Kuntalaisten kuuleminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntalaisten kuuleminen"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntalaisten kuuleminen Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi

2 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

4 Rakennelain selvitysvelvoitteet Väestöpohja (4 c ) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d ) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 4

5 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö, asuminen ja liikenne Demokratia ja johtaminen Elinvoima ja kilpailukyky Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta 2030 Palvelut Henkilöstö Kaupunkiseuduilla korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen tekijät. Tulevaisuuden näkökulma: Mikä on tilanne 2030-luvulla? Talous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 5

6 Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

7 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

8 Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8

9 Taulukko edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky (1) ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

10 Elinvoima ja kilpailukyky (2) TYÖLLISET (HLÖ) TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) Muutos Muutos (%-yks.) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen ,8 88,1 83,7 77,2-10, ,0 94,0 91,4 86,2-7, ,9 106,4 104,9 108,4 2, ,6 77,1 70,4 72,1-5, ,4 81,2 73,4 75,7-5, ,4 78,8 73,4 61,3-17, ,1 79,1 71,7 65,5-13, ,7 79,2 78,8 63,3-15, ,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

11 Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisauttayhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Elinvoima ja kilpailukyky (3) Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

12 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

13

14

15 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2) Jyväskylän kaupunki Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 15

16 Maankäyttö, Jyväskylän selvitysalue asuminen ja liikenne (3) Työpaikkaomavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Petäjävesi (61 %) Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Uurainen (58 %) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012 Jyväskylä (15 %) Muurame (69 %) 0,2 % Luhanka (47%) 14 % Laukaa (56 %) Toivakka (58 %) Joutsa (31 %) Hankasalmi (38 %)

17 Asuinkunta Asuinkunta Hanka-salmi Joutsa Jyväskylä Maankäyttö, asuminen ja liikenne (4) Työlliset Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi 62 % 0 % 20 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 11 % Joutsa 0 % 69 % 11 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15 % Jyväskylä 0 % 0 % 85 % 2 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 7 % Laukaa 1 % 0 % 44 % 44 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 5 % Luhanka 0 % 14 % 18 % 1 % 53 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 11 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Muurame 0 % 0 % 59 % 1 % 0 % 31 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 5 % Petäjävesi 0 % 0 % 39 % 1 % 0 % 0 % 45 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 5 % 7 % Toivakka 0 % 3 % 42 % 5 % 0 % 1 % 0 % 42 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 % Uurainen 0 % 0 % 36 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % 42 % 0 % 9 % 3 % 1 % 5 % Jämsä Laukaa Luhanka Työssäkäyntikunta Muuramvesi Petäjä- Toivakka Uurainen Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Yhteensä % työllisestä työvoimasta vuonna Työssäkäyntikunta Jämsä 0 % 0 % 6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 83 % 0 % 0 % 1 % 10 % Äänekoski 0 % 0 % 13 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 77 % 1 % 0 % 5 % Saarijärvi 0 % 0 % 9 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 5 % 74 % 0 % 10 % Keuruu 0 % 0 % 7 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 78 % 14 %

18 Pendelöinti: Hankasalmi Työlliset % Hankasalmi % Jyväskylä % Laukaa 84 4 % Pieksämäki 53 3 % Äänekoski 29 1,5 % Konnevesi 22 1,1 % Helsinki 16 0,8 % Kangasniemi 13 0,7 % Mikkeli 12 0,6 % Työpaikat % Hankasalmi % 81 % Jyväskylä 90 0,2 % 5,9 % Laukaa 53 0,69 % 3,5 % Pieksämäki 33 0,4 % 2,2 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Konnevesi 18 1,6 % 1,2 % Työpaikkaomavaraisuus 77,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

19 Pendelöinti: Joutsa Työlliset % Joutsa % Jyväskylä % Hartola 81 5 % Laukaa 40 2 % Heinola 21 1,2 % Helsinki 21 1,2 % Toivakka 19 1,1 % Lahti 19 1,1 % Luhanka 17 1,0 % Kangasniemi 17 1,0 % Sysmä 15 0,9 % Mikkeli 12 0,7 % Hirvensalmi 10 0,6 % Työpaikat % Joutsa % 80 % Jyväskylä 75 0,1 % 5 % Hartola 40 3,3 % 2,7 % Luhanka 34 13,5 % 2,3 % Toivakka 28 3,0 % 1,9 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Heinola 12 0,2 % 0,8 % Työpaikkaomavaraisuus 86,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

20 Pendelöinti: Jyväskylä Työlliset % Jyväskylä % Laukaa ,3 % Muurame ,8 % Äänekoski 845 1,5 % Helsinki 762 1,3 % Jämsä 483 0,8 % Tampere 327 0,6 % Työpaikat % Jyväskylä % 78 % Laukaa % 5,5 % Muurame % 4,0 % Äänekoski % 1,6 % Petäjävesi % 1,0 % Uurainen % 0,8 % Jämsä 475 5,6 % 0,8 % Hankasalmi % 0,6 % Toivakka % 0,6 % Saarijärvi 339 9,0 % Työpaikkaomavaraisuus 0,5 % 108,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

21 Pendelöinti: Laukaa Työlliset % Laukaa % Jyväskylä % Äänekoski 342 4,4 % Muurame 63 0,8 % Hankasalmi 53 0,7 % Helsinki 46 0,6 % Työpaikkaomavaraisuus 72,1 % Työpaikat % Laukaa % 61 % Jyväskylä ,3 % 24 % Äänekoski 178 2,3 % 3,2 % Hankasalmi 84 4,2 % 1,5 % Muurame 63 1,5 % 1,1 % Toivakka 50 5,3 % 0,9 % Joutsa 40 2,3 % 0,7 % Konnevesi 36 3,2 % 0,6 % Hämeenlinna 34 0,1 % 0,6 % Uurainen 24 1,8 % 0,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

22 Pendelöinti: Luhanka Työlliset % Luhanka % Jyväskylä % Joutsa 34 13,5 % Hartola 7 2,8 % Jämsä 5 2,0 % Muurame 3 1,2 % Tampere 3 1,2 % Työpaikat % Luhanka % 69 % Jyväskylä 21 0,04 % 11 % Joutsa 17 1,0 % 8,9 % Saarijärvi 4 0,1 % 2,1 % Työpaikkaomavaraisuus 75,7 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

23 Pendelöinti: Muurame Työlliset ,0 % Jyväskylä ,5 % Muurame ,1 % Jämsä 83 2,0 % Laukaa 63 1,5 % Tampere 30 0,7 % Helsinki 30 0,7 % Äänekoski 23 0,5 % Espoo 20 0,5 % Työpaikat % Muurame % 51 % Jyväskylä ,8 % 41 % Laukaa 63 0,8 % 2,4 % Jämsä 29 0,3 % 1,1 % Uurainen 13 0,9 % 0,5 % Äänekoski 10 0,1 % 0,4 % Työpaikkaomavaraisuus 61,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

24 Pendelöinti: Petäjävesi Työlliset % Petäjävesi % Jyväskylä % Keuruu 79 5 % Multia 29 2 % Jämsä 25 2 % Tampere 13 0,8 % Helsinki 11 0,7 % Mänttä-Vilppula 10 0,6 % Laukaa 9 0,6 % Uurainen 9 0,6 % Työpaikat % Petäjävesi % 69 % Jyväskylä 182 0,3 % 18 % Keuruu 27 0,7 % 2,7 % Laukaa 19 0,2 % 1,9 % Jämsä 19 0,2 % 1,9 % Multia 11 1,8 % 1,1 % Muurame 10 0,2 % 1,0 % Työpaikkaomavaraisuus 65,5 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

25 Pendelöinti: Toivakka Työlliset % Toivakka % Jyväskylä % Laukaa 50 5,3 % Joutsa 28 3,0 % Helsinki 8 0,8 % Kangasniemi 8 0,8 % Tampere 6 0,6 % Muurame 5 0,5 % Hartola 5 0,5 % Työpaikat % Toivakka % 66 % Jyväskylä 92 0,2 % 15 % Laukaa 34 0,4 % 5,7 % Joutsa 19 1,1 % 3,2 % Kangasniemi 10 0,5 % 1,7 % Työpaikkaomavaraisuus 63,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

26 Pendelöinti: Uurainen Työlliset % Uurainen % Jyväskylä % Äänekoski % Saarijärvi 44 3 % Laukaa 24 2 % Muurame 13 0,9 % Helsinki 10 0,7 % Keuruu 8 0,6 % Multia 8 0,6 % Tampere 8 0,6 % Työpaikat % Uurainen % 67 % Jyväskylä 143 0,2 % 17 % Äänekoski 44 0,6 % 5,1 % Saarijärvi 34 0,9 % 3,9 % Laukaa 23 0,3 % 2,7 % Työpaikkaomavaraisuus 62,8 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

27 Edut/vahvuudet Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5) Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Haitat/heikkoudet Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

28 Palvelut (1) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä 150% 130% 110% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

29 /asukas Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 901 M, odotekustannukset: 930 M (Ei potentiaalia²) -29,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

30 Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

31 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit HANKASALMI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Luumäki) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 2,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,5%/v Nettokustannukset 2012: 31 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 3,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

32 Palvelut Odotekustannukset/ HANKASALMI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M, mistä suuri osa tulee vuodeosastohoidosta Vanhuspalvelut 1,1 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

33 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JOUTSA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Virrat) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 5,9 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +4,6%/v Nettokustannukset 2012: 28 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 0 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

34 Palvelut Odotekustannukset/ JOUTSA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,0 M Vanhuspalvelut 1,4 M Lasten ja nuorten laitoshoito 0,5 M Kansalaisopisto 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,6 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Perusopetus 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

35 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JYVÄSKYLÄ KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,7 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,4%/v Nettokustannukset 2012: 651 M, odotekustannukset: 679 M (Ei potentiaalia²) -28,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

36 Palvelut Odotekustannukset/ JYVÄSKYLÄ Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 11,5 M Vanhuspalvelut 27,5 M Perusopetus 8,0 M Liikenneväylät 10,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 11,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

37 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LAUKAA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Janakkala) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,5 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,3%/v Nettokustannukset 2012: 89 M, odotekustannukset: 88 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

38 Palvelut Odotekustannukset/ LAUKAA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M Vanhuspalvelut 4,1 M Vammaishuollon laitospalvelut 1,5 M Vapaa-aikapalvelut 1,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Päivähoito ja esiopetus 2,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

39 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LUHANKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Kaskinen) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,2 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -0,1%/v Nettokustannukset 2012: 5 M, odotekustannukset: 4 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

40 Palvelut Odotekustannukset/ LUHANKA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 0,4 M (vuodeosastohoito) Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 0,3 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

41 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit MUURAME KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Hattula) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,7%/v Nettokustannukset 2012: 43 M, odotekustannukset: 45 M (Ei potentiaalia²) -1,7 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

42 Palvelut Odotekustannukset/ MUURAME Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M Muut lasten ja perheiden palvelut 0,9 M Päivähoito ja esiopetus 0,8 M Perusopetus 1,7 M Liikuntapalvelut 0,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 0,8 M ) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

43 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit PETÄJÄVESI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Lemi) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 22 M, odotekustannukset: 20 M 'Potentiaali'² 2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

44 Palvelut Odotekustannukset/ PETÄJÄVESI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M, erityisesti vuodeosastohoito Vanhuspalvelut 1,2 M Päivähoito ja esiopetus 0,5 M Perusopetus 0,6 M Yhdyskuntapalvelut 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

45 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit TOIVAKKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Myrskylä) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : -1,1 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -2,4%/v Nettokustannukset 2012: 12 M, odotekustannukset: 12 M 'Potentiaali'² 0,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

46 Palvelut Odotekustannukset/ TOIVAKKA Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

47 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit UURAINEN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Aura) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 2,3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1%/v Nettokustannukset 2012: 18 M, odotekustannukset: 17 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

48 Palvelut Odotekustannukset/ UURAINEN Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Oma perusopetus 0,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

49 Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Palvelut (8) Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

50 9 000 Talous (1) Tulot 2012, eur/asukas Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Verot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

51 Talous (2) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

52 Talous (3) Kuntien investoinnit , /as/v Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M = 100 /as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

53 RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Talous (4) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI Vuosikate < Tulovero-% Lainamäärä 20,24 21,50 21, ,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20, Kertynyt alijäämä < Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuminen < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 18.12.2013 Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Lukutikku Tavoitteena on

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen

Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA

JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 20.01.2014 7 Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Jämsä-Kuhmoinen Kuntarakennelakia koskeva valtuustoseminaari Paikka: Kankarisveden koulun auditorio, Opinpussi 8, JÄMSÄNKOSKI 14.4.2014 Pentti Meklin emeritusprofessori - Katsaus kunta- ja sote-uudistuksen

Lisätiedot

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS 1(6) Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys HALLINTO- JA TUKIPALVELUT -RYHMÄN RAPORTTI 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Hallinto- ja tukipalvelujen nykytilanteen kuvaus toteutettiin liitteenä olevilla lomakkeilla.

Lisätiedot

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät

Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät Keskustelutilaisuus - Kuntajakoselvityksen käynnistäminen Aika Läsnä Maanantai 5.5.2014 klo 16.00-17.40 Keuruun kaupungintalo Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot