Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Transkriptio

1 tulojen KhaIl liite nro (8) Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Keskeiset pääperiaatteet ja laskentakriteerit: 1. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tasausraja 100 % (nykyisin 91.86%) tasauslisä 80 % (nykyisin 100 %) tasausväliennys 30 % lisättynä tasausrajan ylittävän osan luonnollinen logaritmi (nykyi sin 37 %) tasaukseen siirretään 700 milj. euroa (kustannusten tasauksesta, euroajas) 2. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: ikärakenneja sairastavuus (painot THL:n ja VATT1n seivityksistä, muutettu ikäraken teen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissu mm ja) IyötIömjysaste (kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste/koko maan keskiarvo) kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukaslu vun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella, asukasluvun perusteella jae taan n. 35 %ja ruotsinkielisten perusteella 65 % koko summasta) i ieraskielisyys (kunnan kerroin kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo/kunnan asukastiheys, kerroin rajat tu maksimissaan 20:ecn) saaristo (varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen = korotus on kolminkertainen) koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30 54vuotiaiden osuus vas taavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) 3. Lisäosat syrjäisyys(syrjäisyysluvun perusteella, jos syrjäisyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin on kolminkertainen) saamelaisten ktiljsez,tualueen lisä (saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella kerrottuna saamenkielisten osuudella koko väestöstä) lyöpaikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) Uusi järjestelmä Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen jestäminenja niiden rahoitus koko maassa. Valtionosuusjärjestcliiiän uudistaminen on osa halli tuksen kuntauudistusta. Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on syystäkin pidetty monimutkaisenaja vanhentuneena. Valti onosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sclkeytctään vähentämällä merkittävästi laskcntakritee jär

2 2(8) rejäja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. NykyjärjestelmässLi kriteereitä on lähes 50 ja osa niistä on päällekkäisiä. Määräytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * ker roin. Väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään. Uuden järjestelmän perusrakenne on seuraava: A. Laskennalliset kustannukset 13. Kuntien omarahoitusosuus C. Lisäosat D. Verotulo ihin perustuva valtionosuuksien tasaus E. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset/vähennyksetja siirtymätasaukset Uuden järjestelmän perusrakenteen osat ovat samat kuin nykyisessä järjestelmässä, mutta niiden sisältöihin ja painoarvoihin esitetään jäljempänä mainittuja muutoksia. A. Uudet lasken nallisten kustannusten määräytymisperusteet: Laskennalliset kustannukset määrliytyvät seuraavien kriteerien mukaan: Ikärakenne Sairastavuus Asukastiheys Työttömyysaste Vieraskielisyys (koko väestön perusteella, nykyisin vain EOPikäiset) Kaksikielisyys ja Saaristoisuus Kou lutustausta WLIL

3 3(8) Ikiirukenne yksi ryhmitys (ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä) > hirinat/painot TlIL:nja VATT:n selvityksistä Peruspalvelujen laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokil le: 1) 0 5vuotiaat; 2) 6vuotiaat; 3) 712vuotiaat: 4) 1315vuotiaat: 5) 1618vuotiaat; 6) 1964vuotiaat: 7) 65 74vuotiaat; 8) 7584vuotiaat; 9) 85 vuotta täyttäneet vanhemmat. a Taulukko. Laskennallisten kustannusten kriteeriija niiden kustannuspainot nykyisessä ja uudessa Järjestelmässä (vuoden 2013 tasossa,). 00Qh54 8tarakenae Sairastavuus Työttömyys KakSi Vieras As.tlheys Saaristo Koulutus Muut Yht aste kielityys kleilsyys tamta Nyhy3rfrstelm LiUSt MAW Suhterliiset uud4t. % &ärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras Astiheys Saaristo Koulutus Muut aste kieltsyys kieitsyys talota Nyky)ivjuutelm8 8Z3 % 9,5% 1,9 % 0,2% 0,2% 0,8% 0,0% 0,0% 5, ,0% IIUSIMALU 70,4% 24.0% 1.9% 0.4% 1,9% 0,7% 3,1% 11,7% 0,0% 100,0% THL:n selvityksen mukaan sosiaali ja terveydenhuollon ikäryhmien ja sairastavuuden painoarvo kustannuseroja selittävinä tekijöinä muuttuu oleellisesti suhteessa nykyisiin painoihin. Tämä aihe uttaa sen, että ikärakenteen paino/osuus kaikista laskennallista kustannuksista (ml. esi ja perusopetus, päivähoito ja muut olosuhdetekijät) laskee n. 49 prosenttiin, kun nykyisin sen paino on n. 82 prosenttia. Sen sijaan sairastavuuden paino kasvaa lähes yhtä suureksi kuin ikärakenteen osuus. Em. muutoksilla on suurehkoja kuntakohtaisia vaikutuksia. Edellä mainituista syistä esitetään ikärakenteen ja sairastavuuden painojen muutoksen lieventämis tä, kuitenkin siten, että lopputulos on TIIL:n selvityksen suuntainen. Ministerityöryhmälle toimite tut laskeliriat on tehty sille laskentaoletukselle, että ikärakenteen paino olisi noin 70 prosenttia ja sairastavuuden noin 24 %. Sairastavuuskriteeri Tutkimuksen tilastolliset analyysit (THL/Häkkinen et kump.) tehtiin yksilöaine istolla, joiden poh jana ovat erityiskorvattavat yleiset kansantaudit/sairausluokitukset KELA:n tilastoista.

4 Taulukko. Sosiaalija terveydenhuollon painoleut kertoimet (lähde: THL/Häkkinen et kzn): Ikäluokat 05v. 6v. 712v. Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Sosiaalihuolto (55,6 % menoista) (22,1 % menoista) (22,3 % menoista) 0,70 0,62 0,50 0,78 0,66 1,41 Uudessa järjestelmässä tulojen tasauksen painoa kasvatetaan suhteessa kustannusten/tarve erojen tasaukseen. Tulojen tasauksen (verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen) maan tasolla kustannusneutraali. Vuoden 2013 tiedoilla siirron suuruus on n. 700 milj. eu euromääräjstä muutosta vastaavasti korotetaan kunnan omarahoitusosuutta. Siirto on koko 4(8) 1315v. 1618v. 1964v. 6574v. 7584v. 85v.+ 0,89 3,99 0,80 3,80 0,47 0,29 0,74 0,01 0,91 1,14 0,51 1,72 1,65 3,03 3,96 Sairastavuus Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaftirnotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt 0,56 0,25 0,98 1,24 6,63 2,50 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 4,49 1,10 1,12 1,62 Työkyvyttömyys 3,59 12,03 0,46 Alle 55vuotiaat työky vyttömyyseläkeläiset B. Kunnan omarahoitusosuus roa.

5 7O 5(8) C. Lisiosat Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta. Ne sisältävät nykyisen yleisen osan ja lisäosat. Lisäosien kokonaismäärä on vuoden 2013 tasossa 305,7 milj. euroa. Syrjäisyys TK:n syrjäisyysluku kuten nykyisin (jatkossa vain yksi porrastus). Tpöpaikkaoinai araisuus Kunnalle myönnetään työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvänä 1 isäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraistiuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Korvaa nykyisen taajamarakennelisän. Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisä Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärälläja kunnan saamenkielisten osuudella. D. Verotu loih in perustuva valtionosuuden tasaus Nykyisen i erotulotasauksen sisältö Kunnalle myönnetään verotulo ihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan las kennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia euromäärästä, joka saa daan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausra/q,). Kunnan valtionosuuteen lisätään asukasta kohden tasauslisänä tasaus rajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen euromäärä. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan vaiti onosuudesta asukasta kohden euromäärä, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennaliisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (lasausvähennys). Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille inakset tavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Uuden, ehdotetiavan verotulotasauksen sisältö Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan las kennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikki en kuntien yhteen lasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteen lasketu lia asukasmäärällä (lasaus raja; 100 %). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen

6 Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtion sauslisäprosentin erotuksen verran eli 20 prosenttia. kun nykyisin kunnan verotulojen kasvu vähen tasauksen yhteismäärä (tasattu verotulo) laskee 20 prosenttia verotulojen väheneinisen kokonais tää vastaavasti tasauslisää. Verotulojen vähentyessä tilanne on vastaava eli kunnan verotulojenja määrästä. verotulonja tasausrajan erotuksesta. Tällöin kunta hyötyy verotulojen kasvusta tasausrajan ja ta kunliin lyhyelle kuulemiskierroksdlle, jonka aikana pjydetään kuntien kannanottoja muun Selvitysmies Arno Miettisen alustavo ehdotus ja kuniakohtaiset koelaskelmat lähetetään tukseen larvittavaan siiriymäaikaan. muassa kävietivihin kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä vahionosuusjärjestelmän uudis ja pääperiaatteet. Hallinnon ja aluekehliyksen ministerityörvhinä hyväksyi valtionosuusuudistuksen kriteerit Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaus : rajoitetaan euroa asukasta kohti esimerkiksi seuraavasti: Ministerityöiyhmän arvion mukaan valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muuoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirryrnäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosiniu ulos keen hallituksen esityksen yhteydessä. sen siirtymäaikaa. Lopullisesta siirlymäajan pituudesla päätetään kuntien kuulemisen jäl Hallinnon ja aluekehilyksen minislerityöryhinan käsitteli alustavasti valtionosuusuudisluk Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittely : Valtionosuusjärj estelmän uudistamista koskevat Ii ujaukset kviset erät sellaisinaan. Tarkoituksena yhdistää/karsia mahdollisuuksien iii ukaan. Toistaiseksi laskelm issa on mukana ny E. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset/vähennykset ja siirtymätasaukset 1 vuosi: 50 euroa/as 2 vuosi: 50 euroa/as ja kokonaismutos 100 euroa/as) 3 vuosi: 80 euroa/as Ua kokonaismuutos 180 euroa/as 4 vuosi: 80 euroa/as ja kokonaismuulos 260 euroa/as) 5 vuosi: 120 euroa/as Ca kokonaismuutos 380 euroa/as) perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen, koska tasaus lasketaan maan keskimääräisillä veroprosdn Kuten nykyisinkin, vcroprosentin (kunnallis ja kiinteistövero) muutokset eivät vaikuta verotuloihin teilla. osuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritrniha. Luonnollinen logaritmi muunnetaan pro senttiyksiköiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasausvähennysprosentti on progressiivinen. 6(8)

7 7(8) Selvilysmies tekee lopullisen ehdotuksensa vaitionosuus/ärjestelmän uudistamiseksi kunta kuulemisen jälkeen tammikuussa. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus Kunnan omaraho itusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksi in poistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Kunnan omarahoitusosuutta muiden toimintojen käyttö kustannuksiin korotetaan vastaavasti siten, että ammattikorkeakouluista siirtyvä kunti en omarahoitusosuus kohdistetaan kuntien peruspalveluihin ja toiselle asteelle siten, että kuntien peruspalveluihin kohdistetaan 36 % siirrettävästä summasta ja toiselle teelle 64 % siirrettävästä summasta. Toisen asteen koulutuksen valtionrahoituksen säästöt toteutetaan siten, että valtionosuusprosentin pienentäminen ei lisää säästöjen vaikutusta koulutuksen järjestäjien rahoitukseen. Tämä takaamiseksi säädetään että toisen asteen koulutuksen yksikköh intoihin jatkossa tehtävissä muutoksissa omaraho tusosuus olisi sama kuin nykyisinkin (58,1 1 %) lukuun ottamatta osana rakennepoliit tista ohjelmaa sovittavia 2.asteen toimenpiteitä, joiden käsittelystä tehdään eri Ilisrat kaisu. as Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset Valtionosuusjärjestelmän selkeyden ja hallittavuuden vuoksi siirretään seuraavat valtionavustukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksi in: valtio valtionosuus navustus oppilaitosten perustamiskustannuksi in (0KM) ja ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (0KM) 2. Voimalaitoksista yhteiskunnalle aiheutuvat vaikutukset koskevat laajenipaa kuntajoukkoa kuin pelkästään voimalaitoksen sijaintikuntaa. Sen vuoksi ei ole perustel tua, että pelkästään voimalaitoksen sijaintikunta hyötyy laitoksesta korkeina kun teistöverotuloina. Valtiovarainministeriön veroosasto sekä kuntaja aluehallinto osasto vaim istelevat yhteistyössä esityksen tavasta, jolla yo imalaitoksista saatava kiinteistövero huomioitaisjin verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasaukses sa. 3. Hallinnon ja aluekehityksen min isterityöryhmä käsittelee tarkemmin peruspalvelu jen vait ionosuuden yksityiskohtaisct laskentaperusteet ja päättää valmistelun kotoimenpiteistä selvitysmiehen alustavan ehdotuksen ja ministerityöryhmän kemien linjausten pohjalta. jat te Hallinnon ja aluekehityksen ministerilyöryhmän aikaisemmat linjaukset Hallinnon ja aluekehityksen min isterityöryhmä (Halke) linjasi valtionosuusuudistusta toukoja kesäkuussa w1/

8 8(8) Linjausten perusteella: 1) Järjestelmän painop istettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. 2) Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poista maila niistä päällekkäisyyksiä. 3) Jatkossakin valtionosuudet perustuvat merkittävästi kunnan väestön ikärakenteesecii ja sairastavuuteen sekä niitä koskevat kriteerit uudistetaan ottamalla niihin uudet ajantasai set sisällöt. 4) Poistetaan määräytymistekijöistä porrastukset ja siten lisätään järjestelmän kuntaliitos neutraalisuutta. 5) Vieraskielisten määrävtymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. 6) Parannetaan järjestelmän kannustavuutta tulojen tasauksessa ja poistamalla määräyty rn isperusteiden porrastukset sekä korvaamal la taajarnarakennekriteeri työpaikkaomava raisuudella. 7) Säilytetään kustannustenjaon tarkistus osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä nykyis tä tilieämpään tarkistukseen. 8) Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi va raudutaan siirtymäaikaan. Edellä mainitun lisäksi Halke linjasi, että toisen asteen koulutuksen rahoitusta ci siirretä osaksi yhden putken valtio nosuuksia. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen järjestäjille. Opetus ja kulttuuriministe riö on käynnistämässä toisen asteen rahoituksen uudistamisen hallitusohjelmassa linjattu jen periaatteiden mukaisesti. Jatkovalmistelu Hallinnon ja aluekehityksen käsiteltyä valt ionosuusuudistuksen laskelmat laskentaperusteineen, ne lähetetään kuntiin lyhyelle kuulemiskierrokselle, jonka aikana pyydetään kuntien kannanottoja muun muassa käytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistuk seen tarvittavaan siirtymäaikaan. Kunnilta tulevan palautteen pohjalta tehdään vielä arvio erityisesti laskentakriteerien ja siirtymä tasauksen osalta. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi kuntakuulemi sen jälkeen tammikuussa. Hallituksen esitys lähtee lausunnoille helmikuussa Eduskunnan käsittelyyn esitys toimitetaan huhtikuussa ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi esityksen ke vätistuntokaudella Uusi valtionosuuslaki tulee voimaan