Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan"

Transkriptio

1 2008 Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan Porin koulutoimen tietostrategia: Jani Setälä, Sirkka Salonen-Nummi, Timo Peltomäki, Jarkko Kivelä, Tero Grönmark, Merja-Riitta Liljeroos, Pentti Mikkelsson, Harri Kivinen Porin aikuislukion tietostrategia: Petteri Forselius, Pauli Mäki toukokuussa 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Kuntatason tietostrategia suunnannäyttäjänä... 3 Työryhmän perustaminen... 3 Tilanne Porin kouluissa... 3 Mitä tietostrategialla haetaan?... 4 Koulutoimen informaatioteknologian visio... 4 Tehtäväjako... 4 Visiosta täsmennettyihin tavoitteisiin... 4 Koulutoimen informaatioteknologian tavoitteet... 4 Informaatioteknologian hyödyntämisen nykytila, kulttuurit... 6 Toimintaa edistävät kulttuuripiirteet... 6 Toimintaa estävät kulttuuripiirteet... 6 Nykyiset toimintakulttuurit tavoitealueittain tarkasteltuna:... 7 Hallinnon alue... 7 Opetuksen alue... 8 Strategiamäärittelyä... 9 Määrittelyä:... 9 Hallinnon ja opetuskäytön tehtäväjako toimenpiteiden toteuttamisessa... 9 Porin koulutoimen tietostrategian osa-alueet... 9 Hallinto... 9 Opetus... 9 Strategiat Hallinto Sähköisen hallinnon strategia Koulutuksen strategia Päivitysstrategia Ulkoisen tuen strategia

3 Opetus Laitteistostrategia Ohjelmistostrategia Tietoliikennestrategia Oppimisstrategia Täydennyskoulutuksen strategia Päivitysstrategia Tekninen ja pedagoginen tuki Liite PORIN AIKUISLUKION TIETOSTRATEGIA pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan. Porin aikuislukion opetussuunnitelma on tehty aikuislukioiden valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuen niin, että jokaisen asian yhteydessä on selvästi esitetty koulukohtainen toiminta / sovellus. Porin koulutoimen opetussuunnitelmasta on liitetty tiettyjä osioita sellaisenaan joko erilliseksi liitteeksi tai ne on huomioitu koulukohtaisessa sovelluksessa. Tietostrategia on tällainen yhtenäinen kiinteä osa kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa. Porin aikuislukiossa on säilytetty edellä kuvattu rakenne myöskin tätä strategiaa tehtäessä. Omaleimaiset koulukohtaisesti asiat ja sovellukset, jotka vaativat erillistä huomiota, on selvästi osoitettu koulutoimen tietostrategian sisällä. 2

4 JOHDANTO Opetushallituksen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille lähettämän suosituksen mukaisesti kaikkien koulujen ja oppilaitoksien tulee laatia omat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat vuoteen 2002 mennessä sekä kiinnittää huomiota Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia asiakirjassa asetettuihin tavoitteisiin. Kirjeessä todetaan edelleen, että vuodesta 2003 alkaen edellytyksenä tukiohjelmiin pääsemiselle on, että oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä on tietostrategia. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään oppilaitosten toimintaa tukevaa opetusalan tietostrategiaa, jossa kiinnitetään huomiota mm. opettajien koulutukseen oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan käytössä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajantasalla pitoon KUNTATASON TIETOSTRATEGIA SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Porin koulutoimessa on nähty tarpeelliseksi laatia koulujen tietostrategioiden tueksi kuntatasoinen strategia. Näin koulun on helpompi hahmottaa omia tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Tässä kuntatason tietostrategiassa pyritään ottamaan huomioon myös koulutoimen hallinnon lähiaikojen tarpeet ja toimintamallit. TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Alkuperäinen tietostrategia luotiin vuosille Silloin työryhmässä olivat: rehtori Pirkko Karttunen, lehtori Eva Korhonen, luokanopettaja Pirjo Peltonen, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, rehtori Arto Suni, rehtori Veikko Vuohijoki, rehtori Tero Grönmark, opetusteknologiakeskuksen johtaja Tapio Nummi (puh.joht.), erityisopettaja Harri Hermo (siht.) Porin koulutuslautakunta nimesi uuden työryhmän tietostrategian uudistamiseksi ryhmään kuuluvat: rehtori Sirkka Salonen-Nummi, rehtori Tero Grönmark, rehtori Jarkko Kivelä, rehtori Timo Peltomäki, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, lehtori Pentti Mikkelsson, luokanopettaja Harri Kivinen ja ATK-suunnittelija Jani Setälä (puh.joht.) TILANNE PORIN KOULUISSA Kaikilla kouluilla on vuonna 2002 tehty koulukohtainen tietostrategia. Osa kouluista on päivittänyt omaa strategiaansa vuosittain mutta suurella osalla muutoksia ei ole tehty. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on uusia tietostrategia käytössä lukuvuoden alussa. Koulukohtaisissa tietostrategioissa tulee ottaa huomioon kuntakohtaisessa strategiassa tehdyt määritykset ja oppimistavoitteet eri luokka-asteille. 3

5 MITÄ TIETOSTRATEGIALLA HAETAAN? Kuntakohtaisella tietostrategialla pyritään takaamaan kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet oppia riittävät TVTtaidot riippumatta oppilaan koulusta. Tavoitteena on, että jokaisella peruskoulun päättävällä oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot, joilla hän selviytyy jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Tietostrategiassa kuvataan myös niitä keinoja, joiden avulla opettajien TVT-taitoja kehitetään vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tavoitteena on tarjota koulutuksia niin pedagogisen kuin teknisenkin osaamisen kasvattamiseen. Sähköinen hallinnointi on myös tärkeä osa tietostrategiaa, johon on kirjattu niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään pääsemään täysin sähköiseen hallinnointiin. KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN VISIO Informaatioteknologiaa hyödynnetään Porin koulutoimessa osana opetussuunnitelmaa ja oppimistapahtumaa sekä hallinnossa. TEHTÄVÄJAKO Visiosta on johdettavissa koulutoimen informaatiotekniikan hyödyntämisessä seuraava tehtäväjako: Koulutusvirasto vastaa hallinnon ja kouluhuollon tietoteknisestä valmiudesta. Opetusteknologiakeskus vastaa koulun tarvitsemasta koulutuksesta ja tuesta informaatioteknologian osalta, koordinoi laite- ja ohjelmistohankintoja, valmistelee tukihakemuksia ja järjestää opettajien täydennyskoulutusta. Koulut vastaavat oppilaidensa TVT-taidoista ja tiedoista sekä omien tietostrategioidensa ja opetussuunnitelmiensa kehittämisestä VISIOSTA TÄSMENNETTYIHIN TAVOITTEISIIN Seuraavassa taulukossa esitetyt tavoitteet johdettiin visiosta sekä hallinto- että opetuskäytön osalta, kummastakin erikseen. Siinä hahmotettiin ne täsmälliset tavoitetilat, jotka pyritään saavuttamaan Porin koulutoimessa vuoteen 2012 mennessä. Täsmennetyt tavoitteet ovat keskeinen ja välttämätön perusta jatkossa seuraavalle strategiatyölle. Niiden tulee antaa suuntaa ja ohjata tietotekniikan strategioiden luomisessa porilaisissa peruskouluissa ja lukioissa. KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TAVOITTEET Osa-alueet Hallinto Opetus Rakenteelliset tavoitteet Laitteisto Ohjelmisto Tietoturva Hallinnon käytössä olevat tietokoneet, ohjelmistot ja tarvittavat lisälaitteet ovat koulutoimen omistuksessa. Tietoturvasta huolehditaan riittävällä tasolla Koulut varustetaan OPM:n tavoitteiden mukaisella laitteistolla ja verkkoyhteyksillä. Oppilaiden ja opettajien käytössä on ajanmukaiset ohjelmistot verk- 4

6 Osaamisen tavoitteet Henkilöstö Oppilaat Hallinto toteutetaan kokonaan sähköisesti ja henkilöstön osaaminen on nostettu tasolle, joka mahdollistaa sähköisen hallinnon toteuttamisen. ko-opiskeluun ja muuhun median käyttöön. TVT-koulutuksella varmistetaan opettajille sellaiset taidot, että he voivat tukea ja opettaa oppilasta hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisessaan. Toiminnan varmistaminen Päivitys Tietotekniikan tuki Koulutus Ohjelmisto- ja laitetuki Tukihenkilöt Laitteistot ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Koulutoimi vastaa yhdessä opetusteknologiakeskuksen avulla ohjelmisto ja laitteistotuesta. Koulutoimi vastaa henkilöstön koulutuksen järjestämisestä. Kaikille peruskoulun päättäville oppilaille taataan mahdollisuus oppia riittävät TVT-taidot, joilla he selviytyvät jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Lukiossa oppilaiden TVT-taitoja syvennetään ja tarjotaan mahdollisuus oppia uusia asioita tietotekniikasta. Laitteisto ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Opetusteknologiakeskus tarjoaa opettajille suunnattua TVTkoulutusta ja tukee opettajia tietotekniikan käytössä. Keskus tukee kouluja laitteistojen asennuksessa, ylläpidossa ja verkotuksessa sekä koordinoi laitehankintoja. Cedunet tarjoaa kouluille verkkoyhteydet ja pääsyn Internettiin. Oppilaille ja opettajille on tarjolla sähköposti ja muita web-palveluja. 5

7 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISEN NYKYTILA, KULTTUURIT TOIMINTAA EDISTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tietotekniikkaa hyödynnetään kaikilla kouluasteilla entistä enemmän. Laaja täsmäkoulutusjärjestelmä ulottuu kaikkiin porilaisiin kouluihin. Kaikki peruskoulun opettajat ovat esimerkiksi saaneet Opit-peruskoulutuksen. Kaikilla peruskoulun oppilailla ja opettajilla käytössä oleva Opit-oppimisympäristö on vähentänyt kynnystä ottaa tietotekniikan osaksi opetusta. Henkilöstön tietoyhteiskuntataitojen kartuttaminen puolestaan lisää informaatiotekniikan opetuskäyttöä. Koulujen laitekanta on toimivaa mutta suurelta osin nopeasti vanhenevaa. Kouluissa on kattava lähiverkko ja toimivat Internet-yhteydet, joka edesauttaa tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Tietotekniset laitehankinnat ovat Porissa olleet keskitettyjä opetusteknologiakeskukseen. Siitä johtuen koulutoimen opetuskäyttöön tarkoitettu laitteisto ja ohjelmisto ovat melko yhdenmukaista. Opetusteknologiakeskuksen huolto on vastannut koulujen sisäverkotuksesta, tietoteknisten laitteiden asennuksesta, ylläpidosta ja huollosta alusta alkaen. Tämän ansiosta keskus tuntee koulusektorin hyvin. Satakunnan koulujen tietoverkon Cedunetin verkkoympäristö ja sen tarjoamat Internet-yhteydet pystyvät palvelemaan nykyisellään riittävän tehokkaasti porilaisten koulujen opetuksen tarpeita. Hallintoverkko on erotettu fyysisesti oppilasverkosta. Tämä mahdollistaa tietoturvallisen tavan kehittää hallintoa täysin sähköiseen suuntaan. Kursseja järjestetään myös verkko- ja etäopetuksena, mikä mahdollistaa materiaalin jaon, keskustelun, erilaisten tehtävien suorittamisen, oppimisen ajasta ja paikasta riippumattomana. Virpoa käytetään tiedonjakelukanavana, jossa opettajat toimivat tietokoneiden ja verkkoyhteyden välityksellä. Wilmaa käytetään arvioinnin apuvälineenä tietokoneiden ja verkkoyhteyden välityksellä. TOIMINTAA ESTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tällä hetkellä perinteisiä tiedonvälityskanavia käytetään tiedon perillemenon varmistamiseksi sähköisen viestinnän rinnalla. Viestinnässä on päällekkäisyyttä ja tiedon kulussa epätäsmällisyyttä. Nykyinen tukihenkilöstöresurssi on hallinto- ja opetuskäyttöä ajatellen riittämätön. Kaikki opettajat eivät koe tarpeelliseksi käyttää tietotekniikkaa opetuksen tukena. Tästä seuraa, että kaikki oppilaat eivät pääse opettelemaan tietoyhteiskuntataitoja, vaikka niin haluaisivatkin. 6

8 Nykyiset käyttöliittymät koetaan kömpelöiksi ja laitteen valmistelu opetustuokiota varten nähdään vaikeaksi, liikaa aikaa vieväksi ja ennen muuta kokonaisuudessaan eri syistä epäluotettavaksi. Nopeasti vanheneva laitekanta aiheuttaa jatkuvasti enemmän ongelmia. Viimeisissä tietoyhteiskuntatukijaoissa Porilaiset koulut eivät ole saaneet tukea. Ilman tukea ei ole, heikossa taloustilanteessa, voitu tehdä laajempia hankintoja. NYKYISET TOIMINTAKULTTUURIT TAVOITEALUEITTAIN TARKASTELTUNA: HALLINNON ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluilla on oppilasverkosta täysin erillään oleva hallintoverkko, johon kuuluvat tällä hetkellä rehtorit, koulusihteerit, opinnonohjaajat ja muutamat opettajien koneet. Kevään 08 aikana muut kuin rehtorien ja koulusihteerien koneet poistetaan hallintoverkosta. Kouluvirasto ja hallintoverkon koneet pystyvät käyttämään yhteisiä verkkoresursseja tiedon sähköisessä tiedonsiirrossa. OHJELMISTO Hallinnon käytössä on päästy suurimmaksi osaksi palvelin - client ratkaisuihin, joka on poistanut versioerot koulujen väliltä. TIETOTURVA Porin Tietohallinto vastaa hallintoverkon tietoturvasta. Kaikissa verkon koneissa on käytössä F-Securen toimittama virustentorjuntaohjelmisto. OSAAMINEN OHJELMISTO Hallintohenkilöstö osaavat perusohjelmistojen käytön hyvin. Muutamien hallinto-ohjelmien kohdalla koulutusta pitää jatkaa, jotta kaikilla on riittävä tietotaito tehokkaaseen ja oikeaan käyttöön. TIETOTURVA Käyttäjien tiedot tietoturvan osalta eivät ole vielä täysin riittävät. Koneiden lukitseminen, tietojen varmuuskopiointi ja oikea säilytys vaativat vielä lisää koulutusta. TOIMINNAN VARMISTAMINEN 7

9 Palvelimilla toimivat hallinto-ohjelmat varmuuskopioidaan tietohallinnon toimesta. Käyttäjien omien tiedostojen varmuuskopioinnissa on vielä monessa paikassa puutteita ja tiedon menettäminen esim. laiterikon takia on vielä mahdollista. OPETUKSEN ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluissa on n.1100 konetta oppilaskäytössä. Näistä koneista vain n.350 on hankittu vuonna 2004 tai sen jälkeen. Näin ollen suuri osa laitteista on nopean uusinnan tarpeessa. Koulujen lähiverkot ovat pääosin hyvässä kunnossa. Oheislaitteiden määrässä ja kunnossa on erittäin suuria koulukohtaisia eroja, erityisesti tulostimien kuntoon ja käyttöön tulisi kiinnittää huomiota. OHJELMISTO Koulujen koneissa on käyttöjärjestelminä win98, win2000, XP, Vista ja Linux. Näistä win98 koneet tulee poistaa pikimmiten ja win2000 koneiden uusinta pitää suorittaa vuoden kahden sisällä. Koneet on varustettu perustoimistoohjelmilla, joko Microsoft Officella tai Open Officella. Kaikkien peruskoululaisten käytössä on myös Opitoppimisympäristö. TIETOTURVA Oppilaskäytössä olevissa koneissa ei pääsääntöisesti ole käytössä virustentorjuntaohjelmistoa. Osaksi kustannussyistä ja osaksi siksi, että vanhojen koneiden teho ei riitä uusien torjuntaohjelmistojen pyörittämiseen riittävällä teholla. OSAAMINEN Suurella osalla opettajista on jo tekniset perustaidot tietotekniikan käyttämiseksi. Kuitenkin opettajan osaamisen pitäisi olla sellaisella tasolla, että hän pystyy oppilailleen opettamaan heille tarkoitetut taidot. Verkko-oppiminen on vahvassa kasvussa. Peruskoulujen käytössä oleva Opit-oppimisympäristö antaa hyvät mahdollisuudet opettajille ottaa myös verkko-opetusta osaksi opetusta. Lukion tasolla verkko-opetuksen ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöönsä aikuislukion opettajat ja opiskelijat. Verkko- ja etäkurssien opettamisen apuna käytetään Dokeos-oppimisympäristöä. TOIMINNAN VARMISTAMINEN Mikäli kouluissa oleva konemäärä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, on uusien koneiden tarve lähivuosina erittäin suuri. Tällä hetkellä kolmannes (n.350kpl) koneista on hankittu 2004 tai sen jälkeen. Nämä koneet pystytään pitämään käytössä vielä useita vuosia, mikäli pystymme huoltamaan laitteita nykyisellä tavalla. Loput n.750 konetta tulisi pystyä uusimaan muutaman vuoden kuluessa, mikäli niillä aiotaan käyttää nykyaikaisia ohjelmia jatkossakin. TIETOTEKNIIKAN TUKI 8

10 Opetusteknologiakeskuksen toiminta laitehuollon, IT-tuen ja koulutuksen osalta on hyvin toimivaa, mutta se ei yksin riitä vastaamaan kaikkeen koulujen tarvitsemaan tukeen. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että suuressa osassa kouluja on osaavat ATK-vastaavat opettajat. STRATEGIAMÄÄRITTELYÄ MÄÄRITTELYÄ: Strategiat tarkoittavat niitä harkittuja toimenpiteitä Porin koulutoimessa, joilla visio ja asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa voidaan vaikuttaa siihen, että vision suuntainen toiminta vahvistuu ja vision vastainen toiminta ei saa tukea HALLINNON JA OPETUSKÄYTÖN TEHTÄVÄJAKO TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESSA Porin koulutoimi vastaa hallinnon tietoteknisestä valmiudesta ja sähköisen hallinnon kehittämisestä. Se toimii yhteistyössä opetusteknologiakeskuksen ja kaupungin tietohallinnon kanssa. Opetusteknologiakeskus toimii informaatiotekniikkaa hyödyntävän opetuksen asiantuntijaorganisaationa, tukee tietotekniikka-avusteista opetusta ja antaa koulutusta. Opetusteknologiakeskus ohjaa laitteistojen, ohjelmistojen sekä oheislaitteiden hankintaa. Keskuksella on myös valmiutta tukea koulujen pedagogisia ratkaisuja. Opetusteknologiakeskus järjestelee tukirahoitusta ja tarjoaa lähinnä koulutuspalveluita myös kunnan ulkopuolelle. PORIN KOULUTOIMEN TIETOSTRATEGIAN OSA-ALUEET HALLINTO 1. Sähköisen hallinnon strategia 2. Koulutuksen strategia 3. Päivitysstrategia 4. Ulkoisen tuen strategia OPETUS 5. Laitteistostrategia 6. Ohjelmistostrategia 7. Tietoliikennestrategia 8. Oppimisstrategia 9. Koulutuksen strategia 9

11 10. Päivitysstrategia 11. Tukistrategia STRATEGIAT HALLINTO 1. SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA Sähköinen hallinnointi perustuu toimivaan palvelinratkaisuun ja laitekannan järjestelyyn. Hallinto- ja opetuskäytön tehtäväjaon mukaisesti hallinnointi toteutuu Pori.fi:n verkon kautta. Hallinnoinnin kehittäminen ja tehokas käyttö edellyttää kuitenkin Cedunetin ja Pori.fi:n verkkojen yhteiskäyttöä. Pori.fi-verkossa olevat tietokoneet vähennetään vain hallintokäyttöön. OHJELMISTO JA SEN SUOJAUS Käytössä olevat ohjelmat pyritään yhdenmukaistamaan. Keskitetyllä ohjelmistojen hankinnalla tuetaan niin toimistoautomaation kuin henkilöstön työskentelyn sujuvuutta. Jatkossa oppilasarviointi suoritetaan tietoverkon välityksellä Wilma-ohjelmalla. Koulutoimen hallinnon sekä koulujen toiminta samassa verkossa varmistetaan riittävällä tietoturvatasolla. Oppilashallintoverkon tietokoneet tulee suojata verkko- ja konekohtaisilla tietoturva-asennuksilla sekä virustorjuntaohjelmilla. SÄHKÖINEN ASIAKIRJAHALLINTA, TIETOKANNAT JA TIEDOTUS Koulutoimen sähköinen asiakirjatuotanto on aloitettu 1980, ensin koulutusvirastossa, myöhemmin tietohallinnon rakentamassa Pori.fi -verkossa. Verkko toimii myös hallinnon julkaisualueena koulutoimen asioista tiedotettaessa. Hallintoverkossa olevien asiakirjahallinto-ohjelmia tulee kehittää Erilaisia työtä helpottavia kaupungin ja muiden viranomaisten toimintoja koskevia tietokantoja on kaikkien toimijoiden käytössä ajantasaisena. Hallintoverkossa tapahtuvat tiedonsiirrot (esim. yhteishaku) ja muiden sähköisten hallintoohjelmien hallinta turvataan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Pori.fi:n verkossa oleva TIIMI-ohjelmisto on kaikkien käytettävissä oleva tekniikka koulutusviraston ja koulun johdon tiedotuskanavaksi. TIIMIÄ voivat lukea Internetin läpi kaikki, joilla on käyttäjätunnus Pori.fi:hin. Rehtoreiden sähköpostiosoitteet tulee yhtenäistää esim. Pori.fi-muotoisiksi. TIETOTURVA Riittävä tietoturva varmistetaan hallintoverkon salauksen kehittämisellä ja virustorjuntaohjelmilla. Tietoturvatekniikan avulla estetään myös asiaton liikenne koulun verkon ja palvelimen välillä. Sillä voidaan myös rajata liikennettä vain sallittuihin verkko-osoitteisiin. Hallintokoneilla varmuuskopiointi ja asiakirjatallennus tehdään P-asemalle. Koulujen tietokoneiden ja tietohallinnon välistä yhteyttä nopeutetaan tiedostojen latautumista jouduttamaan. 10

12 Hallintoverkon käyttöä on syytä ohjata säännöillä. Perustietoturvaan kuuluu ohjeiden mukainen toimintakulttuuri, ohjelmien oikea käyttö sekä työasemien käyttö ainoastaan työtehtäviin. Varmuuskopiointi hoidetaan palvelintasolla. Sähköisen hallinnoinnin tietoturva tulee järjestää alkaen työasemien fyysisestä suojaamisesta päätyen koko hallintohenkilöstön toimintaohjeisiin. Tietosuojalla ei pelkästään suojauduta tiedon väärinkäyttöä vastaan, vaan sillä pyritään myös tietojen ylläpitoon ja käsiteltävyyteen sekä estämään tiedon vääristymistä ja varmistamaan tietojen saatavuutta poikkeustilanteissa. 2. KOULUTUKSEN STRATEGIA HALLINNON KOULUTUKSEN STRATEGIA Kaikki koulutoimen hallinnossa, koulujen kanslioissa ja koulutusvirastossa työskentelevät henkilöt ovat saaneet tarvittavan tietoteknisen koulutuksen ja osaavat käyttää niitä ohjelmistoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä suorittamisessa. Yksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hallinnon henkilöstöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada lisäkoulututusta ja täydentää TVT-taitojaan työtehtäviensä edellyttämässä laajuudessa ja saada täydennyskoulutusta uusien ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönoton yhteydessä. 3. PÄIVITYSSTRATEGIA OHJELMISTOPÄIVITYS Hallinnon käytössä on kolmentyyppisiä ohjelmia, joko selaimella käytettäviä tai erillisellä client-sovelluksella käytettäviä hallinto-ohjelmia sekä yksittäisellä koneella toimivia sovelluksia. Hallintoverkon nopeuden lisääntyessä tulee pyrkiä poistumaan sovelluksista, jotka vaativat käyttäjän omaa päivittämistä. Tähän päästään siirtämällä myös clientit palvelimella, jolloin niitä ajetaan suoraan verkon läpi. Yhteensopivuussyistä koulun hallinto on pakotettu seuraamaan Porin Tietohallinnon päivitystahtia käyttöjärjestelmien, virustorjunnan ja toimisto-ohjelmien osalta. Nykyisenä tasona on Windows XP käyttöjärjestelmä ja Microsoft Office Käyttöjärjestelmien osalta Windows Vistaan siirtyminen ei ole vielä ajankohtaista. LAITTEISTOPÄIVITYS Hallinnon (rehtorit ja koulusihteerit) ja ruokahuollon käytössä olevat tietokeet sekä tarvittavat oheislaitteet pidetään ajan tasalla uusimalla niitä noin neljän vuoden välein. Uusinnan myötä laitteet siirtyvät koulutoimen omistukseen, joka myös vastaa niiden uusinnasta. Laitteistohankinnoissa seurataan myös Tietohallinnon ohjeistusta. 4. ULKOISEN TUEN STRATEGIA Hallinnon ohjelmisto- ja laitetukitarvetta varten kehitetään nykyistä, jo toimiva, organisaatiota. Eri ohjelmistojen ja laitteistojen vastuuhenkilöitä tarkennetaan, jotta kaikilla hallinnon henkilöstöllä on tiedossa mihin ottaa yhteyttä ongelmien esiintyessä. Tukea tulee tarjoa niin vertaistukena kuin tukena koulutoimen ja opetusteknologiakeskuksen suunnalta. Ulkoisen tuen tarvetta pyritään vähentämään kouluttamalla käyttäjät oikeisiin toimintatapoihin. OPETUS 11

13 5. LAITTEISTOSTRATEGIA Kouluilla käytössä oleva opetusverkko pidetään täysin erillään hallintoverkosta. Opetusteknologiakeskus huolehtii opetusverkon toiminnasta niin sisäverkon kuin ulkoistenkin yhteyksien osalta. Opetusverkossa olevien laitteiden uusimista jatketaan ja vauhditetaan, jotta oppilaiden käytössä on ajanmukaiset työvälineet. Opetusteknologiakeskus vastaa verkossa olevien laitteiden huoltamisesta. Kehitetään ja jatketaan Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä sekä kerätään asiasta kokemuksia. LUOKKIEN LAITTEISTO Tietokoneita kouluissa tulisi olla määrällisesti niin, että jokaista viittä oppilasta kohden olisi yksi oppilaskäytössä oleva tietokone. Kouluun tulisi varustaa yksi suuri ja tietoteknisesti riittävä luokkatila, jotta siinä voi työskennellä koko opetusryhmä tietokoneilla samanaikaisesti. Luokassa tulee olla riittävät oheislaitteet ja opettajan koneen kuvannäyttömahdollisuus dataprojektorilla. Tavoitteena on, että jokaisessa luokassa on vähintään yksi verkossa oleva tietokone, jossa on myös tulostusmahdollisuus sekä dataprojektori ja dokumenttikamera. Luokkahuonevarustuksessa tulee ottaa huomioon myös oppiaineesta johtuvat erityistarpeet (reaaliaineiden luokat, kielten luokat). Osaa koulujen luokkahuoneista aletaan varustaa siten, että monimuotoinen verkko-opiskelu on jatkossa mahdollista. Tämä edellyttää useampia tietokoneita ja verkkomateriaalin tuottamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Opettajien työskentelytilat varustetaan riittävällä määrällä tietokoneita ja oheislaitteita. Linux-koneiden määrää lisätään kouluissa esim. kirjastoissa, mediateekeissa yms. tiloissa, joissa käyttö perustuu webpohjaisiin sovelluksiin tai tekstin tuottamiseen. Elektronisten taulujen opetuskäyttöön perehdytään. 6. OHJELMISTOSTRATEGIA Koulujen opetuskäytössä olevaa ohjelmistokantaa tulisi voida yhdenmukaistaa. Ongelmana on kuitenkin eri vuosina toteutuneet hankinnat, jolloin myös ohjelmistoversiot poikkeavat toisistaan paljon. Kaikki uudet ohjelmistot eivät edes toimi vanhimmissa käytössä olevissa tietokoneissa. Opetustilanteessa syntyy ongelmatilanteita, jotka johtuvat erilaisista käyttöjärjestelmistä sekä ohjelmistojen ja selaimien erilaisista versioista. Opetustilannetta helpottamaan on hankittu Opit-oppimisympäristö, joka on kaikkien peruskoululaisten käytössä. Se mahdollistaa omalta osaltaan tietotekniikan helpon hyödyntämisen. Perusohjelmistona koulujen tietokoneissa on eri Windowsin käyttöjärjestelmien Windows 2000, XP ja Vista päällä toimivia Office-ohjelmistoja, 97- tasosta alkaen. Tämän lisäksi eri kouluilla on runsaasti oppimista tukevia, erityistarkoituksiin soveltuvia ohjelmistoja, kuten Alfa, M.A.Tikka tai MOPPI. Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä jatketaan ja laajennetaan sopivissa koulukohteissa. 12

14 OHJELMISTOVASTUU Perusvastuun koulujen laitteiden käyttöjärjestelmä- ja Office- ohjelmien asennuksesta kantaa opetusteknologiakeskus. Se asentaa em. ohjelmistot kouluille toimitettaviin koneisiin ja saattaa ne verkkoasennuksien osalta toimintakuntoon. Keskuksen huoltoyksikkö tekee myös koulujen käyttöjärjestelmämuutokset ja konekohtaista päivitystyötä. Tietotekniikan vastuuopettajalle maksetaan virkaehtosopimuksen mukaan sellaisella yläkoulussa, jossa opetetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta 2 vuosiviikkotuntia. Alakoulussa vastaava korvaus on koulun koosta riippuen yksi tai 1 1/2 vuosiviikkotuntia ja lukioissa se on lukiokiintiöstä erotettuna 2,5-3 vuosiviikkotuntia. Tilannetta voidaan oleellisesti parantaa antamalla vastuuopettajalle resurssia tietotekniikan hyödyntämisen ohjaukseen ja kehittämiseen. Oman koulun opettaja, joka on tietotekniikan laitteisto- ja ohjelmistokysymyksiin ammatissaan pätevöitynyt ja koulun TVT-ratkaisuista hyvin perillä ja lisäksi pedagogi, takaa eittämättä koulun TVT-tukena pulmatilanteissa luotettavamman ja paremmin vastuunsa tuntevan avun kuin kouluyksikön ulkopuolinen tukihenkilö. Porin koulutoimessa edellä kuvattu TVT-tukiratkaisu voi olla erilainen kuin maassa yleensä (kiertävä TVT-tuki), koska opetusteknologiakeskuksen panos tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä koulun tasolla on merkittävä. Nykyisin ohjelmiston päivitys on kouluissa usein järjestetty siten, että koulun tietotekniikan vastuuopettaja tai tietokonelaitteistosta vastaava opettaja huolehtivat, että tietokoneissa on käytettävissä ajanmukaiset ohjelmistot, kuten Opitin toiminnan kannalta tärkeät selainten lisäosat. He vastaavat yleensä myös laitteiden huollattamisesta ja muutosasennusten teettämisestä opetusteknologiakeskuksessa. OHJELMISTOJEN HANKINTA Koulun opetusohjelmiston hankinta on jatkuvaa toimintaa ja sen tulee myös olla vuosittain budjetoitua. Hankinnassa käytetään apuna aineen opettajaa ja koulun TVT-ryhmän tai TVT-opettajan asiantuntemusta. Koulutoimi huolehtii omalta osaltaan, että oppilailla on yhdenmukaiset mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. Suurimpana panostuksena on tällä hetkellä Opit-oppimisympäristö, jonka käytöstä syntyvistä kuluista koulutoimi huolehtii. 7. TIETOLIIKENNESTRATEGIA Tietoliikenne koulun kannalta tarkasteltuna tarkoittaa niitä yhteyksiä, joiden kautta oppilaat ja opettajat voivat toimia tietoverkoissa. Kokonaisuutena kyse on koulurakennuksen lähiverkotuksesta, paikallisesta verkkoyhteydestä Cedunetin palvelimistoon ja siitä edelleen palveluntarjoajan kautta Internetiin. KOULUJEN TIETOTEKNISET LAITTEET Oppilaskäytössä on tällä hetkellä n.1100 tietokonetta. Määrä on pysynyt samana jo muutaman vuoden ajan, koska uusien koneiden hankinnalla on voitu ainoastaan korvata poistettuja laitteita. Näistä koneista on vuonna 2004 tai sen jälkeen hankittu n.350kpl, näitä koneita voidaan vielä nykyisinkin pitää täysin riittävinä opetuksen kannalta. Puolet konekannasta on jo niin vanhaa, että ne merkittävästi haittaavat nykyaikaisen TVT-opetuksen toteuttamista. Valtaosassa kouluja on fyysisesti hyvät tilat atk-luokalle. Näiden luokkien laitteistot ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa, koska uudet laitteet on pyritty sijoittamaan pääsääntöisesti atk-luokkiin. Tulostusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti koulusta riippuen. Osassa kouluja on mahdollisuus tulostaa keskitetysti esim. kopiokoneella tai verkkotulostimeen. Muutamissa paikoissa olisi pikaisesti hankittava verkkotulostimet, jotta vanhoista mustesuihkutulostimista voidaan luopua. 13

15 KOULUJEN LÄHIVERKOT JA INTERNET LIIKENNE Kaikissa koulukiinteistöissä on panostettu voimakkaasti verkotukseen ja lähes kaikissa opetusluokissa on lähiverkon käyttömahdollisuus. Osa puuttuvasta lähiverkosta rakennetaan perusparannusten yhteydessä ja muut luokat verkotetaan mahdollisuuksien mukaan opetusteknologiakeskuksen rakentamana. Koulujen oppilasverkkojen Internet yhteydet on hoidettu keskitetysti opetusteknologiakeskuksen toimesta. Kaikki Internet liikenne kulkee, joko DNA:n alueverkkoa tai omia ADSL-yhteyksiä pitkin opetusteknologiakeskukseen, josta se ohjataan julkiseen Internettiin. Täysin erillään oleva hallintoverkko on Porin Tietohallinnon hallinnoinnissa, joka hoitaa myös hallintoverkon Internetliikennöinnin. CEDUNET JA INTERNET-YHTEYDET Satakunnan koulujen tietoverkko, Cedunet, sijaitsee Porissa, Otavankatu 3:ssa. Se tarjoaa Internet-yhteydet, sähköpostit ja palvelintilaa Satakuntalaisille kouluille. Tällä hetkellä käyttäjinä ovat Porin koulutoimen lisäksi Porin taidekoulu, Palmgren Konservatorio ja Merikarvian koulukeskus. Koulujen yhteydet kulkevat Cedunetin oman välityspalvelimen kautta, joka mahdollistaa esimerkiksi haluttujen Internet-sivujen suodattamisen pois liikenteestä. Cedunetista eteenpäin liikenne kulkee tällä hetkellä Elisan 10MB yhteyden kautta. Cedunetin verkossa on verkotettuna yli 40 koulua ja noin 1300 tietokonetta. Cedunetin omat palvelimet avaavat kouluille monenlaisia mahdollisuuksia. Oppilaiden ja opettajien käytössä on tehokas sähköposti, mahdollisuus julkaista omat kotisivut ja verkko-opetusta tukemassa Dokeos- ja Moodleoppimisympäristöt. Tulevaisuudessa mahdollisia palveluita ovat oma blogi, jaetut kuvakansiot, wikit yms. uudet palvelut. 8. OPPIMISSTRATEGIA TIETOYHTEISKUNTATAITOJEN OPETTAMISESTA Porin koulutoimi turvaa oppilaidensa hyvän sijoittumisen tulevaan osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntaan suomalla kaikille oppilailleen tasavertaiset edellytykset tutustua informaatioteknologian uusiin mahdollisuuksiin. Perus- ja lukio-opetus vastaa oppilaan tietoyhteiskuntaosaamisesta. Teknologian käytön opetusperiaatteita ovat laitteiston ja ohjelmien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden opettaminen kaikille sekä taitojen varmistaminen siirryttäessä perusopetuksesta jatko-opintoihin. Päämäärään pyritään yhtenäistämällä tietotekniikan opetuskäytön sisältöjä koulutoimen yhteisellä tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmalla. Yhteiset sisällöt tukevat opetuksen tasavertaisuuden toteutumista tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttötaitoja opitaan muun oppimisen ohessa sekä tietotekniikkaan keskittyvissä opintokokonaisuuksissa. Kun informaatioteknologiaa käytetään oppimisen tukena, korostetaan myös kasvatuksellisia näkökohtia, kuten tietoverkkojen asiallista käyttöä sekä sosiaalisia, eettisiä ja esteettisiä periaatteita. Opettajien on kyettävä ohjaamaan oppilasta tietoyhteiskuntataitojen omaksumisessa. Opettajien taidoista huolehditaan tietoteknisen täsmäkoulutuksen avulla. TVT-STRATEGIAT JA OPETUSSUUNNITELMAT Koulujen TVT-strategiat perustuvat Porin koulutoimen tietostrategiaan. Koulukohtaisissa strategioissa konkretisoidaan koulutoimen linjaukset ja esitetään koulujen erityispiirteet. Koulujen tietostrategiat ohjaavat tietotekniikan hyötykäyt- 14

16 töä. Perusopetuksen yhteinen TVT-opetussuunnitelma puolestaan määrittelee tietotekniikan hyödyntämisen sisällöt sekä tavoitteet oppimisessa. Porin koulutoimen Portaat-esitys (liite 1) määrittelee oppilaan tietotekniset valmiudet eri luokka-asteilla ja sisältää opetettavien taitojen kuvauksen. Porin kouluissa pyritään tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden yhtenäiseen opettamiseen. Oppilaiden jatko-opintoja ajatellen on tärkeää tehdä alueellista yhteistyötä perusopetuksen koulujen välillä tietoyhteiskuntataitojen opettamisessa. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa huomioidaan ainekohtaisten opetusohjelmien ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Tietoyhteiskuntataitojen opettaminen vaatii opetusjärjestelyiltä joustavuutta erityisesti vuosiluokkien 1-6 luokanopettajajärjestelmässä, mutta myös muilla kouluasteilla. Yhteistyöllä ja suunnittelulla varmistetaan, että koulut voivat tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tietoteknisten taitojen hankkimiseen. Opetuksen järjestämisessä on huomioitava koulun työjärjestykseen kirjatut kiinteät ratkaisut (atk-tunnit, jakotuntijärjestelyt, resurssitunnit joillekin opettajille), tilapäiset järjestelyt (opetusryhmien vaihdot, ryhmien yhteiset projektit, oppituntien ulkopuolinen käyttö) ja ulkopuolisten ohjaajien käyttö (projektit, kerhot). OPPIMISTRATEGIA PORIN AIKUSLUKIOSSA Porin aikuislukion opiskelija-aines on erittäin heterogeenista sekä ikäjakauman että TVT-perustaitojen osalta. Em. seikka tulee näin ollen erityisesti huomioida laadittaessa kurssisuunnitelmaa niitä kursseja varten, jotka vaativat erityisiä TVT-taitoja. Opetuksessa on tarvittaessa mahdollisuus käyttää erillisiä TVT-tiloja jokaisen oppiaineen opetuksen tukena. Lisäksi jokaisessa luokassa on verkkoyhteydellä varustettu tietokone ja siihen liitetty dataprojektori. Opetusjärjestelyihin kuuluvat myös etä- ja verkkokurssien järjestäminen. Porin aikuislukion TVT-strategiaan kuuluu tietokoneiden kriittinen ja oikeaoppinen käyttö tiedonhakuvälineenä. Porin aikuislukio tarjoaa mahdollisuuden hankkia ja syventää TVT-taitoja koulukohtaisilla syventävillä tietotekniikan kursseilla. Teknologian käytön organisointi sekä investointisuunnitelma laitteistojen ja ohjelmien osalta tapahtuvat Lyseon koulukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Henkilöstön TVT-osaamisen tasosta, ylläpidosta ja täydentämisestä vastaa OPETEK yhdessä koulun kanssa. Henkilöstön koulutus tapahtuu pääasiallisesti OPETEK:n koulutustilaisuuksien avulla. Porin aikuislukion TVT-strategiaa arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti. Tulokset julkaistaan muun arvioinnin yhteydessä tarvittaessa vuosikertomuksessa. OPPIMISSTRATEGIA KOULUASTEITTAIN Oppilaat ovat melko motivoituneita käyttämään tietotekniikkaa. Vastaanottokyky ja rohkeus takaavat sen, että suurin osa oppilaista sisäistää saamansa opit hyvinkin nopeasti. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden itsenäinen TVT-tekniikan käyttö laajenee ja yleistyy kovaa vauhtia. Tietotekniikasta ovat kiinnostuneita yhtä lailla sekä pojat että tytöt. Ongelmana on se, että oppilaat mieltävät tietokoneet ennen kaikkea viihdyttäjinä ja pelikoneina, ei niinkään oppimista tukevina laitteina. Lisäksi TVT-tekniikan käyttöä leimaavat yleiset kulutustottumukset, kaupallisuus ja lyhytjänteisyys. Siksi kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietotekniikan tarkoituksenmukaisen käytön opettamiseen. 15

17 TYÖSKENTELYN SISÄLLÖT, TOIMINNAN KUVAUS JA OPETUKSEN AIHE Tavoitteet: oppilas oppii käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä oppilas osaa käyttää eri ohjelmia tarkoituksenmukaisesti oppilas osaa työskennellä virtuaalisessa oppimisympäristössä (OPIT) oppilas oppii hyödyntämään sähköpostia ja www-ympäristöä turvallisesti oppilas harjaantuu arvioimaan tietoa ja tiedon alkuperää 1-2 LUOKAT Oppilaat tutustuvat yhdessä opettajansa kanssa koulun laitteistoon ja alkuopetuksen valmiisiin opetusohjelmiin. Varmistetaan, että jokainen oppilas osaa avata ja sulkea tietokoneen oikeaoppisesti. Internetistä löytyy sopivia tehtäviä jo esi- ja alkuopetukseen. OPIT avautuu oppilaille harjoittelun ja oppimisen paikkana. Käyttötaito tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen hiiren ja näppäimistön peruskäyttö tulostaminen (oletustulostin) tallentaminen ohjatusti (oletuskansio) Toimintakulttuuri rauhallinen ja systemaattinen työskentely salasanan käyttäminen ohjatusti Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien käynnistäminen ja sulkeminen (pikakuvake / käynnistä valikko) tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmien sekä selaimen alkeiskäyttö www-osoitteen avaaminen ja www-opetusmateriaalin käyttö (OPIT) sähköpostin alkeiskäyttö (OPIT) 3-4 LUOKAT Oppilaan valmiudet tietokoneen itsenäiseen käyttöön kehittyvät. Oppilas osaa käyttää ohjelmia rinnakkain ja hallitsee tallentamisen, tulostamisen sekä sähköpostin peruskäytön OPIT -ympäristössä. Oppilas muistaa vastuunsa yhteisen laitteiston kunnossa pysymisestä. Näppäimistön tullessa tutuksi harjoitellaan hiiren ja sormijärjestelmän käyttöä. Käyttötaito tietokoneen ja oheislaitteiston nimistö ja käyttötarkoitus hiiren ja näppäimistön käyttö kehittyy molemmat kädet (hiirenpainikkeet, erikoismerkit) oheislaitteiden hallinta (tulostusvalinnat, skannerin ohjattu käyttö) tallentaminen (tallennusvälineet) ja kansiorakenne (tallennus ja avaaminen) Toimintakulttuuri 16

18 toisten opastaminen työskentelyssä laite- ja verkkoympäristön turvallisuus salasanalla kirjautuminen itsenäisesti Ohjelmiston käyttötaito kahden ohjelman yhteiskäyttö (ohjelmaikkunoiden käyttö) hyötyohjelmien käytön hallinta ja itsenäinen käyttö (mm. tekstinmuokkaus, kuvan liittäminen tekstiin) multimedia www-ympäristössä, hakukoneiden käyttäminen ohjatusti sähköpostin itsenäinen käyttö (OPIT) 5-6 LUOKAT Voidaan toteuttaa jo laajojakin projektitöitä eri oppiaineissa tietotekniikkaa apuna käyttäen. Internetiä hyödynnetään projektien valmisteluissa ja OPIT oppimisympäristössä otetaan käyttöön media- ja projektityökaluja. Esitysohjelmien ja dataprojektorin alkeiskäytöllä elävöitetään esimerkiksi projektitöiden esittämistä. Käyttötaito hiiren käytön monipuolisuus painikkeet, vierittäminen dataprojektorin käyttö ohjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietokoneelle (digikamera) kopiointi, siirtäminen, poistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansiorakenteessa Toimintakulttuuri tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja salasanan vaihtaminen, suojaaminen ja (kirjautumis)profiilin muokkaus / hallinta (OPIT) Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien yhteiskäyttö esitysgrafiikkaohjelman käyttäminen yleisimpien tiedostoformaattien tunnistaminen multimediasovellusten itsenäinen käyttäminen hakuohjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) oppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja projektityökalujen käyttö (OPIT) verkkokyselyyn vastaaminen Tavoitteena on, että siirtyessään perusopetuksen yläluokille oppilaalla on tietotekniset perustaidot: - oppilas on omaksunut tietokoneen peruskäyttötaidon (laitehallinta, oheislaitehallinta ja perusohjelmien käyttötaito) - oppilas hallitsee ohjelmien perus- ja yhteiskäytön (tekstinkäsittely, piirrosohjelma / kuvankäsittely, laskentaohjelma ja esitysohjelma) - oppilas on omaksunut tietoteknisen viestinnän perustaidon (sähköposti) ja hallitsee verkko-opiskelun perustaidon (OPIT ympäristön avulla) TIETOTEKNIIKKA YLÄKOULUSSA 7. vuosiluokalla tietotekniikan perusteisiin tutustutaan esim. oppilaanohjauksen yhteydessä erillisillä kursseilla. Keskeisiä sisältöjä ovat laitteisto, kymmensormijärjestelmä, tekstinkäsittely, tiedostojen hallinta, eri oppiaineiden opetusohjelmat ja tietoverkot. 17

19 Vuosiluokilla 8-9 tietotekniikka on valinnaisaine. Oppilas voi valita puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden kursseja, joiden aikana hän perehtyy mahdollisimman monipuolisesti tietotekniikan teoriaan, laitteistoon, käyttöjärjestelmään, yleisimpiin ohjelmiin ja tietoverkkoihin. Lisäksi tarjotaan kursseja, jotka tukevat oppilaan harrastuneisuutta (esim. ohjelmointi, julkaisutoiminta, elokuvat). TIETOTEKNIIKKA ERI OPPIAINEISSA Oppilas voi monin tavoin käyttää tietotekniikkaa oppimisensa tukena. Tekstin- ja kuvankäsittelyn sekä taulukkolaskennan avulla hän voi laatia mm. kirjoitelmia, esitelmiä ja tutkielmia, joihin on mahdollisuus etsiä tietoa Internetistä. Verkossa on runsaasti käyttökelpoisia oppimateriaaleja, tietopaketteja ja eri oppiaineiden harjoituksia. Tehtävien anto, palautus ja ohjaus opettajan ja oppilaan välillä voidaan hoitaa sähköpostitse tai OPIT:n avulla. Myös eri aineiden opetusohjelmat ovat oppilaan käytössä. Koulun sisäisin järjestelyin huolehditaan siitä, että koneiden ääreen on mahdollisuus päästä myös muilla kuin varsinaisen tietotekniikan tunneilla. TVT-TAIDOT JA JATKO-OPINTOKELPOISUUS 7. luokalla tapahtuva tietotekniikkaan tutustuminen antaa jokaiselle oppilaalle välttämättömät perustaidot. Kaikki eivät kuitenkaan opiskele tietotekniikkaa valinnaisaineena luokilla 8-9, joten taidoissa on eroja lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä. Tämän vuoksi on informaatioteknologian oltava osa muidenkin oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja opetusta. 7-9 LUOKKA Käyttötaito sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö (kymmensormijärjestelmä) kuva-, ääni- ja videotiedostojen siirtäminen ja käsittely oheislaitteiden itsenäinen käyttö (tulostin, skanneri, dataprojektori) laitteiden liittäminen (ja asentaminen) TOIMINTAKULTTUURI tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja henkilöprofiilin muokkaus, salasanan ylläpito verkkoetiketti OHJELMISTON KÄYTTÖTAITO Ohjelmien käyttötaito syvenee valinnaisissa opinnoissa. Oppisisällöt kehittävät oppilaiden taitoja TIEKE :n tietokoneen ajokorttimoduulien suunnassa harjoittamalla työkaluohjelmien käyttöä. Ohjelmiston käyttötaidon sisällöt on lueteltu koulutoimen Portaat-esityksessä (liite 1). 18

20 TAVOITTEET LUKIOKOULUTUKSEN PÄÄTTYESSÄ Opetushallitus lähtee siitä, että opiskelijalla tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan sillä kirjoittamistekniikalla, joka on hänelle sopivin: käsin tai koneella. Näin ollen kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saada riittävät tiedot ja taidot tietokoneen ja tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Lukiossa tietotekniikan kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja. TVT-taidot voivat sisältyä myös muihin lukion kursseihin. Lukiokoulutuksessa tavoitettavat TVT-taidot ovat: opiskelija osaa tuottaa myös ulkoasultaan lukiotasoisen tutkielman, joka pitää sisällään hyvin muotoillun tekstin, kuvien muokkaamisen sekä erilaisten taulukoiden ja niistä sopivien kaavioiden tekemisen käyttää monimuotoista esitysgrafiikkaa käyttää Internet-lähteitä oikein olla lähdekriittinen ja tuntee tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteet tulkita median kenttää monipuolisesti ja analyyttisesti ymmärtää tietoteknisten laitteiden hyödyt, haitat ja mahdollisuudet tarpeelliset koulun hallinnon ohjelmat hallitsee etä- ja virtuaaliopetuksessa sekä verkkokursseilla tarvittavia kommunikointitaitoja TIETOTEKNIIKKA PORIN AIKUISLUKIOSSA Käyttötaito Opiskelijalla on valmiudet - käyttää Internet-lähteitä oikein - olla lähdekriittinen ja tuntee tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteet - hallita tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan perustustaidot - hallitsee etä- ja virtuaaliopetuksessa sekä verkkokursseilla tarvittavia kommunikointitaitoja TIETOTEKNIIKKA ERI OPPIAINEISSA Porin aikuislukiossa on tarvittaessa mahdollisuus käyttää erillisiä TVT-tiloja jokaisen oppiaineen opetuksen tukena. 9. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN STRATEGIA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITE Opettajakunnan tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen eli TVT-koulutuksen tavoitteena on antaa: opettajakunnalle riittävät valmiudet, jotta se kykenee hyödyntämään nykyaikaista tieto ja viestintätekniikkaa oppimistapahtuman tukena. 19

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Käppärän koulun tietostrategia

Käppärän koulun tietostrategia 2008 Käppärän koulun tietostrategia JOHDANTO LAITTEISTO Käppärän koulussa on tällä hetkellä n. 50 konetta oppilaskäytössä. Näistä koneista hieman yli puolet on hankittu vuonna 2004 tai sen jälkeen. Näin

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN LUKIO. Työryhmä Hedlund Leena Ihamäki Jussi Kirkanen Toni Niiniviita Sirpa Rajahalme Kati

TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN LUKIO. Työryhmä Hedlund Leena Ihamäki Jussi Kirkanen Toni Niiniviita Sirpa Rajahalme Kati TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN LUKIO Työryhmä Hedlund Leena Ihamäki Jussi Kirkanen Toni Niiniviita Sirpa Rajahalme Kati Toukokuu 2008 Sisällysluettelo Johdanto 3 Visio ja tavoitteet 3 Informaatioteknologian

Lisätiedot

TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU

TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU SISÄLLYSLUETTELO 1. Tietostrategia osana koulun kehittämistä 2. Tietostrategian tavoitteet 3. Informaatioteknologian hyödyntämisen nykytila ja kulttuurit 4. Tavoitteet

Lisätiedot

Porin koulutoimen tietostrategia

Porin koulutoimen tietostrategia 2008 Porin koulutoimen tietostrategia Jani Setälä, Sirkka Salonen-Nummi, Timo Peltomäki, Jarkko Kivelä, Tero Grönmark, Merja-Riitta Liljeroos, Pentti Mikkelsson, Harri Kivinen 15.2.2008 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Koivulan koulun tietostrategia

Koivulan koulun tietostrategia Koivulan koulun tietostrategia 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Koivulan koulun ja koulutoimen informaatioteknologian visio... 5 Tehtäväjako... 5 Visiosta täsmennettyihin tavoitteisiin... 5 Koulutoimen

Lisätiedot

TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA Sisältö 1. Käsitemäärittelyt 2. Yleistä 3. Tietokoneopetuksen opetussuunnitelma Toukarin koulussa 4. Koulun it- visio 5. Koulun it- tavoite 6. Kulttuurimittaus 7. Valitut

Lisätiedot

It-strategia. Ahlaisten koulu

It-strategia. Ahlaisten koulu It-strategia Ahlaisten koulu Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Työryhmä 3 Käsitemäärittelyt. 4 Koulun it-visio 5 Koulun it-tavoite. 6 Yleiset it-tavoitteet luokka-asteittain..7 Tietotekniikan opetussuunnitelma

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

1. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön suunnitelma

1. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön suunnitelma Sisältö 1. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön suunnitelma... 1 Yleistä... 1 Opetusjärjestelyt... 2 2. Tietotekniikan opetussuunnitelma... 3 Tavoitteet... 3 1.-2. luokat... 4 3.-4. luokat...

Lisätiedot

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA SISÄLLYS 1 KÄSITTEET... 3 2 TUORSNIEMEN KOULUN IT-VISIO... 4 3 KOULUN IT-TAVOITE... 4 3.1 Tuorsniemen koulun it-tavoite... 4 4 TUORSNIEMEN KOULUN IT-KULTTUURIANALYYSI...

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA 28.11.2002 1.9.2005 26.5.2008 TYÖRYHMÄ: Mikko Saine Erik Virta 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 PERUSKÄSITTEET 4 KOULUN TIETOSTRATEGINEN VISIO 5 LAITTEISTOSTRATEGIA 5 OHJELMISTOSTRATEGIA

Lisätiedot

Johdanto HALLINNON STRATEGIAT. Nykytilan kuvaus ja tietotekniikan hyödyntämistä estävät sekä edistävät tekijät

Johdanto HALLINNON STRATEGIAT. Nykytilan kuvaus ja tietotekniikan hyödyntämistä estävät sekä edistävät tekijät Väinölän koulun tietostrategia 2008 LIITTEET: - Koulutoimen TVT-opetussuunnitelma (LIITE 1) - Koulutoimen TVT portaat; perusopetuksen sisältöjen kuvaus (LIITE 2) - Investointisuunnitelma (LIITE 3) - Tilat

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008

Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008 Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 LYSEON KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN VISIO... 4 LYSEON KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAVOITTEET... 4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN

Lisätiedot

Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008

Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008 Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008 1. Johdanto... 1 2. Visio... 1 3. Tavoitteet... 1 3.1. Hallinto... 1 3.2. Opetus... 1 4. Kulttuurimittaus... 2 4.1. Hyödyntämistä tukevat piirteet... 2 4.2. Hyödyntämistä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Visio. Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8

Sisällysluettelo. Visio. Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8 Sisällysluettelo Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8 Visio Porin Lyseon lukio hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa ja hallinnossa luontevasti ja tarpeen mukaan.

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

Hallinnon ja henkilökunnan välisellä Intranetillä ylläpidetään koulun sisäisiä infosivuja, joilla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista.

Hallinnon ja henkilökunnan välisellä Intranetillä ylläpidetään koulun sisäisiä infosivuja, joilla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Herttuan koulun tietostrategia Johdanto Porin Herttuan koulu on erityiskoulu, joka antaa opetusta vuosiluokille E1 PK9. Koulumme toimii fyysisesti kahdessa rakennuksessa samassa pihapiirissä. Toisessa

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia 2008

Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia 2008 Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia 2008 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Visio 3 3. Tavoitteet 4 3.1. Opetus. 4 3.1.1. Laitteisto... 4 3.1.2. Ohjelmistot... 4 3.1.3. Tietoliikenne...

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Porin suomalaisen yhteislyseon koulun TVT-strategia

Porin suomalaisen yhteislyseon koulun TVT-strategia Porin suomalaisen yhteislyseon koulun TVT-strategia Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. VISIO... 3 3. TAVOITTEET... 4 3.1. OPETUS... 4 3.2. HALLINTO... 4 4. NYKYTILANNE JA KULTTUURI... 5 4.1. OPETUS...

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 340110 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI JATKOKURSSI SENIORIT C ma 13.00-15.15 7.1.2013-11.2.2013, 18 oppituntia Varttuneen aikuisen kattava tietokonekurssi, jolla

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt MOISION KOULUN TVT -STRATEGIA 2012-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. TVT -tiimi 2.1 Kokoonpano 2.2 Tehtävät 3. TVT -opetuksen toteutus 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt 4. Tieto -ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA 5.22. Tietotekniikka Tietotekniikka on monipuolinen työkalu, jonka käyttötaitoa tarvitaan hyvin monenlaisissa yhteyksissä tiedonhausta oman tiedon tuottamiseen. Tietotekniikan taitoja tarvitaan myös ympäröivän

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tietotekniikka. Tietotekniikka alaluokilla

Tietotekniikka. Tietotekniikka alaluokilla Tietotekniikka Tietotekniikka alaluokilla Tietotekniikka -oppiainetta ei alaluokilla ole, vaan tietokoneen käyttötaidot opitaan käyttämällä sitä työvälineenä eri oppiaineiden opiskelussa. Opetuksesta vastaa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016

Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Rauman normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Rauman normaalikoulun

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista Yläkoulujen VESO-päivä 18.11.2006, Kouvola KymiPro/ Osku Kiri & Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke/ Maria

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA 2004-2005 1 Johdanto Opetusministeriön ja opetushallituksen tahoilta kouluille on annettu tavoitteeksi kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamista

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014

(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 (Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 Tähän dokumenttiin on koottu kokemuksia Acer Iconia W511 NT.L0NED.001 tabletin käytöstä henkilöstön

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Perusteet 16.3.2009 Rovaniemen Design Park Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ ATK yrittäjän työvälineenä Esityksen sisältö A-ajokorttivaatimukset

Lisätiedot

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa TVT-SUUNNITELMA ORIVEDEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VISIO 3. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 4. INFRASTUKTUURI JA LAITEHANKINNAT 5. VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 6. PEDAGOGISET

Lisätiedot

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS

TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS TURVAA OPETUKSEN TASOKKUUS MAOL-PALVELU tarjoaa OSAAVA -KOULUTUSTA oppilaiden oppiminen syventyy opetus monipuolistuu opettaja ja oppilas pääsevät tekemään oikeita asioita oikeasti omilla käsillään opettaja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

11.0 TIETOSTRATEGIA Uudenkoiviston koulun tietostrategia 25.2.2003

11.0 TIETOSTRATEGIA Uudenkoiviston koulun tietostrategia 25.2.2003 11.0 TIETOSTRATEGIA Uudenkoiviston koulun tietostrategia 25.2.2003 Sisällys 1. Tietostrategia 3 1.1. Uudenkoiviston koulun it-visio 3 1.2. Oppimisen tavoitteet 3 2. Koulun tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Turun normaalikoulun TVT-suunnitelma

Turun normaalikoulun TVT-suunnitelma Versio 1.0 20.5.2008 Turun normaalikoulun TVT-suunnitelma Koulun strategiaan pohjautuen vuosille 2008-2012 08 Turun normaalikoulun TVT-suunnitelma koulun strategian pohjalta vuosille 2008-2012 Tässä tiedostossa

Lisätiedot

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 ULLA SANNIKKA SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 TALENTUM Helsinki 2015 11., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Ulla Sannikka ISBN 978-952-14-2582-0 ISBN 978-952-14-2583-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2584-4

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot