Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä. erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi

Transkriptio

1 Selvitysraportin keskeinen sisältö Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi

2 Lähtökohdat Tavoitteena on valtiovarainministeriön erityisen kuntajakoselvityksen määräys tehdä arvio kaupunkiseudun kuntien yhdistymismahdollisuuksista. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti on koottu ja analysoitu tiedot sekä hahmotettu seudun kokonaisuuden näkökulmasta kuntarakennemuutoksen mahdollisuuksia ja riskejä. Näiden perusteella on arvioitu toimenpiteitä mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja riskien ehkäisemiseksi. Selvityksen perusteella on hahmotettu alustavat kuntarakennevaihtoehdot ja arvioitu vaihtoehtojen mahdolliset edut ja haitat (julkaistu ). Selvitys julkaistaan kotisivuilla mennessä. 2

3 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Toimeksiannon mukaisesti kuntajakoselvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksen toimikaudeksi määrättiin , helmikuussa 2014 toimikautta jatkettiin saakka. 3

4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 4

5 Raja-arvo Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvityskriteereiden täyttyminen selvitysalueella Palveluperuste A) Väestöpohja * B) Alle 1-vuotiaat * Työssäkäynti keskuskaupunkiin ** 35 % 20 % 11 % - 44 % 18 % 59 % 39 % 42 % 36 % Yhdyskuntarakenne Työpaikkaomavaraisuus ** Kriisikunta (TP ) Kriisiytyvä kunta (TP ) Selvitysperuste täyttyy 80 % 77,2 86,2 108,4 72,1 75,7 61,3 65,5 63,3 62,8 1+1 v 6/ v 4/ * Väestötiedot , Tilastokeskus ** Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitiedot 2011, Tilastokeskus 5

6 Kuntarakennevaihtoehdot Seutukaupunki Ydinkaupunki MAL-kaupunki Työssäkäyntikaupunki Maaseutukaupunki Maaseutukunta 6

7 Selvitysprosessin eteneminen Seuraavissa dioissa esitetään selvityksen keskeiset tulokset. Selvitysraportti julkaistaan kokonaisuudessaan 30.4 kuntajakoselvityksen kotisivulla. Touko- kesäkuussa käydään kuntakohtaiset keskustelut, joissa kuntajakoselvittäjät kartoittavat yhdistymissopimuksen/-sopimusten reunaehtoja. Elo-syyskuussa valmistellaan yhdistymissopimusta/-sopimuksia yhdessä kuntien kanssa kuntajakoselvittäjät antavat ehdotuksen/ehdotukset kuntajaon muutokseksi sekä siihen liittyvän yhdistymissopimuksen/-sopimukset. 7

8 Selvitysalueen nykytilanne Kuntien riippuvuus toisistaan on suurta ja alueen resursseista hyötyvät kaikki. 8

9 Kuntien yhteiset resurssit ja kuntalaisten välinen riippuvuus K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A 9

10 Selvitysalueen väestönkasvu on maan parhaita. 10

11 Väestömäärän kehitys asukkaasta 73 % asuu Jyväskylässä. Alueen väestönkasvusta 87 % oli Jyväskylässä Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 11

12 Myös työpaikkakehitys on ollut maan parhaita. 12

13 Työpaikkojen kehitys Neljä viidestä työpaikasta sijaitsee Jyväskylässä. Jyväskylän työpaikkakasvu 117 % selvitysalueen kasvusta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 13

14 Työssäkäynnin kehitys Jyväskylä Muut Oma kunta 100 % 90 % 80 % 70 % 13% 20% 2% 11% 35% 44% 10% 18% 53% 59% 29% 39% 26% 42% 30% 36% 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 73% 62% 81% 69% 87% 85% 54% 44% 66% 53% 40% 31% 58% 45% 62% 42% 54% 42% 10 % 0 % 14

15 Kaupunkikeskustan saavutettavuus Väestön määrä saavutettavuusvyöhykkeillä (2012). Saavutetta- Asukkaiden vuusvyöhyke määrä (km) Asukkaiden määrä, kumulatiivinen (0-5 km, 0-10 km, 0-15 km jne.) Yli 80 % asuu 25 km säteellä Jyväskylän keskustasta 15

16 Jyväskylän seudun kilpailukyky Jyväskylän seudun vahvuudet Tutkinnon suorittaneiden osuus oli 3. korkein vuonna 2000 ja Ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus oli 5. korkein vuonna 2000 ja Yritysperustanta (aloittaneet ja lopettaneet suhteessa yrityskantaan) oli 5. korkein koko ajanjaksolla. Yrityskannan uusiutumisaste ( luovaa tuhoa ) oli 3. korkein. Jyväskylän seudun heikkoudet Työllisyysaste oli 2. alhaisin vuonna 2000 (63,6 %) ja 2012 (67%). Työttömyysaste oli 2. korkein vuonna 2000 (15,5 %) ja vuonna 2012 (12,5 %). Bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna oli vuonna korkein ja vuonna korkein. Vertailussa oli 14 suurinta kaupunkiseutua: Oulun, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Turun, Kuopion, Hämeenlinnan, Lahden, Joensuun, Lappeenrannan, Vaasan ja Seinäjoen seudut. Lähde: Timo Aro: Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinvoima. Case Jyväskylän seutu

17 Jyväskylän seudun kilpailukyky Jyväskylän seudun vahvuudet Muuttohalukkuus 2014 tutkimuksessa Jyväskylä oli kokonaismielikuvaltaan 3. paras asuinpaikkakunta. Jyväskylä nähtiin tutkimuksessa olleista kunnista parhaaksi kasvuympäristöksi lapsille. Jyväskylän seudun heikkoudet Taloustutkimus Oy:n 2013 imagotutkimuksessa yritysjohdon näkökulmasta Jyväskylä oli 26. sijalla. Talouden nykytilanne, sijainti ja liikenneyhteydet nähtiin heikoimmiksi. Parannettavaa nähtiin myös asioiden tiedottamisessa yrityksille, yrittäjämyönteisyydessä, kaavoituksessa ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa. Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimukseen osallistui 37 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tornio, Vaasa, Vantaa, Varkaus. Taloustutkimuksen imagotutkimukseen osallistui 35 suurinta kuntaa. : Taloustutkimus Oy: Muuttohalukkuustutkimus 2014 Taloustutkimus Oy: Imagotutkimus

18 150% 130% 110% Väestörakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% 18

19 Kriisikuntakriteerit (TP 2013) RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN KRITEERI Vuosikate /as < Tulovero-% 19,88 20,5 20, , , ,5 19,5 Lainamäärä /as Kertynyt alijäämä /as < Omavaraisuusaste % < 50 % 55,7 19,8 49,0 31,2 51,8 51,6 56, ,2 Suhteellinen velkaantuminen > 50 % 38,4 65,5 63,8 60,6 40,4 45,5 48, ,2 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Muutos vuodesta

20 0 Tilikauden tulos 2016 VM:n ennusteella, /asukas Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 20

21 700 Seutukaupungin sopeuttamistarve, /asukas Vuosikate Poistot Investoinnit M VM Kuntien taloussuunnitelmat ennuste VM:n arvioilla = sopeuttamistarve Erotus edellyttää sopeuttamistoimia. 21

22 Uusi kunta mahdollisuudet, riskit ja toimenpiteet Uusi kunta on mahdollisuus uudistua 2030-luvun kaupungiksi. Päätöksenteko ja toimenpiteet muuttavat kehittämispotentiaalin kuntalaisten eduksi. 22

23 Uusi kunta? Parantaako vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia? Parantaako alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä? Parantaako mahdollisuuksia alueen työllisyyden parantumiseen ja sen myötä verotulojen lisäämiseen sekä uusien tuottavuutta parantavien rakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoon? Turvaako seudun kuntalaisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä myös vaikuttamisen palveluihin? Varmistaako seudun palvelujen kokonaisvaltaisen kehittämisen kuntalaislähtöisesti uudella sote-alueella? Mahdollistaako alueelle taajamittain ja taajamaryhmittäin rakennetun aluekehitysmallin, jossa toiminnallisesti olisi koottu lähipalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä kuntalaisten lähidemokraattinen vaikuttaminen? 23

24 Mahdollisuudet Sisäinen kilpailu poistuu ja siten kilpailukyvyn ja elinkeinojen kehittämisessä on yksi tahtotila ja yhteiset tavoitteet. Kilpailukyky Toimenpiteet Yritysten ja elinkeinoelämän, yliopiston ja oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä laadittu uuden kunnan elinvoimaohjelma vetovoiman, kilpailukyvyn ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. Suuremmilla resursseilla lisäpanoksia yritysten neuvontaan ja toimintaedellytysten parantamiseen. Paremmat edellytykset aluetalouden kasvun parantamiseksi ja kehittyvien palvelumarkkinoiden tukemiseksi. Taajamien elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Elinkeinopolitiikan keskeiset toiminnot; maankäyttö, lupapalvelut, tilapalvelut, yritysneuvonta jne. organisoidaan yhden johdon vastuulle. Hankintaosaamisen parantaminen sekä koulutuksen järjestäminen yrityksille kunnallisista hankinnoista ja kuntien palvelutarpeista. Uudenlaiset aluekeskukset, joilla on omat resurssit elinvoiman ja yritystoiminnan kehittämiseen. 24

25 Riskit Kilpailukyky Toimenpiteet Aluetalous ja työllisyysaste ei parane. Elinvoimaohjelman toteuttaminen ja panostaminen yrityspalveluihin. Talouden sopeutus ei onnistu, mikä vaikuttaa asumiseen ja yritysten mielikuviin. Uuden kunnan mahdollistamaa näkyvyyttä ei osata hyödyntää. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen sekä onnistunut viestintä. Uuden kunnan viestintäsuunnitelman ja markkinointiohjelman toteuttaminen Reuna-alueiden elinvoiman hiipumiskehitykseen ei onnistuta vaikuttamaan Aluekeskukset suuntaavat panoksia alueellisen asumisen ja elinkeinotoiminnan edistämiseen. 25

26 Maankäyttö Mahdollisuudet Rakennemalli 20X0:n toteuttaminen ja hyödyntäminen kunnan eri osissa. Yhtenäinen maankäytön suunnittelu ja toteutus parantaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yhtenäinen maankäytön suunnittelu ja toteutus sujuvoittaa asukkaiden arkea (asiointi, työssäkäynti, opiskelu, harrastukset ja palvelut). Osaamisen ja resurssien kokoaminen vahvan, vetovoimaa edistävän, maapolitiikan toteuttamiseksi. Toimenpiteet Yleiskaavan laatiminen rakennemallin pohjalta. Kunta tekee yhteistyötä ja aktiivista edunvalvontaa valtion ja muiden toimijoiden kanssa saadakseen liikennejärjestelmää koskevat tavoitteensa toteutettua. Suunnitelmallinen asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi, energiaviisaasti ja kestävää kehitystä tukevasti. Alueelle laaditaan asuntopoliittinen toimintaohjelma. Tehokkaan organisaation rakentaminen hyödyntäen osaamista ja hyviä käytänteitä. 26

27 Riskit Maankäyttö Toimenpiteet Yhdyskuntarakenteen hajaantumista ei onnistuta estämään kunnan eri osien intressien vuoksi. Rakennemallin mukaisesti kehitetään nykyisiä kuntakeskuksia ja elinvoimaisia kyliä. Alueen laajuuden ja moninaisuuden vuoksi mahdollisuuksia ei voida hyödyntää. Strategiassa linjataan miten kunnan eri osien vahvuudet sovitetaan kokonaisuuteen. Kaukaisimmat aluekeskukset ja kylät taantuvat. Aluekeskusmallilla sekä kaavoituksella ja liikenneyhteyksien kehittämisellä turvataan eri alueiden kehittymisen edellytykset. 27

28 Mahdollisuudet Hyödynnetään paremmin palvelutuotannon ja -verkkojen skaalaedut ja asiantuntijoiden erityisosaaminen. Riittävän suuri kunta tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueelle. Palvelujen turvaaminen ja niiden rahoitusvastuu tasapuolisesti kuntalaisille koko alueella, myös reuna-alueilla. Palveluprosessien tehostaminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen. Ylikunnallisten yhteistyöorganisaatioiden väheneminen. Palvelut Toimenpiteet Palvelupisteiden toimialueiden laajentaminen ja niihin liittyvät palveluverkkoratkaisut (esim. koulu ja päiväkodit). Hallinto- ja tukipalveluiden keskittä-minen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen. Sote-palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja integrointi kunnan peruspalveluihin. Strategiassa määritellään lähipalvelut ottaen huomioon erilaiset palvelutarpeet ja alueelliset erityispiirteet kuten etäisyydet ja liikenneyhteydet. Mm. kouluja päiväkotipalvelujen käyttö yli nykyisten kuntarajojen voi turvata palvelut joillakin reuna-alueilla. Tuottavuusohjelman toteuttaminen toimialoilla ja niiden yksiköissä sekä niiden kytkeminen kunnan toimintaan. Organisaatioiden ja sopimusten purkaminen. Mm. lukioiden siirtäminen kuntayhtymälle tai kuntayhtymän purku. 28

29 Riskit Laadittua tuottavuusohjelmaa ja palveluverkostojen tiivistämistä ei kyetä toteuttamaan. Alueen laajuuden ja moninaisuuden vuoksi investointipaineet ovat suuria. Riski palvelujen heikentymiseen reuna-alueilla. Asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksen heikkeneminen. Palvelut Toimenpiteet Strategiassa ja sitä toteuttavassa valtuustosopimuksessa määritellään toimenpiteiden vastuu ja aikataulu sekä seuranta ja raportointi. Palveluverkon ja toimitilojen tehostaminen investointitarpeiden välttämiseksi. Aluekeskusten toimielimet vastaavat lähipalvelujen ja yhteispalvelujen kehittämisestä alueellaan. Palvelujen käyttö yli nykyisten kuntarajojen voi turvata mm. kouluja päiväkotipalveluja joillakin reuna-alueilla. Organisaatiorakenteen mataloittaminen ja joustavan toiminnan mahdollistaminen yksiköissä. Asiakasosallistumisen eri muotojen hyödyntäminen, lisääminen ja kehittäminen. 29

30 Mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen (sopeuttamistarve 30 M ) uuden kunnan elinkeinopolitiikan ja talouden hallinnan avulla. Palveluverkkojen ja resurssien käytön tarkastelu kokonaisuutena. Talous Toimenpiteet Hyödynnetään rakenteisiin ja palveluihin liittyvä kehittämispotentiaali mm. laatimalla yksikkökohtaiset tuottavuusohjelmat. Yhdistymisavustus (10 M ) käytetään talouden vakauttamiseen. Palveluverkkosuunnitelman ja tuottavuusohjelman toimeenpano. Suuremman kunnan talous kestää vuosittaiset vaihtelut. Kustannustehokkuuden ja laadun parantuminen ICT-palvelujen harmonisoinnin myötä. Ennakoiva talouden hallinta, joka perustuu johtamisvastuiden ja toimivallan selkeyteen. ICT-palvelut harmonisoidaan. 30

31 Riskit Talouden tasapainottamisen ( mm. sopeuttamistarve 30 M ) edellyttämiä poliittisia päätöksiä ei kyetä tekemään. Talous Toimenpiteet Valtuustosopimuksessa määritellään talouden tasapainottamisen toimenpiteet ja toteuttamisen aikataulu. Talouden tuottavuusohjelman toimeenpanossa ei onnistuta. Johdon ja esimiesten vastuiden konkretisointi talouden tasapainottamisen toimenpiteissä ja tuottavuusohjelmassa. Yhdistymisestä aiheutuvia kustannuksia ei pystytä hallitsemaan muutosvaiheessa Talouden seurantajärjestelmät ja suunnitelmallisuus sovitaan muutoksen valmisteluvaiheessa. 31

32 Henkilöstö Mahdollisuudet Suurempi organisaatio on vetovoimaisempi työnantaja tarjotessaan työntekijöille mahdollisuudet koulutukseen, urakehitykseen ja työnkiertoon. Toimenpiteet Työnantajakuvan kirkastaminen, sen ja etujen positiivinen viestintä. Tämän lisäksi laaditaan henkilökohtaiset urapolkusuunnitelmat. Henkilöstön osaamisen parempi hyödyntäminen ja kehittäminen. Laaditaan ja toteutetaan henkilöstön kehittämisohjelma, jossa määritellään osaamiskartoituksiin pohjautuvat yksikkökohtaiset sijoitussuunnitelmat. Henkilöstömäärän hallittu supistaminen eläkepoistumaa ja muuta poistumaa hyödyntäen. Tuottavuusohjelma sisältää toimenpiteet henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä. 32

33 Henkilöstö Riskit Toimenpiteet Työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät erityisesti reuna-alueilla. Työnantajakuvan kirkastaminen, joustavuuden lisääminen ja työnjakojen suunnittelu. Hallintomenettelyt monimutkaistuvat ja työyksiköiden toiminta jäykistyy. Johtajien ja esimiesten valmennus sekä joustavuus yksiköiden toiminnan johtamisessa. Työn päällekkäisyyksiä ei kyetä purkamaan eikä työn tuottavuutta parantamaan. Työprosessien uudelleenarviointi ja suunnittelu. 33

34 Johtaminen Mahdollisuudet Luottamushenkilöiden vaikutusvallan ja vastuun lisääntyminen. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen vastuiden määrittely ja yhteistyön kehittäminen. Ammatillisen johdon roolin ja vastuiden selkeyttäminen sekä organisaation kehittäminen. Esimiestoiminnan tuloksellisuuden kehittäminen Toimenpiteet Strategian pohjalta laaditaan valtuustosopimus, jossa määritellään valtuustokauden kärkitavoitteet ja niiden toimenpiteet. Poliittisen johdon toimintaedellytyksiä lisätään päätoimisilla/osaaikaisilla toimielinten puheenjohtajilla. Valtuustosopimuksen pohjalta täsmennetty toimintatapa, yhteistyö ja käytännöt. Tehokkaan johtamisjärjestelmän ja matalan organisaation rakentaminen. Palvelutuotannossa monituottajamallin hyödyntäminen. Toimiva organisaatio ja tehokkaat työyhteisöt sekä esimiesvastuiden määrittely ja valmennus. 34

35 Riskit Johtaminen Toimenpiteet Yksittäisen valtuutetun vaikutusvallan väheneminen isossa valtuustossa. Valtuutettujen valinta eri toimielimiin ja osallistavien toimintatapojen kehittäminen. Poliittisen johdon vastuiden ja vallan epäselvyydet. Päätoimiset/osa-aikaiset luottamushenkilöt sekä luottamushenkilökoulutus. Ylimmän viranhaltijajohdon mahdollisuudet vaikuttaa organisaation toimintaan vähenevät. Matalan organisaation rakentaminen mahdollistamaan johtamisen vaikuttavuus sekä systemaattinen palautejärjestelmä. Esimiesjohtaminen ja organisaation kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuvat. Organisaatiorakenteen selkeys ja esimiesten valmennus. 35

36 Demokratia Mahdollisuudet Työssäkäyntialueen edustuksellinen demokratia toteutuu. Toimenpiteet Päätöksentekovaltaa käytetään koko alueen kehittämiseksi alueen asukkaiden valitsemassa valtuustossa. Valtuuston maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikutusvalta kasvaa sekä vaikutusmahdollisuudet paranevat. Suoran vaikutusvallan lisääminen mm. yhteistoimintaorganisaatioiden ja - sopimusten purkamisella. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistaminen Uusien vaikuttamiskanavien kehittäminen ja olemassa olevien hyödyntäminen, mm. asukas- ja asiakasraadit sekä some ja verkkovaikuttaminen. 36

37 Demokratia Riskit Vaaleihin osallistuminen vähenee. Toimenpiteet Kunnan ja puolueiden yhteistyö vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Kuntalaisten kokemus vaikuttamismahdollisuuden vähenemisestä ja etääntymisestä päättäjiin erityisesti reuna-alueilla. Aluekeskusmalli, jossa lähidemokratiaelin vastaa lähipalvelujen kehittämisestä ja elinkeinojen edistämisestä alueellaan. Palvelun käyttäjien kokemus vaikuttamismahdollisuuksien vähenemisestä ja kuntaorganisaation etääntymisestä. Asukas- ja asiakasraatien perustaminen ja toimiva palautejärjestelmä. Henkilöstön asiakaspalveluosaamisen lisääminen ja esimerkiksi yhteispalvelutoimistojen perustaminen. 37

38 Mitä jatkossa Uutta kuntaa rakentamaan! 38

39 Uuden kunnan strategiset tavoitteet - hahmotelmia 1. Vetovoima ja kilpailukyky Uuden kunnan kehittämiseksi laaditaan elinvoimaohjelma, jolla varmistettaan väestön ja yritysten kasvu. Elinkeinoja kehitetään yhteisten tavoitteiden ja resurssien pohjalta. 2. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Toimiva yhdyskuntarakenne tukee alueen kilpailukykyä ja asukkaiden arjen sujuvuutta. Rakennemallin pohjalta käynnistetään yleiskaavan laadinta ja tehdään asuntopoliittinen toteutusohjelma. Kehitetään kaupunkikeskustaa sekä entisiä ja nykyisiä kuntakeskuksia aluekeskuksina. 3. Palvelut ja lähipalvelut Palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Lähipalveluissa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarpeet sekä alueiden erityisolosuhteet, etäisyydet, ja liikenneyhteydet. Palveluja ja verkkoja kehitetään hyödyntäen uusia palvelukonsepteja kuten monituottajamallia. 4. Talous Kunnan talous on tasapainossa ja kunnalla on taloudelliset edellytykset järjestää kuntalaisilleen palvelut. Tuottavuuden parantamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja yksikkökohtaiset toteutusohjelmat toimialoittain. 5. Henkilöstö Kunta on vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamisen ja urakehityksen kehittämistä. Henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin perusteena käytetään nykyisten kuntien henkilöstön keskipalkkaa. 6. Demokratia Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan hyödyntämällä eri vaikuttamisen keinoja ja lähidemokratiaa edistetään perustamalla vaikutusvaltaisia aluedemokratiaelimiä. 7. Johtaminen Rakennetaan vaikuttava 2020 luvun poliittinen johtamisjärjestelmä sekä kehitetään kaupungin ammatillisen johdon ja yksiköiden johtamisen uusi johtamis- ja organisaatiomalli. 39

40 Selvitysryhmän kokousaikataulu Pvm Klo Paikka Selvitysryhmä Selvitysryhmä Kuntien valtuustot ja johtoryhmät Kuntakohtaisia tapaamisia järjestetään toukokuun aikana. 40

41 Liitteet 41

42 HANKASALMI Vuosikate Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit Investoinnit, selvitysalue ,5 M VM

43 JOUTSA 900 Vuosikate Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit 600 Investoinnit, selvitysalue VM 2 M

44 JYVÄSKYLÄ 1200 Vuosikate 900 Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit Investoinnit, selvitysalue M VM 44

45 LAUKAA 1200 Vuosikate 900 Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit Investoinnit, selvitysalue M VM 45

46 LUHANKA Vuosikate Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit 600 Investoinnit, selvitysalue VM 0,5 M

47 MUURAME 1200 Vuosikate 900 Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit Investoinnit, selvitysalue M VM 47

48 PETÄJÄVESI 1200 Vuosikate 900 Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit 600 Investoinnit, selvitysalue 300 1,5 M VM

49 TOIVAKKA 1200 Vuosikate 900 Vuosikate, selvitysalue Poistot Investoinnit 600 Investoinnit, selvitysalue 300 0,5-1 M VM