Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013

Transkriptio

1 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Basservicen i Södra Finland /2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland

2

3 Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Regionförvaltningsverket i Södra Finland Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Basservicen i Södra Finland 2013 ISSN (PDF) ISBN (PDF) Taitto: Iiris Väistölä / Juvenes Print Hämeenlinna 2014

4

5 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja 34/2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuaika Huhtikuu 2014 Toimeksiantaja(t) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella Aluehallintovirastojen raportti peruspalveluiden tilasta. Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2013 peruspalveluiden arvioinnin tulokset. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueellinen raportti noudattaa valtakunnallisen peruspalveluiden arviointiraportin rakennetta. Arvioinnilla kerätään tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus-, kulttuuri-, pelastus- ja poliisitoimen hallinnonaloilta. Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Etelä-Suomen alueellisen raportin arviointikohteet jakaantuvat aluehallintovirastojen ydinprosessien mukaan seuraavasti 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit 2. Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit 3. Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Arviointiaineistona käytetään tilastotietoa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta, jota täydennetään kunnille kohdennetuilla sähköisillä kyselyillä. Arvioinnin teemana on ikääntyvän väestön palvelut. Raportin valmisteluun osallistuivat Uudenmaan- sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopisto, Helsingin poliisilaitos sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen yksikkö. Johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten vertailtavuuden varmistamiseksi arviointi suoritetaan yhdenmukaisesti kaikissa aluehallintovirastoissa, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksissa sekä muissa arvioinnissa mukana olevissa organisaatioissa. Asiasanat Etelä-Suomi, tasa-arvo, hyvinvointi, turvallisuus, ikääntyvän väestön palvelut ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 213 Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kieli Hinta suomi/ruotsi - Paino -

6 Regionförvaltningsverket i Södra Finland Publikationer 34/2014 Regionförvaltningsverket i Södra Finland Utgivningsdatum April 2014 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet Publikationens namn Basservicen i regionen Södra Finland Regionförvaltningsverkens rapport om basservicens situation. Referat I denna rapport presenteras resultatet från utvärderingen av 2013 års basservice som Regionförvaltningsverket i Södra Finland utfört. Den regionala rapporten av regionförvaltningsverket i Södra Finland efterföljer strukturen i utvärderingsrapporten på den riksomfattande basservicen. I utvärderingen samlas information från social- och hälsovården, utbildnings-, kultur-, räddnings- och polisväsendets förvaltningsområden. Utvärderingen av basservicen är regionförvaltningsverkens lagstadgade uppgift. Utvärderingsobjekten i den regionala rapporten för Södra Finland indelas på följande vis enligt regionförvaltningsverkens kärnprocesser 1. Ett jämlikt samhälle rättskyddsprocesserna 2. Ett välmående samhälle välfärdsprocesserna 3. Ett säkert samhälle säkerhetsprocesserna Statistiska uppgifter från verksamhetsområdet för Regionförvaltningsområdet i Södra Finland används som utvärderingsmaterial och de kompletteras med frågor som skickas åt kommunerna per e-post. Utvärderingens tema är tjänsterna för den åldrande befolkningen. I förberedandet av rapporten deltog Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och Sydöstra Finland, utbildnings- och kulturministeriet, Jyväskylän yliopisto, Helsingfors polisinrättning samt den svenskspråkiga enheten vid Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. För att försäkra att slutsatserna och åtgärdsförslagen skall vara jämförbara, utförs utvärderingen enhetligt på alla regionförvaltningsverk. närings-, trafik- och miljöcentraler samt i de andra organisationerna som är med i utvärderingen. Ämnesord Södra Finland, jämlikhet, välfärd, säkerhet, tjänster för den åldrande befolkningen ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Antalet sidor, totalt 213 Julkaisija Regionförvaltningsverket i Södra Finland Språk Pris fi nska /svenska - Paino -

7 Sisällys Innehåll Kuvailulehti...3 Informationssida...4 Peruspalvelujen arviointi on tärkeä kehittämistyön väline...7 Utvärderingen av basservicen är ett viktigt redskap för utvecklingsarbete Toimeksianto ja työn organisointi Uppdraget och organiseringen av arbetet Toimintaympäristö Arvioinnin keskeiset tulokset Utvärderingens centrala resultat Tiedonhankinta ja arviointimenetelmät Tasa-arvoinen yhteiskunta / Ett jämlikt samhälle Suomenkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Regional tillgänglighet till svenskspråkig grundläggande utbildning Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Regional tillgänglighet till svenskspråkig utbildning på andra stadiet Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Tieverkon toimivuus Hyvinvoiva yhteiskunta Ett välmåede samhälle Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen, kunnan ja ulkopuolisten kulttuuripalvelujen tuottajien välinen yhteistyö Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Turvallinen yhteiskunta - Ett tryggt samhälle Poliisitoimi Ennalta estävä työ Nopean avun saanti Tutkintapalvelut Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Pelastustoimi Ennalta estävä työ Nopean avun saanti ja saatavuus Paikallinen turvallisuusyhteistyö Kuva- ja taulukkoluettelo...209

8

9 Peruspalvelujen arviointi on tärkeä kehittämistyön väline Hyvä lukija, tässä raportissa esitetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelujen arvioinnin tulokset vuodelta Arvioinnilla kerätään valtakunnallista, alueellista ja paikallista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus-, kulttuuri-, pelastus- ja poliisitoimen hallinnonaloilta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston laatiman valtakunnallisen arvioinnin tulokset julkaistiin maaliskuussa Tuloksia on käytetty alueellisen arvioinnin vertailupohjana. Peruspalvelujen arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston arviointiraportin valmisteluun osallistuivat Uudenmaan ja Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopisto, Poliisihallitus sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen yksikkö. Tällä kertaa peruspalvelujen arvioinnin teemana ovat ikääntyneen väestön palvelut. Lisäksi arvioinnissa keskitytään sukupuolivaikutusten arviointiin. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa tasaisesti myös Etelä- Suomessa. Vuonna 2013 Etelä-Suomen 2,2 miljoonan asukkaan väestöstä yli 65-vuotiaita oli 18 %, kun vastaavasti lapsia ja nuoria (0 14-vuotiaita) oli 16 % ja työikäisiä 66 %. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus Etelä-Suomen toimialueen väestöstä nousee 26 %:iin. Vanhemmassa väestössä on naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä, varsinkin yli 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä. Peruspalvelujen saatavuudessa ja palveluiden suunnittelussa pitää tulevina vuosina huomioida erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaaminen. Raportissa on arvioitu ikäihmisten kulttuuripalveluja, liikuntapaikkojen esteettömyyttä sekä ikäihmisten lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemistä ja kotona asuvien ikäihmisten turvallisuutta. Arvioinnin tavoitteena on vanhuspalvelulain mukaisesti tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä kehittää ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue on kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten sekä metropolihallinnon valmistelun myötä jatkuvassa muutoksen tilassa. Meneillään olevat uudistukset vaikuttavat peruspalveluiden järjestämiseen sekä siihen, millä tavoin erilaiset kuntarajat ylittävät yhteistyömallit muodostuvat. Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arvioinnin tarkoituksena on arvioinnin lisäksi tukea palveluiden kehittämistä. Lämpimät kiitokset kaikille raportin kirjoittajille ja kartta-aineiston tekijöille. Toivon, että raporttia hyödynnetään jatkossa toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Anneli Taina Ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 7

10 Basservicen i Södra Finland Utvärderingen av basservicen är ett viktigt redskap för utvecklingsarbete verksamhetsområdet Södra Finland till 26%. Det är betydligt flera kvinnor än män i den äldre befolkningen i synnerhet bland 75-åringarna och åldergrupper som är äldre än dem. Bästa läsare, i denna rapport presenteras resultatet från utvärderingen av basservicen som Regionförvaltningsverket i Södra Finland utfört för år I utvärderingen har man samlat riksomfattande, regionala och lokala uppgifter från förvaltningsgrenarna social- och hälsovård samt utbildnings-, kultur-, räddnings- och polisväsendet. Resultaten från utvärderingen av Regionförvaltningsverket i Norra Finland publicerades i mars Resultatet har använts som jämförelsegrund i den regionala utvärderingen. Utvärderingen av basservicen är regionförvaltningsverkens lagstadgade uppgift. Närings-, trafik och miljöcentralen i Nyland och Sydöstra Finland (NTM), utbildnings- och kulturministeriet, Jyväskylän yliopisto, Polisstyrelsen och den svenskspråkiga enheten vid Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland deltog i förberedandet av utvärderingsrapporten gjord av Regionförvaltningsverket i Södra Finland Denna gång är temat för utvärderingen av basservicen tjänsterna för den åldrade befolkningen. Därtill koncentrerar man sig i utvärderingen på utvärdering av könsinverkan. Andelen åldrad befolkning växer i jämn takt även i Södra Finland. År 2013 var 18% över 65 år av befolkningen på 2,2 miljoner invånare i Södra Finland, då 16% var barn och unga (0-14 år) och 66% var folk i arbetsför ålder. Enligt befolkningsprognosen stiger andelen 65-åringar av befolkningen år 2030 på Man skall under de följande åren särskilt beakta tryggandet av särskilt välbefinnandet och funktionsförmågan hos den åldrade befolkningen, när man planerar tillgängligheten till basservicen och planeringen av servicen. Man har i rapporten utvärderat gamla människors kulturtjänster, hinderslösheten av idrottsplatser samt förebyggande av våld i närrelationer och familjevåld och säkerheten för de åldringar som bor hemma. Målet med utvärderingen är att i enlighet med åldringstjänstlagen stöda välbefinnandet, hälsan, funktionsförmågan och självständigt presterande samt att utveckla social- och hälsotjänsterna för åldringarna. Verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Södra Finland är under ständig förändring i och med kommun- och social- och hälsovårdsförnyelserna samt förberedandet av metropolförvaltningen. De förnyelser som är på gång, påverkar ordnandet av basservicen samt det sätt på vilket olika samarbetsmodeller som går över kommungränserna bildas. Meningen med utvärderingen av basservicen, som Regionförvaltningsverket i Södra Finland utför, är dessutom att stöda utvecklingen av servicen. Ett varmt tack till alla som skrivit rapporten och gjort kartmaterialet. Jag hoppas att rapporten i fortsättningen utnyttjas i planering och utveckling av verksamheten. Anneli Taina Överdirektör Regionförvaltningsverket i Södra Finland 8 Regionförvaltningsverket i Södra Finland

11 9

12

13 1 Toimeksianto ja työn organisointi Uppdraget och organisering av arbetet

14 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella Toimeksianto ja työn organisointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoissa annetun lain (896/2009) 4 2 momentissa säädetty aluehallintovirastojen tehtävä. Ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot vastaavat arvioinnin ohjauksesta toimialoillaan. Aluehallintovirastot vastasivat nyt neljännen kerran alueellisen raportin kokoamisesta ja arviointityön koordinoinnista. Aluehallintovirastojen strategiaasiakirja määrittelee tavoitteeksi seurata, valvoa ja arvioida peruspalveluiden saatavuuden alueellista ja yhdenvertaista toteutumista. Vuoden 2013 peruspalveluiden arvioinnin teemana on ikääntyneen väestön palvelut. Valtionvarainministeriö ohjeisti arvioinnin toteuttamisesta ohjaavia ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa yhteisesti määritellyistä arviointikohteista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen peruspalveluiden alueellisen saatavuuden arviointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kulttuuripalveluiden arviointikohteiden alueellisten raporttien toteuttamisesta. Poliisihallitus vastaa poliisitoimen valtakunnallisesta ja Helsingin poliisilaitos Etelä-Suomen alueellisen raportin laadinnasta. Vuoden 2013 arviointikohteet on ryhmitelty aluehallintovirastojen ydinprosessien mukaan. Arviointikohteiden taustatietoina on valtakunnallisessa ja alueellisissa raporteissa koottu seuraavat tiedot: väestötiedot elinkeinot ja väestön toimeentulo koulutus ikääntyneen väestön palvelut Vuoden 2013 arviointikohteet ovat valtionvarainministeriön ohjauskirjeen mukaan seuraavat: Ikäihmisten palvelut 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Vanhuspalvelulakiin liittyvä arviointi (Aluehallintovirastojen vuoden 2013 valtakunnallisessa raportissa) 2. Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus 3. Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Ennalta estävä työ (POHA) Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikäihmisten turvallista yhteiskuntaa Yleiset arviointikohteet 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Regional tillgänglighet till svenskspråkig grundläggande utbildning Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Regional tillgänglighet till svenskspråkig utbildning på andra stadiet Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Tieverkon toimivuus 2. Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus Kuntien kulttuuripalveluiden tuottaminen, kunnan ja ulkopuolisten kulttuuripalvelujen tuottajien välinen yhteistyö ja tulokset Kirjastotoimi Biblioteksväsendet 3. Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Nopean avun saanti Tutkintapalvelut 12 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

15 Toimeksianto ja työn organisointi Ennalta estävä toiminta Nopean avun saanti ja saatavuus Paikallinen turvallisuusyhteistyö Arviointikohteiden kirjoittajat ja karttavastaavat ovat lueteltuina arviointiraporteissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointiraportin laadinnasta vastasivat erikoissuunnittelija Jarkko Yliruka ja viestintäpäällikkö Sari Hietala. Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi laati raportin kartta-aineiston. Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä on toiminut arviointityön ohjausryhmänä ja viestintäyksikkö on toimittanut raportin julkaistavaan muotoon. 13

16 Basservicen i Södra Finland 1 Uppdraget och organiseringen av arbetet Utvärdering av basservicen är regionförvaltningsverkens uppgift som 4 2 moment i lagen om regionförvaltningsverken (896/2009) stadgar. De ministerier och ämbetsverken i centralförvaltningen som styr, ansvarar för styrningen av utvärderingen på sina verksamhetsområden. Regionförvaltningsverken ansvarade nu för fjärde gången för att sätta ihop den regionala rapporten och för koordineringen av utvärderingsarbetet. I regionförvaltningsverkens strategiska dokument definieras att målsättningarna är att följa upp, övervaka och utvärdera den regionala tillgången på och jämlika förverkligandet av basservicen. Temat för utvärderingen av basservicen år 2013 var servicen för den åldrande befolkningen. Finansministeriet gav anvisningar om utvärderingsobjekt som gemensamt definierats tillsammans med de ministerier och centralämbetsverk som styr genomförandet av utvärderingen. Närings-, trafik- och miljöcentralerna deltar i att skriva rapporterna om utvärderingen av tillgången på kulturtjänster regionalt. Polisstyrelsen ansvarar för att skriva polisväsendets riksomfattande och Helsingfors polisinrättnings och Södra Finlands regionala rapport. Utvärderingsobjekten för år 2013 har grupperats enligt regionförvaltningsverkens kärnprocesser. Följande uppgifter har samlats till bakgrundsinformation om utvärderingsobjekten i de riksomfattande och regionala rapporterna: befolkningsdata näringsgren och befolkningens utkomst utbildning service för åldrande befolkning Utvärderingsobjekten för år 2013 var enligt finansministeriets styrningsbrev följande: Service för åldringar 1. Ett jämlikt samhälle rättsskyddsprocesserna Utvärdering som anknyter till åldringsservicelagen (Regionförvaltningsverkens centrala bedömningar om läget med basservicen 2013 / Regionförvaltningsverkens utvärdering av basservicen inom verksamhetsområdena ) 2. Ett välmående samhälle välfärdsprocesserna Tillgången på idrottsplatser. 3. Ett säkert samhälle säkerhetsprocesserna Förebyggande arbete (POHA) Säkerhet för hemmaboende åldringar Förebyggande av våld i närrelation som en del av ett säkert samhälle för åldringar. Yleiset arviointikohteet 1. Ett jämlikt samhälle rättsskyddsprocesserna Regional tillgång på grundutbildning Regional tillgänglighet till svenskspråkig grundläggande utbildning Regional tillgång på utbildning på andra stadiet Regional tillgänglighet till svenskspråkig utbildning på andra stadiet Utbudet på kollektivtrafik som är på basservicenivå Vägnätverkets funktionalitet 2. Ett välmående samhälle välfärdsprocesserna Den reella tillgången på idrottsplatser. Produktion av kulturservice i kommunerna, samarbetet och resultaten mellan kommunen och utomstående producenter av kulturservice Biblioteksväsendet 3. Ett säkert samhälle säkerhetsprocesserna Möjligheten att fort få hjälp Undersökningsservice Förebyggande verksamhet Möjligheten att fort få hjälp och tillgången på hjälp Regionalt säkerhetssamarbete 14 Regionförvaltningsverket i Södra Finland

17 Uppdraget och organiseringen av arbetet De skribenter som skrivit om utvärderingsobjekten och som ansvarat för kartorna är listade i utvärderingsrapporterna. Specialplanerare Jarkko Yliruka och informationschef Sari Hietala ansvarade för att utarbeta utvärderingsrapporten för basservicen vid Regionförvaltningsverket i Södra Finland. Räddningsinspektör Markku Kirvesniemi utarbetade kartmaterialet till rapporten. Ledningsgruppen för regionförvaltningsverket i Södra Finland har verkar som utvärderingsarbetets styrningsgrupp och informationsenheten editerade rapporten till ett publicerbart format. 15

18

19 2 Toimintaympäristö

20 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella Toimintaympäristö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue jakaantuu hallinnollisesti viiteen maakuntaan ja 12 seutukuntaan. Aluehallintoviraston toimialueella on 64 kuntaa, joista 24 on kaupunkeja. Etelä-Suomen yhteenlaskettu maapinta-ala on noin km2. Uusimaa on suurin Etelä-Suomen maakunnista niin kuntamäärän, väkiluvun kuin maapinta-alankin osalta. Kanta- ja Päijät-Häme sekä Kymenlaakso ja Etelä- Karjala ovat hyvin samankokoisia kuntien lukumäärän ja väestömäärän suhteen. Aluehallintoviraston toimialueen väkiluku oli tilastotietojen mukaan asukasta. (Taulukko 2.1.) Kuntaliitokset ovat muokanneet Etelä-Suomen toimintaympäristöä erityisesti 2000-luvulla. Etelä- Suomen toimialueen suurin kuntaliitos toteutettiin vuonna 2009, jolloin Anjalankoski, Kuusankoski, Valkeala, Jaala ja Elimäki yhdistyivät Kouvolaan. Tällä hetkellä Kouvola on väestömäärältään (87 296) Suomen 10:nneksi suurin kunta. Samana vuonna Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnaan. Viimeisin kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alussa, kun Karjalohja ja Nummi-Pusula yhdistyivät Lohjan kaupungiksi. (Kuva 2.1.) Taulukko 2.1. Tilastotietoa Etelä-Suomen maakunnista Maakunta Kuntien lukumäärä Väkiluku yhteensä Miehet Naiset Maapintaala km 2 Väestötiheys as./ km 2 Maakuntakeskus Uusimaa Helsinki Kanta-Häme Hämeelinna Päijät-Häme Lahti Kymenlaakso Kouvola Etelä-Karjala Lappeenranta Etelä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Kuva 2.1. Etelä-Suomen maakunnat ja kunnat Lähde:Tilastokeskus 18 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

21 Toimintaympäristö Väestö ja asutusrakenne Vuoden 2013 alussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen väkiluku oli asukasta, mikä on 41,6 % koko maan väestöstä. Etelä-Suomen väestö on viimeisten 20 vuoden aikana lisääntynyt runsaalla asukkaalla, josta luonnollista väestölisäystä on 42 % ja kokonaisnettomuuttoa 58 %. Asutus on keskittynyt Etelä-Suomessa Uudenmaan alueelle 69-prosenttisesti. Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakuntien asujaimistossa on puolestaan tapahtunut vähennystä reilut asukasta, 6 % viimeisten 20 vuoden aikana. Suurin väestökasvu on tapahtunut pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Koko maassa oli vuoden 2012 lopussa yhdeksän yli asukkaan kuntaa, joista neljä Etelä-Suomessa: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Lahti. Vähintään asukkaan kuntia Etelä-Suomessa oli 24 ja muualla maassa 32. Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen ja erityisesti laajentuneelle pääkaupunkiseudulle sekä muihin suuriin asutuskeskuksiin osoittaa vahvojen keskusten vetovoimaisuutta. Etelä-Suomi on väestörakenteeltaan monikielinen ja monikulttuurinen. Vieraskielisistä suurimmat ryhmät muodostavat venäjänkieliset, eestinkieliset ja somalit. Etelä-Suomen asukkaat puhuivat äidinkielenään vuoden 2012 lopussa kaiken kaikkiaan 141 eri kieltä, joista suomea puhui runsaat 86 % ja ruotsia 6 %. Uusimaa poikkeaa muista alueen maakunnista, joissa väestö on kielellisesti homogeenisempaa. Ruotsinkielisiä Uudenmaan väestöstä oli 8,5 % ja vieraskielisiä 9,3 %. Ulkomailla syntyneen väestön osuus on tunnusomaista Etelä-Suomen toimialueelle. Vuonna 2012 syntyperältään ulkomaalaisia oli eli noin 8 % Etelä-Suomen väestöstä. Ulkomailla syntyneistä suurin osa oli kotoisin Itä-Euroopasta tai EU-maiden alueelta sekä Aasiasta että Afrikasta. Suomen kansalaisia ulkomailla syntyneistä oli noin 11 %. Uudenmaan maakunnan alueella asui yli 80 % Etelä-Suomen ulkomaalaisväestöstä. Vuoden 2012 lopussa kokonaisväkiluku oli , joista naisia oli 51,3 % ja miehiä 48,7 %. Väestörakenne sukupuolen ja iän mukaan tarkasteltuna osoittaa, että poikia on pari prosenttia enemmän kuin tyttöjä. Työikäisiä miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, kun taas ikääntyneitä naisia on huomattavasti enemmän kuin samanikäisiä miehiä. (Kuva 2.2) Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella väestöntiheys on 76 asukasta /km2, kun vastaavasti Lounais- Suomessa väestöntiheys on 37 asukasta ja Lapissa 2 asukasta/km2. Etelä-Suomen alue on melko katta- Kuva 2.2. Etelä-Suomen väkiluku ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestö iän ja sukupuolen mukaan 19

22 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 vasti asutettu. Uudellamaalla ja Kymenlaaksolla on runsaasti merenranta-alueita. Sisävesistöt sijaitsevat pääasiassa Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Vesistöalueilla on oma painoarvonsa erityisesti kesäasutuksen kannalta (Kuva 2.3.) Etelä-Suomen alueen väestönmuutos vuosina osoittaa, että suurimmat muuttovoittokunnat kuten Espoo, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Siuntio sijaitsevat Uudenmaan maakunnassa. Väestömäärän % kasvuosuudet ovat jakaantuneet tasaisemmin Etelä-Suomen maakuntiin. Väestön väheneminen vuosien aikana kohdistuu etenkin Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalaan (Kuva 2.4.). Kuva 2.3. Etelä-Suomen väestö neliökilometrin ruuduissa Lähde: Tilastokeskus, Karttaruuduttainen väestöaineisto 20 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

23 Toimintaympäristö Kuva 2.4. Väestömuutos Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuosina

24 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella Etelä- Suomen osuus koko maan väestömäärästä kasvaa pari prosenttiyksikköä nykyisestään, 43 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuvasta 2.5. on nähtävissä väestömäärän tuleva kehitys maakunnittain. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen väkiluku kasvaa tasaisesti ennustejakson aikana, kun taas Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan väkimäärä vähenee hieman. Uudenmaan osuus koko Etelä-Suomen väestömäärästä tulee ennustejaksolla kasvamaan kolmisen prosenttia, 72 prosenttiin. Kymenlaakson väkiluvun ennustetaan olevan 7 % (yli asukasta) ja Etelä-Karjalan 5 % (vajaa asukasta) Etelä- Suomen väestömäärästä vuonna (Kuvio 2.5.) Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Etelä- Suomen ikäryhmittäinen väestörakenne tulee muuttumaan vuosien aikana. Vähiten muutosta tapahtuu työikäisten väestön osuudessa vuoteen 2030 mennessä, lisäystä henkilöä ja 2,3 % lähtöarvosta. Alle 15-vuotiaiden määrä lisääntyy saman verran, noin lapsella ja 8,4 %. Sen sijaan ikääntyneiden osuus kasvaa määrällisesti jopa runsaat henkilöä ja prosentuaalisesti lisäystä on 61 % Kuva 2.5. Etelä-Suomen väestömäärän kehitysennuste maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste alueittain Kuva 2.6. Etelä-Suomen väestömäärän kehitysennuste ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus, Väestönkehitys alueittain ja iän mukaan 22 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

25 Toimintaympäristö vuoden 2011 arvoihin. Alueellisesti suurimmat lisäykset ikäryhmien kohdalla tapahtuvat Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. (Kuva 2.6.) Elinkeinot ja väestön toimeentulo Elinkeinoelämän toimivuutta voidaan kuvata monilla eri mittareilla, mutta perinteisesti bruttokansantuotteen määrää asukasta kohti. Vuonna 2011 Etelä-Suomen osuus oli 44,8 % koko maan bruttokansantuotteesta. Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus oli 76 % ja muiden maakuntien osuudet 5 8 %. Etelä-Suomessa asukaskohtainen bruttokansantuote on kasvanut parin viime vuoden aikana etenkin Etelä-Karjalassa ja Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vuosina bruttokansantuotteen asukaskohtainen osuus on kasvanut 39 %. Uudellamaalla bkt-kasvua on kertynyt 32 %. Kymenlaaksossa bkt-määrä on kasvanut 2000-luvun alusta 14 %. (Kuva 2.7.) Kuva 2.7. Bruttokansantuote asukasta kohti Etelä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain Runsaan 20 vuoden aikana väestön pääasiallinen toiminta on muuttunut eniten työllisten osalta. Vuonna 1990 työllisiä oli 51 % koko väestöstä ja vuoteen 2012 mennessä osuus oli laskenut jopa 46 %:iin. Vastaavasti eläkeläisten ja työttömien kohdalla on samalla ajanjaksolla tapahtunut lisäystä 3 %. Nuorten alle 15-vuotiaiden osuus on laskenut pari prosenttiyksikköä, kun taas opiskelijoiden osuus on kasvanut runsaalla prosenttiyksiköllä. Etelä-Suomessa työllisten määrässä voimakkain muutos tapahtui luvun alkupuolella. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla määrä palautui miljoonan työllisen tasolle. Vuonna 2012 työllisiä oli Etelä- Suomessa yhteensä , joista vajaa miestä ja naista. (Kuva 2.8.) 23

26 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Kuva 2.8. Etelä-Suomen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti, Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Maakunnittain tarkastellen työllisten osuus Päijät- Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa oli noin 40 %, kun taas Kanta-Hämeessä hieman enemmän ja Uudellamaalla 48 % maakunnan koko väestöstä vuoden 2012 lopussa. Työttömien määrä vaihteli Uudenmaan 4 %:sta aina Kymenlaakson 6,5 prosentin väestönosuuteen. Lasten osuus vaihteli % maakunnittain. Opiskelijoiden ja koululaisten osuuksissa oli vajaan prosentin vaihteluväli (6,4 7,2 %). Eläkeläisiä oli suhteellisesti alueensa väestöstä eniten Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, lähes 30 % ja Uudellamaalla 19 % (Kuva 2.9) Etelä-Suomessa palvelusektori on ollut keskeinen työllistäjä koko 2000-luvun. Vuonna 2011 palvelusektori työllisti lähes henkilöä, mikä oli Kuva 2.9. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan maakunnittain vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti, Väestö alueen ja pääasiallisen toiminnan mukaan 24 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

27 Toimintaympäristö 77 % alueen työllisistä. Palvelusektorin toimialoista rahoitus- ja kiinteistöpalvelut, kauppa-, majoitus- ja ravintolapalvelut työllistivät Etelä-Suomessa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Seurantajakson ( ) aikana jalostusalan työllisten määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla, vuonna 2011 toimiala työllisti työntekijää. Alkutuotanto tarjosi Etelä-Suomessa työpaikkaa. (Kuva 2.10.) Uudellamaalla palvelusektorin osuus on yli 80 % ja Hämeessä noin 70 %. Alkutuotannon työllistävä vaikutus jäi Etelä-Suomessa varsin vähäiseksi; korkeimmillaan alkutuotannon osuus oli Etelä-Karjalassa 4,1 %. Jalostuselinkeinot työllistivät Etelä- Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä % ja Uudellamaalla n. 15 % työllisistä. (Kuva 2.11.) Kuva Työlliset toimialoittain Etelä-Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti, toimialan mukaan Kuva Etelä-Suomen työlliset toimialoittain ja maakunnittain vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti, Työlliset alueen ja toimialan mukaan 25

28 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Pienituloisuus määritellään kotitalouden tulojen perusteella suhteessa keskivertokotitalouden tuloihin. Pienituloisiksi katsotaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät kaikkien kotitalouksien mediaanituloja 60 % pienemmiksi. Pienituloisuus luokitellaan pitkittyneeksi, kun kotitalouden tulotaso on jäänyt alemmaksi kuin 60 % mediaanituloista tilastovuoden lisäksi vähintään kaksi kertaa. Pienituloisuusraja maassa on euroa vuodessa. Noin henkilöä kuului vuonna 2012 kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden olivat alle 60 prosenttia keskitulosta. Maakunnittain pienituloisten osuudet vaihtelivat Uudenmaan 6 %:sta aina Päijät-Hämeen vajaaseen 11 %:iin. (Kuva 2.12) Työttömien osuus työvoimasta oli Etelä-Suomessa alhaisempi kuin koko maassa. Vuonna 2012 Päijät- Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa työttömänä oli n. 12 % työvoimasta ja Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä 7 9 %. Vastaavat maakuntien väliset erot ilmenevät myös pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien kohdalla. Koko maan tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus oli Etelä-Suomessa samalla tasolla kuin koko maassa. Pitkäaikaisja nuorisotyöttömien määrä oli hieman lisääntynyt vuosina (Taulukko 2.2.) Kuva Pitkittyneesti pienituloisten %-osuus Etelä-Suomen maakunnissa vuosina 2012, 2010 ja 2008 Lähde: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus, Tulonjaon kokonaistilasto Taulukko 2.2. Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vuonna 2011 ja 2012 Työttömät, % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttämistä Nuorisotyöttömät, % vuotiaista työvoimasta Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Suomi Koko maa Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Työttömyys 26 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

29 Toimintaympäristö Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää yhtä työllistä kohden. Huoltosuhteen suhdeluku on optimaalinen, kun työssäkäyvien osuus on yhtä suuri kuin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien. Suhdelukuun vaikuttavat alueen taloudellinen suhdanne sekä väestö- ja elinkeinorakenne. Etelä-Suomessa taloudellinen huoltosuhde on viimeisen 25 vuoden aikana vaihdellut voimakkaasti erityisesti työttömyydestä johtuen, mutta myös väestörakenteen ikääntymisestä johtuen. Vuonna 2012 paras huoltosuhde Etelä-Suomessa oli Uudellamaalla 107 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työllistä kohti. Heikoin huoltosuhde alueen maakunnista oli Kymenlaaksossa, 156/100. (Kuva 2.13) Kuva Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestö, pääasiallinen toiminta Koulutus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 15 vuotta täyttäneistä yli 50 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet vaihtelivat %:iin. Kanta-Hämeen alueella Hollolassa ja Hämeenlinnassa sekä Uudellamaalla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli varsin korkea, %. (Kuva 2.14) Kuvassa 2.15 on nähtävissä Etelä-Suomen väestön koulutusasteen jakautuminen maakunnittain. Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 40 % ja Uu- 27

30 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Kuva Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet kunnittain 2012 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne ja koulutusaste dellamaalla 34 %. Uudellamaalla ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkija-asteen suorittaneiden osuus oli korkeampi kuin muissa maakunnissa. Sitä vastoin alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuudet jakaantuivat maakunnissa suhteellisen tasaisesti. (Kuva 2.15.) Kuva Koulutusaste Etelä-Suomen maakunnissa vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne ja koulutusaste 28 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

31 Toimintaympäristö Peruspalveluiden tuottaminen Kunnat ja niiden yhteenliittymät sekä valtio tuottavat kansalaisten lakisääteiset peruspalvelut. Julkisen sektorin palvelun tuotantoa täydentää kolmas sektori. Julkisen sektorin tuottamat peruspalvelut liittyvät elinkaaren eri vaiheisiin kuten neuvola-, päivähoito-, koulutus-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä terveyden-, sairaanhoidon, liikenteen ja vanhustenpalveluihin. Tässä peruspalveluiden arvioinnissa tarkastellaan edellä mainittujen sektoreiden palvelujen saatavuutta Etelä-Suomen toimialueella. Valtion kestävyysvajeen keskeisenä syynä on pidetty väestön ikääntymistä. Julkisten palveluiden tarve kasvaa, kun yhä suurempi osa väestöstä on ikääntyneitä, mikä puolestaan nostaa julkisia menoja. Julkiset tulot eivät sen sijaan kasva samassa tahdissa, koska kansantalouden kokonaistuotantoa on muodostamassa aiempaa vähemmän ihmisiä. Näin ollen voidaan perustellusti olettaa, että toimintojen tehostamistavoitteet ja palvelutoiminnan kehittäminen tulevat jatkumaan edelleen. Peruspalveluiden tuottamisen uudet toimintamuodot ovat yksi keino reagoida toimintaympäristön muutokseen. Kuntien yhdistymisellä tai yhteistyöllä on mahdollista turvata laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa. Etelä-Suomessa perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastaavia kuntayhtymiä ovat: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky. Lisäksi Etelä-Suomen alueella toimivat peruspalvelukeskus Aava- ja Oiva-liikelaitokset. Muutokset koskevat myös hätäkeskusalueiden uudistusta. Etelä-Suomen hätäkeskustoiminnasta vastaavat Itä- ja Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueet. Kuntakentässä ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueilla meneillään olevat muutokset vaikuttavat siihen, miten erilaiset kuntarajat ylittävät yhteistyömallit muotoutuvat ja kuinka toimintaan pystytään kunnissa sitoutumaan. Teemana ikääntyneen väestön palvelut Väestö ikääntyy Suomessa voimakkaasti seuraavat 20 vuotta. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisellä ja palveluiden turvaamisella pystytään parantamaan iäkkäiden elämänlaatua ja vähentämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja sitä myötä hoitokustannuksia. Etelä-Suomen väestöstä vuoden 2012 lopussa 75-vuotiaita ja sitä vanhempia oli , joista naisia oli 64 % ( ) ja miehiä 36 % (58 256). Ikääntyneissä 80 vuotta täyttäneiden osuus oli puolet suurempi kuin 85 vuotta täyttäneiden. Vertailtavissa ikäryhmissä naisia oli huomattavasti enemmän kuin miehiä. Sukupuolten väliset väestölliset erot on tärkeä huomioida ikäihmisten peruspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Kuva 2.16.) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista sekä parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Laissa ikääntyneellä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos luokittelee ikääntyneiden palvelut kotihoito- ja kotipalveluihin, tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen, laitos- ja omaishoitoon, perhe- ja osavuorokautiseen hoitoon. Kotona asumisen on osoitettu parantavan ikääntyneen väestön elämänlaatua muun muassa lisäämällä osallisuutta ja mahdollisuutta mielekkääseen tekemiseen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueel- 29

32 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 Kuva Ikäihmisten väkiluku Etelä-Suomessa Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet la 65 vuotta täyttäneistä 52 % ja 75 vuotta täyttäneistä 60 % asui yhden hengen taloudessa. Viimeisten vuosien aikana kotona asuvien ikäihmisten (75 vuotta täyttäneet) osuus on lisääntynyt tasaisesti. Vuonna 2012, 90 % 75-vuotiaista asui kotona. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös vanhemmissa 80- ja 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Kehitystä voidaan pitää myönteisenä sillä ikääntyminen merkitsee yleensä jokapäiväiseen elämään liittyvien riskitekijöiden lisääntymistä, jotka vaikeuttavat kotona asumista. (Kuva 2.17) Kuva Kotona asuvien ikäihmisten osuudet Etelä-Suomessa vuonna 2012 (% vastaavanikäisestä väestöstä) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Etelä-Suomessa vuonna 2012 oli säännöllisen kotihoidon piirissä 65-vuotiaista 5 % ja vastaavasti 85-vuotiaista 20 %. Tehostetun palveluasumisen asiakkaina oli 80-vuotiaista 8 % ja 85-vuotiaista 13 %. Vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiden prosenttiosuudet vaihtelivat vertailtavien ikäryhmien kohdalla 1 7 %. Kaikissa ikäryhmissä omaishoito oli yleisempää kuin vanhainkodin tai terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkuus. Palveluiden käyttäjistä naisten osuus oli kaikissa ikäryhmissä miehiä korkeampi. (Taulukko 2.3.) 30 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

33 Toimintaympäristö Taulukko 2.3. Ikäihmisten palvelurakenteen peittävyys Etelä-Suomessa ikäryhmittäin vuonna 2012 (% vastaavanikäisestä väestöstä) 65-vuotiaat, % 75-vuotiaat, % 80-vuotiaat, % 85-vuotiaat, % Säännöllisen Naiset kotihoidon piirissä Miehet olleet asiakkaat Yhteensä Ikääntyneiden Naiset tehostetun palveluasumisen asiakkaat Miehet Yhteensä Vanhainkotien Naiset asiakkaat Miehet Yhteensä Terveyskeskusten Naiset pitkäaikaisasiakkaat Miehet Yhteensä Omaishoidon yhteensä tuen asiakkaat Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Hyvinvointi ja terveys muodostuvat eri ikävaiheissa monenlaisista fyysisistä, sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä. Terveys kansanterveysohjelman tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Terveys ohjelman seurantaindikaattorit osoittavat, että 65 vuotta täyttäneillä verenpainetaudit ja diabetes ovat yleisimmät erityiskorvattavia lääkkeitä vaativat sairaudet. Diabetes ja sepelvaltimotaudit ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Astmaa esiintyy sen sijaan hieman enemmän naisilla. (Kuva 2.18.) Valtaosa kuntien kustannuksista koostuvat terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuksen menoista. Ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden Kuva Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet Etelä-Suomessa 2012 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 31

34 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 käyttökustannukset ovat varsin huomattava menoerä, johon ei lähivuosina ole odotettavissa alenemista. Vuonna 2012 vanhusten laitospalveluiden, kotipalveluiden sekä muiden vanhusten ja vammaispalveluiden käyttökustannukset olivat Etelä-Suomessa euroa. Vanhusten ja vammaisten muut käyttökustannukset kuten päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja vammaispalveluin mukaiset palvelut olivat 64 % kokonaiskustannuksista. (Taulukko 2.4.) Väestön ikääntyminen asettaa lähivuosina haasteita laadukkaiden peruspalveluiden tuottamiselle. Lääketieteen kehittyminen ja sitä kautta eri hoitomuotojen käyttöönotto sekä panostaminen eri ikävaiheissa hyvinvoinnin edistämiseen voivat tarjota mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden ja palveluiden kehittämiselle. Taulukko 2.4. Vanhus ja vammaispalveluiden käyttökustannukset Etelä-Suomessa 2012 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala ESAVI Vanhusten laitospalveluiden käyttökustannukset yhteensä, 1000 euroa Kotipalveluiden käyttökustannukset yhteensä, 1000 euroa Muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden käyttökustannukset yhteensä, 1000 euroa Yhteensä Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 32 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

35 Toimintaympäristö ARVIOINTIRYHMÄ Erikoissuunnittelija, VTM Jarkko Yliruka, puh , jarkko.yliruka(at)avi.fi Ylitarkastaja, YTM Helena Sundberg, puh , helena.sundberg(at)avi.fi Kartat: Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesnimi, puh , markku.kirvesniemi(at)avi.fi Kartat: Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesnimi, puh , markku.kirvesniemi(at)avi.fi TIETOLÄHTEET Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta Aluehallintovirastojen suorittama toimialansa peruspalveluiden arviointi, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2012 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2011, Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 10/2011 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Tilastokeskuksen tietolähteet Julkinen talous Kansantalous Koulutus Työmarkkinat Väestötilastot 33

36

37 3 Arvioinnin keskeiset tulokset Utvärderingens centrala resultat

38 Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella Arvioinnin keskeiset tulokset Tasa-arvoinen yhteiskunta Suomenkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Koulujen määrä on vähentynyt, erityisesti pieniä kouluja on lakkautettu ja yhdistetty. Oppilasmäärät ovat Uudellamaalla kasvaneet, muissa maakunnissa laskeneet. Perusopetuksen saavutettavuus on silti pysynyt ennallaan, vaikka kuntakohtaiset erot ovat edelleen suuria. Koulutuksen järjestäjien on säilytettävä kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä myös harvaanasutuilla alueilla. Arviointitehtävä: Suomenkielisen perusopetuksen saavutettavuus ja siinä tapahtuneet muutokset. Tulokset ja johtopäätökset: Suomenkielisten koulujen määrä on edelleen vähentynyt, pieniä kouluja on entistä vähemmän ja suuria yhtenäiskouluja enemmän. Vuosiluokkien 1 6 koulujen oppilasmäärä kasvoi erityisesti Uudellamaalla, muilla alueilla oppilasmäärä väheni. Vuosiluokkien 7 9 kouluissa oppilasmäärät laskivat koko alueella. Perusopetuksen saavutettavuus oli Etelä-Suomessa hyvä ja se on pysynyt lähes samalla tasolla niin vuosiluokkien 1 6 kuin 7 9 kouluissa. Suurin osa 7 15-vuotiaista lapsista ja nuorista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kunnan perusopetuksen koulusta. Kuntien väliset erot perusopetuksen saavutettavuudessa olivat suuria. Etelä-Suomessa saavutettavuus oli parempi kuin muualla Manner-Suomessa. Perusopetuksen oppilaista vajaa viidennes oli kuljetusedun piirissä. Esiopetuksen oppilaista kuljetusedun sai noin viisi prosenttia. Useimmilla majoitettavilla oli erityisen tuen päätös. Väestöennusteen mukaan 7-12-vuotiaiden ikäluokka kasvaa eniten Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä, sen sijaan Kymenlaaksossa kasvu on negatiivista vuotiaiden ikäluokka ei kasva maakunnissa tasaisesti; Uudellamaalla kasvu on suurinta ja Kymenlaaksossa negatiivista. Toimenpide-ehdotukset: Koulutuksen järjestäjien on säilytettävä kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä kotia ja myös harvaanasutuilla alueilla kotona asuen. Esiopetuksen on tavoitettava kohtuullisesti kaikki oppilaat. Valtion keskushallinnon on tuettava omilla toimenpiteillään kuntia sellaisten ratkaisumallien kehittämisessä, joilla perusopetuspalvelut turvataan lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Lähipalvelun käsitettä on tarkennettava esi- ja perusopetuksen pitkän aikavälin suunnitelmissa ja säädöstasolla. Kuntien on suunniteltava kuljetukset ja oppilaiden työjärjestykset siten, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian pitkäksi. Ruotsinkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ei ole mainittavasti muuttunut kahden vuoden aikana. Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärät kasvavat vuosittain. Saavutettavuus ja oppilasmäärät vaihtelevat kuitenkin alueittain. Laadukasta perusopetusta on oltava tasaveroisesti kaikkien oppilaiden saatavilla asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Arviointitehtävä: Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ja siinä tapahtuneet muutokset. Tulokset ja johtopäätökset: Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ei ole mainittavasti muuttunut kahden viimeisen vuoden aikana. 88 prosenttia 7 12-vuotiaista ja 62 prosenttia vuotiaista asui 36 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

39 Arvioinnin keskeiset tulokset alle viiden kilometrin päässä lähimmästä ruotsinkielistä perusopetusta antavasta koulusta. Saavutettavuus vaihtelee kuitenkin alueittain. Kahden viimeisen vuoden aikana Etelä-Suomen alueella on lakkautettu yksi ruotsinkielistä 1-6 vuosiluokkien opetusta antava koulu. Vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärät ovat kasvaneet ja niiden odotetaan vuosittain kasvavan.. Luokkien 7 9 oppilasmäärät ovat toistaiseksi vähentyneet. Vuosiluokkien 1 9 oppilasmäärien odotetaan kuitenkin vuosittain kasvavan. Oppilasmäärien kehittymisessä on alueellisia eroja. Yhä suurempi osa oppilaista käy koulua pääkaupunkiseudulla. Toimenpide-ehdotukset: Laadukasta perusopetusta on oltava tasaveroisesti kaikkien oppilaiden saatavilla asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Palvelurakenneratkaisujen on tuettava sekä opetuspalvelujen maantieteellistä saavutettavuutta että niiden laatua. Opetusta tulee ensisijaisesti järjestää lähipalveluna siten että oppilaiden koulumatkat kotoa käsin ovat kohtuullisia. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä tulee kehittää oppilaiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähipalveluiden käsite tulee määritellä valtakunnallisella tasolla. Perusopetuksen saavutettavuuden käsitettä tulee täydentää muuttujilla jotka kuvaavat toimintaedellytyksiä sekä koulutuksen laatua. Hallinnollisiin jaotteluihin perustuvaa virallista tilastointia ja tilastoseurantaa on yhä suurempiin kuntayksiköihin johtaneiden kuntaliitosten vuoksi täydennettävä, jotta kunnan eri osia, niin taajamia kuin erilaisia maaseutuolosuhteitakin koskevia erityiskysymyksiä voitaisiin paremmin kuvailla ja huomioida. Toisen asteen suomenkielisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on edelleen hyvä, joskin maakuntien välillä on eroja. Tarjolla tulisi olla alueellisesti riittävä määrä toisen asteen aloituspaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsee tutkintoon johtavaan koulutukseen. Arviointitehtävä: Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus. Arviointi koski nuorten lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta, poislukien ammatilliset erityisoppilaitokset. Tulokset ja johtopäätökset: Etelä-Suomen alueella on tarjolla lukiopaikka enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta 92 prosentille 16-vuotiaiden ikäluokasta. Osuus on pysynyt lähes samana. Toisen asteen ammatillista koulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta on tarjolla 88 prosentille peruskoulun päättävistä nuorista. Kolmen eri ammatillisen alan koulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä on tarjolla 83 prosentille 16-vuotiaiden ikäluokasta. Korkein saavutettavuusaste kolmen eri koulutusalan koulutukseen on Uudellamaalla ja matalin Etelä-Karjalassa. Nuoret hakevat melko tasaisesti peruskoulun jälkeen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lukiokoulutus on edelleenkin hieman halutumpaa. Peruskoulun päättäneistä 51 prosenttia menee lukiokoulutukseen ja 37 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Enemmän kuin joka kymmenes peruskoulun päättäneistä jää ilman tutkintoon johtavaa toisen asteen koulutuspaikkaa. Etelä-Suomen alueella peruskoulun päättää lähes yhtä monta tyttöä ja poikaa. Tytöt menevät yhä enimmäkseen lukiokoulutukseen ja pojat ammatilliseen koulutukseen. Toimenpide-ehdotukset: Nuorille on oltava tarjolla alueellisesti riittävä määrä toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsee tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutuksen mitoituksessa on otettava huomioon peruskoulusta suoraan ja peruskoulun aiemmin suorittaneiden hakijoiden määrät. Koulutusalatarjonnan suunnittelussa ja ennakoinnissa on otettava huomioon nuorten koulutustoiveet ja alueellisen elinkeinoelämän tarpeet. 37