LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus Leena Korhonen Kandidaatintutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Syyskuu 2013

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Liikuntalääketiede KORHONEN, LEENA: Lokomat-terapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn Kandidaatintutkielma, 46 sivua, 4 liitettä (5 sivua) Ohjaajat: FT Mika Venojärvi; FM, KM, TtK Kristiina Laihonen; TtT Marja Randelin Lokakuu 2013 Avainsanat: aivohalvaus, fysioterapia, fyysinen toimintakyky, robotiikka Aivohalvaus on maailmanlaajuisesti yksi eniten pitkäaikaista vammaisuutta aiheuttavista sairauksista ja sen hoidosta koituu terveydenhuollolle mittavat kustannukset. Tavallisia aivohalvauksen seurauksia ovat toispuolihalvauksen aiheuttamat liikkumisvaikeudet, jotka vaikuttavat potilaan päivittäisistä toimista selviytymiseen. Aivohalvauspotilaiden fysioterapian keskeinen tavoite on kävelykyvyn palauttaminen. Harjoittelun avuksi on viime vuosikymmenten aikana kehitetty erilaisia robotiikkaan perustuvia kävelyharjoittelulaitteita. Lokomat-kävelyrobotti on yksi pitkälle kehittynyt kävelyä avustava robotti. Tässä katsauksessa selvitettiin, miten Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettu kävelyharjoittelu eli Lokomat-terapia vaikuttaa aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja miten sen vaikuttavuutta on tutkittu. Lisäksi selvitettiin, onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa ja kuinka pysyviä vaikutukset ovat. Tässä katsauksessa kävelykykyä osoittavina muuttujina tarkasteltiin kävelynopeutta, kestävyyskuntoa, toiminnallista kävelykykyä ja kävelyn vaiheiden muuttujia. Katsaukseen valikoitiin kahdeksan (8) aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa ja tavanomaista fysioterapiaa vertailevaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkittavat olivat vuotiaita miehiä ja naisia. Joukossa oli sekä subakuutin että kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaita, ja sekä oikean että vasemman puolen aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja. Tutkimusasetelmat ja otoskoot vaihtelivat tutkimuksittain. Kaikissa tutkimuksissa kyseessä oli tutkittavien ensimmäinen aivohalvaus ja tutkittavat olivat olleet kävelykykyisiä ennen aivohalvausta. Tutkimusten perusteella Lokomat-terapialla oli myönteinen vaikutus subakuutin vaiheen aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn kaikkiin tässä katsauksessa tarkasteltuihin muuttujiin. Lokomat-terapia vaikutti myönteisesti kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaiden kestävyyskuntoon ja toiminnalliseen kävelykykyyn. Kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaiden kävelynopeuden ja kävelyn vaiheiden muuttujien osalta tutkimusnäyttö oli ristiriitaista. Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn vaihtelivat tutkimuksittain. Vaikutukset säilyivät 3-6 kuukauden seuranta-aikojen jälkeen. Tutkimusnäyttö oli ristiriitaista, eikä sen perusteella voida sanoa, vaikuttaako Lokomatterapia vai tavanomainen fysioterapia enemmän aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn paranemiseen. Tarvitaan lisää riittävän suurilla otoksilla toteutettuja laadukkaita tutkimuksia, jotta voidaan määrittää optimaalinen Lokomat-terapian aloitusajankohta sekä terapiakertojen tiheys ja kesto.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIELMAPROSESSIN KULKU Tutkimusmenetelmä ja tutkielman taustaa Hypoteesi, tutkimuskysymykset ja tiedonhakuprosessi TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET AIVOHALVAUS Aivohalvauksen patofysiologia ja riskitekijät Aivohalvauksen oireet, hoito ja kuntoutus Liikunnan merkitys aivohalvauspotilaan kokonaisvaltaisessa toipumisessa ja liikkumiskyvyn paranemisessa AIVOHALVAUSPOTILAAN KÄVELYKYKY FYSIOTERAPIAN NÄKÖKULMASTA Aivohalvauspotilaille tyypillisiä kävelykyvyn ongelmia ja aivojen plastisiteettiin vaikuttaminen kävelyharjoittelun avulla Robotiikan käyttö aivohalvauspotilaiden kävelyharjoittelussa Lokomat-terapia aivohalvauspotilaiden kävelyharjoittelussa Lokomat-kävelyrobotin perustiedot Lokomat-kävelyrobotin kehitys TULOKSET Kävelykyvyn muutosten mittaamisessa käytetyt testit Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja vaikutusten pysyvyys Yhteenveto POHDINTA Tutkimustulosten arviointia Tutkielman luotettavuus ja eettisyys Aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevan tutkimuksen tarve LÄHTEET... 39

4 4 1 JOHDANTO Ensimmäiseen aivohalvaukseen sairastuu vuosittain maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa ihmistä ja vuonna 2004 maailmassa on ollut 30,7 miljoonaa aivohalvaukseen sairastunutta. Aivohalvaus on yksi eniten pitkäaikaista vammaisuutta aiheuttavista sairauksista. (World Health Organization 2008.) Suomessa ensimmäiseen aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin henkilöä, joista noin menehtyy (Tilastokeskus 2010; Aivoliitto ry 2012). Eloon jääneistä sairastuneista noin 40 % tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta (Roine ja Palomäki 2004) ja vain noin neljännes aivohalvauskuntoutujista saavuttaa halvausta edeltäneen toimintakyvyn tason (Mehrholz 2012). Aivohalvauksesta aiheutuu kolmanneksi suurimmat kustannukset yhteiskunnalle mielenterveyshäiriöiden ja dementian jälkeen (Tilastokeskus 2010). Aivohalvauksen hoidosta koituvat elinikäiset terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat Suomessa arviolta yli euroa potilasta kohden ja vuotuiset valtakunnalliset kustannukset nousevat noin 1,1 miljardiin euroon (Meretoja ym. 2010). Välillisiä kustannuksia aiheutuu lisäksi muun muassa työvuosien menetyksenä: suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Aivohalvauksen takia on myönnetty noin 850 työkyvyttömyyseläkettä ja menetetty työvuoden panosta vuosittain 2000-luvun alussa. (Fogelholm ym ) Aivohalvauksen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Aivohalvaustapausten kokonaismäärä Suomessa saattaa kaksinkertaistua tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntymisen myötä, vaikka sairastuvuus pysyisi nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa hoitokustannusten ja välillisten kustannusten huomattavaa nousua tulevaisuudessa. (Sivenius ym ) Itsenäisen liikkumiskyvyn menettäminen on yksi merkittävimpiä yksilölle aivohalvauksesta koituvia haittoja ja se vaikuttaa sairastuneen elämän normaaleihin rutiineihin. Kolmen kuukauden kuluttua aivohalvauksesta yli 20 % sairastuneista liikkuu pyörätuolilla ja 70 %:lla itsenäinen liikkuminen normaaleissa päivittäisissä tilanteissa ei ole turvallista huonon kävelykyvyn takia. Yli puolella on vaikeuksia selvitä itsenäisesti päivittäisistä toimista. (Mehrholz 2012.) Aivohalvauksen primaariehkäisyn lisäksi on tärkeää löytää entistä tehokkaampia keinoja kuntouttaa

5 5 aivohalvauspotilaita. Hyvän toimintakyvyn saavuttaminen edistää aivohalvauksesta toipumista, lisää itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toimista, parantaa sairastuneen elämänlaatua sekä ehkäisee aivohalvauksen uusiutumista (Lee ym. 2003; Wendel-Vos ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010). Maailmalla on kehitelty jo usean vuosikymmenen ajan erilaisia painokevennettyyn kävelyharjoitteluun ja robotiikkaan perustuvia laitteita neurologisia sairauksia sairastavien ja eri tavoin vammautuneiden henkilöiden kuntouttamiseksi. Esimerkiksi MS-tautia, Parkinsonintautia tai aivohalvausta sairastavien henkilöiden fysioterapiassa pääpaino on usein kävelykykyä parantavassa harjoittelussa. Robotiikan avulla on tarkoitus tehostaa kuntoutusprosessia ja keventää terapiahenkilöstön fyysistä kuormittuneisuutta. (Tefertiller ym ) Yksi pitkälle kehittynyt kävelyä avustava robotti on Sveitsissä kehitetty Lokomat-kävelyrobotti, joita on Suomessa käytössä kolmessa kuntoutuslaitoksessa: Hoito- ja kuntoutuslaitos Saarenvireessä, Torniossa; Kitinkannuksessa, Kannuksessa sekä Laitilan terveyskodissa, Laitilassa (Hocoma 2013; Hocoma ja Fysioline Oy 2013). Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, kuinka Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettu kävelyharjoittelu eli Lokomat-terapia vaikuttaa aivohalvauspotilaiden kävelykyyn, ja miten Lokomat-terapian vaikuttavuutta on tutkittu. Lisäksi selvitetään, onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa aiempien tutkimusten perusteella. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus kartoittaa aivohalvauspotilaiden fysioterapiassa käytettävään Lokomat-terapiaan liittyvää tutkimuksen tarvetta.

6 6 2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIELMAPROSESSIN KULKU 2.1 Tutkimusmenetelmä ja tutkielman taustaa Tieteellisen tutkimukseen kuuluu olennaisena osana sen julkisuus ja yhteydet muihin alan tutkimuksiin. Tutkijan täytyy tutustua muun tiedeyhteisön tekemään työhön ja näkemyksiin tutkittavasta aihepiiristä, jotta hän saa käsityksen kyseisen aihealueen historiasta ja nykytilasta. Teoreettisen viitekehyksen luominen oman aiheen ympärille on välttämätöntä kokonaiskuvan ymmärtämiseksi. Viittaamalla aihepiirin tutkimuksiin ja teorioihin ja niitä yhdistelemällä tutkija osoittaa perehtyneisyytensä tutkimuskenttään. Samalla hän tuo esiin aihepiiriä koskevan tutkimuksen aukot sekä oman tutkimuksen tarpeellisuuden. (Ridley 2012.) Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan sekä prosessia, jossa tehdään katsausta aihepiirin kirjallisuuteen, että tuotetta, eli valmista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on tavallisesti osa opinnäytetyötä tai muuta tutkimusta. Prosessina kirjallisuuskatsaus alkaa ensimmäisestä aihepiiriä koskevasta kirjallisuushausta tai tutkimuksesta, minkä tutkija ottaa tarkasteluunsa, ja päättyy vasta kun tutkimus on täysin valmis. Kirjallisuuskatsaus auttaa tutkimuskysymysten hahmottamisessa, teorioiden ymmärtämisessä ja oman näkökulman kehittymisessä. (Ridley 2012.) Kandidaatintutkielma sai alkunsa lokakuussa 2012 kun Laitilan Terveyskodista otettiin yhteyttä Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineeseen ja ehdotettiin tutkimusyhteistyötä Terveyskodin käytössä olevaan Lokomat-kävelyrobottiin liittyen. Tutkielman tekijä on työskennellyt fysioterapeuttina muun muassa neurologisten avokuntoutusasiakkaiden parissa, joten robotiikkaan perustuvan kuntoutuslaitteen tutkiminen tuntui kiinnostavalta aiheelta. Tutkimushanke lähti konkreettisesti käyntiin Kuopiossa kun ensimmäinen palaveri tutkielman tekijän, Laitilan Terveyskodin edustajien ja Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineen edustajien kanssa pidettiin Itä-Suomen yliopistolla. Palaverissa ideoitiin yhteistä tutkimushanketta ja sovittiin tutustumiskäynnistä Laitilan Terveyskotiin. Tämän jälkeen keskustelu jatkui sähköpostin välityksellä. Yhteisen mielenkiinnon sekä keskusteluissa

7 7 ilmenneen tutkimustarpeen vuoksi kandidaatintutkielmana tehtävä kirjallisuuskatsaus ja sitä seuraavat tutkimukset päätettiin kohdistaa aivohalvauspotilaiden Lokomatterapiaan. Tästä alkoi alustava aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevaan tutkimukseen tutustuminen. Kandidaatintutkielma on lähtökohta pitkän aikavälin tutkimushankkeelle, jossa katsausta seuraa pro gradu -tutkielmana tehtävä systemaattinen kirjallisuuskatsaus sekä väitöskirjan muut osajulkaisut. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen alkoi tutkimussuunnitelman laatimisella. Tutkimussuunnitelmaa varten etsittiin perustietoa aivohalvauksen esiintyvyydestä ja kansantaloudellisesta merkityksestä sekä Lokomat-kävelyrobotin ominaisuuksista. Lisäksi käytiin läpi joidenkin Lokomat-terapiaa koskevien tutkimusten tiivistelmiä, jotta saatiin esiymmärrys tutkittavasta aihepiiristä. Tutkimusongelmat alkoivat muotoutua tutkimussuunnitelmaa tehtäessä ja alustavassa aineistoon tutustumisessa. 2.2 Hypoteesi, tutkimuskysymykset ja tiedonhakuprosessi Tutkielmaprosessin alussa hypoteesina oli, että Lokomat-terapiaan perustuva fysioterapia on vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia vaikutuksia Lokomat-terapialla on aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja miten vaikutuksia on tutkittu? 2) Miten tavanomaisen aivohalvauspotilaiden fysioterapian ja Lokomatterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn eroavat toisistaan ja kuinka pysyviä näiden menetelmien vaikutukset ovat? 3) Onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa?

8 8 Varsinainen hakuprosessi alkoi kandidaatintutkielman ohjaajien ja Laitilan Terveyskodin edustajien hyväksyttyä tutkimussuunnitelman. Kirjallisuushauissa käytettiin PubMed-, Cochrane-, Ovid MEDLINE-, CINAHL, Google Scholar- ja Scopus -tietokantoja, jotka ovat luotettavia ja aihepiirin hyvin kattavia tieteellisiä viitetietokantoja. Taulukossa 1 on esitetty tutkimusartikkelien valinta- ja poissulkukriteerit. TAULUKKO 1. Tutkimusartikkelien valinta- ja poissulkukriteerit Valintakriteerit Koe- ja kontrolliryhmissä aivohalvauspotilaita Interventiossa tutkitaan Lokomat-terapian vaikutusta kävelykykyyn Vertailu tavanomaiseen fysioterapiaan Tutkittavilla ensimmäinen aivohalvaus Tutkittavat ennen aivohalvausta liikkumiskykyisiä Poissulkukriteerit Tapaustutkimus Terveet koe- tai kontrolliryhmän henkilöt Muu kuin englanninkielinen Tutkii yläraajan kuntoutusta Tutkii selkäydinvammaisia Koeryhmässä lapsia Eläinkokeet Ei saatavilla Itä-Suomen yliopiston kautta / vapaasti verkosta / maksuttomasti (esim. vastaavalta tutkijalta) Kirjallisuushaut aloitettiin hakulauseella Lokomat AND stroke, jota käytettiin Google Scholaria lukuun ottamatta kaikissa viitetietokannoissa ilman rajauksia. Google Scholarissa päädyttiin rajaamaan hakua runsaan hakutuloksen vuoksi. Hausta rajattiin pois patentit ja viittaukset, ja muut kuin englanninkieliset viitteet. Toisena hakulauseena käytettiin stroke AND robotic AND gait training -lausetta. Google Scholarissa hausta rajattiin pois runsaan hakutuloksen vuoksi patentit ja viittaukset, sekä sanat spinal cord injury. Haku rajattiin englanninkielisiin viitteisiin. Kirjallisuushakuja suoritettiin myös muilla hakusanojen stroke, Lokomat, robotic, gait training, rehabilitation ja physical therapy eri yhdistelmillä. PubMed- ja MEDLINE - hauissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan MeSH-termejä (Medical Subject Headings) ja muissa viitetietokannoissa käytettiin vapaasanahakuja. Ensimmäisten, Lokomat AND stroke- ja stroke AND robotic AND gait training -hakulauseilla tehtyjen, hakujen tulokset osoittautuivat tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta parhaiten kohdennetuiksi. Muissa hauissa toistuivat samat, tutkimuskysymysten kannalta relevantit, hakutulokset, ja runsaasti tutkimuskysymysten kannalta epäolennaisia viitteitä. Kahden ensin käytetyn

9 9 hakulauseen jälkeen tehtyjen kirjallisuushakujen hakutuloksia ei käyty läpi systemaattisesti eikä niitä taulukoitu. Kaikki kirjallisuushaut tehtiin Itä-Suomen yliopiston Nelli-portaalin kautta maalishuhtikuun 2013 aikana. Hakutuloksista poimittiin esivalinnassa otsikon ja tiivistelmän perusteella aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevien tutkimusten lisäksi joitain aivohalvauspotilaiden fysioterapiassa käytettävää robotiikkaa yleisellä tasolla käsitteleviä tutkimuksia, koska haluttiin saada aihepiiristä mahdollisimman laaja käsitys. Valitut viitteet siirrettiin RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaan. Taulukossa 2 on esitetty tärkeimpien hakulauseiden osumat ja niistä lähempään tarkasteluun poimitut viitteet. Haut tehtiin taulukossa 2 esitetyssä järjestyksessä, eikä samaa viitettä poimittu useaan kertaan. TAULUKKO 2. Hakutulokset tärkeimmillä hakulauseilla ja niistä esivalinnassa poimitut viitteet Lokomat AND stroke stroke AND robotic AND gait training osumat poimitut osumat poimitut MEDLINE * CINAHL 8 * 31 1 Cochrane Library * PubMed Scopus * Google Scholar YHTEENSÄ * ei hakukriteereitä täyttäviä uusia viitteitä Kun kirjallisuushaut oli tehty kaikilla hakukoneilla ja määritellyillä hakulauseilla, poimitut viitteet järjesteltiin RefWorks-viitteidenhallintaohjelmassa kansioihin relevanssin mukaan. Tässä vaiheessa silmäiltiin läpi tutkimusartikkelien sisältöä kokonaiskuvan saamiseksi ja poistettiin tämän kirjallisuuskatsauksen hypoteesin ja tutkimuskysymysten kannalta epäolennaiseksi osoittautuneet viitteet. Kirjallisuuskatsaukseen poimittiin kahdeksan (8) aivohalvauspotilaiden Lokomatterapiaa käsittelevää vertailevaa tutkimusta, joiden tutkimusasetelmat on esitetty taulukossa 3. Tutkittavien perustiedot ja lähtötason toiminnallinen kävelykyky on esitetty taulukossa 4. Kaikissa tutkimuksissa kyseessä oli tutkittavien ensimmäinen aivohalvaus ja tutkittavat olivat olleet kävelykykyisiä ennen aivohalvausta.

10 10 TAULUKKO 3. Aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa ja tavanomaista fysioterapiaa (TFT) vertailevat tutkimukset (L = Lokomat-ryhmä; K = kontrolliryhmä). Tutkimus Chang ym (Etelä-Korea) Tutkimustyyppi Otoskoko (L/K) RCT 37 (20/17) Interventioiden kesto, kertojen kok.määrä, seuranta (FU) 2 vk krt # Terapian kerta-annos * ja kertojen tiheys min # 5 x vk 2 x pv Kävelykykyä mittaavat testit FAC VO₂max aerobisen kapasiteetin eli kestävyyskunnon mittarina Muut testit Hengitys- ja vk-elimistön kunto polkupyöräergometritestillä (VO₂max ja hengityskaasut, hengitystiheys, HRmax, BP, RPE, hengityksen min.tilavuus, hengitystehokkuus), FMA-L, MI-L Huomioita TFT:n perustana Bobath Hidler ym (USA) RCT 63 (33/30) 8-10 vk 24 krt FU 3 kk 45 min 3 x vk 5-m WT 6-min WT FAC Kadenssi Bergin tasapainotesti, NIHSS, MAS, RMI, FAI, SF-36 K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua Hornby ym (USA) RCT 48 (24/24) 4 vk 12 krt FU 6kk 30 min 3 x vk SSV ja FV 6-min WT mefap Yhden jalan tukivaihe, askelparin symmetria Bergin tasapainotesti, FAI, SF-36 MAS, CES-DS, manuaalinen lihastestaus K:n harjoittelu sisälsi painokevennettyä kävelyharjoittelua Ei botuliinitoksiinia <6 kk Husemann ym (Saksa) RCT 30 (15/15) 4 vk min 5 x vk + 30 TFT L+K 10-m WT, FAC, Kadenssi, heilahdusja tukivaiheen kesto, askelparin symmetia, yhden jalan tukivaiheet Kehonkoostumus (bioimpedanssi), MAS, MI-L, BI K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua

11 11 Kelley ym (USA) Mayr ym (Itävalta) RCT 20 (11/9) RCT crosso ver 16 (8/8) 8 vko 40 krt FU 3 kk 9 vk min 5 x vk 30 min 5 x vk 10-m WT 6-min WT 10-m WT 6-min WT EU Walking Scale FIM-L, FMA-L, BI, SIS RMA, MI, MRC, AS K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua Schwartz ym (Israel) RCT 67 (37/30) 6 vk krt 30 min 3 x vko + 30 min TFT 5 x vko L+K 10-m WT 2-min WT portaiden nousu FAC SAS NIHSS, FIM, TUG Westlake ja Patten 2009 (USA) RCT 16 (8/8) 4 vk 12 krt 30 min 3 x vko 4,3-m WT 6-min WT Askelpituuksien symmetria FM-L, SPPB, Bergin tasapainotesti, LLFDI K:lla myös painokevennettyä kävelymatolla harjoittelua * Varsinainen terapia-aika # Koeryhmä sai 40 minuuttia Lokomat-terapiaa kerran päivässä ja 60 minuuttia tavanomaista fysioterapiaa kerran päivässä, kontrolliryhmä yhteensä saman verran tavanomaista fysioterapiaa kahdesti päivässä Tutkimuksessa vuoroteltiin Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian välillä kolmen viikon jaksoissa. AS = Ashworth Scale; BI = Barthel Index; BP = Blood pressure; CES-DS = Center for Epidemiological Studies-Depression Scale; FAC = Functional Ambulation Category; FAI = Frenchay Activities Index; FIM = Functional Independence Measure; FMA-L = Fugl-Meyer Assesment Scale Lower extremity; HRmax = maximal heart rate; LLFDI = Late Life Function and Disability Instrument; MAS = Modified Ashworth Scale; mefap = Modified Emory Functional Ambulation Profile; MI-L = Motricity Index Lower extrimity; MRC = Medical Research Council Scale; NIHSS = National Institutes of Health Stroke Scale; SF36 = Short Form Health Survey; RMA = Rivermead Motor Assesment Scale; RMI = Rivermead Mobility Index; RPE: Rating of Perceived Exertion; SAS = Stroke Activity Scale; SIS = Stroke Impact Scale; SPPB = Short Physical Performance Battery; TUG = Timed Up and Go; VO₂max = Maximal Oxygen Uptake; WT = Walk Test

12 12 TAULUKKO 4. Tutkittavien perustiedot ja lähtötason kävelykyky. Tutkimus Ikä (ka) L / K Sukupuoli M / N Hemipareesin puoli O / V Tukos/ vuoto Päiviä halvauksesta L /K Toiminnallinen kävelykyky tutkimuksen alussa * Chang ym. (2012) Hidler ym. (2009) Hornby ym. (2008) Husemann ym. (2007) Kelley ym. (2013) Mayr ym. (2007) Schwartz ym. (2009) Westlake ja Patten (2009) 55,5 / 59,7 23 / / / 14 16,1 / 18,2 FAC ~ ,5 / 54,6 39 / / / ,9 / 138,8 FAC ~ / / 18 32/ / / 2197 > 10 m. (0,8 m/s) itsenäisesti 60 / / 9 23 / 7 22 / 8 79 / 89 FAC ~ 0 66,9/ 64,3 13 / 7 8 / / 526 3,5 m yhden avustamana 63,4 6 / 10 8 / 8 13 / 3 85 Ei itsenäistä kävelykykyä 62 / / / / 18 21,6 / 20 FAC ~ 0 58,6 / 55,1 13 / 3 7 / 9 8 / / 1100 Kotonaliikkumiskyky rajoittamaton (> 0,3 m/s) * FAC-kävelyluokituksen viitearvotaulukko on esitetty liitteessä 1. ka = keskiarvo; L = Lokomat-ryhmä; K = kontrolliryhmä; - = ei raportoitu.

13 13 3 TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET Lokomat-terapialla tarkoitetaan tässä katsauksessa Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettavaa kävelyharjoittelua. Lokomat-terapia on laitteen käyttöön koulutetun fysioterapeutin ohjaamaa ja valvomaa terapiaa. Tavanomaisella fysioterapialla viitataan kaikkeen sellaiseen aivohalvauspotilaiden fysioterapiaan, jossa ei käytetä apuna robotiikkaan perustuvaa kävelyharjoittelua. Tavanomaisessa fysioterapiassa kävelyharjoittelu tapahtuu joko yhden tai useamman terapeutin manuaalisesti avustamana, mutta se voi sisältää myös kävelymatolla harjoittelua painokevennettynä tai ilman painokevennystä. Tavanomaisessa fysioterapiassa voidaan käyttää kävelyharjoittelun lisäksi muita fysioterapiamenetelmiä, kuten lihaskuntoharjoittelua, mobilisointia, aktiivista ja passiivista venyttelyä sekä liikkuvuusharjoittelua (ks. esim. Luft ym. 2011). Toimintakyky voidaan määritellä todettujen toiminnan vajauksien kautta tai voimavaralähtöisesti, eli jäljellä olevien voimavarojen tasona. Toimintakyvyn ulottuvuuksia ovat fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Laajasti ilmaistuna toimintakyky tarkoittaa, että henkilö suoriutuu itselleen merkittävistä ja välttämättömistä päivittäisistä toimista eli ADL-toiminnoista omassa elinympäristössään sekä työssä että vapaa-ajalla. (Laine 2013.) Toimintakyvyn kokemiseen vaikuttavat henkilön fyysisen terveyden lisäksi hänen odotuksensa ja arvomaailmansa sekä suhtautuminen toiminnan rajoitteisiin eli koettu terveys (Lehto 2004). ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus. Luokituksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen, yhteinen kieli, joka kuvaa toimintakyvyn, vammaisuuden ja terveyden ulottuvuuksia. ICF-luokitus toimii viitekehyksenä, jonka perusteella toimintakyvyn eri osa-alueiden testejä kehitetään ja arvioidaan. (ICF Research Branch 2013.) Suomessa kansallinen asiantuntijaverkosto tekee toimintakyvyn testeistä soveltuvuusarvioita ja silloittaa ne ICF-luokitukseen (TOIMIA 2013). Taulukossa 5 on esitetty ICFluokituksen kaksi pääluokkaa ja niiden alaluokat.

14 14 TAULUKKO 5. Toimintakyvyn, toiminnanrajoitteiden ja terveyden ICF-luokitus (mukaillen lähteestä Laine 2013) Osa I: Toimintakyky ja toimintarajoitteet a) ruumiin/kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet - elinjärjestelmien fysiologiset ja psykologiset toiminnot, kuten aistitoiminnot ja tuki- ja liikuntaelintoiminnot - rakenteet, kuten ruumiin anatomiset osat ja niihin liittyvät rakenteet b) suoritukset ja osallistuminen - tehtävät ja toiminnot, kuten liikkuminen ja ADL-toiminnot - osallistuminen elämän eri tilanteisiin, kuten ystävien tapaaminen ja yhdistystoiminta Osa II: Kontekstuaaliset eli ihmisen elämänpiiriin kuuluvat tilannetekijät c) ympäristötekijät d) yksilötekijät - fyysinen ja sosiaalinen ympäristö - asenneympäristö - tekijät, jotka eivät kuulu lääketieteelliseen tai toiminnalliseen terveydentilaan, esim. sukupuoli ja ikä Kävelykyky on fyysisen toimintakyvyn osa-alue, jonka edellytyksenä on riittävä koordinaatio, liikkuvuus, tasapaino, lihasvoima ja kestävyys (Richards ym. 2009) sekä useiden motoristen ja kognitiivisten toimintojen samanaikainen hallinta (Husemann. ym. 2007). Tässä tutkielmassa kävelykyvyn paranemista osoittavina muuttujina tarkastellaan aivohalvauspotilaan kävelynopeutta, toiminnallista kävelykykyä, kestävyyskuntoa ja kävelyn vaiheiden muuttujia. Kävelynopeus vaikuttaa aivohalvauspotilaan osallistumismahdollisuuksiin ja toimimiseen yhteiskunnassa, ja sitä voidaan pitää toimintakyvyn muutosten osoittajana. Kävelynopeus ei välttämättä osoita parhaiten aivohalvauspotilaan toipumista etenkään hitaimmin liikkuvilla potilailla, vaan herkempiä testejä ovat yleensä erilaiset toiminnallista kävelykykyä mittaavat testit, jotka sisältyvät usein ADL-toimintoja mittaaviin testeihin. (Richards ym ) Tässä katsauksessa toiminnallinen kävelykyky tarkoittaa yksilön kykyä kävellä turvallisesti ja itsenäisesti, tarvittaessa apuvälineen kanssa, siten, että hän selviytyy päivittäisistä toimistaan. Kävelynopeus, kestävyyskunto ja monet muut muuttujat vaikuttavat toiminnalliseen kävelykykyyn, mutta tässä katsauksessa toiminnallisen kävelykyvyn analysointi perustuu erillisiin toiminnallisen kävelykyvyn testeihin. Katsauksessa ei huomioida tuloksia sellaisista ADL-toimintoja mittaavista testeistä, joiden toiminnallista kävelykykyä mittaavien osioiden pisteitä ei ole eritelty tutkimusraporteissa.

15 15 Kestävyyskunto on tärkeä terveyteen liittyvän fyysisen kunnon mittari. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kapasiteettia sekä lihasten kykyä käyttää happea. Kestävyyskunnon osoittajana käytetään usein maksimaalista hapenottokykyä (VO₂max), jota voidaan mitata suorilla ja epäsuorilla testeillä. Lisäksi aivohalvauspotilaiden kestävyyskuntoa voidaan mitata ja arvioida epäsuorasti esimerkiksi erilaisilla kävelytesteillä, joissa mitataan maksimaalisen hapenottokyvyn sijaan tietyssä ajassa käveltyä matkaa (Gordon ym. 2004). Kävelyn vaiheiden muuttujilla tarkoitetaan muun muassa kävelyn eri vaiheiden kestoa, askeltiheyttä eli kadenssia sekä askelpituutta (Mehrholtz 2012). Kävelyn vaiheiden muuttujien mittaaminen esimerkiksi kävelynopeutta mittaavien testien yhteydessä antaa lisää tietoa siitä, millä tavalla aivohalvauspotilaan kävely poikkeaa normaalista kävelymallista (TOIMIA 2013).

16 16 4 AIVOHALVAUS 4.1 Aivohalvauksen patofysiologia ja riskitekijät Aivohalvaus on kliininen yleisnimitys tilanteelle, jossa aivokudosta tuhoutuu äkillisesti verenkierron häiriöiden vuoksi. Häiriö voi johtua joko aivoinfarktista, aivoverenvuodosta tai lukinkalvon alaisesta verenvuodosta. Aivoinfarktissa aivokudos menee kuolioon valtimon tukoksesta johtuvan vaillinaisen verenkierron tai verenkierron täydellisen puuttumisen takia. Aivoverenvuodossa ja lukinkalvon alaisessa verenvuodossa valtimo on repeytynyt ja verta vuotaa ympäröiviin kudoksiin. Tämä aiheuttaa niin ikään hapenpuutetta kyseisen valtimon alueelle. Lisäksi vuotava veri aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja siten vaikuttaa myös alueen hermokudoksen toimintaan. Aivohalvauksen yleisin syy, noin 80 % tapauksista, on aivoinfarkti. (Mehrholtz 2012.) Suurin osa aivohalvauksen riskitekijöistä on elintapatekijöitä tai elintapatekijöistä johtuvia sairauksia. Kohonnut verenpaine on tärkein yksittäinen aivohalvauksen riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintavoilla. Siihen vaikuttavat monet elintavat, kuten tupakointi, runsas alkoholin käyttö, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta ja henkinen kuormitus. (Asplund ym. 2009; O Donnell ym. 2010; Mehrholz 2012.) Fyysinen inaktiivisuus ja huono fyysinen kunto ovat yhteydessä suurentuneeseen aivohalvausriskiin (Kohl 2001; Lee ym. 2003). D-vitamiinin puutteellisen saannin on todettu olevan yhteydessä vanhusten kohonneeseen aivohalvausriskiin (Hsia ym. 2007; Wang ym. 2008). Tyypin 2 diabetes, dyslipidemiat, eteisvärinä ja monet muut sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät aivohalvauksen riskiä (Gordon ym. 2004; Asplund ym. 2009; Mehrholtz 2012). Naisilla hormonikorvaushoito ja ehkäisypillereiden käyttö lisäävät aivohalvausriskiä (Gillium ym. 2000; Farquhar ym. 2009). Muita aivohalvauksen riskitekijöitä ovat anabolisten steroidien väärinkäyttö (Santamarina ym. 2008), akuutit ja krooniset tulehdukset, kuorsaus ja uniapnea (McColl ym. 2009; Dyken ja Im 2009). Lisäksi matala koulutustaso ja huono sosioekonominen asema ovat yhteydessä lisääntyneeseen aivohalvauksen riskiin (Sivenius ym. 2002). Tärkeimpiä aivohalvauksen riskitekijöitä,

17 17 joihin ei voida vaikuttaa, ovat ikä ja sukupuoli. Aivohalvausten esiintyvyys lisääntyy merkittävästi iän myötä, ja ikä on aivohalvauksen suurin yksittäinen riskitekijä. Alle 75- vuotiailla miehillä aivohalvaus on kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla, mutta yli 75- vuotiailla tätä sukupuolten välistä eroa ei enää ole nähtävissä. (Pajunen ym ) Perinnöllisyyden vaikutuksesta aivohalvausriskiin on ristiriitaista näyttöä, mutta kaksostutkimusten perusteella perinnöllisyys on yksi aivoinfarktin riskitekijä (Flossmann ym. 2004). Lisäksi tummaihoisilla on valkoihoisia suurempi aivohalvauksen riski (Cushman ym. 2008). 4.2 Aivohalvauksen oireet, hoito ja kuntoutus Aivohalvaus syntyy yleensä nopeasti ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Halvauksen aiheuttamat oireet riippuvat vuoto- tai tukoskohdasta, ja voivat siten olla hyvin erilaisia. Tyypillistä on toispuolinen raajojen toimintahäiriö ja puutuminen, toispuoliset tuntohäiriöt ja ongelmat puheen tuottamisessa sekä ymmärtämisessä. Myös kasvohalvaus, nielemisvaikeudet, näköhäiriöt, sekavuus ja huimaus ovat melko yleisiä aivohalvauksen oireita. Aivoverenvuoto kehittyy usein infarktia hitaammin ja siinä voi esiintyä voimakasta päänsärkyä etenkin alkuvaiheessa. (McElveen ja Macko 2009.) Epäiltäessä aivohalvausta tulee soittaa hätänumeroon ja hakeutua välittömästi hoitoon, sillä ensimmäiset tunnit ovat selviytymisen ja toipumisen kannalta erittäin merkittäviä. Aivoinfarktissa liuotushoito täytyy aloittaa 4,5 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Myös muut elintoimintoja vakauttavat ja tukoksia, tulehduksia sekä muita komplikaatioita estävät toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Potilas ei pysty itse vaikuttamaan aivohalvauksen oireisiin ja niiden etenemiseen. (McElveen ja Macko 2009; Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 2011; Mehrholz 2012.) Aivohalvauksen varhaisvaiheella tarkoitetaan akuuttia vaihetta ja subakuuttia vaihetta. Akuuttivaiheen katsotaan kestävän niin kauan kunnes potilaan tila on vakiintunut. Sen jälkeen puhutaan subakuutista vaiheesta, jonka aikana tapahtuu nopeinta kuntoutumista. Subakuutti vaihe kestää yleensä kolmesta kuuteen kuukautta. Suomalaisessa hoitomallissa aivohalvauksen hoito ja varhaisvaiheen intensiivinen kuntoutus aloitetaan

18 18 yliopistollisen keskussairaalan aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneessa yksikössä (AVH-yksikössä), jossa toimii moniammatillinen hoitotiimi. AVH-yksikössä potilaasta tehdään kuntoutusarvio, jonka mukaan varhaiskuntoutus toteutetaan. Kuntoutuksen tarve ja yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka suositellaan laadittavaksi yhdessä moniammatillisen tiimin, potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Käypä hoito -suositusten mukaan kuntoutusta tarvitsevien tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä. (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 2011.) Tärkeä varhaisvaiheen hoito on asentohoito, jolla pyritään aktivoimaan asentotuntoa ja ehkäisemään vartalon ja raajojen toimintahäiriöitä sekä nivelten virheasentoja. Asentohoidon lisäksi varhainen mobilisaation aloittaminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä painehaavojen ja embolioiden syntymistä. Aktiivinen kuntoutus ja kognitiivinen terapia aloitetaan heti, kun potilaan tila on riittävän vakaa. Aktiivinen kuntoutus tarkoittaa potilasta osallistavaa kuntoutusta, jossa harjoitellaan ADLtoimintoja terapeutin avustuksella. Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida potilaan toimintakyky kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon lisäksi läheiset, joilla on keskeinen rooli kuntoutusprosessissa. (Kleim ja Jones 2008; McElveen ja Macko 2009.) Intensiivistä kuntoutusta jatketaan niin kauan kuin merkittävää toipumista on nähtävissä. Tämän jälkeen kuntoutusta jatketaan tavoitteiden mukaisesti ylläpitävänä tarvittavan ajan. AVH-yksiköstä potilas siirtyy tarpeen mukaan laitoshoitoon tai kotiin, ja kuntoutus jatkuu avo- ja laitoskuntoutuksena henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. (Gordon ym ) Merkittävin toimintakyvyn paraneminen on nähtävissä yleensä alle puolessa vuodessa, mutta aivohalvauspotilaan toimintakyky voi parantua vielä kroonisessa vaiheessa. Kuntoutuksen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. (Mehrholz 2012; Pennycott ym ) 4.3 Liikunnan merkitys aivohalvauspotilaan kokonaisvaltaisessa toipumisessa ja liikkumiskyvyn paranemisessa Aivohalvauspotilaiden liikkumiskyvyn paranemisen kannalta on tärkeää, että fysioterapia aloitetaan varhain ja että se on progressiivisesta (Richards ym. 2009). Liikunnallinen kuntoutus tulisi aloittaa viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta ja

19 19 sitä tulisi jatkaa niin kauan kuin toipumista on havaittavissa (Gordon ym. 2004). Aivohalvauspotilailla on usein sydänsairauksia, joten sydänterveyden arviointi ennen fyysisesti kuormittavan fysioterapian aloittamista on tarpeen (Gordon ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010). Kestävyysliikuntaan perustuvalla fysioterapialla voidaan parantaa potilaan edellytyksiä toipua aivohalvauksesta. Kävelyharjoittelu hidastaa aivoverenkiertohäiriöiden pahenemista, ehkäisee uusia aivoverenkiertohäiriöitä ja lisää fyysistä suorituskykyä (Gordon ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010.) Kestävyysliikunnalla on todettu olevan myönteinen vaikutus aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn ja kävelynopeuden lisääntymiseen, ja se on usein fysioterapian perusta (Pennycott ym. 2012). Lisäksi lihasvoimaharjoittelulla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn. Hemipareettisen jalan ojennusvoiman sekä lonkan ja nilkan koukistajien voiman lisääntyminen parantaa aivohalvauspotilaiden kävelykykyä. (Gordon ym ) Hemipareettisen jalan vahvistamisella on todettu olevan vaikutusta kävelynopeuden ja kestävyyden lisääntymiseen (Pennycott ym. 2012). Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi aivohalvauspotilaille suositellaan liikkuvuus-, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia (Gordon ym. 2004). Monipuolinen liikunta voi parantaa potilaan psyykkistä kuntoa, mikä on merkittävä tekijä masennuksen ehkäisyssä. Masennus on yleistä aivohalvauspotilailla: sitä ilmenee noin %:lla sairastuneista. Liikunnan avulla voidaan parantaa potilaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja elämänlaatua. (Vuori ja Strandberg 2010.) Aivohalvauspotilaiden liikuntaharjoitteluun liittyy samanlaisia riskejä kuin terveiden henkilöiden harjoitteluun. Riskejä ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvammat sekä äärimmäisessä tapauksessa sydänpysähdys. Aivohalvauspotilaan liikunnan vasta-aiheita ovat epästabiilit tai kontrolloimattomat sydän- ja verisuonisairaudet, kuten kontrolloimaton hypertensio. (Gordon ym ) American Heart Association (AHA) on laatinut vahvaan tieteellisen näyttöön perustuvat aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset. Suosituksia tulee soveltaa potilaskohtaisesti ja potilaan terveydentila tulee arvioida huolellisesti ennen liikuntaohjelman aloittamista. Etenkin ensimmäisten kuntoutusviikkojen aikana harjoittelukertojen kestoa voi joutua

20 20 lyhentämään tai harjoitusta tauottamaan. (Gordon ym ) Taulukossa 6 on esitetty AHA:n asiantuntijaryhmän laatimat aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset. TAULUKKO 6. Aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset (Gordon ym. 2004) Harjoituksen tyyppi Päätavoitteet Intensiteetti/harjoitustiheys/ harjoituksen kesto Kestävyysliikunta Suurten lihasryhmien harjoittelua (esim. kävely, kuntopyöräily, yhdistetty käsi-jalkaergometri) Lihasvoimaharjoittelu Kiertoharjoittelu suurille lihasryhmille (laitteissa, vapailla painoilla, dynaaminen tai isometrinen) Liikkuvuusharjoittelu Venyttely Neuromuskulaarinen harjoittelu Koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia Lisätä itsenäistä suoriutumista ADL-toiminnoista, Lisätä kävelynopeutta ja kävelyn tehokkuutta. Parantaa harjoituksensietokykyä. Vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisätä itsenäistä suoriutumista ADL-toiminnoista Lisätä liikkuvuutta halvaantuneissa raajoissa Ehkäistä nivelten jäykistymistä % VO₂max; % sykereservistä; 50 80% HRmax; RPE min / kerta (tai 10 min jaksoissa) 3-7 pv/vko 1-3 sarjaa, toistoa, 8-10 harjoitusta 2-3 pv/vko sekuntia/venytys 2-3 pv/vko Parantaa turvallisuutta ADLtoimintojen aikana 2-3 pv/vko VO₂max = maksimaalinen hapenottokyky; HRmax = maksimisyke; RPE = koettu kuormittuneisuus (Borgin asteikko)

LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus

LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus Leena Korhonen Kandidaatintutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Lokakuu 2013 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) 1) TUT_PVM LITE_TESTIPVM 2) Testipvm LITE_SEULA1 3) SEULA1 Tutkimuksen pvm, tarkista oikeaksi, jos ei tämä päivä / / Testauksen pvm / / Onko Teillä jokin sydän-, verenkierto-

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunnalla terveyttä Liikunta kohentaa myös aivojen terveyttä. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen voi tuntua vaikealta lähteä tutulle lenkkipolulle. AVH:n jättämät

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot