät ja palveluntuottajat: Työkorttikoulutusostot Koulutus Palveluntuottaja Ostettujen koulutusten määrä (kpl) Työturvallisuuskorttikoulutus 86 Tieturva 1 -koulutus Traffica Oy 18 Trukkikorttikoulutus 5 Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi Savon ammatti- ja aikuisopisto 61 Tulityökorttikoulutus 36 Yhteensä 206 Sähköisten työnhakutaitojen valmennus Kuopio-pilotin asiakkaille ostettiin myös sähköisiin työnhakutaitoihin painottuvaa valmennusta kolmelle eri paikkakunnalle (Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki). Valmennukset kilpailutettiin Pohjois-Savon ELY -keskuksen toimesta keväällä 2014 ja kouluttajaksi valikoitui Arffman Consulting Oy. Sähköisten työnhakutaitojen valmennuksen suoritti yhteensä 52 asiakasta. Hankehenkilöstön näkemyksen mukaan tämän asiakaskohderyhmän koettiin tarvitsevan tällaista valmennusta osana työhönvalmennusta, mutta asiakkaiden näkemykset valmennuksen tarpeellisuudesta vaihtelivat. ATK- taitojen puutteen arvioidaan olevan yksi merkittävimmistä työnhaun ja työllistymisen esteistä nykyisessä tietoyhteiskunnassa, joten tähän asiaan tulisi kiinnittää jatkossakin huomiota osana pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työhönvalmennusta. 17

18 4. TULOKSET 4.1. ASIAKKAIDEN SIJOITTUMISET Taulukossa B (sivu 25) on nähtävissä asiakkaiden sijoittumiset työhön tai koulutukseen. Suurin osa sijoittumisista on työkokeiluissa, palkkatukityössä ja palkkatyössä. Työkokeilut on jaoteltu taulukossa kahteen eri kategoriaan. Työkokeilut kummipaikoissa tarkoittavat lähtökohtaisesti ei-palkkatyöhön johtavia työkokeiluita. Työkokeiluja on käytetty muun muassa uuden alan kartoittamiseen sekä työ- ja toimintakykykartoitusjaksojen tukena. Palkkatyöhön suuntaavissa työkokeiluissa työkokeilu lähtökohtaisesti suunniteltiin palkkatyön pohjaksi ja työkokeilun alkaessa oli lupaus työllistymisestä, mikäli työkokeilun jälkeen sekä työnantaja että työntekijä olivat tyytyväisiä työhön. Työllisyyshankkeiden päättyessä ollaan yleensä kiinnostuneita työllistyneiden asiakkaiden määristä ja hankkeiden vaikuttavuutta tarkastellaan usein juuri palkkatyöhön työllistyneiden asiakkaiden määrien kautta. Työllistyneiden asiakkaiden määrä onkin yksi kiinnostava ja tärkeä mittari hankkeen onnistumisesta, mutta tosiasia on, että pitkään työttömänä olleen henkilöiden kohdalla työllistymistä ei suhteellisen lyhyen hankeasiakkuuden aikana välttämättä suoraan tapahdu. Asiakas voi työllistyä viiveellä hankkeessa saamiensa eväiden turvin tai asiakas voi puolestaan ohjautua johonkin aivan toisenlaiseen, paremmin hänen tilanteeseensa sopivaan palveluun. Kuopio-pilotin asiakaskunta osoittautui työllistymisen näkökulmasta haasteelliseksi mm. pitkittyneen työttömyyden ja monenlaisten terveydellisten haasteiden vuoksi. Asiakkaiden palvelutarve työllistymisen tueksi kuitenkin vaihteli kevyen tuen tarpeesta henkilökohtaisempaan ja pitkäkestoisempaan tukeen. Taulukossa B (sivu 25) listattujen jatkopolkujen lisäksi erilaisiin terveydentilaselvittelyihin asiakkaita ohjattiin 901 kertaa, kartoittaviin palveluihin 315 kertaa, kuntouttavaan työtoimintaan 88 kertaa, KELA:n työkykyneuvontaan 41 kertaa ja talous- ja velkaneuvontaan 33 kertaa. Nämä luvut kertovat osaltaan tämän asiakasryhmän moninaisista palvelutarpeista. Kuopio-pilotin asiakkaille tehtiin syksyllä 2015 Mitä kuuluu nyt? -puhelinkysely. Kuopiopilotin työntekijät kontaktoivat puhelimitse yhteensä 257 Kuopio-pilotin asiakkuudessa mukana ollutta asiakasta, joista tavoitettiin 131. Kuopio-pilotin työntekijät kokivat puhelinkyselyn tekemisen hyvin mielekkäänä. Asiakkailta kysyttiin lyhyen kysymysrungon avulla asiakkaan sen hetkistä tilannetta ja samalla asiakkailta kysyttiin, oliko heidän mielestään Kuopio-pilotin asiakkuudesta ollut heille hyötyä. Kuopio-pilotin entiset asiakkaat, jotka tavoitettiin puhelimitse, kertoivat sen hetkisistä tilanteistaan. Vastaajista 54 % asiakkaista oli ohjautunut hankkeeseen TE -toimistosta, 23 % omaehtoisesti ja loput jotain muuta kautta. Kyselyn hetkellä 23 % oli työssä ja 56 % oli työttömänä. Vastaajat kokivat saaneensa Kuopio-pilotin asiakkuudesta seuraavanlaista hyötyä: työnhakutaitojen valmennus motivointi työn tai opintoihin hakeutumiseen työkokeiluun tai työhön pääseminen 18

19 yrityskontaktit ohjaus terveydentilaselvittelyihin Kuopio-pilotin toiminta sai vastaajilta sekä risuja että ruusuja ja palaute oli useimmiten hyvin perusteltua. Kyselyn perusteella vahvistui se näkemys, että hankkeen edetessä asiakkaat ovat saaneet oikein kohdentuvaa ja monipuolisempaa palvelua. Kuopio-pilotin sisäiset palvelut ovat kehittyneet ja palveluntuottajien verkosto on laajentunut, mitkä ovat yhdessä muodostaneet joustavan ja asiakaslähtöisen palvelupaletin pitkään työttömänä olleille asiakkaille. Puhelinkyselyissä nousi esille asiakkaiden huoli pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden yksilöllisten palvelujen saatavuudesta jatkossa. Kuopio-pilotissa palveltiin 1190 pitkään työttömänä ollutta asiakasta yksilöllisesti sillä hetkellä olemassa olevia palveluita hyödyntäen. Lisäksi palveluohjausta annettiin myös niille asiakkaille, jotka eivät syystä tai toisesta lähteneet mukaan hankeasiakkuuteen HANKKEESSA TEHTY KEHITTÄMISTYÖ Sen lisäksi, että Kuopio-pilotin tavoitteena oli palvelutarvearvion tekeminen 1200 asiakkaalle ja sitä kautta asiakkaiden ohjaaminen kullekin asiakkaalle oikea-aikaisten palveluiden piiriin, Kuopio-pilotin keskeisenä tavoitteena oli myös asiakkaille suunnattujen palveluiden ja alueen työllisyydenhoidon kentän eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Keskeisimmät kehittämistyön tulokset: 1. Kuopio-pilotissa luotiin malli asiakkaan palveluohjaukseen ja palvelutarvearvion laatimiseen. Keskeistä Kuopio-pilotin palveluohjauksessa oli asiakkaan tilanteen kartoittaminen palveluohjaajan ja asiakkaan yhteistyönä laajan esitietolomakkeen avulla ja asiakkaan ohjaaminen sitä kautta oikea-aikaisiin palveluihin. Hankkeen alkuvaiheessa palveluohjauksen tukena käytettävien palveluiden määrä oli suppeampi, mutta hankkeen sisäisten prosessien (palveluohjauksen, työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön välinen yhteistyö) kehittyessä ja ostopalveluiden (erityisesti työ- ja toimintakykyä kartoittavat jaksot) laajentuessa palveluohjaajilla oli hankkeen loppupuolella käytössään hyvin laaja palvelutarjotin asiakkaiden palvelutarvearvion tueksi. Palveluohjausprosessin tuotteistaminen ja esitietolomakkeen ja palvelusuunnitelmapohjan jatkuva kehittäminen ovat konkreettinen osoitus tehdystä palveluohjaukseen liittyvästä kehittämistyöstä. Palveluohjauksen mallia on siirretty soveltuvin osin Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön peruspalveluihin, mikä voidaan nähdä yhtenä osoituksena onnistuneesta palveluohjausmallin kehittämistyöstä. 2. Kuopio-pilotissa luotiin hankkeen oma työhön ohjaavan palvelun malli, TOP - palvelu. Tuotteistettu TOP -palvelu muodostui sekä työnhakija-asiakkaiden että työnantaja-asiakkaiden palvelemisesta hankkeen työhönvalmentajien ja yritysyhteistyökoordinaattorien toimesta. Kuopio-pilotin työhön ohjaavassa palvelussa (TOP) asiakkaiden työllistymistä edistettiin mätsäämällä eli sovittelemalla yhteen sekä työnhakija-asiakkaiden että työnantaja-asiakkaiden tarpeita. Tällä menetelmällä 19

20 ei ole mahdollista työllistää kerrallaan isoja massoja, sillä jokainen asiakas mätsätään työelämään asiakkaan yksilöllisen tilanteen pohjalta, mutta kuitenkin työnantajan tarpeet huomioiden. Tällä menetelmällä voidaan kuitenkin parhaimmassa tapauksessa saavuttaa hyviä, pitkäkestoisia työllistymisratkaisuja. Tämä kuitenkin edellyttää taustaorganisaation puolelta riittäviä resursseja asiakkaiden yksilölliseen ohjaamiseen ja työntekijöiltä tällaisessa mallissa puolestaan vaaditaan kykyä ymmärtää työllistämiseen liittyviä kysymyksiä niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaankin näkökulmasta. Hankkeen loppuvaiheessa Kuopio-pilotin yritysyhteistyöverkostoon kuuluu yhteensä noin 900 yritystä, mikä osaltaan kertoo hankkeen onnistuneesta työnantajayhteistyöstä ja laajentuneesta työnantajaverkostosta. 3. Hankkeen omien palveluiden (palveluohjaus ja työhön ohjaava palvelu) kehittämisen lisäksi yksi hankkeen keskeisistä saavutuksista on laajentunut palveluntuottajien kenttä. Tuetun työllistymisen palveluseteli otettiin käyttöön Kuopio-pilotissa ja hankkeen loppuvaiheessa eri palveluntuottajia oli yhteensä 17 kpl. Palvelusetelillä hankituista palveluista erityisesti yritysvalmennusyksiköt olivat uudenlainen avaus pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden palveluiden kehittämisessä. Kuopio-pilotissa on alusta alkaen painotettu työllistämistä avoimille työmarkkinoille ja yritysvalmennusyksikkötoiminnan kehittäminen on tukenut tätä ajatusta. Jokin porkkana yritysten suuntaan kuitenkin tarvitaan, jotta pitkään työttömänä olleet henkilöiden kynnystä yrityksiin työllistymiseen on voitu madaltaa. Palvelusetelillä ostetun sosiaalisen tuen avulla (TE -toimiston myöntämän palkkatuen lisäksi) asiakkaille on saatu mahdollisuuksia päästä kiinni oikeisiin yrityksiin, joissa on mahdollisuuksia myös pidempikestoisiin työllistymisiin. Yritysvalmennusyksikkötoiminnan eteenpäin vieminen on edelleen kehittämistä vaativa asia. Toimintamallissa on paljon potentiaalia, kun halutaan tukea pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä nimenomaan avoimille markkinoille. Työnantajilla on työvoimatarpeita ja halua osallistua pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseen, mutta palkkatuki ei yksistään aina riitä työllistämisen porkkanaksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tässä kohtaa mukaan voisi yhä laajemmassa määrin tulla tuetun työllistymisen palveluseteli. 4. Alueellinen kehittämistyö: Rautalammille, Siilinjärvelle, Suonenjoelle ja Tuusniemelle tuotteistettiin omat Kuopio-pilotin asiakastyön mallit. Malleissa pohjana käytettiin palveluohjauksen ja TOP -palvelun malleja ja niitä hiottiin kuntien erityispiirteet huomioiden. Mallit jäävät kuntien hyödynnettäviksi tarpeen mukaan. Kuntien työllistymisen kehittämisessä Kuopio-pilotti on ollut mukana erilaisissa työryhmissä, keskustelutilaisuuksissa ja kuntakohtaisissa verkosto- ja yhteistyöpalavereissa. Siilinjärvelle tehtiin Uusi aika uudet kujeet -visio Siilinjärven kunnan työllistymisen palveluista vuosina Siilinjärven sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä TEtoimiston kanssa yhdessä järjestettiin koulutus ja keskustelutilaisuus Asiakas kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa kantaaottava arviointi ja palautteen antaminen, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilupaikkoja järjestäville sekä niistä 20

21 kiinnostuneille tahoille. Siilinjärvellä Kuopio-pilotti oli mukana mm. prosessivastuullista asiakastyötä kehittävässä työryhmässä ja tekemässä asiakasseulontaa kunnan osavastuulla olevien työmarkkinatuen saajien osalta. Suonenjoella tehtiin yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja TE -toimiston kanssa asiakaslähtöisesti. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä tuettiin mm. erilaisten sopimusmallien sekä tavoite- ja palautelomakemallien kokoamisella kaupungin käyttöön. Säännölliset verkosto- ja yhteistyöpalaverit toimivat Kuopio-pilotin ja yhtenä kaupungin työllistämistyön keskustelufoorumina ja mm. kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien asiakasseulontaa tehtiin yhteistyössä TE -toimiston ja sosiaalitoimen kanssa säännöllisesti. Suonenjoen kaupunki palkkasi vuoden 2015 aikana sosiaalitoimeen työllisyyspalveluohjaajan, jonka perehdyttämisessä työhön ja työllistymisen edistämiseen olivat Kuopio-pilotin työntekijät mukana kaupungin puolelta annetun perehdyttämisen lisäksi. Rautalammilla asiakastyön lisäksi Kuopio-pilotti osallistui erilaisiin työllistymistä edistäviin kehittämistilaisuuksiin ja yhteistyöpalavereihin sekä tehnyt verkostotyötä. Kuopio-pilotti oli järjestämässä kunnan kanssa yhteistyössä Työllistymisen nuotit 2015 Rautalammilla - info- ja keskustelutilaisuutta, johon osallistui kunnan alueella työllistämisen parissa toimivia yrittäjiä, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä ja viranomaisia. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien asiakasseulontaa tehtiin TE -toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Erilaista työllistymiseen liittyvää tilastotietoa, sopimusmalleja ja lomakemalleja koottiin kunnan käyttöön. Keväällä 2015 Rautalammille palkattiin työllistymisen työnsuunnittelija. Kuopio-pilotin työntekijät osallistuivat työsuunnittelijan perehdyttämiseen. Tuusniemellä Kuopio-pilotin päätehtävänä oli asiakastyö. Yhteistyössä TE -toimiston ja sosiaalitoimen kanssa tehtiin säännöllisesti asiakasseulonta kunnan osarahoittamien työmarkkinatuen saajien osalta. Asiakastyön ja työllistymisen kehittämiseksi on järjestetty yhteistyö- ja verkostopalavereita. 21

22 5. YHTEENVETO Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että Kuopio-pilotissa tehty palveluohjaustyöskentely, asiakkaiden seulontatyö, palvelutarvearviot sekä jalkautuva toimintamalli asiakas- ja verkostotyössä ovat olleet hyvin tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia palvelumuotoja tämän päivän kokonaispalvelujärjestelmässä. Asiakkaat ovat keskusteluissa nostaneet esille huolensa siitä, mistä he voivat jatkossa löytää Kuopio-pilotin palveluita vastaavat palvelut. Monet palveluohjauksen asiakkaat ovat kokeneet tarvitsevansa nimenomaan henkilökohtaista, kasvotusten tapahtuvaa ohjausta asioidensa selvittämiseksi ja edistämiseksi sekä ovat olleet pääosin kiitollisia palvelua saadessaan. Palveluohjauksessa on pystytty luomaan useisiin asiakkaisiin luottamuksellinen suhde, jossa asiakkaan voimaantuminen ja esimerkiksi ikuisen työttömän -identiteetin muutos työnhakijaksi ja -tekijäksi on voinut alkaa. Kuopio-pilotin alkuperäisen suunnitelman mukaan työnantajayhteistyötä on Kuopio-pilotin työhön ohjaavassa palvelussa (TOP) tehty vahvasti avoimille työmarkkinoille painottuen. Yksilölliselle ja räätälöidylle palvelulle on työnhakija-asiakkaiden näkökulmasta kova tarve aikana, jolloin palvelut siirtyvät yhä enenevissä määrin sähköisiksi. Erityisesti pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden kohdalla sähköiset palvelut eivät aina pysty palvelemaan työnhakija-asiakkaita riittävän yksilöllisesti. Pitkään työttömänä olleet henkilöt jäävät myös helposti työnhaussa jalkoihin ilman henkilökohtaista ohjausta ja mätsäystä työnantajien suuntaan. Kuopio-pilotin asiakkaille ostettiin hankkeen aikana runsas määrä erilaisia yksityisten palveluntuottajien tarjoamia palveluita. Näin ollen myös ostopalveluista tuli Kuopio-pilotissa keskeinen osa asiakkaiden palveluprosesseja. Palveluohjaajien näkemyksen mukaan erityisesti asiakkaiden työ- ja toimintakykyä kartoittavat palvelut (sekä pajamuotoinen karttari että TE-hallinnon työkokeilupohjainen karttari ) olivat keskeinen ja tärkeä osa asiakkaiden palvelutarvearvioita. Työhön suuntaavan valmennuksen kautta saivat puolestaan arvokasta ohjausta ja tukea ne asiakkaat, joilla ei ollut esteitä työmarkkinoille siirtymiseen, mutta jotka kuitenkin tarvitsivat tukea työhön kiinni pääsemiseksi tai pidempikestoisten työllistymis- ja koulutussuunnitelmien laatimiseksi. Tuettua oppisopimuskoulutusta tarjosi yksi palveluntuottaja, SPR Kontti. Merkonomin oppisopimuskoulutuksen aloitti kaiken kaikkiaan 22 asiakasta, joista valmistui 15. Jatkossakin tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi olisi perusteltua lisätä esim. seuraaville perustason työtehtäviä sisältäville aloille: kiinteistönhoito-, puhdistuspalvelu-, varasto-, myynti-, ja hoitoalat. Vähiten asiakkaita palvelusetelillä ostetuista palveluista ohjautui Henkilökohtainen tuki työn tai koulutuksen aloittamiseen -palveluun, joka oli tarkoitettu ns. nivelvaiheeseen asiakkaan työhön tai koulutukseen siirtymisen yhteydessä. Palvelua ostettiin yhteensä kymmenelle asiakkaalle pääasiassa Työhön suuntaava valmennus -palvelun jatkoksi. Monen asiakkaan kohdalla Työhön suuntaava valmennus -palvelun tarjoama tuki oli jo itsessään riittävää 22

23 työhön tai koulutukseen siirtymisen yhteydessä, joten läheskään kaikille tätä nivelvaiheen palvelua ei ollut tarvetta erikseen hankkia. Vaikka palvelusetelillä hankittavien palveluiden reunaehdot määrittyvätkin palvelusetelimenettelyn sääntökirjan ja palveluiden sisältökuvausten kautta, palveluntuottajien heterogeenisuus teki ostopalveluiden tarjonnasta erittäin monipuolisen ja laajan. Jokainen palveluntuottaja tekee työtä omalla persoonallaan, omista taustoistaan ja vahvuuksistaan käsin. Palveluntuottajilla oli runsaasti erilaista osaamista ja sitä oli mahdollista hyödyntää asiakkaan tarpeen mukaan. Palvelusetelimenettelyn yhtenä keskeisenä vahvuutena voidaan pitää sitä, että palvelutarvettaan arvioidessa ja palveluntuottajaa valitessa asiakkaasta tulee aktiivinen toimija itseään koskevien asioiden eteenpäin viemisessä. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palvelutarpeet ovat osoittautuneet hyvin moninaisiksi. Joillekin asiakkaille on riittänyt suhteellisen kevyt työhön ohjaamisen tuki, mutta toisessa ääripäässä ovat ne asiakkaat, joilla on suuri tarve erilaisiin työ- ja toimintakykyä kartoittaviin palveluihin sekä terveydentilaselvittelyihin. Terveyskysymykset ovatkin keskeisiä pitkäaikaistyöttömien joukossa ja terveydentilan selvittelyyn näyttää olevan runsaasti tarvetta. Ei ole olemassa yhdenlaista pitkäaikaistyöttömän profiilia. Kuten palveluohjaajien luetteloimista hankeasiakkuudesta kieltäytymisen syistä voidaan huomata, työllistymisen esteet ovat myös hyvin monenlaisia. Joskus työllistymisen esteet ovat hyvin henkilökohtaisella tasolla, toisissa tapauksissa puolestaan törmätään kannustinloukkuihin eli siihen, että sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut sellaiseksi, että yksilön ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa erityisesti lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä vastaan. Kuopio-pilotissa on pyritty osaltaan poistamaan työllistymisen esteitä palveluohjauksen, työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön avulla siten kuin se näiden palveluiden keinoin on ollut mahdollista. Ennen kaikkea asiakkaille on voitu tarjota yksilöllistä, asiakkaan palvelutarpeeseen pohjautuvaa palvelua yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Työllisyyden kuntakokeilun seurantatutkimuksen toteuttanut tutkija Robert Arnkil (2015) puhuu kokonaisvoimavaroista työllisyyden edistämisessä. Kokonaisvoimavaralla Arnkil tarkoittaa sitä laajassa kumppanuudessa ja verkostoyhteistyössä olevaa osaamista ja muita resursseja, joiden mahdollisimman hyvään mobilisointiin työllisyyden edistämisessä pyritään. Tällaisia voimavaratahoja ovat kunnan ja valtion palvelut, kolmas sektori, Kela, yritykset ja muut asiaan liittyvät yhteisöt ja myös asiakkaat itse. Kuopio-pilotissa on osaltaan tehty työtä kokonaisvoimavarojen yhdistämiseksi saamalla työllistymisen äärelle hyvin laaja eri toimijoiden joukko. Keskiössä on ollut asiakas itse ja asiakkaan tueksi on valjastettu ne palvelut, mitkä kulloinkin ovat olleet tarpeen. Työllistymisen edistämisessä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, jotta pitkään työttömänä olleet henkilöt pääsisivät takaisin kiinni työelämään. 23

24 Taulukko A: Palvelusetelillä ostetut palvelut Ostopalvelu Työ- ja toimintakykyä sekä työllistämisen edellytyksiä kartoittava palvelu Työhön suuntaava valmennus Yritysvalmennusyksiköt Työn tai koulutuksen aloittamiseen liittyvä henkilökohtainen tuki Palveluntuottaja Palveluissa aloittaneiden asiakkaiden määrä Tukeva -Työvalmennussäätiö 123 Oiva Riihi Oy 43 KK-Kunto Kuopio/Verve Oy 67 Voimisiin Consulting 0 Anakom-henkilöstövalmennus 0 Valmennuskeskus Public 0 Oiva Riihi Oy 66 KK-Kunto Kuopio/Verve Oy 15 Voimisiin Consulting 38 SUUNTA-palvelut/Leena Ståhlberg Ky 37 Anakom-henkilöstövalmennus 13 Valmennuskeskus Public 4 Honkalampi-säätiö 8 Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut Oy 4 Opset Oy 2 Puijon Kiinteistöpalvelu Oy 1 Pohjois-savon Marttapalvelut Oy 2 VIP-Juicemaker Oy 3 Aholansaari 0 Niiralan kulma Oy 0 Kevama Oy 10 Oiva Riihi Oy 3 KK-Kunto Kuopio/Verve Oy 1 Voimisiin Consulting 4 SUUNTA-palvelut/Leena Ståhlberg Ky 2 Anakom-henkilöstövalmennus 0 Valmennuskeskus Public 0 Henkilökohtainen tuki oppisopimuskoulutuksen SPR Kontti suorittamiseen Yhteensä 468 Yht

25 Taulukko B: Asiakkaiden sijoittumiset kunnittain työelämään ja koulutuksiin 01/ /2015 Palkkatyö avoimille työmarkkinoille Työkokeilu, palkkatyöhön suuntaava Työkokeilu; kummipaikat, välityöm. tai kunta Kuopio Siilinjärvi Tuusniemi Suonenjoki Rautalampi Yhteensä Palkkatukityö Oppisopimus Tuettu oppisopimus Rekrytointikoulutus Muu koulutus Työnantajarinki Valmennusyksikkö Työllistyminen omaan yritystoimintaan Yhteensä

26 Liite 1: KUOPIO-PILOTIN TAVOITEPUU 26