4.2. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus

Transkriptio

1 Väestöennuste iän mukaan Tilastokeskus 2012 Väestöruutuaineisto L03v2012 ( ). Tilastokeskus 2013 Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta 2013, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2014 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:1 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, Taulukot ja kuviot Taulukko 8. Ennuste perusopetusikäisten määristä seutukunnittain Itä-Suomessa vuosina , vertailu vuoteen 2012 Taulukko vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna 2013 Kuvio vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa vuonna 2013 Taulukko 9. Viiden kilometrin säteellä koulusta asuvien 7 12-vuotiaiden ja vuotiaiden prosenttiosuudet seutukunnittain vuosina 2011 ja 2013 Taulukko 10. Kuljetusedun piirissä olevien perusopetuksen oppilaiden määrät ja osuus kaikista oppilaista maakunnittain vuosina 2011 ja Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Johtopäätökset Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt viime vuosina varsin tasaisena. Saavutettavuus parani Itä-Suomessa jonkin verran, mutta ero muuhun maahan ei kutistunut kovin paljon. Itä-Suomen maakuntien lukioverkko pysyi lähes muuttumattomana, minkä ansiosta lukiokoulutuksen saavutettavuus säilyi hyvällä tasolla. Itä-Suomen nuorilla oli huomattavasti huonompi ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Erityisesti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon nuorilla oli keskimäärin selkeästi pidemmät matkat asuinpaikastaan ammatillista koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Itä-Suomen maakuntien keskinäiset erot kasvoivat neljän tarkasteluvuoden aikana. Valinnanvara ammatillisen koulutuksen tarjonnassa oli Itä-Suomessa selvästi muuta maata kapeampi. Itä-Suomessa alle 54 prosentille 16-vuotiaista oli kodistaan 10 kilometrin etäisyydellä tarjolla kolmen eri koulutusalan ammatillista koulutusta, kun Manner-Suomessa sitä oli tarjolla lähes 70 prosentille saman ikäisistä. Tarkastelujakson kuluessa Itä-Suomen saavutettavuusprosentti kasvoi hieman enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Suoraan peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen päässeiden 16-vuotiaiden osuus hakeneista parani Itä-Suomessa. Sen sijaan aiemmin peruskoulusta päässeiden nuorten 48 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

2 mahdollisuudet saada toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka heikentyi. Tällainen kehitys lisää syrjäytymisen vaaraa niillä nuorilla, jotka eivät pääse suoraan peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Toimenpide-ehdotukset Opinto-ohjauksen merkitystä on korostettava, jotta nuoret löytävät itselleen sopivan koulutuspaikan heti peruskoulun jälkeen. Kuntien pitää tarjota riittävästi opinto-ohjausta peruskoulun päättäville nuorille. Syrjäytymisen estämisessä on peruskoulujen opintoohjaajilla merkittävä tehtävä. Oikealla ohjauksella ja toisen asteen koulutusuran onnistuneella aloittamisella pystytään merkittävästi vähentämään syrjäytymisen uhkaa. Harvaan asutussa Itä-Suomessa pitää varmistaa, että kaikilla alueen nuorilla on hyvät mahdollisuudet hankkia toisen asteen koulutus. Aloituspaikkoja toisen asteen koulutukseen pitää olla riittävästi ja eri koulutusalojen tarjontaa pitää olla kattavasti myös maakuntakeskusten ulkopuolella. On tärkeää varmistaa, että peruskoulun päättävällä nuorella on hyvät vaihtoehdot hakeutua toisen asteen koulutukseen heti peruskoulun jälkeen. Koulutuspaikkojen mitoituksesta vastaavien tahojen pitää ottaa huomioon myös aiemmin peruskoulun päättäneet ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevat nuoret. Koulutuksen järjestäjien on edistettävä toisen asteen koulutuksen verkostoitumista ja teknologian hyödyntämistä. Oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen välistä yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Haja-asutusalueilla julkisen liikenteen toimivuus on varmistettava, jotta koulutuksen saavutettavuus turvataan. Arviointiasetelma Arviointikriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Palvelutavoitteet/ hyvä palvelutaso Alueellinen saavutettavuus Millä etäisyydellä alueen 16- Enintään 10 ja 30 km etäisyydellä Saavutettavuus on säilynyt vuotiaille on tarjolla lähimmästä lukion opetuspisteestä edellisvuosien tasolla tai lukiokoulutusta? asuvien 16-vuotiaiden osuus. parantunut. Määrällinen saavutettavuus Millä etäisyydellä alueen 16- vuotiaille on tarjolla ammatillista koulutusta? Millä etäisyydellä alueen 16- vuotiaille on tarjolla toisen asteen ammatillista koulutusta vähintään kolmella eri koulutusalalla? Kuinka moni yhteishaussa hakeneista sai opiskelupaikan? Kuinka opiskelupaikat jakaantuivat sukupuolen mukaan? Enintään 10 ja 30 km etäisyydellä lähimmästä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus. Niiden 16-vuotiaiden osuus, joille on tarjolla vähintään kolme ammatillisen koulutuksen koulutusalaa 10 km ja 30 km etäisyydellä. Opiskelupaikan saaneiden osuus yhteishaussa suoraan perusopetuksesta ja sen ulkopuolelta hakeneista. Sukupuolijakauma Saavutettavuus on säilynyt edellisvuosien tasolla tai parantunut. Saavutettavuus on säilynyt edellisvuosien tasolla tai parantunut. Saavutettavuus on säilynyt edellisvuosien tasolla tai parantunut. Sukupuolten väliset erot tasaantuvat 49

3 Johdanto Lainsäädännöllinen tausta Toisen asteen koulutuksen riittävää alueellisen ja määrällisen saavutettavuuden turvaamista ei ole määritelty minkään tahon tehtäväksi, mutta alla mainitut säädökset ohjaavat koulutuksen järjestäjien toimintaa. Perustuslain (PL 731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutustarjonnasta vuosittain koulutustehtävänsä mukaisesti. Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997) määrittelee, että koulumatkatukea voidaan myöntää, jos yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään kymmenen kilometriä ja enintään sata kilometriä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opiskelijoille kuljetusta eikä majoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki nuoret osallistuvat perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja mahdollisimman moni heistä aloittaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa heti perusopetuksen päätettyään. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat ovat etusijalla toisen asteen opiskelijavalinnassa. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä yli 90 prosentilla vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto. Arviointikohde Aluehallintoviraston tehtävänä oli selvittää toisen asteen koulutuksen alueellista saavutettavuutta ja arvioida saavutettavuuden muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Saavutettavuuden mittaamisessa käytettiin 16-vuotiaiden, eli peruskoulun päättävän ikäluokan, asuinpaikkaa suhteessa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetuspisteisiin. Saavutettavuus laskettiin käyttäen 10 ja 30 kilometrin etäisyyttä opetuspisteistä. Tulokset laskettiin ja analysoitiin erikseen lukion opetuspisteiden, ammatillisen peruskoulutuksen opetuspisteiden sekä vähintään kolmen ammatillisen koulutuksen koulutusalan tarjonnan perusteella. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2013 oli 56 lukiokoulutuksen oppilaitosta. Lukioverkossa ei ollut tapahtunut lainkaan muutoksia verrattuna vuoden 2011 arviointiin. Muutoksia lukioiden määrässä on viimeisten kymmenen vuoden kuluessa tapahtunut varsin niukasti. Myös ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta antavien oppilaitosten määrä on pysynyt muuttumattomana vuoteen 2011 verrattuna. Joidenkin opetuspisteiden kohdalla on tapahtunut muutoksia, mutta edelleen nuorten ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta järjesti viisi suurta koulutuskuntayhtymää sekä kymmenkunta pienempää yksityistä oppilaitosta. Opetuspisteen pelkkä maantieteellinen läheisyys ei nuorelle riitä, jos hänelle ei ole tarjolla aloituspaikkaa tai jos tarjottava koulutus ei häntä kiinnosta. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi kutakin peruskoulun päättävää kohden, mutta samoja aloituspaikkoja 50 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

4 16-vuotiaiden lisäksi tavoittelevat aiemmin peruskoulusta päässeet, mutta ilman koulutuspaikkaa olevat hakijat. Erityisen hankalaa koulutuspaikan löytäminen oli juuri näille ensimmäisellä hakukerralla ilman opiskelupaikkaa jääneille. Hakuehdot täyttävä nuori voi hakea toisen asteen koulutusta mistä päin Suomea tahansa. Suuri positiivinen nettovirta alueelle voi aiheuttaa paikallisille nuorille vaikeuksia löytää haluamansa koulutuspaikka läheltä kotiaan. Lähitulevaisuuden näkymät Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli vuonna 2013 noin peruskoulun päättävää nuorta. Lähivuosina ikäluokan koon ennustetaan pienenevän voimakkaasti. Vuonna 2018 ennustetaan 16-vuotiaiden määrän putoavan hieman alle 5 600, mutta sen jälkeen ikäluokan koon odotetaan hieman kasvavan. Peruskoulun päättävien nuorten määrän lasku aiheuttaa toisen asteen koulutuksen järjestäjille haasteita mukauttaa aloituspaikkojen määrää ja tarjottavia koulutuksia. Kutistuvien ikäluokkien myötä ammatillisen perusopetuksen oppilasmääriä tullaan pienentämään. Viime vuosina tapahtuneet kuntamuutokset eivät ole vähentäneet toisen asteen koulutusta tarjoavien oppilaitosten määrää, mutta ainakin lukioiden määrä tulee lähitulevaisuudessa jonkin verran laskemaan. Sen sijaan vuosia jatkunut ammatillisen koulutuksen suosio lukiokoulutukseen verrattuna näyttää tasoittuvan. Itä-Suomen lukioverkossa tapahtui vain vähän muutoksia 2000-luvulla, vaikka opiskelijamäärät vähenivät ajanjakson aikana selkeästi. Vuoden 2000 jälkeen lukio-opiskelijoiden määrä Itä- Suomessa pieneni neljänneksellä, kun samana aikana toisen asteen ammatillisen perusopetuksen opiskelijamäärässä ei tapahtunut muutoksia. Lisäksi lukioiden koko isoimpien kaupunkien ulkopuolella kutistui selkeästi. Pienet lukiot ovatkin haastavassa tilanteessa säilyttääkseen paikkansa lukioverkossa. Pienen paikkakunnan lukion lakkauttaminen voi aiheuttaa tuntuvia vaikeuksia järjestää perusopetusta usein samoissa tiloissa toimivassa yläkoulussa. Jos lukioverkkoa aletaan vähentää harvaan asutulla alueella, tulee toisen asteen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus heikkenemään, koska ammatillisen koulutuksen tarjonta ei korvaa lakkaavien lukioiden opetuspisteitä. Toisen asteen ammatillinen koulutus on hiljalleen keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin. Kehitys ei ole ollut nopeaa, mutta hiljalleen on pienten paikkakuntien opetuspisteitä lopetettu tai niiden koulutustarjontaa on supistettu. Samalla suurten kuntayhtymien oppilaitokset ovat laajentaneet koulutustarjontaansa maakuntien suurimmissa kaupungeissa. Tällainen kehitys tietää harvaan asuttujen seutujen nuorille vaikeuksia löytää toivomaansa koulutusta läheltä kotiaan. Liian pitkä matka opiskelupaikkakunnalle voi olla peruskoulun päättävälle nuorelle ylitsepääsemätön este. Näitä mahdollisia syrjäytymisen syitä pitää pystyä välttämään riittävän tiiviin oppilaitosverkon sekä muiden toimenpiteiden avulla. Arviointiaineisto Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksesta hankittua karttaruuduttaista väestöaineistoa, aluehallintoviraston ylläpitämiä opetuspisteiden koulutustarjonta- ja paikkatietoja sekä KOULUTA-järjestelmän yhteishakua koskevia raportteja. Maantieteellistä saavutettavuutta arvioitiin mittaamalla peruskoulun päättävän ikäluokan eli 16-vuotiaiden asuinpaikka suhteessa toisen asteen opetuspisteisiin. Mittaaminen suoritettiin muodostamalla jokaisen opetuspisteen ympärille pyöreät 10 ja 30 kilometrin säteiset puskurit ja niiden sisään sijoittuneiden nuorten määrää verrattiin ulkopuolelle jääneiden määrään. Laskenta suoritettiin erikseen lukiokoulutuksen opetuspisteillä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetuspisteillä. Lisäksi samantapaisella laskentamenetelmällä tarkasteltiin kuinka monella 16-vuotiaalla oli 10 tai 30 51

5 kilometrin etäisyydellä asuinpaikastaan tarjolla vähintään kolmen eri koulutusalan ammatillista tutkintoon johtavaa perusopetusta. Toiselle asteelle menevät nuoret voivat valita koulutuspaikkansa kunnan ja maakunnan rajoista välittämättä, joten laskennassa myös tämä mahdollisuus otettiin huomioon. Nuorten asuinpaikan etäisyys opetuspisteistä laskettiin suorina etäisyyksinä eikä teitä pitkin mitaten, mikä aiheutti jonkin verran korkeammat saavutettavuusarvot kuin teitä pitkin mittaamalla. Nuorten todellinen matka kotoa opetuspisteeseen saattoi olla pitempi kuin laskelmissa huomioitiin. Laitoksissa asuvat henkilöt on sijoitettu ruututietokantaan laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Nämä henkilöt ovat mukana saavutettavuuslaskelmissa, mutta ilman osoitetietoja olevat laitoksissa asuvat henkilöt eivät sisälly laskentaan. Tämä aiheuttaa tilastollista harhaa, koska kyseiset henkilöt sisältyvät kuntien asukasmäärään, mutta eivät voi sisältyä saavutettavuuslaskennan tuloksiin puuttuvien koordinaattiensa vuoksi. Saavutettavuuslaskelmissa 16-vuotiaiden määrä muodostui edellisvuoden viimeisen päivän tiedoista. Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus muuttui Itä-Suomessa vain vähän ja ero muuhun Suomeen pysyi korkeana. Lukiokoulutuksen saavutettavuudessa ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vuodesta 2009 vuoteen 2013 lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään 10 kilometrin etäisyydellä parani 0,4 prosenttiyksiköllä 75,7 prosentista 76,1 prosenttiin (Taulukko 11.). Itä-Suomessa lukiokoulutuksen saavutettavuus oli 10 prosenttiyksikköä Manner-Suomen keskiarvon alapuolella, mutta ero oli hieman kaventunut vertailuvuosiin verrattuna. Maakunnista Pohjois-Savossa tapahtui selkeätä parannusta neljässä vuodessa, sillä vuonna 2013 kymmenen kilometrin maantieteellinen saavutettavuus oli 1,6 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna Etelä-Savon saavutettavuus pysyi lähes samana neljän vuoden tarkastelussa, kun Pohjois-Karjalan saavutettavuus heikentyi jonkin verran. Etelä- Savon 16-vuotiailla oli hieman parempi lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Itä-Suomen muiden maakuntien nuorilla. Niin Itä-Suomessa kuin koko maassa lukioverkko oli niin tiivis, että lähes jokaisella 16-vuotiaalla oli kodistaan lähimpään lukioon matkaa korkeintaan 30 kilometriä. Lukioiden määrä pysyi Itä-Suomessa, kuten muuallakin päin Suomea viime vuodet varsin muuttumattomana. Tämä näkyy myös saavutettavuusluvuissa, jotka eivät viime vuosina suuresti vaihdelleet. Muutokset selittyvät ikäluokan koon ja asuinpaikan sijainnin muutoksilla. Lähitulevaisuudessa saavutettavuus tulee vain paranemaan, mikäli lukioita ei lakkauteta, koska yleinen muuttosuuntaus käy harvemmin asutuilta alueilta kaupunkikeskuksiin. Kuntien yhdistymiset vaikuttavat todennäköisemmin lukioverkoston kuin ammatillisen peruskoulutuksen verkon harvenemiseen. Lukioita oli vuonna 2013 lähes jokaisen kunnan keskustassa. Kuntien yhdistyessä syntyy paineita tiivistää lukioverkkoa ja tällöin todennäköisesti lukio lakkautetaan laajentuneen kunnan laitamilta eikä keskustasta. Tällainen kehitys heikentää lukiokoulutuksen maantieteellistä saavutettavuutta ja lisää kuljetusmatkoja sekä nuorten hakeutumista kuntakeskuksiin. 52 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

6 TAULUKKO 11. Lukion opetuspisteestä enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuvien 16-vuotiaiden osuudet koko ikäluokasta maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Enintään 10 km etäisyydellä lukion opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus Enintään 30 km etäisyydellä lukion opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus 16-vuotiaiden lukumäärä Etelä-Savo 77,4 76,5 77,1 98,6 98,8 98, Pohjois-Karjala 75,3 73,6 74,5 98,6 98,9 98, Pohjois-Savo 74,9 75,4 76,5 98,2 98,1 98, Itä-Suomi 75,7 75,3 76,1 98,4 98,5 98, Manner-Suomi 86,1 86,2 86,0 98,3 98,3 98, Lähteet: Tilastokeskus: Karttaruuduttainen väestöaineisto. Itä-Suomen aluehallintovirasto: Opetuspisteiden sijaintitiedot. Laskelmat tehty vuoden 2013 kuntarajoja noudattaen. Ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus Itä-Suomen nuorilla oli huomattavasti heikompi ammatillisen koulutuksen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin ja erot alueen maakuntien välillä olivat huolestuttavan suuret. Itä-Suomessa ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus parani kaikissa maakunnissa. Vuodesta 2011 vuoteen 2013 Etelä-Savossa 10 kilometrin saavutettavuus parani 1,7 prosenttiyksikköä (Taulukko 12). Muissa maakunnissa parannus oli maltillisempaa, mutta kuitenkin positiivista. Vuoteen 2009 verrattuna Pohjois-Karjalan nuorten ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus heikkeni yli kaksi prosenttiyksikköä. Vastaavassa tarkastelussa Pohjois-Savon nuorten saavutettavuus parani vajaan prosenttiyksikön ja Etelä- Savossa se pysyi lähes samana. Pohjois-Savolla oli selkeästi korkeampi saavutettavuusprosentti kuin Itä-Suomen kahdella muulla maakunnalla. Koko Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen saavutettavuusprosentti oli tasan 63, mikä oli lähes sama kuin neljä vuotta aikaisemmin. Muuttumattomana pysyi myös ero Manner-Suomeen. Itäsuomalaisilla nuorilla oli melkein 15 prosenttiyksikköä heikompi ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Käytännössä tämä tarkoittaa alueen nuorille selkeästi pitempiä keskimääräisiä matkoja kotoa opetuspisteisiin. Kasvatettaessa mittausetäisyyttä 10 kilometristä 30 kilometriin kasvoivat saavutettavuusprosentit ja ero Itä-Suomen ja Manner-Suomen välillä kutistui. Neljän tarkasteluvuoden aikana Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kohosi puolella prosenttiyksiköllä 91 prosenttiin. Samana aikana Manner-Suomen luku heikentyi 0,1 prosenttiyksiköllä 95,7 prosenttiin. Ero siis hieman supistui, mutta edelleen yhdeksän itäsuomalaista 16-vuotiasta sadasta asui yli 30 kilometrin päässä lähimmästä ammatillista perustutkintoa tarjoavasta oppilaitoksesta. Maakunnittaiset erot Itä-Suomessa olivat varsin suuret. Pohjois-Savon 93,6 prosenttia oli melko lähellä Manner-Suomen keskiarvoa. Sen sijaan Etelä-Savo (89,8 %) ja Pohjois-Karjala (88,4 %) olivat varsin kaukana maan keskiarvosta. Etelä-Savon saavutettavuusprosentti parani neljän vuoden aikana selkeästi, jopa 2,3 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa oli, että Pohjois-Karjalan saavutettavuusprosentti oli neljän vuoden aikana laskenut kokonaisen prosenttiyksikön. 53

7 TAULUKKO 12. Ammatillisen oppilaitoksen opetuspisteestä enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuvien 16-vuotiaiden osuudet koko ikäluokasta maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Enintään 10 km etäisyydellä ammatillisesta opetuspisteestä asuvien 16- vuotiaiden osuus Enintään 30 km etäisyydellä ammatillisesta opetuspisteestä asuvien 16- vuotiaiden osuus 16-vuotiaiden lukumäärä Etelä-Savo 60,0 58,2 59,9 87,5 88,5 89, Pohjois-Karjala 59,7 57,4 57,8 89,4 89,3 88, Pohjois-Savo 67,5 67,6 68,3 93,1 93,2 93, Itä-Suomi 63,1 62,1 63,0 90,5 90,8 91, Manner-Suomi 77,9 77,9 77,7 95,8 95,7 95, Lähteet: Tilastokeskus: Karttaruuduttainen väestöaineisto. Itä-Suomen aluehallintovirasto: Opetuspisteiden sijaintitiedot. Laskelmat tehty vuoden 2013 kuntarajoja noudattaen. Ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kolmen koulutusalan tarjonnalla Kolmen koulutusalan saavutettavuus parani Itä-Suomessa selkeästi, mutta muuhun maahan verrattuna saavutettavuus oli varsin alhaisella tasolla. Nuoren kannalta ammatillisen koulutuksen tarjonta ei ole aina riittävä, jos kotia lähellä oleva opetuspiste tarjoaa vain yhden koulutusalan opintoja. Riittävän valinnan mahdollisuuden voidaan katsoa muodostuvan, kun nuorella on tarjolla kolmen eri koulutusalan opetusta lähellä asuinpaikkaansa. Itä-Suomessa nuorten koulutuksen saavutettavuus oli myös tällä arviointitavalla mitattuna selkeästi maan keskiarvon alapuolella. Vuonna 2013 enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä kolmen eri koulutusalan ammatillisen koulutuksen tarjonnasta asui alle 54 prosenttia Itä-Suomen 16-vuotiaista (Taulukko 13). Määrä oli kovin alhainen verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, mikä oli melkein 70 prosenttia. Positiivista oli, että Itä-Suomen alueella saavutettavuus nousi neljässä vuodessa 1,7 prosenttiyksikköä, kun Manner-Suomessa nousu samalla ajanjaksolla oli 1,2 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen maakuntien saavutettavuusluvut noudattivat koko alueen kasvua. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan saavutettavuus (54 %) oli prosenttiyksikön korkeampi kuin Pohjois-Savon. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuusluvut Itä-Suomen ja Manner- Suomen keskiarvojen välillä lähenivät selkeästi toisiaan siirryttäessä 10 kilometrin tarkastelusta 30 kilometrin tarkasteluun. Kolmen koulutusalan tarkastelussa ero Itä-Suomen ja Manner-Suomen välillä säilyi yli 10 prosentissa. Kehitys neljän vuoden tarkastelujaksolla oli Itä-Suomessa jonkin verran positiivisempaa kuin Manner-Suomessa. Itä-Suomessa maakuntien väliset erot 30 kilometrin tarkastelussa olivat poikkeuksellisen suuret. Pohjois-Karjalassa saavutettavuus oli yli seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin alueen kahdessa muussa maakunnassa. Tämä oli erikoista, koska ammatillisen koulutuksen tarkastelussa Pohjois-Savon lukema oli viisi prosenttiyksikköä Pohjois-Karjalaa korkeampi. Syynä suureen vaihteluun lienee Pohjois- Karjalassa olevat harvemmat toisen asteen ammatillisen koulutuksen sijaintipaikat, mutta näissä opetuspisteissä tarjottiin koulutusta useammalla koulutusalalla. 54 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

8 TAULUKKO 13. Niiden 16-vuotiaiden osuudet ikäluokasta, joille oli tarjolla ammatillisessa koulutuksessa vähintään kolmen eri koulutusalan koulutusta, maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Enintään 10 km etäisyydellä kolmen amm. koulutusalan tarjonnasta asuvien 16- vuotiaiden osuus Enintään 30 km etäisyydellä kolmen amm. koulutusalan tarjonnasta asuvien 16- vuotiaiden osuus 16-vuotiaiden lukumäärä Etelä-Savo 52,3 52,9 54,0 77,0 79,2 79, Pohjois-Karjala 52,5 53,6 54,2 87,2 88,0 87, Pohjois-Savo 51,3 51,5 53,0 79,6 78,8 80, Itä-Suomi 51,9 52,5 53,6 81,2 81,6 82, Manner-Suomi 68,3 69,2 69,5 92,0 92,3 92, Lähteet: Tilastokeskus: Karttaruuduttainen väestöaineisto. Itä-Suomen aluehallintovirasto: Opetuspisteiden sijaintitiedot. Laskelmat tehty vuoden 2013 kuntarajoja noudattaen. Yhteishaussa hakeneiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Ennen hakuvuotta peruskoulusta päässeiden nuorten oli aikaisempaa vaikeampaa päästä toisen asteen koulutukseen, mikä kasvatti Itä-Suomen nuorten syrjäytymisen uhkaa. Syksyn ja kevään yhteishauissa toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoihin hakivat perusopetuksen edellisenä keväänä päättäneet nuoret sekä aikaisemmin perusopetuksen päättäneet, joilla ei ollut koulutuspaikkaa tai jotka muusta syystä halusivat päästä opiskelemaan toisen asteen koulutukseen. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella peruskoulun vuonna 2013 päätti nuorta. Jo pitkään jatkunut ikäluokkien pieneneminen näkyi edelleen, sillä kahden vuoden aikana 16-vuotiaiden määrä vähentyi yli 400. Hakuvuonna peruskoulun päättäneiden lisäksi toisen asteen koulutuspaikkoja haki noin aiemmin peruskoulun päättänyttä nuorta. Näiden aiemmin peruskoulun päättäneiden hakijoiden määrä kasvoi noin viisi prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Kaiken kaikkiaan ensisijaisten hakijoiden määrä kahden vuoden kuluessa pienentyi noin 200 nuorella. Samana aikana yhteishaussa olevan koulutuksen aloituspaikkamäärä putosi, ja vuonna 2013 toisen asteen koulutuksessa aloitti noin nuorta, mikä oli noin 500 vähemmän kuin vuonna Itä-Suomessa, kuten myös Manner-Suomessa, lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden peruskoulun päättäneiden määrä laski vuodesta 2011 vuoteen 2013 (Taulukko 14). Opiskelupaikan vastaanottaneiden osuus ensisijaisista hakijoista pieneni Itä-Suomessa tarkastelujakson aikana. Maakunnittaiset muutokset olivat varsin suuria. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa ensisijaisten lukiokoulutukseen hakeneiden määrä laski selvästi, mutta Pohjois-Karjalassa heidän määränsä yllättäen kasvoi. Pohjois-Karjalassa paikan vastaanottaneiden määrä säilyi vuodesta 2011 vuoteen 2013 samana, mutta alueen muissa maakunnissa paikan vastaanottaneiden määrä laski selvästi. Pohjois-Savossa paikan vastaanottaneiden osuus ensisijaisista hakijoista kohosi, mutta Etelä- Savossa osuus laski dramaattisesti lähes 10 prosenttiyksikköä 85,8 prosenttiin. Aiemmin peruskoulusta päässeitä haki lukiokoulutukseen selvästi enemmän kuin vuonna 2011, mutta edelleen määrä oli hyvin alhainen suoraan peruskoulusta hakeneihin verrattuna. 55

9 Suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä kutistui samalla tavalla kuin lukiokoulutuksenkin kohdalla (Taulukko 15). Manner-Suomessa hakijamäärä supistui suhteellisesti voimakkaammin kuin Itä-Suomessa. Opiskelupaikan vastaanotti vähemmän 16- vuotiaita kuin vuonna 2011, mutta osuus ensisijaisista hakijoista kasvoi niin Itä-Suomessa kuin Manner-Suomessakin. Aivan samanlainen kehitys tapahtui myös kaikissa Itä-Suomen maakunnissa. Lukiokoulutuksesta poiketen ammatilliseen koulutukseen haki runsaasti hakuvuotta aiemmin peruskoulun päättäneitä. Vuonna 2013 Itä-Suomen alueella aiemmin peruskoulun päättäneitä ensisijaisia ammatilliseen koulutukseen hakijoita oli 4 698, mikä oli peräti 30 prosenttia enemmän kuin suoraan peruskoulusta hakeneita. Suoraan peruskoulusta hakeneista opiskelupaikan vastaanotti Itä-Suomessa 87 prosenttia, mutta aiemmin peruskoulusta päässeistä ainoastaan 45,5 prosenttia aloitti opiskelun. Vuoteen 2011 verrattuna peruskoulun hakuvuonna päättäneiden osuus ensisijaisista hakijoista kasvoi, mutta aiemmin peruskoulusta päässeiden osuus sitä vastoin laski 2,5 prosenttiyksiköllä. Näin ollen ammatilliseen koulutukseen pääsy entisestään vaikeutui niille nuorille, jotka eivät päässeet opiskelemaan heti peruskoulun jälkeen tai heidän opiskelunsa jostain syystä keskeytyi. Maakunnittaisessa tarkastelussa Pohjois-Savo erottui alueen muista maakunnista. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ennen hakuvuotta peruskoulun päättäneiden ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä kasvoi ja myös paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi. Sen sijaan Pohjois-Savossa hakijoita oli muutama vuotta 2011 hakeneita vähemmän ja paikan vastaanottaneiden määrä laski selvästi. TAULUKKO 14. Lukiokoulutukseen suoraan perusopetuksesta ja perusopetuksen ulkopuolelta hakeneiden ja hyväksyttyjen osuudet vuosina 2011 ja 2013 Suoraan perusopetuksesta Muualta Hakijan kotimaakunta Vuosi Ensisijaiset hakijat Paikan vastaanottaneet Vastaanottaneiden osuus ensis. hakijoista Ensisijaiset hakijat Paikan vastaanottaneet Vastaanottaneiden osuus ensis. hakijoista Perusopetuksen päättäneet Etelä-Savo , , , , Pohjois-Karjala , , , , Pohjois-Savo , , , , Itä-Suomen AVI , , , , Manner-Suomi , , Lähde: KOULUTA , , Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

10 TAULUKKO 15. Ammatilliseen koulutukseen suoraan perusopetuksesta ja perusopetuksen ulkopuolelta hakeneiden ja paikan vastaanottaneiden osuudet vuosina 2011 ja 2013 Suoraan perusopetuksesta Muualta Hakijan kotimaakunta Vuosi Ensisijaiset hakijat Paikan vastaanottaneet Vastaanottaneiden osuus ensis. hakijoista Ensisijaiset hakijat Paikan vastaanottaneet Vastaanottaneiden osuus ensis. hakijoista Perusopetuksen päättäneet Etelä-Savo , , , , Pohjois-Karjala , , , , Pohjois-Savo , , , , Itä-Suomen AVI , , , , Manner-Suomi , , Lähde: KOULUTA , , Kuinka opiskelupaikat jakaantuivat sukupuolen mukaan Itä-Suomen alueella, kuten koko Suomessa lukioon hakeutui selkeästi enemmän tyttöjä kuin poikia. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui enemmän poikia, mutta ero ei ollut aivan niin suuri kuin lukiokoulutuksessa. Itä-Suomen alueella 51,4 prosenttia peruskoulun päättäneistä oli poikia (Taulukko 16). Osuus oli korkeampi kuin Manner-Suomessa keskimäärin (50,7 %). Myös kaikissa alueen maakunnissa peruskoulun päättävistä oli enemmän poikia kuin tyttöjä. Lähimpänä tasavertaisuutta oltiin Pohjois-Karjalassa, missä tyttöjä oli peruskoulun päättäneistä 49,3 prosenttia. Lukiota on pidetty tyttöjen kouluna ja ammatillista koulutusta poikien kouluna. Tilastojen mukaan näin on edelleenkin. Erityisesti lukioon hakeneista huomattava osa oli tyttöjä. Itä-Suomessa 59 prosenttia lukioon valituista oli tyttöjä, mikä oli hieman suurempi osuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Itä-Suomen maakunnista Pohjois-Savossa tyttöjen ja poikien osuuksien ero oli pienin, mutta sielläkin tyttöjä oli paikan vastaanottaneista 58,7 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen hakeneista sukupuolten välinen ero ei ollut aivan yhtä merkittävä kuin lukiokoulutuksessa. Manner-Suomen (52,1 %) ja Itä-Suomen luvut (52,4 %) poikien osuuksista ammatilliseen koulutukseen hakeneista olivat kovin lähellä toisiaan. Etelä-Savo oli Itä-Suomen maakunnista poikkeuksellinen. Siellä ammatilliseen koulutukseen hakeneista poikia oli 55,1 prosenttia, mikä oli melkein kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella keskimäärin. 57

11 TAULUKKO 16. Yhteishaussa vuonna 2013 toisen asteen koulutukseen hakeneet osuudet sukupuolen mukaan Hakijan kotimaakunta Poikia Tyttöjä Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Poikia % Tyttöjä % Etelä-Savo 40,5 59,5 55,1 44, ,7 48,3 Pohjois-Karjala 40,5 59,5 51,4 48, ,7 49,3 Pohjois-Savo 41,3 58,7 51,7 48, ,8 48,2 Itä-Suomen AVI 40,9 59,1 52,4 47, ,4 48,6 Manner-Suomi 41,9 58,1 52,1 47, ,7 49,3 Lähde: KOULUTA Osuus lukiokoulutuksen opiskelupaikan vastaanottaneista Osuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan vastaanottaneista Peruskoulun päättäneet 2013 Arviointiryhmä Tarkastaja, YM Matti Koskela, puhelin , matti.koskela@avi.fi Tietolähteet Suomen perustuslaki (731/1999). Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998). Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997). Lukiolaki (629/1998). Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetushallitus. KOULUTA tilastoraportit Aluehallintovirastot. Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opetuspisteiden sijaintitiedot. Tilastokeskus. Karttaruuduttainen väestöaineisto ( ). Koulutus ja tutkimus vuosina , Kehittämissuunnitelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, Taulukot ja kuviot Taulukko 11. Lukion opetuspisteestä enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuvien 16- vuotiaiden osuudet koko ikäluokasta maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Taulukko 12. Ammatillisen oppilaitoksen opetuspisteestä enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuvien 16-vuotiaiden osuudet koko ikäluokasta maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Taulukko 13. Niiden 16-vuotiaiden osuudet ikäluokasta, joille oli tarjolla ammatillisessa koulutuksessa vähintään kolmen eri koulutusalan koulutusta, maakunnittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Taulukko 14. Lukiokoulutukseen suoraan perusopetuksesta ja perusopetuksen ulkopuolelta hakeneiden ja hyväksyttyjen osuudet vuosina 2011 ja 2013 Taulukko 15. Ammatilliseen koulutukseen suoraan perusopetuksesta ja perusopetuksen ulkopuolelta hakeneiden ja paikan vastaanottaneiden osuudet vuosina 2011 ja 2013 Taulukko 16. Yhteishaussa vuonna 2013 toisen asteen koulutukseen hakeneet osuudet sukupuolen mukaan 58 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013