LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus Leena Korhonen Kandidaatintutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Syyskuu 2013

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Liikuntalääketiede KORHONEN, LEENA: Lokomat-terapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn Kandidaatintutkielma, 46 sivua, 4 liitettä (5 sivua) Ohjaajat: FT Mika Venojärvi; FM, KM, TtK Kristiina Laihonen; TtT Marja Randelin Lokakuu 2013 Avainsanat: aivohalvaus, fysioterapia, fyysinen toimintakyky, robotiikka Aivohalvaus on maailmanlaajuisesti yksi eniten pitkäaikaista vammaisuutta aiheuttavista sairauksista ja sen hoidosta koituu terveydenhuollolle mittavat kustannukset. Tavallisia aivohalvauksen seurauksia ovat toispuolihalvauksen aiheuttamat liikkumisvaikeudet, jotka vaikuttavat potilaan päivittäisistä toimista selviytymiseen. Aivohalvauspotilaiden fysioterapian keskeinen tavoite on kävelykyvyn palauttaminen. Harjoittelun avuksi on viime vuosikymmenten aikana kehitetty erilaisia robotiikkaan perustuvia kävelyharjoittelulaitteita. Lokomat-kävelyrobotti on yksi pitkälle kehittynyt kävelyä avustava robotti. Tässä katsauksessa selvitettiin, miten Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettu kävelyharjoittelu eli Lokomat-terapia vaikuttaa aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja miten sen vaikuttavuutta on tutkittu. Lisäksi selvitettiin, onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa ja kuinka pysyviä vaikutukset ovat. Tässä katsauksessa kävelykykyä osoittavina muuttujina tarkasteltiin kävelynopeutta, kestävyyskuntoa, toiminnallista kävelykykyä ja kävelyn vaiheiden muuttujia. Katsaukseen valikoitiin kahdeksan (8) aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa ja tavanomaista fysioterapiaa vertailevaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkittavat olivat vuotiaita miehiä ja naisia. Joukossa oli sekä subakuutin että kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaita, ja sekä oikean että vasemman puolen aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja. Tutkimusasetelmat ja otoskoot vaihtelivat tutkimuksittain. Kaikissa tutkimuksissa kyseessä oli tutkittavien ensimmäinen aivohalvaus ja tutkittavat olivat olleet kävelykykyisiä ennen aivohalvausta. Tutkimusten perusteella Lokomat-terapialla oli myönteinen vaikutus subakuutin vaiheen aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn kaikkiin tässä katsauksessa tarkasteltuihin muuttujiin. Lokomat-terapia vaikutti myönteisesti kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaiden kestävyyskuntoon ja toiminnalliseen kävelykykyyn. Kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaiden kävelynopeuden ja kävelyn vaiheiden muuttujien osalta tutkimusnäyttö oli ristiriitaista. Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn vaihtelivat tutkimuksittain. Vaikutukset säilyivät 3-6 kuukauden seuranta-aikojen jälkeen. Tutkimusnäyttö oli ristiriitaista, eikä sen perusteella voida sanoa, vaikuttaako Lokomatterapia vai tavanomainen fysioterapia enemmän aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn paranemiseen. Tarvitaan lisää riittävän suurilla otoksilla toteutettuja laadukkaita tutkimuksia, jotta voidaan määrittää optimaalinen Lokomat-terapian aloitusajankohta sekä terapiakertojen tiheys ja kesto.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIELMAPROSESSIN KULKU Tutkimusmenetelmä ja tutkielman taustaa Hypoteesi, tutkimuskysymykset ja tiedonhakuprosessi TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET AIVOHALVAUS Aivohalvauksen patofysiologia ja riskitekijät Aivohalvauksen oireet, hoito ja kuntoutus Liikunnan merkitys aivohalvauspotilaan kokonaisvaltaisessa toipumisessa ja liikkumiskyvyn paranemisessa AIVOHALVAUSPOTILAAN KÄVELYKYKY FYSIOTERAPIAN NÄKÖKULMASTA Aivohalvauspotilaille tyypillisiä kävelykyvyn ongelmia ja aivojen plastisiteettiin vaikuttaminen kävelyharjoittelun avulla Robotiikan käyttö aivohalvauspotilaiden kävelyharjoittelussa Lokomat-terapia aivohalvauspotilaiden kävelyharjoittelussa Lokomat-kävelyrobotin perustiedot Lokomat-kävelyrobotin kehitys TULOKSET Kävelykyvyn muutosten mittaamisessa käytetyt testit Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja vaikutusten pysyvyys Yhteenveto POHDINTA Tutkimustulosten arviointia Tutkielman luotettavuus ja eettisyys Aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevan tutkimuksen tarve LÄHTEET... 39

4 4 1 JOHDANTO Ensimmäiseen aivohalvaukseen sairastuu vuosittain maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa ihmistä ja vuonna 2004 maailmassa on ollut 30,7 miljoonaa aivohalvaukseen sairastunutta. Aivohalvaus on yksi eniten pitkäaikaista vammaisuutta aiheuttavista sairauksista. (World Health Organization 2008.) Suomessa ensimmäiseen aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin henkilöä, joista noin menehtyy (Tilastokeskus 2010; Aivoliitto ry 2012). Eloon jääneistä sairastuneista noin 40 % tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta (Roine ja Palomäki 2004) ja vain noin neljännes aivohalvauskuntoutujista saavuttaa halvausta edeltäneen toimintakyvyn tason (Mehrholz 2012). Aivohalvauksesta aiheutuu kolmanneksi suurimmat kustannukset yhteiskunnalle mielenterveyshäiriöiden ja dementian jälkeen (Tilastokeskus 2010). Aivohalvauksen hoidosta koituvat elinikäiset terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat Suomessa arviolta yli euroa potilasta kohden ja vuotuiset valtakunnalliset kustannukset nousevat noin 1,1 miljardiin euroon (Meretoja ym. 2010). Välillisiä kustannuksia aiheutuu lisäksi muun muassa työvuosien menetyksenä: suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Aivohalvauksen takia on myönnetty noin 850 työkyvyttömyyseläkettä ja menetetty työvuoden panosta vuosittain 2000-luvun alussa. (Fogelholm ym ) Aivohalvauksen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Aivohalvaustapausten kokonaismäärä Suomessa saattaa kaksinkertaistua tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntymisen myötä, vaikka sairastuvuus pysyisi nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa hoitokustannusten ja välillisten kustannusten huomattavaa nousua tulevaisuudessa. (Sivenius ym ) Itsenäisen liikkumiskyvyn menettäminen on yksi merkittävimpiä yksilölle aivohalvauksesta koituvia haittoja ja se vaikuttaa sairastuneen elämän normaaleihin rutiineihin. Kolmen kuukauden kuluttua aivohalvauksesta yli 20 % sairastuneista liikkuu pyörätuolilla ja 70 %:lla itsenäinen liikkuminen normaaleissa päivittäisissä tilanteissa ei ole turvallista huonon kävelykyvyn takia. Yli puolella on vaikeuksia selvitä itsenäisesti päivittäisistä toimista. (Mehrholz 2012.) Aivohalvauksen primaariehkäisyn lisäksi on tärkeää löytää entistä tehokkaampia keinoja kuntouttaa

5 5 aivohalvauspotilaita. Hyvän toimintakyvyn saavuttaminen edistää aivohalvauksesta toipumista, lisää itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toimista, parantaa sairastuneen elämänlaatua sekä ehkäisee aivohalvauksen uusiutumista (Lee ym. 2003; Wendel-Vos ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010). Maailmalla on kehitelty jo usean vuosikymmenen ajan erilaisia painokevennettyyn kävelyharjoitteluun ja robotiikkaan perustuvia laitteita neurologisia sairauksia sairastavien ja eri tavoin vammautuneiden henkilöiden kuntouttamiseksi. Esimerkiksi MS-tautia, Parkinsonintautia tai aivohalvausta sairastavien henkilöiden fysioterapiassa pääpaino on usein kävelykykyä parantavassa harjoittelussa. Robotiikan avulla on tarkoitus tehostaa kuntoutusprosessia ja keventää terapiahenkilöstön fyysistä kuormittuneisuutta. (Tefertiller ym ) Yksi pitkälle kehittynyt kävelyä avustava robotti on Sveitsissä kehitetty Lokomat-kävelyrobotti, joita on Suomessa käytössä kolmessa kuntoutuslaitoksessa: Hoito- ja kuntoutuslaitos Saarenvireessä, Torniossa; Kitinkannuksessa, Kannuksessa sekä Laitilan terveyskodissa, Laitilassa (Hocoma 2013; Hocoma ja Fysioline Oy 2013). Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, kuinka Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettu kävelyharjoittelu eli Lokomat-terapia vaikuttaa aivohalvauspotilaiden kävelykyyn, ja miten Lokomat-terapian vaikuttavuutta on tutkittu. Lisäksi selvitetään, onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa aiempien tutkimusten perusteella. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus kartoittaa aivohalvauspotilaiden fysioterapiassa käytettävään Lokomat-terapiaan liittyvää tutkimuksen tarvetta.

6 6 2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIELMAPROSESSIN KULKU 2.1 Tutkimusmenetelmä ja tutkielman taustaa Tieteellisen tutkimukseen kuuluu olennaisena osana sen julkisuus ja yhteydet muihin alan tutkimuksiin. Tutkijan täytyy tutustua muun tiedeyhteisön tekemään työhön ja näkemyksiin tutkittavasta aihepiiristä, jotta hän saa käsityksen kyseisen aihealueen historiasta ja nykytilasta. Teoreettisen viitekehyksen luominen oman aiheen ympärille on välttämätöntä kokonaiskuvan ymmärtämiseksi. Viittaamalla aihepiirin tutkimuksiin ja teorioihin ja niitä yhdistelemällä tutkija osoittaa perehtyneisyytensä tutkimuskenttään. Samalla hän tuo esiin aihepiiriä koskevan tutkimuksen aukot sekä oman tutkimuksen tarpeellisuuden. (Ridley 2012.) Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan sekä prosessia, jossa tehdään katsausta aihepiirin kirjallisuuteen, että tuotetta, eli valmista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on tavallisesti osa opinnäytetyötä tai muuta tutkimusta. Prosessina kirjallisuuskatsaus alkaa ensimmäisestä aihepiiriä koskevasta kirjallisuushausta tai tutkimuksesta, minkä tutkija ottaa tarkasteluunsa, ja päättyy vasta kun tutkimus on täysin valmis. Kirjallisuuskatsaus auttaa tutkimuskysymysten hahmottamisessa, teorioiden ymmärtämisessä ja oman näkökulman kehittymisessä. (Ridley 2012.) Kandidaatintutkielma sai alkunsa lokakuussa 2012 kun Laitilan Terveyskodista otettiin yhteyttä Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineeseen ja ehdotettiin tutkimusyhteistyötä Terveyskodin käytössä olevaan Lokomat-kävelyrobottiin liittyen. Tutkielman tekijä on työskennellyt fysioterapeuttina muun muassa neurologisten avokuntoutusasiakkaiden parissa, joten robotiikkaan perustuvan kuntoutuslaitteen tutkiminen tuntui kiinnostavalta aiheelta. Tutkimushanke lähti konkreettisesti käyntiin Kuopiossa kun ensimmäinen palaveri tutkielman tekijän, Laitilan Terveyskodin edustajien ja Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineen edustajien kanssa pidettiin Itä-Suomen yliopistolla. Palaverissa ideoitiin yhteistä tutkimushanketta ja sovittiin tutustumiskäynnistä Laitilan Terveyskotiin. Tämän jälkeen keskustelu jatkui sähköpostin välityksellä. Yhteisen mielenkiinnon sekä keskusteluissa

7 7 ilmenneen tutkimustarpeen vuoksi kandidaatintutkielmana tehtävä kirjallisuuskatsaus ja sitä seuraavat tutkimukset päätettiin kohdistaa aivohalvauspotilaiden Lokomatterapiaan. Tästä alkoi alustava aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevaan tutkimukseen tutustuminen. Kandidaatintutkielma on lähtökohta pitkän aikavälin tutkimushankkeelle, jossa katsausta seuraa pro gradu -tutkielmana tehtävä systemaattinen kirjallisuuskatsaus sekä väitöskirjan muut osajulkaisut. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen alkoi tutkimussuunnitelman laatimisella. Tutkimussuunnitelmaa varten etsittiin perustietoa aivohalvauksen esiintyvyydestä ja kansantaloudellisesta merkityksestä sekä Lokomat-kävelyrobotin ominaisuuksista. Lisäksi käytiin läpi joidenkin Lokomat-terapiaa koskevien tutkimusten tiivistelmiä, jotta saatiin esiymmärrys tutkittavasta aihepiiristä. Tutkimusongelmat alkoivat muotoutua tutkimussuunnitelmaa tehtäessä ja alustavassa aineistoon tutustumisessa. 2.2 Hypoteesi, tutkimuskysymykset ja tiedonhakuprosessi Tutkielmaprosessin alussa hypoteesina oli, että Lokomat-terapiaan perustuva fysioterapia on vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia vaikutuksia Lokomat-terapialla on aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn ja miten vaikutuksia on tutkittu? 2) Miten tavanomaisen aivohalvauspotilaiden fysioterapian ja Lokomatterapian vaikutukset aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn eroavat toisistaan ja kuinka pysyviä näiden menetelmien vaikutukset ovat? 3) Onko Lokomat-terapia vaikuttavampaa kuin tavanomainen fysioterapia aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn parantamisessa?

8 8 Varsinainen hakuprosessi alkoi kandidaatintutkielman ohjaajien ja Laitilan Terveyskodin edustajien hyväksyttyä tutkimussuunnitelman. Kirjallisuushauissa käytettiin PubMed-, Cochrane-, Ovid MEDLINE-, CINAHL, Google Scholar- ja Scopus -tietokantoja, jotka ovat luotettavia ja aihepiirin hyvin kattavia tieteellisiä viitetietokantoja. Taulukossa 1 on esitetty tutkimusartikkelien valinta- ja poissulkukriteerit. TAULUKKO 1. Tutkimusartikkelien valinta- ja poissulkukriteerit Valintakriteerit Koe- ja kontrolliryhmissä aivohalvauspotilaita Interventiossa tutkitaan Lokomat-terapian vaikutusta kävelykykyyn Vertailu tavanomaiseen fysioterapiaan Tutkittavilla ensimmäinen aivohalvaus Tutkittavat ennen aivohalvausta liikkumiskykyisiä Poissulkukriteerit Tapaustutkimus Terveet koe- tai kontrolliryhmän henkilöt Muu kuin englanninkielinen Tutkii yläraajan kuntoutusta Tutkii selkäydinvammaisia Koeryhmässä lapsia Eläinkokeet Ei saatavilla Itä-Suomen yliopiston kautta / vapaasti verkosta / maksuttomasti (esim. vastaavalta tutkijalta) Kirjallisuushaut aloitettiin hakulauseella Lokomat AND stroke, jota käytettiin Google Scholaria lukuun ottamatta kaikissa viitetietokannoissa ilman rajauksia. Google Scholarissa päädyttiin rajaamaan hakua runsaan hakutuloksen vuoksi. Hausta rajattiin pois patentit ja viittaukset, ja muut kuin englanninkieliset viitteet. Toisena hakulauseena käytettiin stroke AND robotic AND gait training -lausetta. Google Scholarissa hausta rajattiin pois runsaan hakutuloksen vuoksi patentit ja viittaukset, sekä sanat spinal cord injury. Haku rajattiin englanninkielisiin viitteisiin. Kirjallisuushakuja suoritettiin myös muilla hakusanojen stroke, Lokomat, robotic, gait training, rehabilitation ja physical therapy eri yhdistelmillä. PubMed- ja MEDLINE - hauissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan MeSH-termejä (Medical Subject Headings) ja muissa viitetietokannoissa käytettiin vapaasanahakuja. Ensimmäisten, Lokomat AND stroke- ja stroke AND robotic AND gait training -hakulauseilla tehtyjen, hakujen tulokset osoittautuivat tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta parhaiten kohdennetuiksi. Muissa hauissa toistuivat samat, tutkimuskysymysten kannalta relevantit, hakutulokset, ja runsaasti tutkimuskysymysten kannalta epäolennaisia viitteitä. Kahden ensin käytetyn

9 9 hakulauseen jälkeen tehtyjen kirjallisuushakujen hakutuloksia ei käyty läpi systemaattisesti eikä niitä taulukoitu. Kaikki kirjallisuushaut tehtiin Itä-Suomen yliopiston Nelli-portaalin kautta maalishuhtikuun 2013 aikana. Hakutuloksista poimittiin esivalinnassa otsikon ja tiivistelmän perusteella aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa koskevien tutkimusten lisäksi joitain aivohalvauspotilaiden fysioterapiassa käytettävää robotiikkaa yleisellä tasolla käsitteleviä tutkimuksia, koska haluttiin saada aihepiiristä mahdollisimman laaja käsitys. Valitut viitteet siirrettiin RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaan. Taulukossa 2 on esitetty tärkeimpien hakulauseiden osumat ja niistä lähempään tarkasteluun poimitut viitteet. Haut tehtiin taulukossa 2 esitetyssä järjestyksessä, eikä samaa viitettä poimittu useaan kertaan. TAULUKKO 2. Hakutulokset tärkeimmillä hakulauseilla ja niistä esivalinnassa poimitut viitteet Lokomat AND stroke stroke AND robotic AND gait training osumat poimitut osumat poimitut MEDLINE * CINAHL 8 * 31 1 Cochrane Library * PubMed Scopus * Google Scholar YHTEENSÄ * ei hakukriteereitä täyttäviä uusia viitteitä Kun kirjallisuushaut oli tehty kaikilla hakukoneilla ja määritellyillä hakulauseilla, poimitut viitteet järjesteltiin RefWorks-viitteidenhallintaohjelmassa kansioihin relevanssin mukaan. Tässä vaiheessa silmäiltiin läpi tutkimusartikkelien sisältöä kokonaiskuvan saamiseksi ja poistettiin tämän kirjallisuuskatsauksen hypoteesin ja tutkimuskysymysten kannalta epäolennaiseksi osoittautuneet viitteet. Kirjallisuuskatsaukseen poimittiin kahdeksan (8) aivohalvauspotilaiden Lokomatterapiaa käsittelevää vertailevaa tutkimusta, joiden tutkimusasetelmat on esitetty taulukossa 3. Tutkittavien perustiedot ja lähtötason toiminnallinen kävelykyky on esitetty taulukossa 4. Kaikissa tutkimuksissa kyseessä oli tutkittavien ensimmäinen aivohalvaus ja tutkittavat olivat olleet kävelykykyisiä ennen aivohalvausta.

10 10 TAULUKKO 3. Aivohalvauspotilaiden Lokomat-terapiaa ja tavanomaista fysioterapiaa (TFT) vertailevat tutkimukset (L = Lokomat-ryhmä; K = kontrolliryhmä). Tutkimus Chang ym (Etelä-Korea) Tutkimustyyppi Otoskoko (L/K) RCT 37 (20/17) Interventioiden kesto, kertojen kok.määrä, seuranta (FU) 2 vk krt # Terapian kerta-annos * ja kertojen tiheys min # 5 x vk 2 x pv Kävelykykyä mittaavat testit FAC VO₂max aerobisen kapasiteetin eli kestävyyskunnon mittarina Muut testit Hengitys- ja vk-elimistön kunto polkupyöräergometritestillä (VO₂max ja hengityskaasut, hengitystiheys, HRmax, BP, RPE, hengityksen min.tilavuus, hengitystehokkuus), FMA-L, MI-L Huomioita TFT:n perustana Bobath Hidler ym (USA) RCT 63 (33/30) 8-10 vk 24 krt FU 3 kk 45 min 3 x vk 5-m WT 6-min WT FAC Kadenssi Bergin tasapainotesti, NIHSS, MAS, RMI, FAI, SF-36 K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua Hornby ym (USA) RCT 48 (24/24) 4 vk 12 krt FU 6kk 30 min 3 x vk SSV ja FV 6-min WT mefap Yhden jalan tukivaihe, askelparin symmetria Bergin tasapainotesti, FAI, SF-36 MAS, CES-DS, manuaalinen lihastestaus K:n harjoittelu sisälsi painokevennettyä kävelyharjoittelua Ei botuliinitoksiinia <6 kk Husemann ym (Saksa) RCT 30 (15/15) 4 vk min 5 x vk + 30 TFT L+K 10-m WT, FAC, Kadenssi, heilahdusja tukivaiheen kesto, askelparin symmetia, yhden jalan tukivaiheet Kehonkoostumus (bioimpedanssi), MAS, MI-L, BI K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua

11 11 Kelley ym (USA) Mayr ym (Itävalta) RCT 20 (11/9) RCT crosso ver 16 (8/8) 8 vko 40 krt FU 3 kk 9 vk min 5 x vk 30 min 5 x vk 10-m WT 6-min WT 10-m WT 6-min WT EU Walking Scale FIM-L, FMA-L, BI, SIS RMA, MI, MRC, AS K:n harjoittelu sisälsi kävelymatolla harjoittelua Schwartz ym (Israel) RCT 67 (37/30) 6 vk krt 30 min 3 x vko + 30 min TFT 5 x vko L+K 10-m WT 2-min WT portaiden nousu FAC SAS NIHSS, FIM, TUG Westlake ja Patten 2009 (USA) RCT 16 (8/8) 4 vk 12 krt 30 min 3 x vko 4,3-m WT 6-min WT Askelpituuksien symmetria FM-L, SPPB, Bergin tasapainotesti, LLFDI K:lla myös painokevennettyä kävelymatolla harjoittelua * Varsinainen terapia-aika # Koeryhmä sai 40 minuuttia Lokomat-terapiaa kerran päivässä ja 60 minuuttia tavanomaista fysioterapiaa kerran päivässä, kontrolliryhmä yhteensä saman verran tavanomaista fysioterapiaa kahdesti päivässä Tutkimuksessa vuoroteltiin Lokomat-terapian ja tavanomaisen fysioterapian välillä kolmen viikon jaksoissa. AS = Ashworth Scale; BI = Barthel Index; BP = Blood pressure; CES-DS = Center for Epidemiological Studies-Depression Scale; FAC = Functional Ambulation Category; FAI = Frenchay Activities Index; FIM = Functional Independence Measure; FMA-L = Fugl-Meyer Assesment Scale Lower extremity; HRmax = maximal heart rate; LLFDI = Late Life Function and Disability Instrument; MAS = Modified Ashworth Scale; mefap = Modified Emory Functional Ambulation Profile; MI-L = Motricity Index Lower extrimity; MRC = Medical Research Council Scale; NIHSS = National Institutes of Health Stroke Scale; SF36 = Short Form Health Survey; RMA = Rivermead Motor Assesment Scale; RMI = Rivermead Mobility Index; RPE: Rating of Perceived Exertion; SAS = Stroke Activity Scale; SIS = Stroke Impact Scale; SPPB = Short Physical Performance Battery; TUG = Timed Up and Go; VO₂max = Maximal Oxygen Uptake; WT = Walk Test

12 12 TAULUKKO 4. Tutkittavien perustiedot ja lähtötason kävelykyky. Tutkimus Ikä (ka) L / K Sukupuoli M / N Hemipareesin puoli O / V Tukos/ vuoto Päiviä halvauksesta L /K Toiminnallinen kävelykyky tutkimuksen alussa * Chang ym. (2012) Hidler ym. (2009) Hornby ym. (2008) Husemann ym. (2007) Kelley ym. (2013) Mayr ym. (2007) Schwartz ym. (2009) Westlake ja Patten (2009) 55,5 / 59,7 23 / / / 14 16,1 / 18,2 FAC ~ ,5 / 54,6 39 / / / ,9 / 138,8 FAC ~ / / 18 32/ / / 2197 > 10 m. (0,8 m/s) itsenäisesti 60 / / 9 23 / 7 22 / 8 79 / 89 FAC ~ 0 66,9/ 64,3 13 / 7 8 / / 526 3,5 m yhden avustamana 63,4 6 / 10 8 / 8 13 / 3 85 Ei itsenäistä kävelykykyä 62 / / / / 18 21,6 / 20 FAC ~ 0 58,6 / 55,1 13 / 3 7 / 9 8 / / 1100 Kotonaliikkumiskyky rajoittamaton (> 0,3 m/s) * FAC-kävelyluokituksen viitearvotaulukko on esitetty liitteessä 1. ka = keskiarvo; L = Lokomat-ryhmä; K = kontrolliryhmä; - = ei raportoitu.

13 13 3 TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET Lokomat-terapialla tarkoitetaan tässä katsauksessa Lokomat-kävelyrobotin avulla toteutettavaa kävelyharjoittelua. Lokomat-terapia on laitteen käyttöön koulutetun fysioterapeutin ohjaamaa ja valvomaa terapiaa. Tavanomaisella fysioterapialla viitataan kaikkeen sellaiseen aivohalvauspotilaiden fysioterapiaan, jossa ei käytetä apuna robotiikkaan perustuvaa kävelyharjoittelua. Tavanomaisessa fysioterapiassa kävelyharjoittelu tapahtuu joko yhden tai useamman terapeutin manuaalisesti avustamana, mutta se voi sisältää myös kävelymatolla harjoittelua painokevennettynä tai ilman painokevennystä. Tavanomaisessa fysioterapiassa voidaan käyttää kävelyharjoittelun lisäksi muita fysioterapiamenetelmiä, kuten lihaskuntoharjoittelua, mobilisointia, aktiivista ja passiivista venyttelyä sekä liikkuvuusharjoittelua (ks. esim. Luft ym. 2011). Toimintakyky voidaan määritellä todettujen toiminnan vajauksien kautta tai voimavaralähtöisesti, eli jäljellä olevien voimavarojen tasona. Toimintakyvyn ulottuvuuksia ovat fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Laajasti ilmaistuna toimintakyky tarkoittaa, että henkilö suoriutuu itselleen merkittävistä ja välttämättömistä päivittäisistä toimista eli ADL-toiminnoista omassa elinympäristössään sekä työssä että vapaa-ajalla. (Laine 2013.) Toimintakyvyn kokemiseen vaikuttavat henkilön fyysisen terveyden lisäksi hänen odotuksensa ja arvomaailmansa sekä suhtautuminen toiminnan rajoitteisiin eli koettu terveys (Lehto 2004). ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus. Luokituksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen, yhteinen kieli, joka kuvaa toimintakyvyn, vammaisuuden ja terveyden ulottuvuuksia. ICF-luokitus toimii viitekehyksenä, jonka perusteella toimintakyvyn eri osa-alueiden testejä kehitetään ja arvioidaan. (ICF Research Branch 2013.) Suomessa kansallinen asiantuntijaverkosto tekee toimintakyvyn testeistä soveltuvuusarvioita ja silloittaa ne ICF-luokitukseen (TOIMIA 2013). Taulukossa 5 on esitetty ICFluokituksen kaksi pääluokkaa ja niiden alaluokat.

14 14 TAULUKKO 5. Toimintakyvyn, toiminnanrajoitteiden ja terveyden ICF-luokitus (mukaillen lähteestä Laine 2013) Osa I: Toimintakyky ja toimintarajoitteet a) ruumiin/kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet - elinjärjestelmien fysiologiset ja psykologiset toiminnot, kuten aistitoiminnot ja tuki- ja liikuntaelintoiminnot - rakenteet, kuten ruumiin anatomiset osat ja niihin liittyvät rakenteet b) suoritukset ja osallistuminen - tehtävät ja toiminnot, kuten liikkuminen ja ADL-toiminnot - osallistuminen elämän eri tilanteisiin, kuten ystävien tapaaminen ja yhdistystoiminta Osa II: Kontekstuaaliset eli ihmisen elämänpiiriin kuuluvat tilannetekijät c) ympäristötekijät d) yksilötekijät - fyysinen ja sosiaalinen ympäristö - asenneympäristö - tekijät, jotka eivät kuulu lääketieteelliseen tai toiminnalliseen terveydentilaan, esim. sukupuoli ja ikä Kävelykyky on fyysisen toimintakyvyn osa-alue, jonka edellytyksenä on riittävä koordinaatio, liikkuvuus, tasapaino, lihasvoima ja kestävyys (Richards ym. 2009) sekä useiden motoristen ja kognitiivisten toimintojen samanaikainen hallinta (Husemann. ym. 2007). Tässä tutkielmassa kävelykyvyn paranemista osoittavina muuttujina tarkastellaan aivohalvauspotilaan kävelynopeutta, toiminnallista kävelykykyä, kestävyyskuntoa ja kävelyn vaiheiden muuttujia. Kävelynopeus vaikuttaa aivohalvauspotilaan osallistumismahdollisuuksiin ja toimimiseen yhteiskunnassa, ja sitä voidaan pitää toimintakyvyn muutosten osoittajana. Kävelynopeus ei välttämättä osoita parhaiten aivohalvauspotilaan toipumista etenkään hitaimmin liikkuvilla potilailla, vaan herkempiä testejä ovat yleensä erilaiset toiminnallista kävelykykyä mittaavat testit, jotka sisältyvät usein ADL-toimintoja mittaaviin testeihin. (Richards ym ) Tässä katsauksessa toiminnallinen kävelykyky tarkoittaa yksilön kykyä kävellä turvallisesti ja itsenäisesti, tarvittaessa apuvälineen kanssa, siten, että hän selviytyy päivittäisistä toimistaan. Kävelynopeus, kestävyyskunto ja monet muut muuttujat vaikuttavat toiminnalliseen kävelykykyyn, mutta tässä katsauksessa toiminnallisen kävelykyvyn analysointi perustuu erillisiin toiminnallisen kävelykyvyn testeihin. Katsauksessa ei huomioida tuloksia sellaisista ADL-toimintoja mittaavista testeistä, joiden toiminnallista kävelykykyä mittaavien osioiden pisteitä ei ole eritelty tutkimusraporteissa.

15 15 Kestävyyskunto on tärkeä terveyteen liittyvän fyysisen kunnon mittari. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kapasiteettia sekä lihasten kykyä käyttää happea. Kestävyyskunnon osoittajana käytetään usein maksimaalista hapenottokykyä (VO₂max), jota voidaan mitata suorilla ja epäsuorilla testeillä. Lisäksi aivohalvauspotilaiden kestävyyskuntoa voidaan mitata ja arvioida epäsuorasti esimerkiksi erilaisilla kävelytesteillä, joissa mitataan maksimaalisen hapenottokyvyn sijaan tietyssä ajassa käveltyä matkaa (Gordon ym. 2004). Kävelyn vaiheiden muuttujilla tarkoitetaan muun muassa kävelyn eri vaiheiden kestoa, askeltiheyttä eli kadenssia sekä askelpituutta (Mehrholtz 2012). Kävelyn vaiheiden muuttujien mittaaminen esimerkiksi kävelynopeutta mittaavien testien yhteydessä antaa lisää tietoa siitä, millä tavalla aivohalvauspotilaan kävely poikkeaa normaalista kävelymallista (TOIMIA 2013).

16 16 4 AIVOHALVAUS 4.1 Aivohalvauksen patofysiologia ja riskitekijät Aivohalvaus on kliininen yleisnimitys tilanteelle, jossa aivokudosta tuhoutuu äkillisesti verenkierron häiriöiden vuoksi. Häiriö voi johtua joko aivoinfarktista, aivoverenvuodosta tai lukinkalvon alaisesta verenvuodosta. Aivoinfarktissa aivokudos menee kuolioon valtimon tukoksesta johtuvan vaillinaisen verenkierron tai verenkierron täydellisen puuttumisen takia. Aivoverenvuodossa ja lukinkalvon alaisessa verenvuodossa valtimo on repeytynyt ja verta vuotaa ympäröiviin kudoksiin. Tämä aiheuttaa niin ikään hapenpuutetta kyseisen valtimon alueelle. Lisäksi vuotava veri aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja siten vaikuttaa myös alueen hermokudoksen toimintaan. Aivohalvauksen yleisin syy, noin 80 % tapauksista, on aivoinfarkti. (Mehrholtz 2012.) Suurin osa aivohalvauksen riskitekijöistä on elintapatekijöitä tai elintapatekijöistä johtuvia sairauksia. Kohonnut verenpaine on tärkein yksittäinen aivohalvauksen riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintavoilla. Siihen vaikuttavat monet elintavat, kuten tupakointi, runsas alkoholin käyttö, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta ja henkinen kuormitus. (Asplund ym. 2009; O Donnell ym. 2010; Mehrholz 2012.) Fyysinen inaktiivisuus ja huono fyysinen kunto ovat yhteydessä suurentuneeseen aivohalvausriskiin (Kohl 2001; Lee ym. 2003). D-vitamiinin puutteellisen saannin on todettu olevan yhteydessä vanhusten kohonneeseen aivohalvausriskiin (Hsia ym. 2007; Wang ym. 2008). Tyypin 2 diabetes, dyslipidemiat, eteisvärinä ja monet muut sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät aivohalvauksen riskiä (Gordon ym. 2004; Asplund ym. 2009; Mehrholtz 2012). Naisilla hormonikorvaushoito ja ehkäisypillereiden käyttö lisäävät aivohalvausriskiä (Gillium ym. 2000; Farquhar ym. 2009). Muita aivohalvauksen riskitekijöitä ovat anabolisten steroidien väärinkäyttö (Santamarina ym. 2008), akuutit ja krooniset tulehdukset, kuorsaus ja uniapnea (McColl ym. 2009; Dyken ja Im 2009). Lisäksi matala koulutustaso ja huono sosioekonominen asema ovat yhteydessä lisääntyneeseen aivohalvauksen riskiin (Sivenius ym. 2002). Tärkeimpiä aivohalvauksen riskitekijöitä,

17 17 joihin ei voida vaikuttaa, ovat ikä ja sukupuoli. Aivohalvausten esiintyvyys lisääntyy merkittävästi iän myötä, ja ikä on aivohalvauksen suurin yksittäinen riskitekijä. Alle 75- vuotiailla miehillä aivohalvaus on kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla, mutta yli 75- vuotiailla tätä sukupuolten välistä eroa ei enää ole nähtävissä. (Pajunen ym ) Perinnöllisyyden vaikutuksesta aivohalvausriskiin on ristiriitaista näyttöä, mutta kaksostutkimusten perusteella perinnöllisyys on yksi aivoinfarktin riskitekijä (Flossmann ym. 2004). Lisäksi tummaihoisilla on valkoihoisia suurempi aivohalvauksen riski (Cushman ym. 2008). 4.2 Aivohalvauksen oireet, hoito ja kuntoutus Aivohalvaus syntyy yleensä nopeasti ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Halvauksen aiheuttamat oireet riippuvat vuoto- tai tukoskohdasta, ja voivat siten olla hyvin erilaisia. Tyypillistä on toispuolinen raajojen toimintahäiriö ja puutuminen, toispuoliset tuntohäiriöt ja ongelmat puheen tuottamisessa sekä ymmärtämisessä. Myös kasvohalvaus, nielemisvaikeudet, näköhäiriöt, sekavuus ja huimaus ovat melko yleisiä aivohalvauksen oireita. Aivoverenvuoto kehittyy usein infarktia hitaammin ja siinä voi esiintyä voimakasta päänsärkyä etenkin alkuvaiheessa. (McElveen ja Macko 2009.) Epäiltäessä aivohalvausta tulee soittaa hätänumeroon ja hakeutua välittömästi hoitoon, sillä ensimmäiset tunnit ovat selviytymisen ja toipumisen kannalta erittäin merkittäviä. Aivoinfarktissa liuotushoito täytyy aloittaa 4,5 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Myös muut elintoimintoja vakauttavat ja tukoksia, tulehduksia sekä muita komplikaatioita estävät toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Potilas ei pysty itse vaikuttamaan aivohalvauksen oireisiin ja niiden etenemiseen. (McElveen ja Macko 2009; Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 2011; Mehrholz 2012.) Aivohalvauksen varhaisvaiheella tarkoitetaan akuuttia vaihetta ja subakuuttia vaihetta. Akuuttivaiheen katsotaan kestävän niin kauan kunnes potilaan tila on vakiintunut. Sen jälkeen puhutaan subakuutista vaiheesta, jonka aikana tapahtuu nopeinta kuntoutumista. Subakuutti vaihe kestää yleensä kolmesta kuuteen kuukautta. Suomalaisessa hoitomallissa aivohalvauksen hoito ja varhaisvaiheen intensiivinen kuntoutus aloitetaan

18 18 yliopistollisen keskussairaalan aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneessa yksikössä (AVH-yksikössä), jossa toimii moniammatillinen hoitotiimi. AVH-yksikössä potilaasta tehdään kuntoutusarvio, jonka mukaan varhaiskuntoutus toteutetaan. Kuntoutuksen tarve ja yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka suositellaan laadittavaksi yhdessä moniammatillisen tiimin, potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Käypä hoito -suositusten mukaan kuntoutusta tarvitsevien tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä. (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 2011.) Tärkeä varhaisvaiheen hoito on asentohoito, jolla pyritään aktivoimaan asentotuntoa ja ehkäisemään vartalon ja raajojen toimintahäiriöitä sekä nivelten virheasentoja. Asentohoidon lisäksi varhainen mobilisaation aloittaminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä painehaavojen ja embolioiden syntymistä. Aktiivinen kuntoutus ja kognitiivinen terapia aloitetaan heti, kun potilaan tila on riittävän vakaa. Aktiivinen kuntoutus tarkoittaa potilasta osallistavaa kuntoutusta, jossa harjoitellaan ADLtoimintoja terapeutin avustuksella. Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida potilaan toimintakyky kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon lisäksi läheiset, joilla on keskeinen rooli kuntoutusprosessissa. (Kleim ja Jones 2008; McElveen ja Macko 2009.) Intensiivistä kuntoutusta jatketaan niin kauan kuin merkittävää toipumista on nähtävissä. Tämän jälkeen kuntoutusta jatketaan tavoitteiden mukaisesti ylläpitävänä tarvittavan ajan. AVH-yksiköstä potilas siirtyy tarpeen mukaan laitoshoitoon tai kotiin, ja kuntoutus jatkuu avo- ja laitoskuntoutuksena henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. (Gordon ym ) Merkittävin toimintakyvyn paraneminen on nähtävissä yleensä alle puolessa vuodessa, mutta aivohalvauspotilaan toimintakyky voi parantua vielä kroonisessa vaiheessa. Kuntoutuksen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. (Mehrholz 2012; Pennycott ym ) 4.3 Liikunnan merkitys aivohalvauspotilaan kokonaisvaltaisessa toipumisessa ja liikkumiskyvyn paranemisessa Aivohalvauspotilaiden liikkumiskyvyn paranemisen kannalta on tärkeää, että fysioterapia aloitetaan varhain ja että se on progressiivisesta (Richards ym. 2009). Liikunnallinen kuntoutus tulisi aloittaa viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta ja

19 19 sitä tulisi jatkaa niin kauan kuin toipumista on havaittavissa (Gordon ym. 2004). Aivohalvauspotilailla on usein sydänsairauksia, joten sydänterveyden arviointi ennen fyysisesti kuormittavan fysioterapian aloittamista on tarpeen (Gordon ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010). Kestävyysliikuntaan perustuvalla fysioterapialla voidaan parantaa potilaan edellytyksiä toipua aivohalvauksesta. Kävelyharjoittelu hidastaa aivoverenkiertohäiriöiden pahenemista, ehkäisee uusia aivoverenkiertohäiriöitä ja lisää fyysistä suorituskykyä (Gordon ym. 2004; Vuori ja Strandberg 2010.) Kestävyysliikunnalla on todettu olevan myönteinen vaikutus aivohalvauspotilaiden kävelykyvyn ja kävelynopeuden lisääntymiseen, ja se on usein fysioterapian perusta (Pennycott ym. 2012). Lisäksi lihasvoimaharjoittelulla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia aivohalvauspotilaiden kävelykykyyn. Hemipareettisen jalan ojennusvoiman sekä lonkan ja nilkan koukistajien voiman lisääntyminen parantaa aivohalvauspotilaiden kävelykykyä. (Gordon ym ) Hemipareettisen jalan vahvistamisella on todettu olevan vaikutusta kävelynopeuden ja kestävyyden lisääntymiseen (Pennycott ym. 2012). Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi aivohalvauspotilaille suositellaan liikkuvuus-, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia (Gordon ym. 2004). Monipuolinen liikunta voi parantaa potilaan psyykkistä kuntoa, mikä on merkittävä tekijä masennuksen ehkäisyssä. Masennus on yleistä aivohalvauspotilailla: sitä ilmenee noin %:lla sairastuneista. Liikunnan avulla voidaan parantaa potilaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja elämänlaatua. (Vuori ja Strandberg 2010.) Aivohalvauspotilaiden liikuntaharjoitteluun liittyy samanlaisia riskejä kuin terveiden henkilöiden harjoitteluun. Riskejä ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvammat sekä äärimmäisessä tapauksessa sydänpysähdys. Aivohalvauspotilaan liikunnan vasta-aiheita ovat epästabiilit tai kontrolloimattomat sydän- ja verisuonisairaudet, kuten kontrolloimaton hypertensio. (Gordon ym ) American Heart Association (AHA) on laatinut vahvaan tieteellisen näyttöön perustuvat aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset. Suosituksia tulee soveltaa potilaskohtaisesti ja potilaan terveydentila tulee arvioida huolellisesti ennen liikuntaohjelman aloittamista. Etenkin ensimmäisten kuntoutusviikkojen aikana harjoittelukertojen kestoa voi joutua

20 20 lyhentämään tai harjoitusta tauottamaan. (Gordon ym ) Taulukossa 6 on esitetty AHA:n asiantuntijaryhmän laatimat aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset. TAULUKKO 6. Aivohalvauspotilaiden liikuntasuositukset (Gordon ym. 2004) Harjoituksen tyyppi Päätavoitteet Intensiteetti/harjoitustiheys/ harjoituksen kesto Kestävyysliikunta Suurten lihasryhmien harjoittelua (esim. kävely, kuntopyöräily, yhdistetty käsi-jalkaergometri) Lihasvoimaharjoittelu Kiertoharjoittelu suurille lihasryhmille (laitteissa, vapailla painoilla, dynaaminen tai isometrinen) Liikkuvuusharjoittelu Venyttely Neuromuskulaarinen harjoittelu Koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia Lisätä itsenäistä suoriutumista ADL-toiminnoista, Lisätä kävelynopeutta ja kävelyn tehokkuutta. Parantaa harjoituksensietokykyä. Vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisätä itsenäistä suoriutumista ADL-toiminnoista Lisätä liikkuvuutta halvaantuneissa raajoissa Ehkäistä nivelten jäykistymistä % VO₂max; % sykereservistä; 50 80% HRmax; RPE min / kerta (tai 10 min jaksoissa) 3-7 pv/vko 1-3 sarjaa, toistoa, 8-10 harjoitusta 2-3 pv/vko sekuntia/venytys 2-3 pv/vko Parantaa turvallisuutta ADLtoimintojen aikana 2-3 pv/vko VO₂max = maksimaalinen hapenottokyky; HRmax = maksimisyke; RPE = koettu kuormittuneisuus (Borgin asteikko)

LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus

LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus LOKOMAT-TERAPIAN VAIKUTUKSET AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KÄVELYKYKYYN Kirjallisuuskatsaus Leena Korhonen Kandidaatintutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Lokakuu 2013 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lappset SENIORIPUISTO

Lappset SENIORIPUISTO Lappset SENIORIPUISTO Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta. -Lauri Tahko Pihkala,

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Lokomat Pro Tehokkaampaa liiketerapiaa Augmented Feedbackilla

Lokomat Pro Tehokkaampaa liiketerapiaa Augmented Feedbackilla Lokomat Pro Tehokkaampaa liiketerapiaa Augmented Feedbackilla We move you Lokomat Monet pienet askeleet voivat tuottaa suuria parannuksia Keskushermoston mukautuvuuteen perustuva käsite tehtäväspesifinen

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

27.5.2014 Maarit Kalmakoski

27.5.2014 Maarit Kalmakoski Toimintakyvyn arviointi ja työvälineet 27.5.2014 Maarit Kalmakoski Mitä on toimintakyky? Mahdollista tarkastella monella eri tasolla ja eri näkökulmista Elinjärjestelmien, elinten ja solutason toimintakyvystä

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) JA LIIKUNTA

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) JA LIIKUNTA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) JA LIIKUNTA AVH voi jättää monenlaisia fyysisiä oireita, jotka vaikeuttavat omaehtoista liikkumista ja toimintakykyä. Sairastumisen myötä yleiskunto on saatava kohenemaan, jotta

Lisätiedot

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) 1) TUT_PVM LITE_TESTIPVM 2) Testipvm LITE_SEULA1 3) SEULA1 Tutkimuksen pvm, tarkista oikeaksi, jos ei tämä päivä / / Testauksen pvm / / Onko Teillä jokin sydän-, verenkierto-

Lisätiedot