Eduskunnan puhemiehelle
|
|
- Katriina Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri joukko lisää kansalaisia on siirtynyt saajien joukkoon. Esimerkiksi yksineläjien kohdalla alle 1 154,30 euroa kuukaudessa työeläkettä saavat ovat uusi kansaneläkkeeseen oikeutettujen ryhmä. Hyvin monet näistä kansaneläkkeeseen oikeutetuista eivät edes tiedä olevansa uuden käytännön piirissä. Suomessa on vanhastaan runsaasti kansaneläkkeeseen oikeutettuja, jotka eivät myöskään tiedä oikeuttaan kansaneläkkeeseen. Vuosittain eläkeikään tulee enenevä määrä kansalaisia. Erittäin suuri määrä kaikista eläkeetuuksista jää saamatta, koska niistä ei erikseen ilmoiteta ja eläke pitää itse hakea. Tiedottamisen lisääminen asiassa on paikallaan. Pitäisikö siirtyä automaattiseen maksamiseen ainakin kansaneläkkeen kohdalla, kun ikäraja täyttyy? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä toimia Kansaneläkelaitos on tehnyt ja aikoo jatkossa tehdä, että jokainen eläkeläinen saa ansaitsemansa ja oikeutetun kansaneläkkeen mahdollisimman joustavan käytännön kautta? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2008 Juha Mieto /kesk Versio 2.0
2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Miedon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 517/2008 vp: Mitä toimia Kansaneläkelaitos on tehnyt ja aikoo jatkossa tehdä, että jokainen eläkeläinen saa ansaitsemansa ja oikeutetun kansaneläkkeen mahdollisimman joustavan käytännön kautta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkelakien mukaisella työeläkkeellä korvataan sitä ansiotulonmenetystä, joka henkilölle aiheutuu vanhuudesta, työkyvyttömyydestä tai perheenhuoltajan kuolemasta. Työeläkkeen määrä riippuu henkilön omasta työhistoriasta. Kansaneläke puolestaan turvaa toimeentulon niille, joille työeläkettä on kertynyt vain vähän tai ei lainkaan. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa muiden eläketulojen määrä, henkilön perhesuhteet sekä Suomessa asuttu aika. Kansaneläkelain (568/2008) 20 ja 22 :ssä säädetään kansaneläkkeeseen vaikuttavista eläketuloista. Kansaneläkkeen määrä vähenee asteittain työeläkkeen määrän kasvaessa. Vuonna 2008 yksinäisellä eläkkeensaajalla on oikeus kansaneläkkeeseen, jos hänen muut eläketulonsa ovat alle 1154,30 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevalla eläkkeensaajalla vastaava raja on 1028,13 euroa kuukaudessa. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan kansaneläkelain kokonaisuudistus, johon sisältyi kansaneläkkeen määrään vaikuttaneesta kuntien kalleusluokituksesta luopuminen. Muutoksen johdosta kansaneläke nousi entisen II kuntaryhmän kunnissa I kuntaryhmän tasolle, mikä tarkoitti noin 20 euron kuukausikorotusta näissä kunnissa asuville kansaneläkkeensaajille. Kokonaisuudistuksen yhteydessä myös alennettiin pienimmän maksettavan kansaneläkkeen määrää, joka vuonna 2008 on 5,93 euroa kuukaudessa. Samalla kansaneläkkeeseen tehtiin hallitusohjelman mukaisesti 20,50 euron suuruinen tasokorotus. Lisäksi kansaneläkkeet nousivat vuoden alusta indeksitarkistuksen johdosta 2,5 prosenttia. Kaikki nämä muutokset vaikuttivat korottavasti kansaneläkkeeseen oikeutettujen henkilöiden määrään. Mahdollisten uusien kansaneläkkeensaajien määrään kiinnitettiin huomiota kansaneläkelain uudistamiseen liittyvissä hallituksen esityksissä (HE 90/2006 ja HE 95/2007) sekä sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteissa. Kansaneläkelaitoksen mukaan yleisestä tiedottamisesta huolimatta pientä työeläkettä saavat henkilöt eivät aina ole tietoisia oikeudestaan kansaneläkkeeseen. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitos tekee säännöllisesti tietokoneajon, jonka avulla pyritään löytämään ne Suomessa asuvat henkilöt, joilla Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan näyttäisi olevan oikeus kansaneläkkeeseen. Kansaneläkelaitos lähettää näille henkilöille kansaneläkkeen hakemisesta kertovan kirjeen, eläkehakemuslomakkeen sekä palautuskirjekuoren. Kirjeessä neuvotaan asiakkaita täyttämään eläkehakemuslomake ja palauttamaan se Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Kansaneläkelaitos myös neuvoo hakemuksen täyttämisessä, jos asiakas tarvitsee apua eläkkeen hakemisessa. Kansaneläkelaitoksen mukaan ensimmäinen kansaneläkkeeseen oikeutettujen poiminta-ajo tehtiin keväällä 2002 ja seuraavat vuosina 2004, 2
3 Ministerin vastaus KK 517/2008 vp Juha Mieto /kesk 2005, 2006 ja Poiminta-ajon perusteella kansaneläke myönnettiin vuonna 2002 yhteensä henkilölle, vuonna 2004 yhteensä 841 henkilölle, vuonna 2005 yhtensä henkilölle ja vuonna 2006 yhteensä henkilölle. Vuoden 2008 poiminta-ajossa toimistojen tutkittavaksi lähetettiin lähes henkilön tiedot. Aiempia vuosia suurempi määrä johtuu Kansaneläkelaitoksen mukaan muun muassa edellä mainituista kansaneläkkeen tasokorotuksesta, kuntien kalleusluokituksen poistumisesta ja pienimmän maksettavan kansaneläkkeen määrän pienentymisestä. Kansaneläkelaitoksen on tarkoitus tehdä myös jatkossa säännöllisesti kansaneläkkeeseen oikeutettujen poiminta-ajoja. Kansaneläkelain 54 :n mukaan kansaneläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos ei siten voi myöntää asiakkaalle kansaneläkettä ilman hakemusta. Kansaneläkelaitoksen mukaan eläkehakemus on tarpeellinen, koska Kansaneläkelaitoksen rekistereissä ei ole kaikkia kansaneläkeoikeuteen vaikuttavia tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi ulkomailla asuttu aika ja ulkomailta maksettavat eläkkeet. Kansaneläkelaitoksen tietokannat eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa myöskään niissä tilanteissa, joissa eläkkeensaaja jatkaa 65 vuotta täytettyään työtä tai yrittäjätoimintaa eikä hae vielä työeläkettä kaikista työsuhteistaan tai yrittäjätoiminnastaan. Eläkkeeseen vaikuttavat tiedot voivat tulla Kansaneläkelaitokseen myös viiveellä, jolloin Kansaneläkelaitoksen käytettävissä ei ole ajantasaisia tietoja, joiden perusteella kansaneläke voitaisiin myöntää. Lisäksi eläkkeensaajan tiedoissa on voinut tapahtua muutoksia, jotka eivät ole Kansaneläkelaitoksen tiedossa. Tällaisia muuttuneita tietoja voivat olla esimerkiksi perhesuhteisiin liittyvät tiedot kuten avoliiton alkaminen ja päättyminen tai eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa joutuminen pysyvään laitoshoitoon. Kansaneläkkeen myöntäminen ilman eläkkeensaajan hakemusta saattaisi johtaa eläkkeen myöntämiseen liian suurena tai vaikka henkilöllä ei olisi lain mukaan oikeutta kansaneläkkeeseen. Lisäksi eläkkeen hakeminen on vapaaehtoista eivätkä kaikki eläkkeensaajat Kansaneläkelaitoksen mukaan halua hakea kansaneläkettä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Koska kansaneläke on veronalaista tuloa, sosiaali- ja terveysministeriön kokemuksen mukaan saattaa olla tilanteita, joissa kansaneläkkeen hakeminen ei ole eläkkeensaajan kannalta perusteltua. Hallituksen asettaman SATA-komitean tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan hallitusohjelman mukaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 517/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Mieto /cent: Vilka åtgärder avser Folkpensionsanstalten att vida nu och i framtiden för att varje pensionär ska få den pension som han eller hon har förtjänat och har rätt till på ett så flexibelt sätt som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finlands lagstadgade pensionssystem består av två parallella system. Syftet med pension enligt lagarna om arbetspension är att kompensera den förlust av förvärvsinkomster som uppstår för en person till följd av ålderdom, arbetsoförmåga eller en familjeförsörjares död. Arbetspensionens belopp beror på personens arbetshistoria. Folkpensionen tryggar utkomsten för dem som bara har tjänat in lite eller ingenting alls i arbetspension. Folkpensionens belopp påverkas av beloppet på andra pensionsinkomster, familjerelationer samt den tid man har bott i Finland. I 20 och 22 i folkpensionslagen (568/2007) föreskrivs om pensionsinkomster som inverkar på folkpensionen. Folkpensionens belopp minskar gradvis när arbetspensionens belopp ökar. År 2008 har en ensamstående pensionstagare rätt till folkpension om hans eller hennes övriga pensionsinkomster är under 1 154,30 euro i månaden. För en gift pensionstagare är gränsen 1 028,13 euro i månaden. En totalrevidering av folkpensionslagen trädde i kraft i början av I den ingick att man avstår från kommunernas dyrortsklassificering, som tidigare inverkade på folkpensionens belopp. Förändringen ledde till att folkpensionen i kommunerna i den f.d. kommungrupp II steg till samma nivå som för kommungrupp I, vilket innebär en månatlig förhöjning på ca 20 euro för pensionstagarna i de berörda kommunerna. I samband med totalrevideringen sänktes också det lägsta folkpensionsbeloppet som betalas ut. Det lägsta beloppet är 5,93 euro i månaden år Samtidigt gjordes en nivåförhöjning på 20,50 euro i folkpensionen i enlighet med regeringsprogrammet. Dessutom steg folkpensionerna från början av året med 2,5 procent på grund av en indexjustering. Alla dessa förändringar bidrog till att antalet personer som har rätt till folkpension ökade. Antalet eventuella nya folkpensionstagare beaktades i regeringens propositioner som gällde revideringen av folkpensionslagen (RP 90/2006 och RP 95/2007) samt i social- och hälsovårdsministeriets pressmeddelanden. Enligt Folkpensionsanstalten är personer som får liten arbetspension inte alltid medvetna om sin rätt till folkpension. Därför utför Folkpensionsanstalten regelbundet en datakörning för att finna de i Finland bosatta personer som enligt Folkpensionsanstaltens uppgifter ser ut att ha rätt till folkpension. Folkpensionsanstalten tillsänder dessa personer ett brev om folkpensionsansökan samt ett returkuvert. I brevet uppmanas kunderna att fylla i pensionsansökningsblanketten och lämna den till Folkpensionsanstaltens kontor. Folkpensionsanstalten ger också råd om ifyllandet av ansökan om kunden behöver hjälp med att ansöka om pension. Enligt Folkpensionsanstalten gjordes den första körningen för att finna personer med rätt till folkpension våren 2002 och de följande körningarna gjordes 2004, 2005, 2006 och Folk- 4
5 Ministerns svar KK 517/2008 vp Juha Mieto /kesk pension på grundval av körningen beviljades 2002 totalt personer, 2004 totalt 841 personer, 2005 totalt personer 2006 och totalt personer. Vid 2008 års körning skickades information om nästan personer till kontoren för undersökning. Att mängden är större än tidigare år beror enligt Folkpensionsanstalten bl.a. på den ovan nämnda nivåförhöjningen av folkpensionen, att kommunernas dyrortsklassificering slopades och att beloppet på den minsta folkpensionen som betalas ut minskade. Folkpensionsanstalten har för avsikt att också i framtiden göra regelbundna körningar för att få fram personer med rätt till folkpension. Enligt 54 i folkpensionslagen ska folkpensionen sökas hos Folkpensionsanstalten. Folkpensionsanstalten kan således inte bevilja sina kunder folkpension utan ansökan. Pensionsansökan behövs enligt Folkpensionsanstalten på grund av att Folkpensionsanstaltens register inte upptar alla uppgifter som inverkar på rätten till folkpension. Sådana uppgifter är t.ex. den tid en person har bott utomlands och pension som betalas från utlandet. Folkpensionsanstaltens databaser upptar inte heller all behövlig information i situationer då en pensionstagare efter att ha fyllt 65 fortsätter med arbete eller företagsverksamhet och ännu inte söker arbetspension för alla sina anställningsförhållanden eller sin företagsverksamhet. Uppgifter som är relevanta för pensionen kan också nå Folkpensionsanstalten med dröjsmål varvid Folkpensionsanstalten inte har tillgång till aktuella uppgifter enligt vilka folkpensionen kunde beviljas. Dessutom kan det ha skett ändringar i pensionstagarens uppgifter som Folkpensionsanstalten inte har kännedom om. Det kan t.ex. gälla uppgifter om familjeförhållanden såsom att ett samboförhållande inleds eller upphör eller att pensionstagaren eller dennes maka blir intagen för permanent anstaltsvård. Om folkpension beviljades utan pensionstagarens ansökan, kunde det leda till att pensionen beviljas till för stort belopp eller att den beviljas personer som lagen inte ger rätt till folkpension. Att söka pension är dessutom frivilligt och enligt uppgift från Folkpensionsanstalten vill alla inte ha folkpension trots att de har rätt till det. Eftersom folkpensionen är skattepliktig inkomst kan det enligt social- och hälsovårdsministeriets erfarenheter uppstå situationer då det inte är motiverat för pensionstagaren att söka folkpension. Kommittén för att reformera den sociala tryggheten (SATA), som har tillsatts av regeringen, har som mål att minska fattigdomen och trygga en tillräcklig nivå på grundskyddet i alla livssituationer. Till slutet av 2009 bereds enligt regeringsprogrammet en modell som bättre än hittills tryggar försörjningen för dem som har de minsta pensionsinkomsterna. Helsingfors den 3 juli 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa
LisätiedotVarhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla
Lisätiedot