Pentti Meklin emeritusprofessori

Transkriptio

1 Jämsä-Kuhmoinen Kuntarakennelakia koskeva valtuustoseminaari Paikka: Kankarisveden koulun auditorio, Opinpussi 8, JÄMSÄNKOSKI Pentti Meklin emeritusprofessori

2 - Katsaus kunta- ja sote-uudistuksen nykytilanteeseen - Jämsä-Kuhmoinen -selvitystyön lähtökohdat

3

4

5

6

7

8 Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella.

9

10 - Kunnan tuli ilmoittaa ministeriölle viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää lain 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. - Ilmoitukset 302 kunnalta kuntaa aikoo selvittää kuntien yhdistymistä (VM ) - Jämsä ja Kuhmoinen Jämsä haluaa selvittää Kuhmoisten kunnan kanssa Kuhmoinen haluaa tehdä selvityksen ensisijaisesti Kangasalan ja Pälkäneen kanssa, vaihtoehtoisesti Jämsän kanssa taikka Asikkalan ja Padasjoen kanssa.

11 Selvitysavustus Jämsä on saanut euroa selvitystyöhön Liitosavustus kahden kunnan ja yli asukkaan liitoskunta voi saada 3 milj. euroa

12 Esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja Valmistelussa on pääasiassa käsitelty sotepalvelujen järjestämisvastuussa olevien yksikköjen ja sote-alueiden väestöpohjaa as., as. jne. leveät hartiat, kantokyky Viimeinen linjaus sotejärjestämisvastuu annetaan viidelle sote-alueelle, jotka pohjautuvat erikoissairaanhoidon ERVAalueisiin

13 Oleellisimmat asiat ovat ratkaisematta Toimijoiden rooli muuttuvat oleellisesti! > Vaikuttaa päästösvalta- ja vastuusuhteisiin - Sote-alue järjestää: päättää ja tilaa - Kunnat rahoittavat, tarvevakioitu kapitaatioperiaate (verot, valtionosuudet) - Kunta palvelujen tuottajana (yksi monista?) - Kunta tuotantoyksikköjen omistajana (yksi monista)? - Kuntalaiset palvelujen käyttäjinä

14 Parlamentaarinen valmisteluryhmä on aloittanut Valmis esitys pitäisi valmistua toukokuussa tai ennen kesälomia Lausunnolle kuntiin kesän aikana

15 Kunnissa uudistuksen tarve tunnustetaan yleisesti, mutta uudistustapaa ja -keinoja ei hyväksytä

16 a. Uudistustarpeen uskottavuus: Argumentointi kovin hajanaista b. Lyhytnäköisyys: Keskustelussa juututaan eilispäivän tai nykypäivän asioihin c. Suuruusluokat: Pienillä asioilla perustellaan (vastustetaan tai kannatetaan) suuria ratkaisuja: jonotusajat lääkärille eivät ole kaupunkiseudun uudistamisen tärkein perustelu

17 e. Tunnelinäkemys: Putken läpi näkyvät vain harvat asiat, kokonaisuus on tärkeä d. Helpot asiat ja pirulliset ongelmat : Keskustelua käydään helpoista asioista. f. Luottamuksen puute: kunnat eivät luota toisiinsa, vielä vähemmän valtioon aiheesta ja aiheetta

18 Uudistuksia tehdään tulevaisuutta varten Miltä tulevaisuus näyttää?

19 1. Kunta on alue, jolla on tarkat rajat ja jossa ihmiset elävät ja yritykset toimivat > paikallistalous > paikallisyhteisö 2. Kunta on organisaatio, joka käyttää a. kuntalaisten päätösvaltaa > demokratia b. järjestää verorahoituksella palveluja ja c. kehittää aluettaan MAL, elinkeinopolitiikka, vetovoimaisuus Pentti Meklin 19

20 Tulot - Verot ja maksut Valtionosuudet Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Vaalit ja osallistuminen Alueen kehittämistehtävä MAL Elinkeinopolitiikka Menot Palvelut Erilaiset järjestämistavat Tulot - Verot ja maksut Valtionosuudet Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Vaalit ja osallistuminen Alueen kehittämistehtävä MAL Elinkeinopolitiikka Menot - Palvelut Erilaiset järjestämistavat Kunta a. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt Kunta b. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt Elämä yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen.

21 Kaksi päätavoitetta 1. Kunnan (organisaation) talouden tasapaino - kirjanpidollinen tasapaino - rahoituksellinen tasapaino 2. Hyvä vastike verovaroille, tuloksellisuus, toimittava tehokkaasti a. voimavarojen kohdentaminen b. toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus Mihin kunta voi itse vaikuttaa mihin ei?

22

23 Asukkaat - käyttävät palveluja ja rahoittavat palvelujen tuottamisen - Väestön määrän ja rakenteen kehitys ratkaisevaa Kehityksen taustalla mitä kunnalla on asukkaille tarjottavana - Työpaikat elinkeinoelämä, pendelöinti - Palvelutaso peruspalvelut, harrastukset Yksityiset Julkiset - Sijainti, ympäristö ja luonto

24 vuotuinen lasku Kuhmoinen n. 1,6 %/vuosi Jämsä n, 0,9 %/vuosi Muutoksen vaikutus tuloihin ja menoihin: Kunnan tulojen kehitys riippuu suureksi osaksi asukasmäärän kehityksestä. Kunnan menoihin asukasmäärän muutos vaikuttaa hitaasti.

25 Väestökehitys on tärkeä tulojen ja menojen kehityksessä Kunnan kokonaiskustannukset Tuotot Tuotot Kust. talouden tasapaino kriittinen piste Muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Asukasmäärä Asukaskohtaiset kustannukset Asukasmäärä 25

26 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % 1 Muurame Uurainen Petäjävesi Laukaa Jyväskylä Toivakka Hankasalmi Kannonkoski Äänekoski Joutsa Viitasaari Keuruu Jämsä Saarijärvi Kinnula Luhanka Multia Konnevesi Kyyjärvi Pihtipudas Kuhmoinen Karstula Kivijärvi VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste 26

27 Tulot riippuvat jonkin verran kunnan väestörakenteesta Menoihin väestörakenteella voi olla hyvinkin suuri merkitys

28

29 Palvelutarpeita (menot) on aina enemmän kuin käytettävissä olevia voimavaroja (tulot)! Ja tarpeet kasvavat

30

31

32

33

34

35

36 Prosessin kuvaus

37 Tavoite: Visioida kuntien alueiden tulevaisuuden kehitystä (väestö ja elinkeinoelämä) Määrittää paras mahdollinen palvelurakenne ja palveluverkko tulevaisuuden kannalta Syventää, tiivistää ja parantaa kuntien välistä yhteistyötä Kuvata tulevaisuuden vaihtoehdot 20 vuoden päästä Nykytapaan jatkaminen Syvenevän yhteistyön vaihtoehto Yhdistyminen

38 Emeritusprofessori Pentti Meklinin asiantuntemusta hyödynnetään selvitysmiehenä, prosessin asiantuntijana ja mentorina Kuntien henkilöstöstä (virkamiestyötä) koottavat työryhmät toteuttavat nykytila-analyysi ja tulevaisuuden kehityksen ennakointitiedon. Optimaalisen palvelurakenteen selvittämistä ja määrittelyä varten hankitaan tarvittaessa asiantuntijuutta Selvitys tapahtuu kuntien poliittisen ohjauksen alaisena

39 Virkamiestyöryhmät tuottavat tarvittavat tiedot Palvelutyöryhmät: Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut? Aluekehitystyöryhmä väestö- ja elinkeinoelämän kehitys Hallinto- ja viestintäpalvelut Talous- ja tukipalvelujen sekä ulkoisen konsernin työryhmä Henkilöstö- ja yhteistyöryhmä

40 Selvitysmies: Meklin vastaa prosessista toimeksiannon mukaisesti - Kuntajohtajat vastaavat oman kuntansa organisoinnista selvitystyön tueksi - Molemmat kunnat vastaavat selvitykseen tarvittavien tietojen tuottamisesta omalta osaltaan - Molemmat kunnat vastaavat selvityksen toteuttamiseen liittyvistä kutsu- ja tiedotusmenettelyistä omalta osaltaan ( - Molemmat kunnat vastaavat selvitystyön kustannuksista - Selvitystyöhön liittyvät kustannukset laskutetaan Jämsän kaupunkia syntyneiden nettokustannusten mukaisesti kustannukset tunnisteella kirjanpidosta eriteltävissä - yhdyshenkilöt nimettävä taloushallintoon - Molemmat kunnat vastaavat kuntarakenneselvitykseen liittyvästä tiedottamisesta ja viestinnästä oman kuntansa osalta yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja viestintäsuunnitelman mukaisesti

41 Virallisten päätösten tekeminen kunnissa Organisaatiosta päättäminen - Poliittinen ohjausryhmä - Työryhmät ja niiden toimeksiannot - Kuntien sisäiset päätökset selvityksen etenemisestä Aikataulusta päättäminen Toimeksiantosopimuksen valmistelu