Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa

2 Lukutikku Tavoitteena on valtiovarainministeriön erityisen kuntajakoselvityksen määräys tehdä arvio kaupunkiseudun kuntien yhdistymismahdollisuuksista Selvitys on tehty Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti on koottu ja analysoitu tiedot sekä arvioitu seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykytilan edut/vahvuudet ja haitat/heikkoudet. Selvityksen perusteella on hahmotettu alustavat kuntarakennevaihtoehdot ja arvioitu vaihtoehtojen mahdolliset edut ja haitat. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

3 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

5 Rakennelain selvitysvelvoitteet Väestöpohja (4 c ) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d ) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 5

6 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muut Elinvoima ja kilpailukyky Keski-Suomen liitto, kuntayhtymä Kaupunkiseutusuunnitelma Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Jykes Kiinteistöt Oy Jyväskylän Seudun Matkailu Tekninen toimiala Huom. Paras-laki perusteena Vastuukunta Jyväskylä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mustankorkea Oy o o o o o o= palveluja ostavat Joukkoliikenne Vastuukunta Jyväskylä Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos Jyväskylän liikelaitos Ympäristöterveydenhuolto Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Laukaa Maaseutupalvelut Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Vastuukunta Laukaa Vastuukunta Keuruu Vastuukunta Hankasalmi Vastuukunta Sysmä Vastuukunta Keuruu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

7 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Kasvatus ja koulutus Seudullinen päivähoito Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (lukiokoulutus) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (ammatillinen koulutus) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Keski-kirjastot Hankasalmen kansalaisopisto Puulan seutuopisto Jyväskylän kansalaisopisto Keuruun kansalaisopisto Ala-Keiteleen musiikkiopisto Huom. Oppilaita eri kunnista Osakeyhtiö Verkkokirjasto Vastuukunta Hankasalmi Vastuukunta Joutsa Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Äänekoski Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

8 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen seututerveyskeskus Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, JYTE Kriisikeskus Mobile Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskus Keski-Suomen sovittelutoimisto Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Jyväskylän perheneuvola Koulupsykologipalvelut Aikuis- ja neuvolaikäisten psykologipalvelut Työterveys Aalto -liikelaitos Sovatek-säätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Huom. ml.perusterveydenhuoltopalv. K-S shp:n liikelaitos Vastuukunta Jyväskylä Jkl:n seudun Mielenterveysseura Sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Päihdepalvelut, työvalmennus Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

9 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

10 Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 10

11 Jyväskylän yhdistyminen Onnistumiset/ylläpidettävät Kehitettävät/parannettavat Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky parantunut sekä työpaikkojen määrän kasvu Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi on toimiva ja lyhyellä ajalla saavutettu tuloksia Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit. Tietohallinnon säästöt ( euroa per vuosi). Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen (100 htv) Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen, elinkeinopolitiikan terävöittäminen Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvun ja velkaantumisen hillitseminen sekä tuottavuusohjelma ja palveluverkkojen optimointi. Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys lisääminen

12 Nykytilanteen arviointi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

13 Taulukko edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky (1) ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

14 Elinvoima ja kilpailukyky (2) TYÖLLISET (HLÖ) TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) Muutos Muutos (%-yks.) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen ,8 88,1 83,7 77,2-10, ,0 94,0 91,4 86,2-7, ,9 106,4 104,9 108,4 2, ,6 77,1 70,4 72,1-5, ,4 81,2 73,4 75,7-5, ,4 78,8 73,4 61,3-17, ,1 79,1 71,7 65,5-13, ,7 79,2 78,8 63,3-15, ,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

15 Elinvoima ja kilpailukyky (3) Työpaikkojen muutos vuosina Selvitysalue Jyväskylä Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Selvitysalueella yrittäjien työpaikat lisääntyneet vain Jyväskylässä. Yksityisen sektorin työpaikat kasvaneet Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

16 Elinvoima ja kilpailukyky (4) - Työpaikkojen määrän muutos Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

17 Elinvoima ja kilpailukyky (5) Työpaikat työnantajasektoreittain suurissa kaupungeissa 2011 Työpaikat yhteensä % -osuus kaikista työpaikoista Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

18 Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisauttayhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Elinvoima ja kilpailukyky (6) Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

19 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

20 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 20

21 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (3) Jyväskylän kaupunki Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 21

22 Maankäyttö, Jyväskylän selvitysalue asuminen ja liikenne (4) Työpaikkaomavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Petäjävesi (61 %) Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Uurainen (58 %) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, ,2 % Jyväskylä (15 %) Muurame (69 %) Luhanka (47%) 14 % Laukaa (56 %) Toivakka (58 %) Joutsa (31 %) Hankasalmi (38 %)

23 Tausta Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5) Osana Paras-hanketta selvitysalueen seitsemän kuntaa (ei Joutsa ja Luhanka) laativat ja hyväksyivät 2011 Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 ohjaamaan maankäyttöä ja asumista. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä Korpilahden kuntaliitos vuonna 2009 paransi maankäytön suunnittelua ja toteutusta olennaisesti Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on vuonna 1999 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2010 Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria mm. opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

24 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (6) Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta. Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia mm. nuoria opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

25 Edut/vahvuudet Maankäyttö, asuminen ja liikenne (7) Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Haitat/heikkoudet Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

26 Palvelut (1) - Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella Vanhusten palvelutarve kasvaa voimakkaasti Myös muissa palveluissa tarve kasvaa Työikäisten määrä kasvaa vain 2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

27 Palvelut (2) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä 150% 130% 110% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

28 /asukas Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 901 M, odotekustannukset: 930 M (Ei potentiaalia²) -29,1 M Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

29 Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

30 Palvelut (5) - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon osalta kunnat kuuluvat joko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (Jyte) tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimivaan Keski-Suomen seututerveyskeskukseen. Erikoissairaanhoidon osalta kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski- Suomen sairaanhoitopiiriin. Sosiaalitoimi hoidetaan itse kaikissa kunnissa Selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on yhteensä työntekijää. Henkilöstöä on yli valtakunnallisen keskiarvon. Palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa useilla osa-alueilla; suurin tehostamispotentiaali on vanhustenhuollossa (35,8 M ). STM:n asettama selvityshenkilöryhmä esitti Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sote-aluetta, joka kattaa Keski-Suomen kunnat (pl. Jämsä & Kuhmoinen). Vastuukuntana toimisi Jyväskylän kaupunki. Ennaltaehkäisevän työn malli tulisi olla osana palvelurakennemuutosta Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

31 Palvelut (6) - Opetus- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatuksen palvelurakenne vaihtelee, osalla laajasti myös yksityistä palvelua. Seudullinen päivähoito jäänyt vähäiseksi. Palveluseteli muilla paitsi Hankasalmella, Joutsassa ja Luhangassa. Kustannukset vaihtelevat kunnittain /0-6 v 76 alakoulua (joista 8 alle 30 oppilasta) ja 24 yläkoulua. Investointeja edessä. Kustannukset vaihtelevat kunnittain /opp. Koulupalvelujen suunnittelu (erityisesti investoinnit) raja-alueilla helpottuisi ilman kuntarajoja 12 lukiota, joista 3:ssa alle 100 oppilasta. Jyväskylän lukiot kuntayhtymällä, muut haluavat pitää kunnalla. Kustannukset vaihtelevat kunnittain /opp. Pienissä lukioissa isot kustannuserot. Vapaa-aikapalveluita vaihtelevasti kunnittain. Jyväskylä maksaa 7,1 milj. /v maakunnallisista palveluista. Kirjastot maakunnallisessa järjestelmässä Kansalaisopistoja 5 eri järjestäjällä. Puulan seutuopisto kallein ( /as). Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

32 Palvelut (7) - Hallinto- ja tukipalvelut Hallinnon tehtävät kuntien omana työnä, Jyväskylässä liikelaitos ICT-palveluista tehdään erillinen selvitys osana VM:n muutostukiohjelmaa Siivouspalvelut kuntien omana työnä, paitsi Jyväskylässä kilpailutettu (osin kaupungin oma yhtiö). Kustannukset vaihtelevat kunnittain /m 2 /v. Ruokapalvelut kuntien omana työnä, valmistuskeittiöitä vielä aika paljon. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 2,41 4,94 /ateriasuorite. Teknisen toimen tehtävissä omaa henkilöstöä ja ostopalveluita. Kustannukset vaihtelevat kunnittain /as. Vaikutukset ja mahdollisuudet Talous- ja palkkahallinnossa tehostamisen mahdollisuuksia ICT-toimintojen harmonisoinnista säästöjä? Palveluverkon tiivistäminen vähentäisi kiinteistökuluja Keskuskeittiöitä voitaisiin hyödyntää yli nykyisten kuntarajojen Jos liitos Jyväskylään, siivous- ja kiinteistöhenkilöstön osalta ratkaistava, siirtyvätkö kaupungin omistamaan yhtiöön Lähde: Hallinto- ja tukipalvelut työryhmän raportti Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

33 Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Palvelut (8) Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

34 9 000 Talous (1) Tulot 2012, eur/asukas Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Verot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

35 Talous (2) - Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätöksen vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, M Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (2015) 1,3 mrd. (16 %) Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos -631 M Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Jyväskylän selvitysalueella menetys valtionosuuksissa 47 miljoonaa vuodessa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Lähde: Suomen kuntaliitto

36 Talous (3) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

37 M. M Talous (4) - Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Kun Kunnallisvero kattaa yhä pienemmän Me osan menoista Jyväskylän 600 Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa selvitysalue voimakkaasti (tätä 400 voi hillitä mm. vanhusten toimintakyvyn nousu) 200 Valtionosuuksien kehityksen perustrendinä 800 Kunnallisvero on -1 %/vuosi vuosina Lisätty VOS:n uudistusesityksen mukaiset muutokset Yksikkökustannusten Vanhusten hoito nousua hillitään siten, 160,8 194,7 239,4 310,4 370,8 että tuottavuus 400 Erikoissairaanhoito nousee 0,5 % vuosittain. 180,4 203,6 224,5 247,6 270,6 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten Perusterveydenhuolto, 1 % reaalisen avo ,0 105,4 105,4 114,8 124,2 vuotuiseen Oma kasvuun. perusopetus ja lukiokoulutus 152,4 176,2 195,3 209,1 222,5 Ennusteiden luvut ovat vuoden rahassa (Inflaation Päivähoito vaikutus ja esiopetus poistettu) 97, , , , ,2 Muut tehtävät Vanhusten hoito 145,9 160,8 160,2 194,7 239,4 171,5 310,4 182,7 370,8 193,9 Vanhusten hoidossa Kunnallisvero Erikoissairaanhoito 517,9 180,4 599,2 203,6 224,5 643,0 247,6 689,1 270,6 735,9 mukana Perusterveydenhuolto, avo 86,0 105,4 105,4 114,8 124,2 Menoennuste myös perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. perusterveyd Oma perusopetus ja lukiokoulutus 152,4 176,2 195,3 209,1 222,5 Ennusteiden enhuollon luvut ovat Päivähoito vuoden ja 2012 esiopetus rahassa (inflaation 97,9 vaikutus poistettu) 105,0 112,7 118,7 123,2 vuodeosasto Vanhusten hoito. hoidossa Muut on mukana tehtävätmyös perusterveydenhuollon 145,9 vuodeosastohoito 160,2 171,5 182,7 193,9 Kunnallisvero 517,9 599,2 643,0 689,1 735, Veroprosentti 19,64 20,14 20,14 20,14 20,14 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Kunn.vero kattaa 63 % 63 % 61 % 58 % 56 % Toimintakate Vanhusten hoidossa on M mukana myös -823,3 perusterveydenhuollon -945,1vuodeosastohoito -1048,9-1183,3-1305,2 Vuosikate M 11,3-14,0-50,9-115,2-178,0 Vuosikate /asukas Veroprosentti 19,64 20,14 20,14 20,14 20,14

38 Talous (5) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

39 Talous (6) Kuntien investoinnit , /as/v Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M = 100 /as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

40 RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Talous (7) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI Vuosikate < Tulovero-% Lainamäärä 20,24 21,50 21, ,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20, Kertynyt alijäämä < Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuminen < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

41 Talous (8) Valtionosuusuudistuksen koelaskelmat kunta /as Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue 47, Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 41

42 Edut/vahvuudet Talous (9) Haitat/heikkoudet Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Kunnat ovat aloittaneet talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja tasapainottamisohjelmia. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän edullisuus usealle selvitysalueen kunnalle Voimakas eläköityminen (n v.2029 mennessä) mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Kuntien investoinnit on voitu hoitaa ilman kohtuutonta velkaantumista. Kuntien on vaikeaa toteuttaa tuottavuusohjelmia eikä palveluverkkoselvitysten mukaiset ehdotukset läpikäynti etene päätöksenteossa. Valtion voimakas normi-ohjaus vaikeuttaa tuottavuuden parantamista. Kuntien talous kiristyy tehtyjen valtionosuusleikkausten vaikutuksesta, vaikka palvelutarve kasvaa. Ehdotettu valtionosuusjärjestelmän muutos vaikuttaa eri tavalla kuntiin. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen pienissä organisaatioissa ja yksiköissä on vaikeaa. Kuntien investointipaineet ovat suuret. Osassa kuntia joudutaan investoimaan samanaikaisesti sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

43 Tarpeen muutos Henkilöstö (1) Eläköityminen Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

44 Henkilöstö (2) Edut/vahvuudet Eläkepoistuma on selvitysalueella n vuosina (n. 300 /vuosi). Eläköitymistä on jossakin määrin jo hyödynnetty ja tuloksellisuutta parannettu kaikissa kunnissa. Selvitysalueella on tällä hetkellä hyvä koulutetun työvoiman tarjonta. Vanhuspalveluissa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Työvoiman tarjonta kasvaa hieman (2 %) vuoteen 2030 mennessä. Selvitysalueella paljon pieniä työyksikköjä, joissa työntekijöillä on monipuoliset työkuvat Haitat/heikkoudet Erilliset organisaatiot rajoittavat eläköitymisen maksimaalista hyödyntämistä. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä (hammaslääkärit, lääkärit, sosiaalityöntekijät sekä hoitohenkilökunta) rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Tulevaisuudessa alueella on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetusta henkilöstöstä, koska koulutus ei korvaa eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat korostumaan erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Osa työyksiköistä on pieniä ja siten haavoittuvaisempia eikä erikoisosaamista ei voida hyödyntää. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

45 Kesk SDP Kok PS Vas Vihr KD SKP Yht Demokratia ja osallistuminen (1) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Yhteensä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

46 Demokratia ja osallistuminen (2) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

47 Edut/vahvuudet Demokratia ja osallistuminen (3) Kunnissa, erityisesti pienemmissä, luottamushenkilöiden määrä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Haitat/heikkoudet Valtuuston todellinen päätösvalta rajoitettu johtuen yhteistoimintaorganisaatioista ja sopimuksista. Luottamushenkilöelinten lukuisuus ja jäsenmäärän laajuus antaa luottamushenkilöpaikkoja Kunnan alueella päätöksenteko toimii vakiintuneiden käytäntöjen mukaan Seudulla on mahdollistettu ja kehitetty asukkaiden vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Luottamushenkilöiden osaamisvaateet edellyttävät poliittisen johtamisen ammatillistumista ja päätoimisuuden lisäämistä Asukkaiden todellisen elämänpiirin (työssäkäynnin, opiskelun, asioinnin ja harrastusten alue) mukainen vastuu- ja päätöksentekotaho puuttuu Asukkaiden elämänpiirialueen vaikuttamisen muodot ja kanavat puuttuvat Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

48 Edut/vahvuudet Yhteenveto - Nykytilan vahvuudet ja heikkoudet Seudun kilpailukyky ja vetovoima on mahdollistanut asukasluvun ja työpaikkojen kasvun. Haitat/heikkoudet Seudun yhteinen päätöksenteko ja kehittämisresurssit ovat hajautuneet. Jyväskylän seudulla on hyväksytty maankäyttöä ohjaava rakennemalli 20X0. Alueen asuntomarkkinat toimivat hyvin. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä hyvät ja toimivat palvelut. Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Voimakas eläköityminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Vanhustenhuollossa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Luottamushenkilöiden määrä on suuri, mikä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Ikäihmisten palvelutarpeiden kasvuun on haasteellista vastata nykyisillä rakenteilla. Palvelutarpeen kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset kiristävät kuntien taloutta. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Asukkaiden vaikuttamisen alue on pienempi kuin heidän elämänpiirinsä ja yhteinen päättäjätaho puuttuu. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

49 Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

50 Hahmotelmia kuntarakennevaihtoehdoiksi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

51 Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Seutukaupunki muodostuu kaikista selvitysalueen 9 nykyisestä kunnasta Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Muurame Toivakka Joutsa Luhanka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

52 Edut Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Elinkeinojen kehittämiseen yhtenäiset tavoitteet ja kehittämiseen yhteiset resurssit. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen yhdistämällä kuntien vahvuudet. Vahva seutukaupunki pystyy paremmin ajamaan maakunnan etua. Yhtenäisellä maankäytön suunnittelulla mahdollistuu koko alueen tasapuolinen kehittäminen. Yhteisvastuullisuus väestö- ja työpaikkakehitykseltään pienenevistä reuna-alueista. Seutukaupunki on riittävän vahva kunta järjestämään maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu. Paremmat resurssit kehittää uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Haitat Aluekeskusten (nyk. kuntakeskukset ja kaupungin osat) tasapuolinen kehittäminen kokonaisuutta hyödyntäväksi on vaikeaa. Kaukaisempien aluekeskusten taantumisen uhka. Maakunnan kuntien tasapaino muuttuu merkittävästi (kaupunki 2/3 maakunnan väestöstä) Yhdyskuntarakenteen moninaisuuden vuoksi synergiaetuja vaikea saavuttaa. Laajassa kaupungissa ei voida täysin estää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista Koko alueen palvelutarjonnan harmonisointi vaativaa ja voi aiheuttaa alussa lisäkustannuksia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

53 Edut Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus tulisi olemaan 10 milj.. Henkilöstön eläköityminen voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee. Vaaleilla valitun valtuuston vaikutusvallan ja itsenäisen päätöksentekomahdollisuuden lisääntyminen. Omistajaohjauksen selkeytyminen yhteistyöorganisaatioiden ja sopimusten vähenemisen myötä Haitat Yhdistymisen alkuvaiheessa palvelujen ja toimintojen harmonisointi voi aiheuttaa ns. fuusiokustannuksia. Verotus ja taksat yhtenäistyvät alueella, jolloin osalla ne nousevat ja osalla laskevat. Suuressa organisaatiossa yhtenäinen ja joustava henkilöstöpolitiikka vaikeaa. Luottamushenkilöpaikkojen merkittävä väheneminen vaikuttaa asukkaiden ja luottamushenkilöiden välistä yhteydenpitoa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

54 Vaihtoehto B1 - Ydinkaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Jyväskylä ja Muurame muodostavat ydinkaupungin. Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

55 Vaihtoehto B2 - Ydinkaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Ydinkaupungin muodostavat Jyväskylä, Muurame ja Laukaan Leppävesi. Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

56 Edut Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Elinvoiman ja vetovoiman kehittämisessä luonteva alue. Elinkeinoelämän monipuolistaminen mahdollistuu yhdistämällä kuntien vahvuudet. Muutos ei vaikuta merkittävästi maakunnan kuntien väliseen tasapainoon Haitat Ei poista kokonaan seudun sisäistä kilpailua asukkaista ja yrityksistä Tiiviin ydinkaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen integrointi paranee nykytilanteeseen verrattuna. Erityisesti Keljonkangas Kinkomaa Säynätsalo alueen (ja B2 vaihtoehdossa myös Leppäveden) maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien yhtenäinen tarjonta. Suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen vaativaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

57 Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Edut Palveluissa ja palveluverkoissa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Haitat Uhkana hyvien käytäntöjen hukkuminen isossa organisaatiossa Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus 4 milj. euroa. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Kaupunkimaisen ydinalueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Luottamushenkilöpaikkojen väheneminen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

58 Muut kunnat Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki Kangasniemi, Hartola) kanssa. Tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

59 Vaihtoehto C1 MAL-kaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) - kaupungin. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

60 Vaihtoehto C2 MAL-kaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti MALkaupunki syntyy Jyväskylästä, Muuramesta sekä Laukaan Leppävedestä ja Lievestuoreesta. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

61 Vaihtoehto C MAL-kaupunki Edut Selvitysalueen elinvoiman ja vetovoiman kehittämisen ydinalue. Kansallinen ja kansainvälinen vetovoimaisuus ja kilpailukyky lisääntyy Yhteinen maankäytön vastuu ja päätösvalta luontevan alueen mukainen. Erityisesti Keljonkangas- Kinkomaa-Säynätsalo sekä Lohikoski-Leppävesi -alueiden maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien saatavuus ja markkinointi yhtenäisesti. Haitat Kaupunkiseudun muun alueen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikkeneminen. Maankäytön suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen on haasteellista Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

62 Edut Vaihtoehto C MAL-kaupunki Palveluverkkojen tehokas yhteensovitus mahdollistuu suuressa osassa selvitysaluetta Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus on 6 (C1) tai 4 (C2) milj. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää uuden kaupungin alueella. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Yhtenäisen kaupunkimaisen alueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Haitat Palveluverkkojen yhteensovituksen aikataulu voi venyä tarpeettomasti Osassa aluetta verotus ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Useiden erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen. Valtuustopaikkojen ja muiden luottamushenkilöpaikat vähenee. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

63 Vaihtoehto C - MAL-kaupunki Muut kunnat Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki Kangasniemi, Hartola) kanssa. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

64 Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat työssäkäyntikaupungin. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

65 Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Edut Työssäkäyntikaupunki muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen kaupungin. Selvitysalueen sisäinen kilpailu poistuu. Haitat Erilaisten alueiden toimintojen yhdistäminen haasteellista. Kaukaisimpien taajamien taantumisen uhka. Maakunnassa kuntien välinen tasapaino muuttuu merkittävästi. Rakennemallin 20X0:n soveltamisesta päättäminen yhden kunnan vastuulla. Olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Joukkoliikennelautakunnan toimialue kattaisi koko kunnan. Asuin- ja yritystonttien saatavuus yhtenäisesti. Riittävän vahva kunta vastaamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muutoin palvelutarpeiden kasvuun. Palveluverkko voidaan optimoida laajasti. Maankäytön ja palvelujen erilaisten suunnittelu- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen on haasteellista. Palveluverkkojen yhteensovittaminen vaatii päätöksiä ja vahvaa johtamista. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

66 Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Edut Kaupungilla on paremmat edellytykset kestää toimintaympäristön muutoksia. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus olisi 8 milj.. Haitat Yhdistyminen edellyttää palveluiden ja toimintojen harmonisointia ja täten syntyy fuusiokustannuksia. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää laajasti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat erityisesti pienten kuntien osalta. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee Yhtenäinen päätöksenteko koko työssäkäyntialueella. Organisaatiosta muodostuu niin suuri, että sen henkilöstöpolitiikasta voi tulla kankeaa. Luottamushenkilöiden määrä suhteessa asukaslukuun vähenee merkittävästi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

67 Muut kunnat Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Työssäkäyntikaupunki voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa ilman Petäjäveden ja Uuraisten kuntia yhdistämällä uuteen kaupunkiin osakuntaliitoksella Ahola-Puntavuoren (Uurainen) ja Kintauksen (Petäjävesi) alueet. Osakuntaliitosvaihtoehdossa Petäjävesi ja Uurainen voivat harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski) kanssa. Hankasalmi voi harkita liittymistä työssäkäyntikaupunkiin tai kuntarakennemuutosta Pieksämäki-Kangasniemi suuntaan. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

68 Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Uuden kunnan muodostavat Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Mahdollinen ydinkaupungin mallissa. Joutsa Luhanka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

69 Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Edut Yhteistä maaseutumainen toimintaympäristö. Haitat Syntyykö kunnalle omaehtoista vastuuta elinvoimasta? Yhdyskuntarakenteen suunnitteluresurssit paranevat. Kunta on asukasluvultaan (n as) riittävän vahva vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista ja palvelutarpeen muutokseen. Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Kunnalla ei omaa keskusta, vaan sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan alueen ulkopuolella Alueen hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

70 Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Edut Haitat Yhdistymisavustus 4,5 milj. vain, jos uusi kunta esitetään perustettavaksi erityisessä kuntajakoselvityksessä. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Tehtävien hoidon haavoittuvuus vähenee Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä saavutetaan vain rajoitetusti. Alueen hajanaisuus rajoittaa henkilöstön joustavaa käyttöä. Yhtenäinen maaseutumainen toimintakulttuuri alueen kunnilla. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee jossain määrin. Valtuustopaikat ja muiden luottamushenkilö-paikat vähenee merkittävästi. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

71 Vaihtoehto F1 Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Joutsan seudun kunnat Joutsa ja Luhanka muodostavat yhden uuden kunnan Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

72 Vaihtoehto F2 Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka ja Jyväskylän Putkilahti-Oittila muodostavat uuden kunnan. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

73 Vaihtoehto F3 - Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylän Putkilahti- Oittila muodostavat uuden kunnan. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

74 Vaihtoehto F Maaseutukunta Edut Kunnan työpaikkaomavaraisuus rakennelain vaatimusten mukainen. Paremmat resurssit elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Haitat Kuntarakenteen muutos ei anna riittäviä resursseja kilpailukyvyn ja vetovoiman turvaamiseksi. Paremmat resurssit kunnan asumisen kehittämiseen ja kaavoitukseen mm. asuin ja yritystonttien saatavuus yhden luukun periaatteella Edellytykset vastata palvelutarpeiden muutoksiin paranevat. Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Palveluverkon optimoinnissa ei suuria mahdollisuuksia. Kunnalla ei ole riittävä väestöpohja sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

75 Edut Vaihtoehto F Maaseutukunta Kuntien yhdistyminen parantaa valmiutta vastata toimintaympäristön muutokseen. Yhdistymisavustus 2 milj (ve 1 ja 2) tai 3 milj (ve 3). Haitat Taloudellisesti riittävän kantokykyisen kunnan syntyminen ongelmallinen. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Henkilöstön tehtävien järjestelyt helpottuvat. Kuntien tiivis nykyinen yhteistyö ja maaseutumaisen kunnan toimintakulttuurit helpottavat yhdistymistä. Vaikuttamisen mahdollisuudet olisivat edelleen helposti turvattavissa. Osallistumisen keinoja voitaisiin laajentaa koko kunnan alueelle. Kunnasta ei muodostu riittävän suurta, jotta erityisasiantuntemus voidaan laajasti turvata. Valtuutettujen määrä suhteessa asukaslukuun pienenee jossain määrin Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 75

76 Koonti vaihtoehdoista Keskuskaupungin ratkaisu Maaseutukaupunki Maaseutukunta Seutukaupunki A Ydinkaupunki B1 Ydinkaupunki B2 MALkaupunki C1 MALkaupunki C2 Työssäkäyntikaupunki D Kaikki kunnat - - Jyväskylä, Muurame Jyväskylä, Muurame (Leppäveso) Jyväskylä, Muurame, Laukaa Jyväskylä, Muurame (Leppävesi- Lievestuore) Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka (optio Hankasalmi) Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka, Toivakka, (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila)

Kuntalaisten kuuleminen

Kuntalaisten kuuleminen Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntalaisten kuuleminen Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 7. - 9.1.2014 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Joutsan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 Joutsan kunnanhallitus 11 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 8 19.01.2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Joutsan kunnanhallitus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA

JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 20.01.2014 7 Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen

Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS 1(6) Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys HALLINTO- JA TUKIPALVELUT -RYHMÄN RAPORTTI 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Hallinto- ja tukipalvelujen nykytilanteen kuvaus toteutettiin liitteenä olevilla lomakkeilla.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä. erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä Jyväskylä. erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi Selvitysraportin keskeinen sisältö Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 22.4.2014 Jyväskylä erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi Lähtökohdat Tavoitteena on valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi Keski-Savon selvitysalue 15.5.2014 Heikki Miettinen Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH

Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH Lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta KH 13.5.2013 103 Jyväskylän kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia

Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia Selvitysryhmän kokoukseen 29.10.2013 Petäjävedellä Työryhmän puolesta kunnanjohtaja Matti Mäkinen Työryhmän toiminnasta Työryhmä on kokoontunut kahdesti 3.10 ja 23.10

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski SOTE-uudistus POSKE-PÄIVÄT 13.6.2013 Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski Esityksen sisältö Hallitusohjelman painoalueet Toimintaympäristön muutos Tavoitetila Palvelurakenneuudistuksen linjaukset Palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot