Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan"

Transkriptio

1 2008 Porin aikuislukion tietostrategia pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan Porin koulutoimen tietostrategia: Jani Setälä, Sirkka Salonen-Nummi, Timo Peltomäki, Jarkko Kivelä, Tero Grönmark, Merja-Riitta Liljeroos, Pentti Mikkelsson, Harri Kivinen Porin aikuislukion tietostrategia: Petteri Forselius, Pauli Mäki toukokuussa 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Kuntatason tietostrategia suunnannäyttäjänä... 3 Työryhmän perustaminen... 3 Tilanne Porin kouluissa... 3 Mitä tietostrategialla haetaan?... 4 Koulutoimen informaatioteknologian visio... 4 Tehtäväjako... 4 Visiosta täsmennettyihin tavoitteisiin... 4 Koulutoimen informaatioteknologian tavoitteet... 4 Informaatioteknologian hyödyntämisen nykytila, kulttuurit... 6 Toimintaa edistävät kulttuuripiirteet... 6 Toimintaa estävät kulttuuripiirteet... 6 Nykyiset toimintakulttuurit tavoitealueittain tarkasteltuna:... 7 Hallinnon alue... 7 Opetuksen alue... 8 Strategiamäärittelyä... 9 Määrittelyä:... 9 Hallinnon ja opetuskäytön tehtäväjako toimenpiteiden toteuttamisessa... 9 Porin koulutoimen tietostrategian osa-alueet... 9 Hallinto... 9 Opetus... 9 Strategiat Hallinto Sähköisen hallinnon strategia Koulutuksen strategia Päivitysstrategia Ulkoisen tuen strategia

3 Opetus Laitteistostrategia Ohjelmistostrategia Tietoliikennestrategia Oppimisstrategia Täydennyskoulutuksen strategia Päivitysstrategia Tekninen ja pedagoginen tuki Liite PORIN AIKUISLUKION TIETOSTRATEGIA pohjautuu Porin koulutoimen tietostrategiaan. Porin aikuislukion opetussuunnitelma on tehty aikuislukioiden valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuen niin, että jokaisen asian yhteydessä on selvästi esitetty koulukohtainen toiminta / sovellus. Porin koulutoimen opetussuunnitelmasta on liitetty tiettyjä osioita sellaisenaan joko erilliseksi liitteeksi tai ne on huomioitu koulukohtaisessa sovelluksessa. Tietostrategia on tällainen yhtenäinen kiinteä osa kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa. Porin aikuislukiossa on säilytetty edellä kuvattu rakenne myöskin tätä strategiaa tehtäessä. Omaleimaiset koulukohtaisesti asiat ja sovellukset, jotka vaativat erillistä huomiota, on selvästi osoitettu koulutoimen tietostrategian sisällä. 2

4 JOHDANTO Opetushallituksen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille lähettämän suosituksen mukaisesti kaikkien koulujen ja oppilaitoksien tulee laatia omat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat vuoteen 2002 mennessä sekä kiinnittää huomiota Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia asiakirjassa asetettuihin tavoitteisiin. Kirjeessä todetaan edelleen, että vuodesta 2003 alkaen edellytyksenä tukiohjelmiin pääsemiselle on, että oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä on tietostrategia. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään oppilaitosten toimintaa tukevaa opetusalan tietostrategiaa, jossa kiinnitetään huomiota mm. opettajien koulutukseen oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan käytössä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajantasalla pitoon KUNTATASON TIETOSTRATEGIA SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Porin koulutoimessa on nähty tarpeelliseksi laatia koulujen tietostrategioiden tueksi kuntatasoinen strategia. Näin koulun on helpompi hahmottaa omia tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Tässä kuntatason tietostrategiassa pyritään ottamaan huomioon myös koulutoimen hallinnon lähiaikojen tarpeet ja toimintamallit. TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Alkuperäinen tietostrategia luotiin vuosille Silloin työryhmässä olivat: rehtori Pirkko Karttunen, lehtori Eva Korhonen, luokanopettaja Pirjo Peltonen, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, rehtori Arto Suni, rehtori Veikko Vuohijoki, rehtori Tero Grönmark, opetusteknologiakeskuksen johtaja Tapio Nummi (puh.joht.), erityisopettaja Harri Hermo (siht.) Porin koulutuslautakunta nimesi uuden työryhmän tietostrategian uudistamiseksi ryhmään kuuluvat: rehtori Sirkka Salonen-Nummi, rehtori Tero Grönmark, rehtori Jarkko Kivelä, rehtori Timo Peltomäki, lehtori Merja-Riitta Liljeroos, lehtori Pentti Mikkelsson, luokanopettaja Harri Kivinen ja ATK-suunnittelija Jani Setälä (puh.joht.) TILANNE PORIN KOULUISSA Kaikilla kouluilla on vuonna 2002 tehty koulukohtainen tietostrategia. Osa kouluista on päivittänyt omaa strategiaansa vuosittain mutta suurella osalla muutoksia ei ole tehty. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on uusia tietostrategia käytössä lukuvuoden alussa. Koulukohtaisissa tietostrategioissa tulee ottaa huomioon kuntakohtaisessa strategiassa tehdyt määritykset ja oppimistavoitteet eri luokka-asteille. 3

5 MITÄ TIETOSTRATEGIALLA HAETAAN? Kuntakohtaisella tietostrategialla pyritään takaamaan kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet oppia riittävät TVTtaidot riippumatta oppilaan koulusta. Tavoitteena on, että jokaisella peruskoulun päättävällä oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot, joilla hän selviytyy jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Tietostrategiassa kuvataan myös niitä keinoja, joiden avulla opettajien TVT-taitoja kehitetään vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tavoitteena on tarjota koulutuksia niin pedagogisen kuin teknisenkin osaamisen kasvattamiseen. Sähköinen hallinnointi on myös tärkeä osa tietostrategiaa, johon on kirjattu niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään pääsemään täysin sähköiseen hallinnointiin. KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN VISIO Informaatioteknologiaa hyödynnetään Porin koulutoimessa osana opetussuunnitelmaa ja oppimistapahtumaa sekä hallinnossa. TEHTÄVÄJAKO Visiosta on johdettavissa koulutoimen informaatiotekniikan hyödyntämisessä seuraava tehtäväjako: Koulutusvirasto vastaa hallinnon ja kouluhuollon tietoteknisestä valmiudesta. Opetusteknologiakeskus vastaa koulun tarvitsemasta koulutuksesta ja tuesta informaatioteknologian osalta, koordinoi laite- ja ohjelmistohankintoja, valmistelee tukihakemuksia ja järjestää opettajien täydennyskoulutusta. Koulut vastaavat oppilaidensa TVT-taidoista ja tiedoista sekä omien tietostrategioidensa ja opetussuunnitelmiensa kehittämisestä VISIOSTA TÄSMENNETTYIHIN TAVOITTEISIIN Seuraavassa taulukossa esitetyt tavoitteet johdettiin visiosta sekä hallinto- että opetuskäytön osalta, kummastakin erikseen. Siinä hahmotettiin ne täsmälliset tavoitetilat, jotka pyritään saavuttamaan Porin koulutoimessa vuoteen 2012 mennessä. Täsmennetyt tavoitteet ovat keskeinen ja välttämätön perusta jatkossa seuraavalle strategiatyölle. Niiden tulee antaa suuntaa ja ohjata tietotekniikan strategioiden luomisessa porilaisissa peruskouluissa ja lukioissa. KOULUTOIMEN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TAVOITTEET Osa-alueet Hallinto Opetus Rakenteelliset tavoitteet Laitteisto Ohjelmisto Tietoturva Hallinnon käytössä olevat tietokoneet, ohjelmistot ja tarvittavat lisälaitteet ovat koulutoimen omistuksessa. Tietoturvasta huolehditaan riittävällä tasolla Koulut varustetaan OPM:n tavoitteiden mukaisella laitteistolla ja verkkoyhteyksillä. Oppilaiden ja opettajien käytössä on ajanmukaiset ohjelmistot verk- 4

6 Osaamisen tavoitteet Henkilöstö Oppilaat Hallinto toteutetaan kokonaan sähköisesti ja henkilöstön osaaminen on nostettu tasolle, joka mahdollistaa sähköisen hallinnon toteuttamisen. ko-opiskeluun ja muuhun median käyttöön. TVT-koulutuksella varmistetaan opettajille sellaiset taidot, että he voivat tukea ja opettaa oppilasta hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisessaan. Toiminnan varmistaminen Päivitys Tietotekniikan tuki Koulutus Ohjelmisto- ja laitetuki Tukihenkilöt Laitteistot ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Koulutoimi vastaa yhdessä opetusteknologiakeskuksen avulla ohjelmisto ja laitteistotuesta. Koulutoimi vastaa henkilöstön koulutuksen järjestämisestä. Kaikille peruskoulun päättäville oppilaille taataan mahdollisuus oppia riittävät TVT-taidot, joilla he selviytyvät jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Lukiossa oppilaiden TVT-taitoja syvennetään ja tarjotaan mahdollisuus oppia uusia asioita tietotekniikasta. Laitteisto ja ohjelmistot pidetään ajan mukaisena. Opetusteknologiakeskus tarjoaa opettajille suunnattua TVTkoulutusta ja tukee opettajia tietotekniikan käytössä. Keskus tukee kouluja laitteistojen asennuksessa, ylläpidossa ja verkotuksessa sekä koordinoi laitehankintoja. Cedunet tarjoaa kouluille verkkoyhteydet ja pääsyn Internettiin. Oppilaille ja opettajille on tarjolla sähköposti ja muita web-palveluja. 5

7 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISEN NYKYTILA, KULTTUURIT TOIMINTAA EDISTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tietotekniikkaa hyödynnetään kaikilla kouluasteilla entistä enemmän. Laaja täsmäkoulutusjärjestelmä ulottuu kaikkiin porilaisiin kouluihin. Kaikki peruskoulun opettajat ovat esimerkiksi saaneet Opit-peruskoulutuksen. Kaikilla peruskoulun oppilailla ja opettajilla käytössä oleva Opit-oppimisympäristö on vähentänyt kynnystä ottaa tietotekniikan osaksi opetusta. Henkilöstön tietoyhteiskuntataitojen kartuttaminen puolestaan lisää informaatiotekniikan opetuskäyttöä. Koulujen laitekanta on toimivaa mutta suurelta osin nopeasti vanhenevaa. Kouluissa on kattava lähiverkko ja toimivat Internet-yhteydet, joka edesauttaa tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Tietotekniset laitehankinnat ovat Porissa olleet keskitettyjä opetusteknologiakeskukseen. Siitä johtuen koulutoimen opetuskäyttöön tarkoitettu laitteisto ja ohjelmisto ovat melko yhdenmukaista. Opetusteknologiakeskuksen huolto on vastannut koulujen sisäverkotuksesta, tietoteknisten laitteiden asennuksesta, ylläpidosta ja huollosta alusta alkaen. Tämän ansiosta keskus tuntee koulusektorin hyvin. Satakunnan koulujen tietoverkon Cedunetin verkkoympäristö ja sen tarjoamat Internet-yhteydet pystyvät palvelemaan nykyisellään riittävän tehokkaasti porilaisten koulujen opetuksen tarpeita. Hallintoverkko on erotettu fyysisesti oppilasverkosta. Tämä mahdollistaa tietoturvallisen tavan kehittää hallintoa täysin sähköiseen suuntaan. Kursseja järjestetään myös verkko- ja etäopetuksena, mikä mahdollistaa materiaalin jaon, keskustelun, erilaisten tehtävien suorittamisen, oppimisen ajasta ja paikasta riippumattomana. Virpoa käytetään tiedonjakelukanavana, jossa opettajat toimivat tietokoneiden ja verkkoyhteyden välityksellä. Wilmaa käytetään arvioinnin apuvälineenä tietokoneiden ja verkkoyhteyden välityksellä. TOIMINTAA ESTÄVÄT KULTTUURIPIIRTEET Tällä hetkellä perinteisiä tiedonvälityskanavia käytetään tiedon perillemenon varmistamiseksi sähköisen viestinnän rinnalla. Viestinnässä on päällekkäisyyttä ja tiedon kulussa epätäsmällisyyttä. Nykyinen tukihenkilöstöresurssi on hallinto- ja opetuskäyttöä ajatellen riittämätön. Kaikki opettajat eivät koe tarpeelliseksi käyttää tietotekniikkaa opetuksen tukena. Tästä seuraa, että kaikki oppilaat eivät pääse opettelemaan tietoyhteiskuntataitoja, vaikka niin haluaisivatkin. 6

8 Nykyiset käyttöliittymät koetaan kömpelöiksi ja laitteen valmistelu opetustuokiota varten nähdään vaikeaksi, liikaa aikaa vieväksi ja ennen muuta kokonaisuudessaan eri syistä epäluotettavaksi. Nopeasti vanheneva laitekanta aiheuttaa jatkuvasti enemmän ongelmia. Viimeisissä tietoyhteiskuntatukijaoissa Porilaiset koulut eivät ole saaneet tukea. Ilman tukea ei ole, heikossa taloustilanteessa, voitu tehdä laajempia hankintoja. NYKYISET TOIMINTAKULTTUURIT TAVOITEALUEITTAIN TARKASTELTUNA: HALLINNON ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluilla on oppilasverkosta täysin erillään oleva hallintoverkko, johon kuuluvat tällä hetkellä rehtorit, koulusihteerit, opinnonohjaajat ja muutamat opettajien koneet. Kevään 08 aikana muut kuin rehtorien ja koulusihteerien koneet poistetaan hallintoverkosta. Kouluvirasto ja hallintoverkon koneet pystyvät käyttämään yhteisiä verkkoresursseja tiedon sähköisessä tiedonsiirrossa. OHJELMISTO Hallinnon käytössä on päästy suurimmaksi osaksi palvelin - client ratkaisuihin, joka on poistanut versioerot koulujen väliltä. TIETOTURVA Porin Tietohallinto vastaa hallintoverkon tietoturvasta. Kaikissa verkon koneissa on käytössä F-Securen toimittama virustentorjuntaohjelmisto. OSAAMINEN OHJELMISTO Hallintohenkilöstö osaavat perusohjelmistojen käytön hyvin. Muutamien hallinto-ohjelmien kohdalla koulutusta pitää jatkaa, jotta kaikilla on riittävä tietotaito tehokkaaseen ja oikeaan käyttöön. TIETOTURVA Käyttäjien tiedot tietoturvan osalta eivät ole vielä täysin riittävät. Koneiden lukitseminen, tietojen varmuuskopiointi ja oikea säilytys vaativat vielä lisää koulutusta. TOIMINNAN VARMISTAMINEN 7

9 Palvelimilla toimivat hallinto-ohjelmat varmuuskopioidaan tietohallinnon toimesta. Käyttäjien omien tiedostojen varmuuskopioinnissa on vielä monessa paikassa puutteita ja tiedon menettäminen esim. laiterikon takia on vielä mahdollista. OPETUKSEN ALUE RAKENTEET LAITTEISTO Kouluissa on n.1100 konetta oppilaskäytössä. Näistä koneista vain n.350 on hankittu vuonna 2004 tai sen jälkeen. Näin ollen suuri osa laitteista on nopean uusinnan tarpeessa. Koulujen lähiverkot ovat pääosin hyvässä kunnossa. Oheislaitteiden määrässä ja kunnossa on erittäin suuria koulukohtaisia eroja, erityisesti tulostimien kuntoon ja käyttöön tulisi kiinnittää huomiota. OHJELMISTO Koulujen koneissa on käyttöjärjestelminä win98, win2000, XP, Vista ja Linux. Näistä win98 koneet tulee poistaa pikimmiten ja win2000 koneiden uusinta pitää suorittaa vuoden kahden sisällä. Koneet on varustettu perustoimistoohjelmilla, joko Microsoft Officella tai Open Officella. Kaikkien peruskoululaisten käytössä on myös Opitoppimisympäristö. TIETOTURVA Oppilaskäytössä olevissa koneissa ei pääsääntöisesti ole käytössä virustentorjuntaohjelmistoa. Osaksi kustannussyistä ja osaksi siksi, että vanhojen koneiden teho ei riitä uusien torjuntaohjelmistojen pyörittämiseen riittävällä teholla. OSAAMINEN Suurella osalla opettajista on jo tekniset perustaidot tietotekniikan käyttämiseksi. Kuitenkin opettajan osaamisen pitäisi olla sellaisella tasolla, että hän pystyy oppilailleen opettamaan heille tarkoitetut taidot. Verkko-oppiminen on vahvassa kasvussa. Peruskoulujen käytössä oleva Opit-oppimisympäristö antaa hyvät mahdollisuudet opettajille ottaa myös verkko-opetusta osaksi opetusta. Lukion tasolla verkko-opetuksen ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöönsä aikuislukion opettajat ja opiskelijat. Verkko- ja etäkurssien opettamisen apuna käytetään Dokeos-oppimisympäristöä. TOIMINNAN VARMISTAMINEN Mikäli kouluissa oleva konemäärä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, on uusien koneiden tarve lähivuosina erittäin suuri. Tällä hetkellä kolmannes (n.350kpl) koneista on hankittu 2004 tai sen jälkeen. Nämä koneet pystytään pitämään käytössä vielä useita vuosia, mikäli pystymme huoltamaan laitteita nykyisellä tavalla. Loput n.750 konetta tulisi pystyä uusimaan muutaman vuoden kuluessa, mikäli niillä aiotaan käyttää nykyaikaisia ohjelmia jatkossakin. TIETOTEKNIIKAN TUKI 8

10 Opetusteknologiakeskuksen toiminta laitehuollon, IT-tuen ja koulutuksen osalta on hyvin toimivaa, mutta se ei yksin riitä vastaamaan kaikkeen koulujen tarvitsemaan tukeen. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että suuressa osassa kouluja on osaavat ATK-vastaavat opettajat. STRATEGIAMÄÄRITTELYÄ MÄÄRITTELYÄ: Strategiat tarkoittavat niitä harkittuja toimenpiteitä Porin koulutoimessa, joilla visio ja asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa voidaan vaikuttaa siihen, että vision suuntainen toiminta vahvistuu ja vision vastainen toiminta ei saa tukea HALLINNON JA OPETUSKÄYTÖN TEHTÄVÄJAKO TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESSA Porin koulutoimi vastaa hallinnon tietoteknisestä valmiudesta ja sähköisen hallinnon kehittämisestä. Se toimii yhteistyössä opetusteknologiakeskuksen ja kaupungin tietohallinnon kanssa. Opetusteknologiakeskus toimii informaatiotekniikkaa hyödyntävän opetuksen asiantuntijaorganisaationa, tukee tietotekniikka-avusteista opetusta ja antaa koulutusta. Opetusteknologiakeskus ohjaa laitteistojen, ohjelmistojen sekä oheislaitteiden hankintaa. Keskuksella on myös valmiutta tukea koulujen pedagogisia ratkaisuja. Opetusteknologiakeskus järjestelee tukirahoitusta ja tarjoaa lähinnä koulutuspalveluita myös kunnan ulkopuolelle. PORIN KOULUTOIMEN TIETOSTRATEGIAN OSA-ALUEET HALLINTO 1. Sähköisen hallinnon strategia 2. Koulutuksen strategia 3. Päivitysstrategia 4. Ulkoisen tuen strategia OPETUS 5. Laitteistostrategia 6. Ohjelmistostrategia 7. Tietoliikennestrategia 8. Oppimisstrategia 9. Koulutuksen strategia 9

11 10. Päivitysstrategia 11. Tukistrategia STRATEGIAT HALLINTO 1. SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA SÄHKÖISEN HALLINNON STRATEGIA Sähköinen hallinnointi perustuu toimivaan palvelinratkaisuun ja laitekannan järjestelyyn. Hallinto- ja opetuskäytön tehtäväjaon mukaisesti hallinnointi toteutuu Pori.fi:n verkon kautta. Hallinnoinnin kehittäminen ja tehokas käyttö edellyttää kuitenkin Cedunetin ja Pori.fi:n verkkojen yhteiskäyttöä. Pori.fi-verkossa olevat tietokoneet vähennetään vain hallintokäyttöön. OHJELMISTO JA SEN SUOJAUS Käytössä olevat ohjelmat pyritään yhdenmukaistamaan. Keskitetyllä ohjelmistojen hankinnalla tuetaan niin toimistoautomaation kuin henkilöstön työskentelyn sujuvuutta. Jatkossa oppilasarviointi suoritetaan tietoverkon välityksellä Wilma-ohjelmalla. Koulutoimen hallinnon sekä koulujen toiminta samassa verkossa varmistetaan riittävällä tietoturvatasolla. Oppilashallintoverkon tietokoneet tulee suojata verkko- ja konekohtaisilla tietoturva-asennuksilla sekä virustorjuntaohjelmilla. SÄHKÖINEN ASIAKIRJAHALLINTA, TIETOKANNAT JA TIEDOTUS Koulutoimen sähköinen asiakirjatuotanto on aloitettu 1980, ensin koulutusvirastossa, myöhemmin tietohallinnon rakentamassa Pori.fi -verkossa. Verkko toimii myös hallinnon julkaisualueena koulutoimen asioista tiedotettaessa. Hallintoverkossa olevien asiakirjahallinto-ohjelmia tulee kehittää Erilaisia työtä helpottavia kaupungin ja muiden viranomaisten toimintoja koskevia tietokantoja on kaikkien toimijoiden käytössä ajantasaisena. Hallintoverkossa tapahtuvat tiedonsiirrot (esim. yhteishaku) ja muiden sähköisten hallintoohjelmien hallinta turvataan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Pori.fi:n verkossa oleva TIIMI-ohjelmisto on kaikkien käytettävissä oleva tekniikka koulutusviraston ja koulun johdon tiedotuskanavaksi. TIIMIÄ voivat lukea Internetin läpi kaikki, joilla on käyttäjätunnus Pori.fi:hin. Rehtoreiden sähköpostiosoitteet tulee yhtenäistää esim. Pori.fi-muotoisiksi. TIETOTURVA Riittävä tietoturva varmistetaan hallintoverkon salauksen kehittämisellä ja virustorjuntaohjelmilla. Tietoturvatekniikan avulla estetään myös asiaton liikenne koulun verkon ja palvelimen välillä. Sillä voidaan myös rajata liikennettä vain sallittuihin verkko-osoitteisiin. Hallintokoneilla varmuuskopiointi ja asiakirjatallennus tehdään P-asemalle. Koulujen tietokoneiden ja tietohallinnon välistä yhteyttä nopeutetaan tiedostojen latautumista jouduttamaan. 10

12 Hallintoverkon käyttöä on syytä ohjata säännöillä. Perustietoturvaan kuuluu ohjeiden mukainen toimintakulttuuri, ohjelmien oikea käyttö sekä työasemien käyttö ainoastaan työtehtäviin. Varmuuskopiointi hoidetaan palvelintasolla. Sähköisen hallinnoinnin tietoturva tulee järjestää alkaen työasemien fyysisestä suojaamisesta päätyen koko hallintohenkilöstön toimintaohjeisiin. Tietosuojalla ei pelkästään suojauduta tiedon väärinkäyttöä vastaan, vaan sillä pyritään myös tietojen ylläpitoon ja käsiteltävyyteen sekä estämään tiedon vääristymistä ja varmistamaan tietojen saatavuutta poikkeustilanteissa. 2. KOULUTUKSEN STRATEGIA HALLINNON KOULUTUKSEN STRATEGIA Kaikki koulutoimen hallinnossa, koulujen kanslioissa ja koulutusvirastossa työskentelevät henkilöt ovat saaneet tarvittavan tietoteknisen koulutuksen ja osaavat käyttää niitä ohjelmistoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä suorittamisessa. Yksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hallinnon henkilöstöllä on tarvittaessa mahdollisuus saada lisäkoulututusta ja täydentää TVT-taitojaan työtehtäviensä edellyttämässä laajuudessa ja saada täydennyskoulutusta uusien ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönoton yhteydessä. 3. PÄIVITYSSTRATEGIA OHJELMISTOPÄIVITYS Hallinnon käytössä on kolmentyyppisiä ohjelmia, joko selaimella käytettäviä tai erillisellä client-sovelluksella käytettäviä hallinto-ohjelmia sekä yksittäisellä koneella toimivia sovelluksia. Hallintoverkon nopeuden lisääntyessä tulee pyrkiä poistumaan sovelluksista, jotka vaativat käyttäjän omaa päivittämistä. Tähän päästään siirtämällä myös clientit palvelimella, jolloin niitä ajetaan suoraan verkon läpi. Yhteensopivuussyistä koulun hallinto on pakotettu seuraamaan Porin Tietohallinnon päivitystahtia käyttöjärjestelmien, virustorjunnan ja toimisto-ohjelmien osalta. Nykyisenä tasona on Windows XP käyttöjärjestelmä ja Microsoft Office Käyttöjärjestelmien osalta Windows Vistaan siirtyminen ei ole vielä ajankohtaista. LAITTEISTOPÄIVITYS Hallinnon (rehtorit ja koulusihteerit) ja ruokahuollon käytössä olevat tietokeet sekä tarvittavat oheislaitteet pidetään ajan tasalla uusimalla niitä noin neljän vuoden välein. Uusinnan myötä laitteet siirtyvät koulutoimen omistukseen, joka myös vastaa niiden uusinnasta. Laitteistohankinnoissa seurataan myös Tietohallinnon ohjeistusta. 4. ULKOISEN TUEN STRATEGIA Hallinnon ohjelmisto- ja laitetukitarvetta varten kehitetään nykyistä, jo toimiva, organisaatiota. Eri ohjelmistojen ja laitteistojen vastuuhenkilöitä tarkennetaan, jotta kaikilla hallinnon henkilöstöllä on tiedossa mihin ottaa yhteyttä ongelmien esiintyessä. Tukea tulee tarjoa niin vertaistukena kuin tukena koulutoimen ja opetusteknologiakeskuksen suunnalta. Ulkoisen tuen tarvetta pyritään vähentämään kouluttamalla käyttäjät oikeisiin toimintatapoihin. OPETUS 11

13 5. LAITTEISTOSTRATEGIA Kouluilla käytössä oleva opetusverkko pidetään täysin erillään hallintoverkosta. Opetusteknologiakeskus huolehtii opetusverkon toiminnasta niin sisäverkon kuin ulkoistenkin yhteyksien osalta. Opetusverkossa olevien laitteiden uusimista jatketaan ja vauhditetaan, jotta oppilaiden käytössä on ajanmukaiset työvälineet. Opetusteknologiakeskus vastaa verkossa olevien laitteiden huoltamisesta. Kehitetään ja jatketaan Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä sekä kerätään asiasta kokemuksia. LUOKKIEN LAITTEISTO Tietokoneita kouluissa tulisi olla määrällisesti niin, että jokaista viittä oppilasta kohden olisi yksi oppilaskäytössä oleva tietokone. Kouluun tulisi varustaa yksi suuri ja tietoteknisesti riittävä luokkatila, jotta siinä voi työskennellä koko opetusryhmä tietokoneilla samanaikaisesti. Luokassa tulee olla riittävät oheislaitteet ja opettajan koneen kuvannäyttömahdollisuus dataprojektorilla. Tavoitteena on, että jokaisessa luokassa on vähintään yksi verkossa oleva tietokone, jossa on myös tulostusmahdollisuus sekä dataprojektori ja dokumenttikamera. Luokkahuonevarustuksessa tulee ottaa huomioon myös oppiaineesta johtuvat erityistarpeet (reaaliaineiden luokat, kielten luokat). Osaa koulujen luokkahuoneista aletaan varustaa siten, että monimuotoinen verkko-opiskelu on jatkossa mahdollista. Tämä edellyttää useampia tietokoneita ja verkkomateriaalin tuottamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Opettajien työskentelytilat varustetaan riittävällä määrällä tietokoneita ja oheislaitteita. Linux-koneiden määrää lisätään kouluissa esim. kirjastoissa, mediateekeissa yms. tiloissa, joissa käyttö perustuu webpohjaisiin sovelluksiin tai tekstin tuottamiseen. Elektronisten taulujen opetuskäyttöön perehdytään. 6. OHJELMISTOSTRATEGIA Koulujen opetuskäytössä olevaa ohjelmistokantaa tulisi voida yhdenmukaistaa. Ongelmana on kuitenkin eri vuosina toteutuneet hankinnat, jolloin myös ohjelmistoversiot poikkeavat toisistaan paljon. Kaikki uudet ohjelmistot eivät edes toimi vanhimmissa käytössä olevissa tietokoneissa. Opetustilanteessa syntyy ongelmatilanteita, jotka johtuvat erilaisista käyttöjärjestelmistä sekä ohjelmistojen ja selaimien erilaisista versioista. Opetustilannetta helpottamaan on hankittu Opit-oppimisympäristö, joka on kaikkien peruskoululaisten käytössä. Se mahdollistaa omalta osaltaan tietotekniikan helpon hyödyntämisen. Perusohjelmistona koulujen tietokoneissa on eri Windowsin käyttöjärjestelmien Windows 2000, XP ja Vista päällä toimivia Office-ohjelmistoja, 97- tasosta alkaen. Tämän lisäksi eri kouluilla on runsaasti oppimista tukevia, erityistarkoituksiin soveltuvia ohjelmistoja, kuten Alfa, M.A.Tikka tai MOPPI. Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä jatketaan ja laajennetaan sopivissa koulukohteissa. 12

14 OHJELMISTOVASTUU Perusvastuun koulujen laitteiden käyttöjärjestelmä- ja Office- ohjelmien asennuksesta kantaa opetusteknologiakeskus. Se asentaa em. ohjelmistot kouluille toimitettaviin koneisiin ja saattaa ne verkkoasennuksien osalta toimintakuntoon. Keskuksen huoltoyksikkö tekee myös koulujen käyttöjärjestelmämuutokset ja konekohtaista päivitystyötä. Tietotekniikan vastuuopettajalle maksetaan virkaehtosopimuksen mukaan sellaisella yläkoulussa, jossa opetetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta 2 vuosiviikkotuntia. Alakoulussa vastaava korvaus on koulun koosta riippuen yksi tai 1 1/2 vuosiviikkotuntia ja lukioissa se on lukiokiintiöstä erotettuna 2,5-3 vuosiviikkotuntia. Tilannetta voidaan oleellisesti parantaa antamalla vastuuopettajalle resurssia tietotekniikan hyödyntämisen ohjaukseen ja kehittämiseen. Oman koulun opettaja, joka on tietotekniikan laitteisto- ja ohjelmistokysymyksiin ammatissaan pätevöitynyt ja koulun TVT-ratkaisuista hyvin perillä ja lisäksi pedagogi, takaa eittämättä koulun TVT-tukena pulmatilanteissa luotettavamman ja paremmin vastuunsa tuntevan avun kuin kouluyksikön ulkopuolinen tukihenkilö. Porin koulutoimessa edellä kuvattu TVT-tukiratkaisu voi olla erilainen kuin maassa yleensä (kiertävä TVT-tuki), koska opetusteknologiakeskuksen panos tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä koulun tasolla on merkittävä. Nykyisin ohjelmiston päivitys on kouluissa usein järjestetty siten, että koulun tietotekniikan vastuuopettaja tai tietokonelaitteistosta vastaava opettaja huolehtivat, että tietokoneissa on käytettävissä ajanmukaiset ohjelmistot, kuten Opitin toiminnan kannalta tärkeät selainten lisäosat. He vastaavat yleensä myös laitteiden huollattamisesta ja muutosasennusten teettämisestä opetusteknologiakeskuksessa. OHJELMISTOJEN HANKINTA Koulun opetusohjelmiston hankinta on jatkuvaa toimintaa ja sen tulee myös olla vuosittain budjetoitua. Hankinnassa käytetään apuna aineen opettajaa ja koulun TVT-ryhmän tai TVT-opettajan asiantuntemusta. Koulutoimi huolehtii omalta osaltaan, että oppilailla on yhdenmukaiset mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. Suurimpana panostuksena on tällä hetkellä Opit-oppimisympäristö, jonka käytöstä syntyvistä kuluista koulutoimi huolehtii. 7. TIETOLIIKENNESTRATEGIA Tietoliikenne koulun kannalta tarkasteltuna tarkoittaa niitä yhteyksiä, joiden kautta oppilaat ja opettajat voivat toimia tietoverkoissa. Kokonaisuutena kyse on koulurakennuksen lähiverkotuksesta, paikallisesta verkkoyhteydestä Cedunetin palvelimistoon ja siitä edelleen palveluntarjoajan kautta Internetiin. KOULUJEN TIETOTEKNISET LAITTEET Oppilaskäytössä on tällä hetkellä n.1100 tietokonetta. Määrä on pysynyt samana jo muutaman vuoden ajan, koska uusien koneiden hankinnalla on voitu ainoastaan korvata poistettuja laitteita. Näistä koneista on vuonna 2004 tai sen jälkeen hankittu n.350kpl, näitä koneita voidaan vielä nykyisinkin pitää täysin riittävinä opetuksen kannalta. Puolet konekannasta on jo niin vanhaa, että ne merkittävästi haittaavat nykyaikaisen TVT-opetuksen toteuttamista. Valtaosassa kouluja on fyysisesti hyvät tilat atk-luokalle. Näiden luokkien laitteistot ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa, koska uudet laitteet on pyritty sijoittamaan pääsääntöisesti atk-luokkiin. Tulostusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti koulusta riippuen. Osassa kouluja on mahdollisuus tulostaa keskitetysti esim. kopiokoneella tai verkkotulostimeen. Muutamissa paikoissa olisi pikaisesti hankittava verkkotulostimet, jotta vanhoista mustesuihkutulostimista voidaan luopua. 13

15 KOULUJEN LÄHIVERKOT JA INTERNET LIIKENNE Kaikissa koulukiinteistöissä on panostettu voimakkaasti verkotukseen ja lähes kaikissa opetusluokissa on lähiverkon käyttömahdollisuus. Osa puuttuvasta lähiverkosta rakennetaan perusparannusten yhteydessä ja muut luokat verkotetaan mahdollisuuksien mukaan opetusteknologiakeskuksen rakentamana. Koulujen oppilasverkkojen Internet yhteydet on hoidettu keskitetysti opetusteknologiakeskuksen toimesta. Kaikki Internet liikenne kulkee, joko DNA:n alueverkkoa tai omia ADSL-yhteyksiä pitkin opetusteknologiakeskukseen, josta se ohjataan julkiseen Internettiin. Täysin erillään oleva hallintoverkko on Porin Tietohallinnon hallinnoinnissa, joka hoitaa myös hallintoverkon Internetliikennöinnin. CEDUNET JA INTERNET-YHTEYDET Satakunnan koulujen tietoverkko, Cedunet, sijaitsee Porissa, Otavankatu 3:ssa. Se tarjoaa Internet-yhteydet, sähköpostit ja palvelintilaa Satakuntalaisille kouluille. Tällä hetkellä käyttäjinä ovat Porin koulutoimen lisäksi Porin taidekoulu, Palmgren Konservatorio ja Merikarvian koulukeskus. Koulujen yhteydet kulkevat Cedunetin oman välityspalvelimen kautta, joka mahdollistaa esimerkiksi haluttujen Internet-sivujen suodattamisen pois liikenteestä. Cedunetista eteenpäin liikenne kulkee tällä hetkellä Elisan 10MB yhteyden kautta. Cedunetin verkossa on verkotettuna yli 40 koulua ja noin 1300 tietokonetta. Cedunetin omat palvelimet avaavat kouluille monenlaisia mahdollisuuksia. Oppilaiden ja opettajien käytössä on tehokas sähköposti, mahdollisuus julkaista omat kotisivut ja verkko-opetusta tukemassa Dokeos- ja Moodleoppimisympäristöt. Tulevaisuudessa mahdollisia palveluita ovat oma blogi, jaetut kuvakansiot, wikit yms. uudet palvelut. 8. OPPIMISSTRATEGIA TIETOYHTEISKUNTATAITOJEN OPETTAMISESTA Porin koulutoimi turvaa oppilaidensa hyvän sijoittumisen tulevaan osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntaan suomalla kaikille oppilailleen tasavertaiset edellytykset tutustua informaatioteknologian uusiin mahdollisuuksiin. Perus- ja lukio-opetus vastaa oppilaan tietoyhteiskuntaosaamisesta. Teknologian käytön opetusperiaatteita ovat laitteiston ja ohjelmien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden opettaminen kaikille sekä taitojen varmistaminen siirryttäessä perusopetuksesta jatko-opintoihin. Päämäärään pyritään yhtenäistämällä tietotekniikan opetuskäytön sisältöjä koulutoimen yhteisellä tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmalla. Yhteiset sisällöt tukevat opetuksen tasavertaisuuden toteutumista tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttötaitoja opitaan muun oppimisen ohessa sekä tietotekniikkaan keskittyvissä opintokokonaisuuksissa. Kun informaatioteknologiaa käytetään oppimisen tukena, korostetaan myös kasvatuksellisia näkökohtia, kuten tietoverkkojen asiallista käyttöä sekä sosiaalisia, eettisiä ja esteettisiä periaatteita. Opettajien on kyettävä ohjaamaan oppilasta tietoyhteiskuntataitojen omaksumisessa. Opettajien taidoista huolehditaan tietoteknisen täsmäkoulutuksen avulla. TVT-STRATEGIAT JA OPETUSSUUNNITELMAT Koulujen TVT-strategiat perustuvat Porin koulutoimen tietostrategiaan. Koulukohtaisissa strategioissa konkretisoidaan koulutoimen linjaukset ja esitetään koulujen erityispiirteet. Koulujen tietostrategiat ohjaavat tietotekniikan hyötykäyt- 14

16 töä. Perusopetuksen yhteinen TVT-opetussuunnitelma puolestaan määrittelee tietotekniikan hyödyntämisen sisällöt sekä tavoitteet oppimisessa. Porin koulutoimen Portaat-esitys (liite 1) määrittelee oppilaan tietotekniset valmiudet eri luokka-asteilla ja sisältää opetettavien taitojen kuvauksen. Porin kouluissa pyritään tietoyhteiskuntaosaamisen perusteiden yhtenäiseen opettamiseen. Oppilaiden jatko-opintoja ajatellen on tärkeää tehdä alueellista yhteistyötä perusopetuksen koulujen välillä tietoyhteiskuntataitojen opettamisessa. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa huomioidaan ainekohtaisten opetusohjelmien ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Tietoyhteiskuntataitojen opettaminen vaatii opetusjärjestelyiltä joustavuutta erityisesti vuosiluokkien 1-6 luokanopettajajärjestelmässä, mutta myös muilla kouluasteilla. Yhteistyöllä ja suunnittelulla varmistetaan, että koulut voivat tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tietoteknisten taitojen hankkimiseen. Opetuksen järjestämisessä on huomioitava koulun työjärjestykseen kirjatut kiinteät ratkaisut (atk-tunnit, jakotuntijärjestelyt, resurssitunnit joillekin opettajille), tilapäiset järjestelyt (opetusryhmien vaihdot, ryhmien yhteiset projektit, oppituntien ulkopuolinen käyttö) ja ulkopuolisten ohjaajien käyttö (projektit, kerhot). OPPIMISTRATEGIA PORIN AIKUSLUKIOSSA Porin aikuislukion opiskelija-aines on erittäin heterogeenista sekä ikäjakauman että TVT-perustaitojen osalta. Em. seikka tulee näin ollen erityisesti huomioida laadittaessa kurssisuunnitelmaa niitä kursseja varten, jotka vaativat erityisiä TVT-taitoja. Opetuksessa on tarvittaessa mahdollisuus käyttää erillisiä TVT-tiloja jokaisen oppiaineen opetuksen tukena. Lisäksi jokaisessa luokassa on verkkoyhteydellä varustettu tietokone ja siihen liitetty dataprojektori. Opetusjärjestelyihin kuuluvat myös etä- ja verkkokurssien järjestäminen. Porin aikuislukion TVT-strategiaan kuuluu tietokoneiden kriittinen ja oikeaoppinen käyttö tiedonhakuvälineenä. Porin aikuislukio tarjoaa mahdollisuuden hankkia ja syventää TVT-taitoja koulukohtaisilla syventävillä tietotekniikan kursseilla. Teknologian käytön organisointi sekä investointisuunnitelma laitteistojen ja ohjelmien osalta tapahtuvat Lyseon koulukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Henkilöstön TVT-osaamisen tasosta, ylläpidosta ja täydentämisestä vastaa OPETEK yhdessä koulun kanssa. Henkilöstön koulutus tapahtuu pääasiallisesti OPETEK:n koulutustilaisuuksien avulla. Porin aikuislukion TVT-strategiaa arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti. Tulokset julkaistaan muun arvioinnin yhteydessä tarvittaessa vuosikertomuksessa. OPPIMISSTRATEGIA KOULUASTEITTAIN Oppilaat ovat melko motivoituneita käyttämään tietotekniikkaa. Vastaanottokyky ja rohkeus takaavat sen, että suurin osa oppilaista sisäistää saamansa opit hyvinkin nopeasti. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden itsenäinen TVT-tekniikan käyttö laajenee ja yleistyy kovaa vauhtia. Tietotekniikasta ovat kiinnostuneita yhtä lailla sekä pojat että tytöt. Ongelmana on se, että oppilaat mieltävät tietokoneet ennen kaikkea viihdyttäjinä ja pelikoneina, ei niinkään oppimista tukevina laitteina. Lisäksi TVT-tekniikan käyttöä leimaavat yleiset kulutustottumukset, kaupallisuus ja lyhytjänteisyys. Siksi kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietotekniikan tarkoituksenmukaisen käytön opettamiseen. 15

17 TYÖSKENTELYN SISÄLLÖT, TOIMINNAN KUVAUS JA OPETUKSEN AIHE Tavoitteet: oppilas oppii käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä oppilas osaa käyttää eri ohjelmia tarkoituksenmukaisesti oppilas osaa työskennellä virtuaalisessa oppimisympäristössä (OPIT) oppilas oppii hyödyntämään sähköpostia ja www-ympäristöä turvallisesti oppilas harjaantuu arvioimaan tietoa ja tiedon alkuperää 1-2 LUOKAT Oppilaat tutustuvat yhdessä opettajansa kanssa koulun laitteistoon ja alkuopetuksen valmiisiin opetusohjelmiin. Varmistetaan, että jokainen oppilas osaa avata ja sulkea tietokoneen oikeaoppisesti. Internetistä löytyy sopivia tehtäviä jo esi- ja alkuopetukseen. OPIT avautuu oppilaille harjoittelun ja oppimisen paikkana. Käyttötaito tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen hiiren ja näppäimistön peruskäyttö tulostaminen (oletustulostin) tallentaminen ohjatusti (oletuskansio) Toimintakulttuuri rauhallinen ja systemaattinen työskentely salasanan käyttäminen ohjatusti Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien käynnistäminen ja sulkeminen (pikakuvake / käynnistä valikko) tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmien sekä selaimen alkeiskäyttö www-osoitteen avaaminen ja www-opetusmateriaalin käyttö (OPIT) sähköpostin alkeiskäyttö (OPIT) 3-4 LUOKAT Oppilaan valmiudet tietokoneen itsenäiseen käyttöön kehittyvät. Oppilas osaa käyttää ohjelmia rinnakkain ja hallitsee tallentamisen, tulostamisen sekä sähköpostin peruskäytön OPIT -ympäristössä. Oppilas muistaa vastuunsa yhteisen laitteiston kunnossa pysymisestä. Näppäimistön tullessa tutuksi harjoitellaan hiiren ja sormijärjestelmän käyttöä. Käyttötaito tietokoneen ja oheislaitteiston nimistö ja käyttötarkoitus hiiren ja näppäimistön käyttö kehittyy molemmat kädet (hiirenpainikkeet, erikoismerkit) oheislaitteiden hallinta (tulostusvalinnat, skannerin ohjattu käyttö) tallentaminen (tallennusvälineet) ja kansiorakenne (tallennus ja avaaminen) Toimintakulttuuri 16

18 toisten opastaminen työskentelyssä laite- ja verkkoympäristön turvallisuus salasanalla kirjautuminen itsenäisesti Ohjelmiston käyttötaito kahden ohjelman yhteiskäyttö (ohjelmaikkunoiden käyttö) hyötyohjelmien käytön hallinta ja itsenäinen käyttö (mm. tekstinmuokkaus, kuvan liittäminen tekstiin) multimedia www-ympäristössä, hakukoneiden käyttäminen ohjatusti sähköpostin itsenäinen käyttö (OPIT) 5-6 LUOKAT Voidaan toteuttaa jo laajojakin projektitöitä eri oppiaineissa tietotekniikkaa apuna käyttäen. Internetiä hyödynnetään projektien valmisteluissa ja OPIT oppimisympäristössä otetaan käyttöön media- ja projektityökaluja. Esitysohjelmien ja dataprojektorin alkeiskäytöllä elävöitetään esimerkiksi projektitöiden esittämistä. Käyttötaito hiiren käytön monipuolisuus painikkeet, vierittäminen dataprojektorin käyttö ohjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietokoneelle (digikamera) kopiointi, siirtäminen, poistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansiorakenteessa Toimintakulttuuri tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja salasanan vaihtaminen, suojaaminen ja (kirjautumis)profiilin muokkaus / hallinta (OPIT) Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien yhteiskäyttö esitysgrafiikkaohjelman käyttäminen yleisimpien tiedostoformaattien tunnistaminen multimediasovellusten itsenäinen käyttäminen hakuohjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) oppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja projektityökalujen käyttö (OPIT) verkkokyselyyn vastaaminen Tavoitteena on, että siirtyessään perusopetuksen yläluokille oppilaalla on tietotekniset perustaidot: - oppilas on omaksunut tietokoneen peruskäyttötaidon (laitehallinta, oheislaitehallinta ja perusohjelmien käyttötaito) - oppilas hallitsee ohjelmien perus- ja yhteiskäytön (tekstinkäsittely, piirrosohjelma / kuvankäsittely, laskentaohjelma ja esitysohjelma) - oppilas on omaksunut tietoteknisen viestinnän perustaidon (sähköposti) ja hallitsee verkko-opiskelun perustaidon (OPIT ympäristön avulla) TIETOTEKNIIKKA YLÄKOULUSSA 7. vuosiluokalla tietotekniikan perusteisiin tutustutaan esim. oppilaanohjauksen yhteydessä erillisillä kursseilla. Keskeisiä sisältöjä ovat laitteisto, kymmensormijärjestelmä, tekstinkäsittely, tiedostojen hallinta, eri oppiaineiden opetusohjelmat ja tietoverkot. 17

19 Vuosiluokilla 8-9 tietotekniikka on valinnaisaine. Oppilas voi valita puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden kursseja, joiden aikana hän perehtyy mahdollisimman monipuolisesti tietotekniikan teoriaan, laitteistoon, käyttöjärjestelmään, yleisimpiin ohjelmiin ja tietoverkkoihin. Lisäksi tarjotaan kursseja, jotka tukevat oppilaan harrastuneisuutta (esim. ohjelmointi, julkaisutoiminta, elokuvat). TIETOTEKNIIKKA ERI OPPIAINEISSA Oppilas voi monin tavoin käyttää tietotekniikkaa oppimisensa tukena. Tekstin- ja kuvankäsittelyn sekä taulukkolaskennan avulla hän voi laatia mm. kirjoitelmia, esitelmiä ja tutkielmia, joihin on mahdollisuus etsiä tietoa Internetistä. Verkossa on runsaasti käyttökelpoisia oppimateriaaleja, tietopaketteja ja eri oppiaineiden harjoituksia. Tehtävien anto, palautus ja ohjaus opettajan ja oppilaan välillä voidaan hoitaa sähköpostitse tai OPIT:n avulla. Myös eri aineiden opetusohjelmat ovat oppilaan käytössä. Koulun sisäisin järjestelyin huolehditaan siitä, että koneiden ääreen on mahdollisuus päästä myös muilla kuin varsinaisen tietotekniikan tunneilla. TVT-TAIDOT JA JATKO-OPINTOKELPOISUUS 7. luokalla tapahtuva tietotekniikkaan tutustuminen antaa jokaiselle oppilaalle välttämättömät perustaidot. Kaikki eivät kuitenkaan opiskele tietotekniikkaa valinnaisaineena luokilla 8-9, joten taidoissa on eroja lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä. Tämän vuoksi on informaatioteknologian oltava osa muidenkin oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja opetusta. 7-9 LUOKKA Käyttötaito sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö (kymmensormijärjestelmä) kuva-, ääni- ja videotiedostojen siirtäminen ja käsittely oheislaitteiden itsenäinen käyttö (tulostin, skanneri, dataprojektori) laitteiden liittäminen (ja asentaminen) TOIMINTAKULTTUURI tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja henkilöprofiilin muokkaus, salasanan ylläpito verkkoetiketti OHJELMISTON KÄYTTÖTAITO Ohjelmien käyttötaito syvenee valinnaisissa opinnoissa. Oppisisällöt kehittävät oppilaiden taitoja TIEKE :n tietokoneen ajokorttimoduulien suunnassa harjoittamalla työkaluohjelmien käyttöä. Ohjelmiston käyttötaidon sisällöt on lueteltu koulutoimen Portaat-esityksessä (liite 1). 18

20 TAVOITTEET LUKIOKOULUTUKSEN PÄÄTTYESSÄ Opetushallitus lähtee siitä, että opiskelijalla tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan sillä kirjoittamistekniikalla, joka on hänelle sopivin: käsin tai koneella. Näin ollen kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saada riittävät tiedot ja taidot tietokoneen ja tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Lukiossa tietotekniikan kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja. TVT-taidot voivat sisältyä myös muihin lukion kursseihin. Lukiokoulutuksessa tavoitettavat TVT-taidot ovat: opiskelija osaa tuottaa myös ulkoasultaan lukiotasoisen tutkielman, joka pitää sisällään hyvin muotoillun tekstin, kuvien muokkaamisen sekä erilaisten taulukoiden ja niistä sopivien kaavioiden tekemisen käyttää monimuotoista esitysgrafiikkaa käyttää Internet-lähteitä oikein olla lähdekriittinen ja tuntee tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteet tulkita median kenttää monipuolisesti ja analyyttisesti ymmärtää tietoteknisten laitteiden hyödyt, haitat ja mahdollisuudet tarpeelliset koulun hallinnon ohjelmat hallitsee etä- ja virtuaaliopetuksessa sekä verkkokursseilla tarvittavia kommunikointitaitoja TIETOTEKNIIKKA PORIN AIKUISLUKIOSSA Käyttötaito Opiskelijalla on valmiudet - käyttää Internet-lähteitä oikein - olla lähdekriittinen ja tuntee tietoturvan ja tekijänoikeuksien perusteet - hallita tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan perustustaidot - hallitsee etä- ja virtuaaliopetuksessa sekä verkkokursseilla tarvittavia kommunikointitaitoja TIETOTEKNIIKKA ERI OPPIAINEISSA Porin aikuislukiossa on tarvittaessa mahdollisuus käyttää erillisiä TVT-tiloja jokaisen oppiaineen opetuksen tukena. 9. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN STRATEGIA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITE Opettajakunnan tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen eli TVT-koulutuksen tavoitteena on antaa: opettajakunnalle riittävät valmiudet, jotta se kykenee hyödyntämään nykyaikaista tieto ja viestintätekniikkaa oppimistapahtuman tukena. 19

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 ULLA SANNIKKA SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 TALENTUM Helsinki 2015 11., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Ulla Sannikka ISBN 978-952-14-2582-0 ISBN 978-952-14-2583-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2584-4

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 22.4.2016 Kärkihanke 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Toimenpide 1: Kehitetään nuoristakuusta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot