Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät"

Aleksi Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat kuuluvat joko Jyväskylän yhteiimintaalueen terveyskeskukseen (JYTE:een) tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteydessä toimivaan Seututerveyskeskukseen. Lähde: Reijo Räsänen Kaikki kunnat kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, johon kuuluvat kaikki maakunnan kunnat Jämsää ja Kuhmoista lukuun ottamatta. Sosiaalitoimet ovat kunnallisia.

2 Palveluverkot Sosiaaliasemat ja päiväkeskukset

3 Erityisasuminen

/asukas 1972 1910 1863 2280 2233 2195 2055 1900 1858 2115 2070 1941 1906 1576 2543 2068 1978 1959 2826 3557 Kustannukset Selvitysalueen sosiaali- ja terveyimen nettokustannukset asukasta kohden ovat

4 /asukas Kustannukset Selvitysalueen sosiaali- ja terveyimen nettokustannukset asukasta kohden ovat 10,8 M asukasta kohden, odotekustannusten ollessa 11,2 M. FCG:n käyttämän analyysimenetelmän mukaan kokonaiskustannusten osata ei olisi säästöpotentiaalia. Sen sijaan eri osa-alueilta olisi löydettävissä kohteita, joissa säästöpotentiaalia kuitenkin olisi. (liite) Keskeisiä kohteita niin kustannusten kuin henkilöstön riittävyyden suhteen on onnistuminen vanhustenhuollon palveluissa. Säästöpotentiaali selvitysalueella on 37,2 M. Terveyden- ja vanhustenhuollon vakioidut menot 2011/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 100,1 Odotemenot = menot, jos ne olisivat 2. alhaisimman kunnan tasolla (Seinäjoki, indeksi 92,2) Jyväskylän selvitysalue, nettomenot 360,4 M, odotemenot 323,2 'Potentiaali'² 37,2 M Nettomenot 92 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2011 kuntajako Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

5 Henkilöstö Suoritetussa henkilöstökartoituksessa SOTE-henkilöstön kokonaismääräksi selvitysalueella saatiin työntekijää. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito: 851,5 työntekijää. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen: 100 työntekijää. Kotona asumisen tukeminen: 442 työntekijää. Vanhus- ja vammaispalvelut: 1.289,5 työntekijää. Terveyspalvelut: työntekijää. Sosiaalipalvelut: 385,8 työntekijää. Johdon tukipalvelut, strategia ja hallinto: 69,5 työntekijää. Sosiaali- ja terveyspalvelut: työntekijää. Rekrytointitarve

6 Vanhustenhuollon henkilöstön tarve lisääntyy tulevaisuudessa SOTE- henkilöstöstä kaikkein eniten ja vanhustenhuollon menokehitys määrittelee koko SOTE-menojen kehitystä. Sairaan-, lähi- ja kodinhoitajia tarvittaisiin vuoteen 2029 mennessä nykyiseen määrään lisää

7 n. 500, vaikka huomioidaan tuottavuuden 5%:n parannus ja se että vanhukset tulisivat palvelujen piiriin kaksi vuotta nykyistä myöhemmin. Kuntien välinen yhteistyö ja opalvelut SOSIAALIPALVELUT Palvelu Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Sosiaalipäivystys Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Jyväskylän perheneuvola Kriisikeskus Mobile Kiertävä erityissosiaalityöntekijä Sosiaaliasiamiespalvelut Koulupsykologipalvelut Osallistujat kaikki kunnat asukaslukujen suhteessa + suoritteet kaikki kunnat Jyväskylä 60%, muut kunnat asukaslukujen suhteessa 40% kaikki kunnat asukaslukujen suhteessa kaikki kunnat, järjestää Jyväskylä kaikki kunnat, rahoitus asukaslukujen/käytön suhteessa Koske Koske Uurainen, järjestää Jyväskylä Toivakka Aikuis- ja neuvolaikäistenpsykologipalvelut Uurainen, järjestää Jyväskylä TERVEYDENHUOLTO SAIRAANHOITOPIIRI JÄRJESTÄJÄNÄ v v Aikuispsykiatria, avohoito 0 % 67 % Psykiatrinen palveluasuminen 0 % 61 % Yöpäivystys 91 % 91 % Ilta- ja viikonlopun päiv. 32 % 71 % Sairaankuljetus ja ensihoito 0 % 71% SAIRAANHOITOPIIRI TUOTTAJANA

8 Terv. huollon yhteinen Effica 0 % 71 % Laboratoriopalvelut 65 % 88 % Rad. kuva-arki 100 % 100 % Rtg-toiminta 0 % 71 % Lääkehuolto 84 % 91 % Materiaalihuolto 0 % 71%? JKL TUOTTAJANA Työterveyshuolto 32 % 71 % Suun th:n viikonlopun päiv 70 % 70 % (Lähde: Reijo Räsänen) Kunta Väestö Palvelujen järjestämistapa / oman tuotannon ja opalvelujen prosentit palvelualoittain (ilman päivähoitoa ja kotihoidontukea) syyskuun 2013 tilanteen mukaan: O= asiakaspalvelujen ot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta/ osuus toimintakuluista (bruttomenoista) Hankasal mi 5453 Joutsa 4898 Jyväsky lä Laukaa Luhank a 773 Muura me 9569 Petäjäv esi 4095 Toivak ka 2455 Uurain en 3569 st o s to *2/98 0/100 1/99 0/100 0/100 0/75 0/100 0/100 Erikoissairaanhoi to Perusterveyden **35,8/6 0/100 4/96 *6/94 0/100 0/79 0/100 0/100 huolto 4,2 Vanhusten 99,75/0, 70/30 73,5/2 68/32 98/2 75/0 98/2 100/0 palvelut 25 6,5 Sosiaalipalvelut 43/57 50/50 70/30 57/43 15/85 68 /84 47/53 66/34 *Kunnalle jääneet eläkevastuut ja ilmaisjakelut **Eläkemenoperusteiset maksut ja kunnan sairaala

Tuottavuuden parantamiimet ja palvelujen muutokset Palvelujen tuottavuutta/asukaskohtaisia kustannuksia voidaan parantaa/kustannuksia vähentää sosiaali- ja terveydenhuollossa useilla osa-alueilla.

9 Tuottavuuden parantamiimet ja palvelujen muutokset Palvelujen tuottavuutta/asukaskohtaisia kustannuksia voidaan parantaa/kustannuksia vähentää sosiaali- ja terveydenhuollossa useilla osa-alueilla. FCG:n selvityksen mukaan selvitysalueen odotekustannukset osoittavat, että lasten ja nuorten laitoshoidossa, perheiden palveluissa ja toimeentuloturvassa voisi olla mahdollista saada aikaan kustannustehokkuuden parantamista. Näissä palveluissa alueen olosuhteilla on mahdollisesti merkitystä kustannusten korkeuteen. Perusterveydenhuolto on myös kalliimpaa odotekustannusten perusteella tehdyssä vertailussa. Tätä eroa selittää huomattavassa määrin perusterveydenhuollon suurempi osuus terveydenhuollosta kuin maassa keskimäärin, jolloin puolestaan erikoissairaanhoidon odotekustannukset ovat vastaavasti pienemmät. Vanhustenhuollon kustannuksissa on selvää tehostamisvaraa. Tarvevakioiduilla menoilla arvioituna kustannuksia olisi mahdollista alentaa 37,2 M, jolloin selvitysalueen kustannukset olisivat keskimääräisellä tasolla. On välttämätöntä saada aikaan nykyistä nopeampi muutos vanhustenhuollon palvelurakenteessa, jotta tulevaisuuden henkilöstö- ja kustannuspaineista voidaan selvitä kunta- ja kansantaloudellisesti kestävästi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirille valmistuneen Aalto-yliopin selvityksen mukaan vanhustenhuollon palvelujärjestelmä on liian laitospainotteinen ja siten kustannustehoton verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan maihin. Käynnissä olevat hankkeet, kuten Uusi sairaala hanke, tulee sovittaa yhteen palvelurakenteen mahdollisimman nopean muutoksen aikaansaamiseksi. Aalto yliopin (Klemenz ja Vauramo) vuonna 2013 tekemässä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimivien vanhuspalvelulaitosten inventaariossa on varsin perusteellisesti käyty lävitse vanhustenhuollon tehostamistarpeita. Mikäli vanhustenhuollon laitoshoitoa voitaisiin vähentää siinä määrin kuin raportissa esitetään kustannustasossa voitaisiin päästä jopa alemmalle tasolle kuin FCG:n odotekustannukset antaisivat olettaa. Vanhuspalvelulaitosten inventaarioraportissa ei ole huomioitu kotihoitoon tarvittavien lisäresurssien määrää. Alla olevat taulukot ovat vanhuspalvelujen inventaarioraportista.

Palvelujen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistynyt koko maassa selvitystyö hallituksen (Orpon työryhmä) linjausten mukaisten sote-alueiden muodostamiseksi.

11 Palvelujen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistynyt koko maassa selvitystyö hallituksen (Orpon työryhmä) linjausten mukaisten sote-alueiden muodostamiseksi. Keski-Suomessa linjaukset toteuttava järjestämismalli olisi Jyväskylän vastuukuntamallin pohjalta toteutettu maakunnallinen SOTE-alue vuoden 2017 alusta. Jyväskylän kuntajakoselvitysalueen sotepalvelujen tehostaminen on osa maakunnallisen sote-alueen palvelujen tehostamisohjelmaa, johon liittyy keskeisesti myös Uusi sairaala hanke. Selvitysalueen kaikissa kunnissa on käynnissä jatkuva palvelujen tehostamisohjelma kuntatalouden jatkuvasti kiristyessä, mm. palvelurakenne, sähköinen toiminnanohjaus ja asiointi. Esimerkkinä Jyväskylän kaupungin palvelulinjaukset, luonnos 3 (Liite).

Samankaltaiset tiedostot

Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä

Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Laukaa - Luhanka - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen 29.11.2013 SISÄLTÖ