Kuntalaisten kuuleminen
|
|
- Onni Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntalaisten kuuleminen Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi
2 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
4 Rakennelain selvitysvelvoitteet Väestöpohja (4 c ) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d ) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 4
5 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö, asuminen ja liikenne Demokratia ja johtaminen Elinvoima ja kilpailukyky Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta 2030 Palvelut Henkilöstö Kaupunkiseuduilla korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen tekijät. Tulevaisuuden näkökulma: Mikä on tilanne 2030-luvulla? Talous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 5
6 Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
7 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
8 Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8
9 Taulukko edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky (1) ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
10 Elinvoima ja kilpailukyky (2) TYÖLLISET (HLÖ) TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) Muutos Muutos (%-yks.) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen ,8 88,1 83,7 77,2-10, ,0 94,0 91,4 86,2-7, ,9 106,4 104,9 108,4 2, ,6 77,1 70,4 72,1-5, ,4 81,2 73,4 75,7-5, ,4 78,8 73,4 61,3-17, ,1 79,1 71,7 65,5-13, ,7 79,2 78,8 63,3-15, ,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
11 Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisauttayhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Elinvoima ja kilpailukyky (3) Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
12 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
13
14
15 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2) Jyväskylän kaupunki Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 15
16 Maankäyttö, Jyväskylän selvitysalue asuminen ja liikenne (3) Työpaikkaomavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Petäjävesi (61 %) Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Uurainen (58 %) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012 Jyväskylä (15 %) Muurame (69 %) 0,2 % Luhanka (47%) 14 % Laukaa (56 %) Toivakka (58 %) Joutsa (31 %) Hankasalmi (38 %)
17 Asuinkunta Asuinkunta Hanka-salmi Joutsa Jyväskylä Maankäyttö, asuminen ja liikenne (4) Työlliset Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi 62 % 0 % 20 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 11 % Joutsa 0 % 69 % 11 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15 % Jyväskylä 0 % 0 % 85 % 2 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 7 % Laukaa 1 % 0 % 44 % 44 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 5 % Luhanka 0 % 14 % 18 % 1 % 53 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 11 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Muurame 0 % 0 % 59 % 1 % 0 % 31 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 5 % Petäjävesi 0 % 0 % 39 % 1 % 0 % 0 % 45 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 5 % 7 % Toivakka 0 % 3 % 42 % 5 % 0 % 1 % 0 % 42 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 % Uurainen 0 % 0 % 36 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % 42 % 0 % 9 % 3 % 1 % 5 % Jämsä Laukaa Luhanka Työssäkäyntikunta Muuramvesi Petäjä- Toivakka Uurainen Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Yhteensä % työllisestä työvoimasta vuonna Työssäkäyntikunta Jämsä 0 % 0 % 6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 83 % 0 % 0 % 1 % 10 % Äänekoski 0 % 0 % 13 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 77 % 1 % 0 % 5 % Saarijärvi 0 % 0 % 9 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 5 % 74 % 0 % 10 % Keuruu 0 % 0 % 7 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 78 % 14 %
18 Pendelöinti: Hankasalmi Työlliset % Hankasalmi % Jyväskylä % Laukaa 84 4 % Pieksämäki 53 3 % Äänekoski 29 1,5 % Konnevesi 22 1,1 % Helsinki 16 0,8 % Kangasniemi 13 0,7 % Mikkeli 12 0,6 % Työpaikat % Hankasalmi % 81 % Jyväskylä 90 0,2 % 5,9 % Laukaa 53 0,69 % 3,5 % Pieksämäki 33 0,4 % 2,2 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Konnevesi 18 1,6 % 1,2 % Työpaikkaomavaraisuus 77,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
19 Pendelöinti: Joutsa Työlliset % Joutsa % Jyväskylä % Hartola 81 5 % Laukaa 40 2 % Heinola 21 1,2 % Helsinki 21 1,2 % Toivakka 19 1,1 % Lahti 19 1,1 % Luhanka 17 1,0 % Kangasniemi 17 1,0 % Sysmä 15 0,9 % Mikkeli 12 0,7 % Hirvensalmi 10 0,6 % Työpaikat % Joutsa % 80 % Jyväskylä 75 0,1 % 5 % Hartola 40 3,3 % 2,7 % Luhanka 34 13,5 % 2,3 % Toivakka 28 3,0 % 1,9 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Heinola 12 0,2 % 0,8 % Työpaikkaomavaraisuus 86,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
20 Pendelöinti: Jyväskylä Työlliset % Jyväskylä % Laukaa ,3 % Muurame ,8 % Äänekoski 845 1,5 % Helsinki 762 1,3 % Jämsä 483 0,8 % Tampere 327 0,6 % Työpaikat % Jyväskylä % 78 % Laukaa % 5,5 % Muurame % 4,0 % Äänekoski % 1,6 % Petäjävesi % 1,0 % Uurainen % 0,8 % Jämsä 475 5,6 % 0,8 % Hankasalmi % 0,6 % Toivakka % 0,6 % Saarijärvi 339 9,0 % Työpaikkaomavaraisuus 0,5 % 108,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
21 Pendelöinti: Laukaa Työlliset % Laukaa % Jyväskylä % Äänekoski 342 4,4 % Muurame 63 0,8 % Hankasalmi 53 0,7 % Helsinki 46 0,6 % Työpaikkaomavaraisuus 72,1 % Työpaikat % Laukaa % 61 % Jyväskylä ,3 % 24 % Äänekoski 178 2,3 % 3,2 % Hankasalmi 84 4,2 % 1,5 % Muurame 63 1,5 % 1,1 % Toivakka 50 5,3 % 0,9 % Joutsa 40 2,3 % 0,7 % Konnevesi 36 3,2 % 0,6 % Hämeenlinna 34 0,1 % 0,6 % Uurainen 24 1,8 % 0,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
22 Pendelöinti: Luhanka Työlliset % Luhanka % Jyväskylä % Joutsa 34 13,5 % Hartola 7 2,8 % Jämsä 5 2,0 % Muurame 3 1,2 % Tampere 3 1,2 % Työpaikat % Luhanka % 69 % Jyväskylä 21 0,04 % 11 % Joutsa 17 1,0 % 8,9 % Saarijärvi 4 0,1 % 2,1 % Työpaikkaomavaraisuus 75,7 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
23 Pendelöinti: Muurame Työlliset ,0 % Jyväskylä ,5 % Muurame ,1 % Jämsä 83 2,0 % Laukaa 63 1,5 % Tampere 30 0,7 % Helsinki 30 0,7 % Äänekoski 23 0,5 % Espoo 20 0,5 % Työpaikat % Muurame % 51 % Jyväskylä ,8 % 41 % Laukaa 63 0,8 % 2,4 % Jämsä 29 0,3 % 1,1 % Uurainen 13 0,9 % 0,5 % Äänekoski 10 0,1 % 0,4 % Työpaikkaomavaraisuus 61,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
24 Pendelöinti: Petäjävesi Työlliset % Petäjävesi % Jyväskylä % Keuruu 79 5 % Multia 29 2 % Jämsä 25 2 % Tampere 13 0,8 % Helsinki 11 0,7 % Mänttä-Vilppula 10 0,6 % Laukaa 9 0,6 % Uurainen 9 0,6 % Työpaikat % Petäjävesi % 69 % Jyväskylä 182 0,3 % 18 % Keuruu 27 0,7 % 2,7 % Laukaa 19 0,2 % 1,9 % Jämsä 19 0,2 % 1,9 % Multia 11 1,8 % 1,1 % Muurame 10 0,2 % 1,0 % Työpaikkaomavaraisuus 65,5 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
25 Pendelöinti: Toivakka Työlliset % Toivakka % Jyväskylä % Laukaa 50 5,3 % Joutsa 28 3,0 % Helsinki 8 0,8 % Kangasniemi 8 0,8 % Tampere 6 0,6 % Muurame 5 0,5 % Hartola 5 0,5 % Työpaikat % Toivakka % 66 % Jyväskylä 92 0,2 % 15 % Laukaa 34 0,4 % 5,7 % Joutsa 19 1,1 % 3,2 % Kangasniemi 10 0,5 % 1,7 % Työpaikkaomavaraisuus 63,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
26 Pendelöinti: Uurainen Työlliset % Uurainen % Jyväskylä % Äänekoski % Saarijärvi 44 3 % Laukaa 24 2 % Muurame 13 0,9 % Helsinki 10 0,7 % Keuruu 8 0,6 % Multia 8 0,6 % Tampere 8 0,6 % Työpaikat % Uurainen % 67 % Jyväskylä 143 0,2 % 17 % Äänekoski 44 0,6 % 5,1 % Saarijärvi 34 0,9 % 3,9 % Laukaa 23 0,3 % 2,7 % Työpaikkaomavaraisuus 62,8 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
27 Edut/vahvuudet Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5) Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Haitat/heikkoudet Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
28 Palvelut (1) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä 150% 130% 110% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
29 /asukas Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 901 M, odotekustannukset: 930 M (Ei potentiaalia²) -29,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
30 Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
31 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit HANKASALMI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Luumäki) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 2,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,5%/v Nettokustannukset 2012: 31 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 3,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
32 Palvelut Odotekustannukset/ HANKASALMI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M, mistä suuri osa tulee vuodeosastohoidosta Vanhuspalvelut 1,1 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
33 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JOUTSA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Virrat) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 5,9 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +4,6%/v Nettokustannukset 2012: 28 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 0 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
34 Palvelut Odotekustannukset/ JOUTSA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,0 M Vanhuspalvelut 1,4 M Lasten ja nuorten laitoshoito 0,5 M Kansalaisopisto 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,6 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Perusopetus 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
35 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JYVÄSKYLÄ KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,7 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,4%/v Nettokustannukset 2012: 651 M, odotekustannukset: 679 M (Ei potentiaalia²) -28,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
36 Palvelut Odotekustannukset/ JYVÄSKYLÄ Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 11,5 M Vanhuspalvelut 27,5 M Perusopetus 8,0 M Liikenneväylät 10,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 11,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
37 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LAUKAA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Janakkala) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,5 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,3%/v Nettokustannukset 2012: 89 M, odotekustannukset: 88 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
38 Palvelut Odotekustannukset/ LAUKAA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M Vanhuspalvelut 4,1 M Vammaishuollon laitospalvelut 1,5 M Vapaa-aikapalvelut 1,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Päivähoito ja esiopetus 2,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
39 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LUHANKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Kaskinen) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,2 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -0,1%/v Nettokustannukset 2012: 5 M, odotekustannukset: 4 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
40 Palvelut Odotekustannukset/ LUHANKA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 0,4 M (vuodeosastohoito) Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 0,3 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
41 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit MUURAME KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Hattula) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,7%/v Nettokustannukset 2012: 43 M, odotekustannukset: 45 M (Ei potentiaalia²) -1,7 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
42 Palvelut Odotekustannukset/ MUURAME Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M Muut lasten ja perheiden palvelut 0,9 M Päivähoito ja esiopetus 0,8 M Perusopetus 1,7 M Liikuntapalvelut 0,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 0,8 M ) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
43 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit PETÄJÄVESI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Lemi) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 22 M, odotekustannukset: 20 M 'Potentiaali'² 2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
44 Palvelut Odotekustannukset/ PETÄJÄVESI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M, erityisesti vuodeosastohoito Vanhuspalvelut 1,2 M Päivähoito ja esiopetus 0,5 M Perusopetus 0,6 M Yhdyskuntapalvelut 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
45 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit TOIVAKKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Myrskylä) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : -1,1 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -2,4%/v Nettokustannukset 2012: 12 M, odotekustannukset: 12 M 'Potentiaali'² 0,2 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
46 Palvelut Odotekustannukset/ TOIVAKKA Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
47 /asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit UURAINEN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Aura) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 2,3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1%/v Nettokustannukset 2012: 18 M, odotekustannukset: 17 M 'Potentiaali'² 1,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
48 Palvelut Odotekustannukset/ UURAINEN Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Oma perusopetus 0,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
49 Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Palvelut (8) Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
50 9 000 Talous (1) Tulot 2012, eur/asukas Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Verot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
51 Talous (2) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
52 Talous (3) Kuntien investoinnit , /as/v Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M = 100 /as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
53 RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Talous (4) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI Vuosikate < Tulovero-% Lainamäärä 20,24 21,50 21, ,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20, Kertynyt alijäämä < Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuminen < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 18.12.2013 Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Lukutikku Tavoitteena on
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotEsitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta
Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotJoutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 Joutsan kunnanhallitus 11 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 8 19.01.2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Joutsan kunnanhallitus
LisätiedotHankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen
Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA
Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 20.01.2014 7 Valtiovarainministeriö
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE
1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotJarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotKuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka
Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen
LisätiedotKuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen
Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotMaankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella
Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotJyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotOnnistunut kuntarakennemuutos
Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotTurun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotJarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä. erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi
Selvitysraportin keskeinen sisältö Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 22.4.2014 Jyväskylä erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi Lähtökohdat Tavoitteena on valtiovarainministeriön
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Jämsä-Kuhmoinen Kuntarakennelakia koskeva valtuustoseminaari Paikka: Kankarisveden koulun auditorio, Opinpussi 8, JÄMSÄNKOSKI 14.4.2014 Pentti Meklin emeritusprofessori - Katsaus kunta- ja sote-uudistuksen
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys
LisätiedotKeskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5
Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä
LisätiedotHALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS
1(6) Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys HALLINTO- JA TUKIPALVELUT -RYHMÄN RAPORTTI 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Hallinto- ja tukipalvelujen nykytilanteen kuvaus toteutettiin liitteenä olevilla lomakkeilla.
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotLausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH
Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH 13.5.2013 103 Jyväskylän kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotKuntien talouden ennakoimisen vaikeudet
Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotKuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka
Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti
LisätiedotEro
1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotJyväskylän kaupungin tervehdys
Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 19.4.2017 kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Jämsä elämäsi tarina 1 Tilaisuuden ohjelma Avaus Yleiskatsaus kaupunginjohtaja Ilkka Salminen kaupunginjohtaja talousjohtaja
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät
Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat
LisätiedotKuntarakenneselvitys Oulun seudulla
Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana
LisätiedotKuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotKatsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015
Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko
LisätiedotTYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO
1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotMultian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät
Keskustelutilaisuus - Kuntajakoselvityksen käynnistäminen Aika Läsnä Maanantai 5.5.2014 klo 16.00-17.40 Keuruun kaupungintalo Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotSeudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys
Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen
LisätiedotICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta
8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotSotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä
Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotPalvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LisätiedotKuntarakennelain mukainen selvitys
Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotSairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen
Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio 2016 Sopimusohjausneuvottelut 23.-24.9.2015 Kuluvan vuoden PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA ENNUSTE Palvelujen käyttö 1-8/2015 (Kaikki asiakkaat
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010
Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotPohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys
Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
Lisätiedot