Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen
|
|
- Karoliina Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kuntana. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Siksi kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kanssa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jyväskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava monella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kuitenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraportoinnissaan onnistuneesti ja kokonaisvaltaisesti analysoineet seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykytilanteen etuja/vahvuuksia ja haittoja/heikkouksia kuntarakenteen suhteen. Selvityksessä ei ole myöskään tyydytty tutkimaan vain yhtä vaihtoehtoa ja perustelemaan sitä, vaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraporttivaiheessa tuoneet esille useita alustavia kuntarakennevaihtoehtoja etuineen ja haittoineen. Kun valtiovarainministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen tulee tuottaa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kohdalla ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista, niin väliraportin perusteella voi jo todeta, että selvitystyössä arviointitietoa on tuotettu laajasti ja monipuolisesti. Rakennelain selvitysvelvoitteistahan Hankasalmen kunnan kohdalta täyttyy vain väestöpohjaperuste. Hankasalmen kunnan on kuitenkin perusteltua olla mukana koko Jyväskylän kaupunki-
2 seutua koskevassa kuntajakoselvityksessä, koska hankasalmelaisten työssäkäyminen ja asioiminen suuntautuu nimenomaan Jyväskylään silloin, kun se ei tapahdu omassa kunnassa. Samoin yhteistyö palvelutuotannossa tapahtuu Hankasalmen osalta nimenomaan Jyväskylän seudun kuntien pääsääntöisesti Jyväskylän kanssa. Savoon tai Äänekoskelle päin ei Hankasalmelta suuntauduta. Edellä mainittu tulee varsin hyvin esille myös kuntajakoselvittäjien työssä. Hankasalmen kunnalla ei ole suuresti huomautettavaa itse selvitystyöhön ja sen kautta kerättyihin tietoihin. Kuntia on päinvastoin selvitystyöhön tarvittavia tietoja kerättäessä kuultu jo monipuolisesti. Siksi lausuntomme keskittyy ottamaan kantaa erityisessä kuntajakoselvityksessä nykytilanteen analysoinnin ja tulevaisuuden arvioinnin pohjalta johdettuihin kuntarakennevaihtoehtoihin siltä osin, kun ne koskevat Hankasalmen kuntaa. Nykytilanteen vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnin kohdalta on kuitenkin todettava se, että vanhuspalvelut tuotetaan nyt ja jatkossa pääsääntöisesti lähipalveluina, joten mahdollisilla kuntaliitoksilla ei mittavasti olisi vaikutusta niiden rakenteisiin ja tuottamistapoihin ei ainakaan Hankasalmen kunnan osalta. Nyt väliraportin koonnista saattaa saada sellaisenkin käsityksen. Toinen asia, johon Hankasalmi haluaa nykytilanteen suhteen ottaa kantaa, on maankäyttöä ohjaava rakennemalli. Kun sellainen on jo olemassa, niin miksei sitä voitaisi päättää seudullisesti sitovammaksikin, jolloin seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja ei syntyisi, vaikka kunnat säilyisivät itsenäisinä? Ja kolmantena asiana nykytilanteen analysoinnin kohdalta on nostettava esiin se, että alueen kehittämisresurssien ja päätöksenteon hajanaisuuteen esimerkiksi seudullisen elinkeinopolitiikan kohdalla suurin selittävä syy löytyy Jykesin käytännössä Jyväskylän, Laukaan, Muuramen sekä Uuraisten omista linjauksista. Laajemman ja seudullisemman elinkeinopoliittisen yhteistyön synnyttämisestä uudelleen ovat varmasti kaupunkiseudun muut kunnat valmiita keskustelemaan ilman kuntaliitoksiakin. Lausunto varsinaisista kuntarakennevaihtoehdoista: Kuntajakoselvittäjät ovat siis esittäneet seuraavia kuntarakennevaihtoehtoja: A) Seutukaupunki (kaikki selvitysalueen 9 kuntaa, eli Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ) B) Ydinkaupunki (B1 vaihtoehdossa Jyväskylä ja Muurame ja B2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaasta Leppävesi)
3 C) MAL-kaupunki (C1 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) kaupungin tai C2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame muodostavat sen yhdessä Laukaasta erotettujen Leppäveden ja Lievestuoreen kanssa) D) Työssäkäyntikaupunki (Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat Hankasalmi voisi harkita liittymistä mukaan) E) Maaseutukaupunki (Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen) F) Maaseutukunta (F1 mallissa Joutsa ja Luhanka, F2 mallissa Joutsa, Luhanka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila sekä F3 mallissa Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila) Hankasalmea esitetyistä malleista koskevat A) Seutukaupunki, E) Maaseutukaupunki ja jossain määrin D) Työssäkäyntikaupunki, johon Hankasalmelle on väliraportin vaihtoehdoissa jätetty ikään kuin optio liittyä mukaan). Lisäksi kuntajakoselvittäjät ovat nostaneet Hankasalmen kohdalla esille Pieksamäki-Kangasniemi suunnan pohtimisen. Näihin vaihtoehtoihin Hankasalmi ottaa siis nyt erikseen kantaa lausunnossaan. 1) Hankasalmen kunnan näkemys seutukaupunkivaihtoehdosta
4 Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin yhdeksän kuntaa, joita ei yhdistä kokonaisuudessaan käytännössä toisiinsa muu, kuin niiden sijainti Jyväskylän läheisyydessä. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin siksi kuntajakoselvittäjät varmastikin ovat päätyneet tuomaan esille, myös tähän edellä mainittuun kuntarakennelain selvitysvelvoitteeseen nojaavan kuntaliitosvaihtoehdon erikseen väliraportissaan, eli MAL kaupungin. Kuntajakoselvitysalueen yhdeksää kuntaa ei yhdistä toisiinsa työssäkäyntiperustekaan, joka on kuntarakennelain selvitysvelvoitteista toinen keskeisimmistä. Seutukaupungista tulisikin maantieteellisesti laaja, monia kaukaisia aluekeskuksia sisältävä kaupunki, jossa toisiinsa yhdistettäisiin monia hyvin erilaisia johtamis- ja toimintakulttuureja, kuten kuntajakoselvittäjät itse väliraportissaan tuovat esille. Perusteita lähteä liitosprosessiin sellaisten kuntien kesken, jotka millään tavoin kuntalaistensa luontaisen elinpiirin kannalta eivät kuulu samaan aluekokonaisuuteen, on hyvin vaikea löytää. Vain Jyväskylä ja pieneltä osin Laukaa (lähinnä Lievestuore) ovat esimerkiksi hankasalmelaisten asioimis- ja työssäkäyntialuetta ja vain näillä kunnilla on tosiasiallista merkitystä hankasalmelaisten palvelujen tuottamisessakaan. Seutukaupungin kohdalla menisi varmasti hyvin pitkään, ennen kuin todellisia varsinaisia hyötyjä kuntaliitoksesta olisi odotettavissa. Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että seutukaupunkivaihtoehto tuskin on sellainen vaihtoehto, jolla edistettäisiin seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa pikemminkin se loisi riskejä elinvoimaisuuden heikkenemiselle. 2) Hankasalmen kunnan näkemys maaseutukaupunkivaihtoehdosta Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin toisiinsa neljä kuntaa, joita ei yhdistä käytännössä toisiinsa mikään muu kuin Jyväskylä. Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin. Työssäkäyntiä ei näiden kuntien välillä juurikaan ole ja samoin näiden kuntien kuntalaisten kauppamatkat ja harrastusten perässä liikkuminen keskittyy joko omaan kuntaan tai Jyväskylään. Mitään yhtenäistä toimintakulttuuriakaan kunnat eivät muodosta. Ainoa aidosti maaseutumainen kunta elinkeinorakenteensa kannalta on näistä neljästä kunnasta Hankasalmi. Mitään yhteistä maaseutumaista toimintaympäristöä ei kuntien välillä oikeasti siis ole. Laukaa toki hallinnoi isäntäkuntana seutukunnan maaseutuhallintoa, koska siellä on maatiloja vielä määrällisesti enemmän kuin Hankasalmella, mutta elinkeinorakenteensa suhteen Laukaassa ei enää aito maaseutumaisuus Hankasalmen tavoin korostu. Hankasalmi myös ainoana näistä kunnista on työpaikkaomavaraisuudeltaan vahva. Laukaa taas kuuluu näistä kunnista kuntarakennelain kriteereillä tarkastellen hyvin tiiviisti Jyväskylään. Hankasalmella on esitetyn maaseutukaupunki vaihtoehdon kuntien kohdalla eniten yhteistä toimintaa Laukaan kanssa. Käytännössä kuitenkin Kynsiveden vuoksi vain Lievestuore yhdistää Hankasalmea Laukaaseen. Uuraisilla hankasalmelaiset vierailevat pääsääntöisesti jo käytännön arjessaan harvemmin kuin ulkomailla kuten kuntalaistilaisuudessa kuntajakoselvityksestä todettiin.
5 Maaseutukaupunki olisi alueellisesti niin hajanainen, että yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tällä neljän kunnan yhdistämisellä ei olisi mitään merkitystä, kuten kuntajakoselvittäjät itsekin ovat todenneet. Samoin selvittäjät ovat todenneet jo senkin, että hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Käytännössä tällä liitoksella olisi vaikea nähdä juurikaan mitään palvelujen optimointimahdollisuuksia edes. Näiden neljän kunnan keskusta olisi käytännössä Jyväskylässä. Millään perusteella ei liene järkevää synnyttää uutta asukkaan Jyväskylän maalaiskuntaa Jyväskylän ympärille pelkästään teknisen kuntarakennelain asukaslukukriteerin täyttämiseksi. Sehän lienee ainoa syy tällaisen maaseutukaupungin muodostamiselle olisi. Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että maaseutukaupunkivaihtoehto ei ole millään perusteella arvioiden sellainen vaihtoehto, jolla edistettäisiin seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa. Tämä vaihtoehto kannattaa sen vuoksi jatkovalmistelussa jättää kokonaan esitetyssä muodossa sivuun. 3) Hankasalmen kunnan näkemys työssäkäyntikaupunkivaihtoehdosta Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin kuusi kuntaa, joita yhdistää toisiinsa selkeästi yhteinen työssäkäyntialue, kuten nimikin jo kertoo. Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen täyttävät kuntarakennelain työssäkäyntiperusteen. Työssäkäyntikaupunki ei olisi maantieteellisesti niin laaja, kuin seutukaupunki. Tähän vaihtoehtoon on väliraportissa jätetty Hankasalmelle mahdollisuus liittyä mukaan. Palveluverkoston optimoimiseen yhtenäinen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen alue antaa selkeitä mahdollisuuksia. Jossain määrin yhtenäinen päätöksenteko yhtenäisellä työssäkäyntialueella on myös perusteltua. Hankasalmelaisten asioimis- ja työssäkäyntialuetta työssäkäyntikaupunki on kuitenkin huomattavasti siihen määriteltyjä kuntia vähemmän. Siksi Hankasalmea ei suoraan ole vaihtoehtoon mukaan liitettykään. Ongelmaksi Hankasalmen kannalta muodostuukin se, että palveluverkoston optimoinnissa Hankasalmi voisi kuitenkin olla vain rajallisesti mukana esimerkiksi etäisyyksien ja joukkoliikenteen vuoksi. Hankasalmi on näistä seitsemästä kunnasta ainoa kunta, jossa maataloudella on merkittävä vaikutus elinkeinorakenteessa. Hankasalmelaisten pendelöinti Jyväskylään on myös aivan eri luokkaa kuin työssäkäyntikaupunkiin nimetyillä kunnilla. Hankasalmi olisi siis hyvin erilainen kunta, kuin muut tässä mallissa ja sijaitsisi myös kaikista kauimpana Jyväskylän keskustasta. Työssäkäyntikaupungin hyödyt olisivat varmasti Hankasalmelle pienimmät ja uhat/haitat suurimmat. Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että, vaikka työssäkäyntikaupunkivaihtoehdolla, saatettaisiin parhaimmillaan edistettää seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa, niin Hankasalmen mukaan liittyminen työssäkäyntikaupunkiin itse asiassa loisi riskejä jopa työssäkäyntikaupungin elinvoimaisuuden heikkenemiselle. Ainakaan Hankasalmi ei helpot-
6 taisi uuden kaupungin muodostamista saati että vahvistaisi sitä. Lisäksi Hankasalmelle itselleen tällainen uusi kuntarakenne merkitsisi taajamien toimintojen taantumista ja elinvoiman heikkenemistä hyvin todennäköisesti. Kun Hankasalmen mukaan liittymisellä ei olisi seutukunnalle eikä kunnalle itselleen myönteisiä vaikutuksia, niin sinällään perusteltuun työssäkäyntikaupunkiin, ei ole Hankasalmella perusteita tulla mukaan jos olisi, niin väliraportissakin olisi Hankasalmi liitetty työssäkäyntikaupungin osaksi suoraan. Pelkästään se, että Hankasalmella on noin 5500 asukasta ei voi olla syy kuntaliitokselle, jos sille ei muuten ole järkeviä perusteita edes kolmen kuntajakoselvittäjän mielestä. 4) Pieksämäki Kangasniemi suunta Koska useammassa vaihtoehdossa on Hankasalmi jäänyt selvitysalueen kunnista joko ilman vaihtoehtoa tai se ei luontevasti kuulu osaksi esitettyä vaihtoehtoa, ovat kuntajakoselvittäjät nostaneet Hankasalmen osalta pohdittavaksi myös kuntarakennemuutokset Pieksämäki Kangasniemen kanssa. Hankasalmella ei maankäytön, elinkeinopolitiikan tai työssäkäynnin suhteen ole kuitenkaan juuri mitään yhteistä Kangasniemen ja Pieksämäen kanssa. Kangasniemi on Hankasalmen kokoinen pieni kunta, jonka kanssa teknistä kuntaliitosta olisi vielä teennäisempää tutkia kuin esitetyssä maaseutukaupunkivaihtoehdossa. Jos taas työssäkäyntialueen, asumisen, harrastusten parissa liikkumisen tai asioinnin kannalta asiaa pohtii, niin Jyväskylän suunta on Hankasalmelle huomattavasti keskeisempi kuin Pieksämäen suunta. Ainoa Hankasalmea Pieksämäkeen nykyisin yhdistävä seikka lienee se, että Savosta päin käydään esimerkiksi Hankasalmen hyvien harrastusmahdollisuuksien parissa jossain määrin (esimerkiksi Häkärinteet). Millään tavalla hankasalmelaisten normaalin elinympäristön huomioimista ei olisi se, että alkaisimme vain asukkaan väestöpohjaa täyttääksemme valmistella kuntaliitosta esimerkiksi Pieksämäen kanssa. Eikä kyseinen ratkaisu varmasti innostaisi Pieksämäelläkään. Äänekosken työssäkäyntialueeseen kuuluu naapurikuntamme Konnevesi, mutta pitkälti maantieteellisistä ja liikenteellisistä syistä Äänekoskella on hankasalmelaisten työllistymisessä ja asioinnissa hyvin pieni merkitys jopa pienempi kuin Laukaalla. Edellä ollut lyhyt kuvaus kertoo siitä, että Hankasalmen kuntayhteistyön suunta on nyt ja jatkossa Jyväskylän kaupunkiseutu. Liikenneyhteydet, kuntalaisten työllistyminen ja asioiminen sekä yhteinen maankäyttö meitä Keski-Suomeen ja Jyväskylään kuitenkin vahvasti ohjaa. Jyväskylän suunta on Hankasalmelle selkeä luontainen suunta. 5) Itsenäinen kunta Hankasalmen väestöpohja tulee jatkossakin olemaan noin 5500 asukasta. Se on haasteellisen pieni väestömäärä ikääntyvässä Suomessa. Hankasalmen kunta ei onneksi mitenkään huolestuttavasti
7 vanhene ja kunnassa syntyy lapsia kokoiseksemme kunnaksi hyvin. Mutta se on selvää, että kaikista palveluistamme emme ilman hyvää yhteistyötä naapurikuntien kanssa tulevina vuosina selviä. Kunnan talouden tasapainossa pitäminen on sekin haasteellista. Käyttötalous on ollut alijäämäinen ja palvelurakenteita on tarkasteltava ja palveluja tehostettava jo lähivuosina. Hankasalmi, kuten ei mikään muukaan kunta, voi jatkaa omaa arkeaan huomioimatta koko julkisen talouden suuria haasteita. Rekrytointiongelmia on jo ollut lääkärin virkoihin ja jatkossa on varmaan useamman alan kohdalla. Tietyissä erityistehtävissä viranhaltijoilla ei ole työyhteisöä, vaan tehtävien hoito on yksinäistä ja siten myös organisaatio hyvin haavoittuvainen. Esimerkiksi nämä kuntajakoselvityksenkin esille tuomat ongelmat hyvin tiedostamme. Itse asiassa selvitys antaa kunnan talouden tämän hetkisistä haasteista hieman liian hyvänkin kuvan se on lausunnossa nyt myönnettävä. Mutta tarkan analysoinnin jälkeen on todettava, että kuntajakoselvittäjien väliraportti ei anna Hankasalmelle sellaista vaihtoehtoa, jossa palvelujen laajuus ja laatu kuntalaisille, henkilöstön rekrytointi tai Hankasalmen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen turvaantuisi liitoksen kautta paremmin kuin kunnan itsenäisenä säilyessä. Ja vastaavasti Hankasalmen oleminen mukana jossain esitetyssä liitosvaihtoehdossa ei käytännössä olisi millään muulla kuntarakennelain selvityskriteerilla perusteltavissa, kuin väestöllä. Talous toki saattaa myöhemmin tulla sellaiseksi kriteeriksi, mutta siihen me itse voimme vaikuttaa. Hankasalmen kunnassa ei siis pelätä päätösvallan vähenemistä, vaikkei sitäkään toivota. Hankasalmella ei vain tarvitse alkaa pohtia demokratian toteutumisen näkökulmasta tai kunnan merkityksen kannalta kuntalaisille liitosvaihtoehtoja, koska Hankasalmi ei työssäkäyntikaupunki kuntien tai MAL-kaupunki kuntien tapaan ole luontainen osa Jyväskylän kaupunkiseudun ydintä. Meidän mukanaolo kuntaliitoksissa ei tuo itse liitoskaupungille lisäarvoa eikä se ainakaan vielä tällä analysoinnilla tuo hyötyjä Hankasalmelle. Kun kukaan ei Hankasalmen kuntaliitoksissa mukana ollessa siis voittaisi olemme valmiita ratkaisuihin, joilla järjestelemme palvelurakenteitamme siten ja teemme kuntayhteistyötä siten, että voimme jatkaa itsenäisenä kuntana. Jyväskylän kaupunki muodostuu se sitten jatkossa mistä kunnista tahansa on nyt ja jatkossa meille tärkein yhteistyökumppani, jonka kanssa olemme nyt ja pystymme jatkossa tekemään rakentavasti ja epäluuloitta yhteistyötä.
Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta
Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotJoutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 Joutsan kunnanhallitus 11 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 8 19.01.2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Joutsan kunnanhallitus
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA
Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 20.01.2014 7 Valtiovarainministeriö
LisätiedotTiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta. 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja
Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja Yleistä Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen ja lausuntopyyntö ovat kunnan
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotKuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka
Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotJarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKeski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)
Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE
1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.
LisätiedotLausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH
Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH 13.5.2013 103 Jyväskylän kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013
LisätiedotKuntauudistuskysely kuntalaiset loppuasettluversio
Kuntauudistuskysely kuntalaiset loppuasettluversio 1. Sukupuoli mies 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 nainen 2. Ikä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 alle 18 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74
LisätiedotKunnan vastaukset. Tiivistetysti runkoa niihin
Kunnan vastaukset Tiivistetysti runkoa niihin 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestökehityksen
LisätiedotKuntalaisten kuuleminen
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntalaisten kuuleminen Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 7. - 9.1.2014 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
Lisätiedot12 Keski-Suomi. Palveluiden järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto
217 12 Keski-Suomi Keski-Suomen maakunta koostuu 23 kunnasta, joissa on asukkaita yhteensä 273 637. Tämä on noin 5 prosenttia koko Suomen väkiluvusta. Maakunnan suurin kunta on Jyväskylä 130 816 asukkaallaan.
LisätiedotMaankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?
Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun
LisätiedotKeski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys
LisätiedotKuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta
Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotJarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä. erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi
Selvitysraportin keskeinen sisältö Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 22.4.2014 Jyväskylä erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi Lähtökohdat Tavoitteena on valtiovarainministeriön
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 18.12.2013 Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Lukutikku Tavoitteena on
LisätiedotTurun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
Lisätiedot1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä
Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky
Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page
LisätiedotKuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka
Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen
LisätiedotKuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti
Laukaan kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnokseen 770/00.01.00/2012 Kunnanhallitus 18.02.2013 61 Valmistelija: Vs. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, puh. 014 2675 010 Valtiovarainministeriö pyytää Laukaan
LisätiedotMultian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat ja johtoryhmät
Keskustelutilaisuus - Kuntajakoselvityksen käynnistäminen Aika Läsnä Maanantai 5.5.2014 klo 16.00-17.40 Keuruun kaupungintalo Multian kunnanhallitus ja Keuruun kaupunginhallitus, valtuustojen puheenjohtajat
LisätiedotHALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS
1(6) Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys HALLINTO- JA TUKIPALVELUT -RYHMÄN RAPORTTI 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Hallinto- ja tukipalvelujen nykytilanteen kuvaus toteutettiin liitteenä olevilla lomakkeilla.
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotLausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1
Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski
LisätiedotKuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa
Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun työvaliokunnan 6. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun työvaliokunnan 6. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 6. kokous
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotKuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous
Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous Kommenttipuheenvuoro Kuntaliiton maakuntakierroksella maakuntavaltuustoseminaarissa 26.8.2014 Laajavuoressa kunnanjohtaja Matti Mäkinen
LisätiedotOlen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65
Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotKunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi
Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotLähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014
Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä Riitta Pylvänen 26.11.2014 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke selvittää Kunnat päättävät
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotTYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO
1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotAjankohtaista kunta-asiaa
Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän
LisätiedotKeski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015
Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa
LisätiedotTaidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu
Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö
LisätiedotKannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 63 Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 199: "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät
LisätiedotJyväskylän seudun kuntajakoselvitys
30.10.2013 Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 4. kokous Tiistai 29.10.2013 klo 17.00-19.50 Auditorio Miilu, Kulttuurikeskus (Miilutie 4, 41900 Petäjävesi) Tervetuloa Petäjävedelle Petäjäveden
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotTerveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski
Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME
LisätiedotMAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto
MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta
Lisätiedotmaatilojen suorat tuet
TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun
LisätiedotLaajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi
Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 51 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua
KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 51 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 27.5.2013 kello 18.00-18.50 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE
LisätiedotLähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT
Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen
LisätiedotKokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kv-asia)
Lisätiedotäät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty?
Elinkeinoelämän n keskusliitto EK Palvelualat ry Mistä evää äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty? Finlandia-talo 18.11.2009 Markku Andersson Kaupunginjohtaja Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja
LisätiedotUusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Uusi Jyväskylä 1.1.2009 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinvoimainen ja toimintakykyinen Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun.
LisätiedotKeski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus
Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 30.9.2014 Hankasalmen kunta Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta 1 Jyväskylän seudun kuntien
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotKarstula. Kuntaraportti
Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotAsia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
Kansallinen Kokoomus r.p. Helsinki 11.4.2012 VM Viite: VM024:00/2011 Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Kokoomus
LisätiedotKuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?
Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko
LisätiedotMaatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi
Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan
LisätiedotMaankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella
Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki
LisätiedotOulun seudun kuntajakoselvityksen julkistamistilaisuus Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri
Oulun seudun kuntajakoselvityksen julkistamistilaisuus 12.12.2014 Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjien esitys Kuntajakoselvittäjät esittävät, että Oulun
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013
Lisätiedot