Ajankohtaista kuntataloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä

Transkriptio

1 Ajankohtaista kuntataloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä Varsinais-Suomen kuntapäivä Johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto

2 Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot Sopeuttamisohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

3 Kunnille tilitetyt verot Kertymä vuoden alusta Muutos milj. milj. % Kunnallisvero , ,1 6,7 Yhteisövero 1 212, ,1 8,2 Kiinteistövero 1 269, ,9 7,3 Verot yhteensä , ,0 6,8

4 Vuonna 2013 tilitettyjen kunnallisverojen kasvun taustatekijöitä Tilitetty kunnallisvero vuonna 2013, milj Vuosimuutos, % 6,7 Vuosimuutos yhteensä, milj siitä, milj. : - Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) Tilitysuudistus: tammikuu->joulukuu (kertaerä) Kuntien tuloveroprosenttien korotukset Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313

5

6 KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2015** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,8 6,6 0,4 4,0 Yhteisövero Muutos % -27,4 8,2 3,0 5,2 Kiinteistövero Muutos % 5,9 7,3 10,8 1,3 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,2 6,8 1,3 3,9

7 Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot

8 Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot Tilikauden tulos ylijäämäinen, riittääkö???? Veroissa kertaeriä ja korotuksia Menojen kasvu maltillistui/puolittui Satunnaiset erät kasvoivat Investoinnit kasvoivat Velkaisuus kasvoi

9 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0, ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, * 11,93-38,42-26,49 20,64 8,30 0,22 2,67-2,57 0,29 0, ** 12,18-39,53-27,35 21,08 8,19 0,08 2,00-2,65 0,25-0,40 muutos-%: Toimintatulot 4,6 2,1 2,5 2,1 Toimintamenot 5,4 5,0 2,6 2,9 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,1 Valtionosuudet 3,1 5,4 2,9-1,3 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Kuntaliitto (painelaskelma).

10 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot ,55 0,13-0,46-4,31 0,25 0, ,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0, * 2,67 0,29-0,46-4,77 0,20 0, ** 2,00 0,25-0,48-4,60 0,20 0,85 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta ,10-0,13 2,03-1,43 0,04 0,37-0,23 4,54 12,30-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13,81-1,32 0,15 2,94-1,56 0,42 0,04 0,66 4,86 15,58-1,78-0,10 2,80-1,70 0,45 0,00-0,33 4,53 17,13 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Kuntaliitto (painelaskelma).

11 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 2, , , , , , TPA 2, Vuosikate %:a investoinneista 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa 0,74 0,61 0,29 1,83 2) 0,42-0,31 0,28 Lainakanta: Mrd. euroa 8,15 8,63 9,78 10,45 10,95 12,21 13,84 Vuosimuutos, % 6,2 5,9 13,4 6,9 4,7 11,6 13,4 Asukasta kohti, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) %:a investointien omahankintamenoista = Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.

12 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,1 % Määrä 1) : 1,9 % Kustannustaso: 3,2 % Arvon muutos 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) * 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus

13 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % Uutta Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/ * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - lisäksi OKM:n leikkaukset vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa

14 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Manner-Suomi: * Kanta-Häme Uusimaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo 2013* Keski-Suomi 2012 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.

15 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Varsinais-Suomi Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa * Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan

16 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) * 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.

17 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi yhteensä * 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan

18 Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Kainuu Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2000 ja 2013 lopussa, /asukas Manner-Suomi: * 2013* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.

19 Kuntatalouden kehitysarviot/sopeuttamisohjelma vuoteen 2018

20 Kuntatalouden kehitysarviot vuoteen 2018, taustaoletuksia Laskelmien taustalla on kaksi kokonaistaloudellista kehitysvaihtoehtoa» perusura» hitaan kasvun vaihtoehto Lähtökohtana ovat kuntien ja kunta-yhtymien tilinpäätöstiedot vuodelta 2012 Laskelmissa ei ole huomioitu uusia sopeutustoimia, tehtävien vähennyksiä tai kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutuksia

21 Kuntatalouden kehitysarviot vuoteen 2018, taustaoletuksia Kuntatalouden menojen kehitys on arvioitu ns. painelaskelman muodossa, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat muun muassa» väestökehitys ja palvelujen tarve» kunta-alan ansiotasokehitys» sosiaalivakuutusmaksut» yleinen hinta- ja kustannuskehitys» korkotaso Ennusteet noudattavat keskeisten suhdannelaitosten näkemyksiä

22 Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen kasvu, %) Erä/muuttuja Perus BKT:n määrä 1,5 BKT:n hinta 1,8 BKT:n arvo 3,3 Hidas 0,5 1,6 2,1 Kuluttajahinnat 1,8 1,6 Ansiotaso 2,0 Palkkasumma 2,4 1,6 1,8 Työlliset 0,2 Tuottavuus 0,8 Työttömyysaste kauden lopussa, % 8,2 (v. 2013) 8,0-0,1 0,6 8,4

23 Perusvaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma ilman sopeutusta, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0, ,97-38,67-26,70 20,64 8,30 0,09 2,33-2,65 0, ,22-39,79-27,57 21,08 8,19 0,07 1,77-2,70 0,25 Tilikauden tulos -0,36-0,07-0,68 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,9 2,1 Toimintamenot 5,0 3,3 2,9 Verotulot 1,3 6,9 2,1 Valtionosuudet 5,4 2,8-1, ,49-40,89-28,40 21,71 8,39-0,09 1,61 0,25-0,94 2,2 2,8 3,0 2, ,85-42,36-29,51 22,27 8,55-0,21 1, ,62-45,38-31,76 23,92 8,76-0,56 0,35-2,80-2,90-3,00-3,10 0,25-1,55 2,9 3,6 2,6 1, ,23-43,85-30,61 23,10 8,65-0,35 0,79 0,25-1,96 2,9 3,5 3,8 1,2 0,25-2,50 3,0 3,5 3,5 1,3 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

24 Perusvaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma ilman sopeutusta, mrd. Toiminnan rahavirta: Vuosikate Muut erät 1) Toiminnan ja invest. rahavirta , ,96 Rahoituksen rahavirta: Antolainojen muutos -0,08-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,41 2,60 3,10 3,90 4,60 5,20 5,80 Rahavarojen muutos -0,33 0,00-0,20 Rahavarat ,20 4,20 4,00 Lainakanta ,81 15,31 17,16 1) Satunnaiset erät, netto + Tulorahoituksen korjauserät 2) Rahoitusosuudet investointeihin + Omaisuuden myyntitulot , ,12 0,03 4,03 19, ,63-0,04 3,99 22, ,79 2,33 1,77 1,61 1,10 0,79 0,35-0,30-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23 Investointien rahavirta: Investointimenot -4,59-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60 Muut erät 2) 1,12 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10-2,94-3,38 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,48-1,60-1,75-1,95-2,20-2,40-2,60 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,55 0,50 0,50 0,30 0,30 0,30 0,30 Muut muutokset 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,06 4,05 25,21 0,02 4,08 28,71 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

25 Hitaan kasvun vaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma ilman sopeutusta, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ,97-38,67-26,70 20,64 8,30 0,09 2,33-2,65 0,25-0, ,20-39,74-27,53 21,02 8,19 0,00 1,68-2,70 0,25-0,77 muutos-%: Toimintatulot 2,1 2,9 2,0 Toimintamenot 5,0 3,3 2,8 Verotulot 1,3 6,9 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,8-1, ,45-40,83-28,38 21,46 8,33-0,15 1,26 0,25-1,29 2,0 2,7 2,1 1, ,70-41,97-29,27 21,82 8,43-0,27 0, ,29-44,78-31,49 23,04 8,60-0,63-0,48-2,80-2,90-3,00-3,10 0,25-1,93 2,0 2,8 1,7 1, ,99-43,28-30,29 22,43 8,51-0,46 0,19 0,25-2,56 2,2 3,1 2,8 0,9 0,25-3,33 2,3 3,5 2,7 1,1 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

26 Hitaan kasvun vaihtoehto: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma ilman sopeutusta, mrd. Toiminnan rahavirta: Vuosikate Muut erät 1) Toiminnan ja inv. rahavirta , ,05 Rahoituksen rahavirta: Antolainojen muutos -0,08-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10-0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,41 2,60 3,40 4,20 5,00 5,90 6,80 Rahavarojen muutos -0,33 0,00 0,00 Rahavarat ,20 4,20 4,20 Lainakanta ,81 15,31 17,46 1) Satunnaiset erät, netto + Tulorahoituksen korjauserät 2) Rahoitusosuudet investointeihin + Omaisuuden myyntitulot , ,47-0,07 4,13 19, ,01-0,11 4,02 22, ,79 2,33 1,68 1,26 0,72 0,19-0,48-0,30-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23-0,23 Investointien rahavirta: Investointimenot -4,59-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60-4,60 Muut erät 2) 1,12 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10-3,54-4,21 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,48-1,60-1,75-2,00-2,30-2,55-2,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,55 0,50 0,50 0,30 0,30 0,30 0,30 Muut muutokset 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 4,03 26,61 0,01 4,02 30,91 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus, vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

27 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa, mrd. Poistot (= tavoiteura ) Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

28 Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa, mrd Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuodet Kuntaliiton painelaskelma.

29 Kuntaliiton esitykset vuoden valtion talouden kehyksiin ja Peruspalveluohjelmaan Kuntien vero- ja maksupohjan laajentaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen» Valtionosuuksiin ei enää uusia leikkauksia Kuntien toiminta, kunta valtiosuhteen kehittäminen» Kuntataloutta on vahvistettava kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti» Mikäli valtio lisää kuntien tehtäviä tulee sen vastata niiden kustannuksista täysimääräisesti, rahoitusperiaate» Kunnat tehostavat toimintaansa ja uudistavat rakenteitaan Investoinnit ja rahoituksen hallinta» Tärkeät ja perustellut investoinnit on toteutettava, investointeja on tarkasteltava kriittisesti kunnan kantokyky huomioiden» Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä

30 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

31 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. 10 mrd. 1 mrd. 8,6 mrd. 1 mrd.

32 Valtionosuuden määräytyminen Valtionosuudet perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelujen järjestämisen kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin Suomen järjestelmässä valtionosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös paikallistason oma tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta Valtionosuudet eivät perustu suoraan kunnan todellisiin kustannuksiin Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa euroa/asukas yhtä suuri.

33 Kuntien valtionavut 2014: 8,59 + 0,98 + 1,01 (mrd. ) VM osuudet OKM osuudet avustukset 3282,60 /as. 348,64 /as

34 Miksi valtionosuudet muuttuvat? Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutokset esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa maaliskuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina marraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. peruspalvelujen hintaindeksi 1,5 % vuonna Muut lakiin perustuvat muutokset» Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi: voimassaolevan lainsäädännön mukaan seuraavan kerran vuodelle 2016 vuoden 2013 kustannuksista 3. Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet (ml. vanhuspalvelulaki, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen)» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna milj. ; -67 /asukas esim. päätös jättää maksamatta OKM:n valtionosuuden indeksikorotus v. 2014» Muut päätökset Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta

35 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuden tasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma (2011): Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos -631 milj. euroa Kehysriihi 3/ Kehysriihi 3/ /asukas, ko. vuonna /asukas, kumulatiivisesti

36 Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 KL:n hallituksen linjaukset KL:n hallituksen linjaukset Lausunnot valtionosuus-kri teereistä mennessä Ohjaus, neuvonta, koulutus, tiedotus Ministerin asettamispäätös (ohjausryhmä, selvityshenkilö, ) 5/2012 Uudistus käyntiin 9/2012 Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Ei väliraporttia Valtionosuus-las kelmat julkaistiin Hallituksen esitys eduskunnalle, kevät / 2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan

37 Keskeisimmät muutosesitykset Uusi valtionosuusjärjestelmä korvaisi kunnan peruspalvelujen valtionosuuden» Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan itsenäisenä kokonaisuutena Uudessa valtionosuuslainsäädännössä määräytymistekijöiden määrä vähenee ja laskentakriteerien päällekkäisyyttä vähennetään Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Ei jakoa sektoreihin Yksi ikärakenne Keskeisiä muutoksia kolme 1. Tulopohjan tasauksen painoarvon kasvattaminen kustannustenjaon tasauksen kustannuksella (134 /as.) 2. Sairastavuustekijän painoarvon kasvattaminen muiden määräytymisperusteiden (erit. ikärakenteen) kustannuksella 3. Vuosittainen kustannustenjaon tarkistus

38 Toteutustapa Uudistuksen kulmakivinä THL:n tutkimuksen mukaiset kokonaiskustannuspainot sairastavuuden ja VATT:n selvityksen ikärakenteen välillä sekä ikärakenteen ja sairastavuuden sisällä THL:n selvitys merkitsee sairastavuuden painoarvon merkittävää kasvua suhteessa nykyiseen (korotus ~2,5 ) ja ikärakenteen painoarvon pienenemistä Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä Hallituksen esitys ja siirtymätasauksen pohjana oleva muutoslaskenta perustuu vuoden 2014 lukuihin > lopulliset tiedot saadaan huhtikuussa 2014 kun HE valmistuu IS

39 Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä» Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin» Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa» Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit» Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella» Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain IS

40 Valtionosuuden määräytyminen uudessa ja vanhassa järjestelmässä

41 IS Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: 1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta ) 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.

42 Uusi järjestelmä - lisäosat Valtionosuuksien lisäosat, yht. n. 309 milj. (ei kunnan omarahoitusosuutta) Syrjäisyys» Nykyisen syrjäisyysluvun perusteella» Yksi porrastus nykyisen neljän porrastuksen sijaan Saamelaisuus» Saamelaisuuteen 3,5 milj. euroa, vastaa nykytasoa Työpaikkaomavaraisuus» Uusi kriteeri» Positiivinen korrelaatio: Mitä suurempi työpaikkaomavaraisuus, sitä enemmän valtionosuutta

43 Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI NYKYINEN, v UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 0-6v Ikä v Ikä v Ikä v.* Ikä Ikä v Ikä v Ikä v Ikä v Ikä Sairastavuus

44 Ikäluokat 0-5v. 6v. 7-12v v v v v v. 85v.+ Sairastavuus Painotetut kertoimet Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 2,89 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) ,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2, ,49-1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3, Työkyvyttömyys Alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset 3,59-12,03

45 Uusi järjestelmä perushinnat ym. euroa/asukas Laskennalliset kustannukset Työttömyysaste 86,92 Kaksikielisyys 268,0 Vieraskielisyys 1 882,50 Asukastiheys 37,87 Saaristo 368,87 Koulutustausta 407,38 Omarahoitusosuus 3 416,39 (26,78 %) Lisäosat Syrjäisyys 205,88 Saamelaisuus 2 615,00 Työpaikkaomavaraisuus 65,86

46 Uusi järjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Tulojen tasauksen painoarvoa kasvatetaan (kustannusten tasauksen kustannuksella)» Nykyjärjestelmässä tasauslisien ja vähennysten summa ~ 0 eur» Tasaukseen siirretään 134 /as. (n. 720 milj. ) valtionosuusprosenttia alentamalla» Uudessa järjestelmässä tasauslisät > tasausvähennykset Tasausraja 100 % (nykyjärjestelmässä 91,86 %) Tasaus rajaan saakka 80 % (nykyjärjestelmässä 100 %)» Veropohjan kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia Voimalaitosten kiinteistövero palautetaan osin takaisin tasaukseen (kiinteistöverot poistettiin tasauksesta v. 2012)

47 IS Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)

48 IS Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma)

49 Siirtymäaika Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti:» 1. vuosi; muutos +/- 50 /as» 2. vuosi; +/-50 /as (kokonaismuutos 100 /as)» 3. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 180 /as)» 4. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 260 /as)» 5. vuosi; +/-120 /as (kokonaismuutos 380 /as) Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä

50 Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2014 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,4 % 9,5 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,0 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka- Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotul. Omarahoitus- Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä UUSI MALLI IS Kustannusten tasauksesta siirretty n. 720 milj. (134 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee 134 /as)

51 Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa kuntakoon mukaan Kunnan Valtionosuuksien muutos Esityksen vaikutus asukasluku nyky- / uusijärjestelmä, /asukas valtionosuuksiin yhteensä Laskenn. Lisäosat Verotuloihin Laskenn. kustann. ja (+ yleinen perustuva /as vaikutus omarahoitus- valt.os. valtionos. tuloveroosuuden nykyjärj.) tasaus prosenttiin erotus %-yks. Alle 2000 as , as , as , as , as , as ,1 Yli as ,2 Yhteensä ,0 Lähde: VM/KAO

52 Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka häviävät esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin häviäjä: Merikarvia 638 /as. Valtionosuudet vähenevät: Yli 300 /as /as. Alle 100 /as. (30 kpl) (84 kpl) (78 kpl) Yhteensä 192 kuntaa Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.

53 Valtionosuusuudistus: Suurimmat häviäjät vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos /as /as Koko maa Merikarvia Pelkosenniemi Eurajoki Kivijärvi Luhanka Rautavaara Utajärvi Kinnula Kemijärvi Tervola Pudasjärvi Rautjärvi Rantasalmi Suomussalmi Pomarkku Lähde: VM/KAO

54 Valtionosuusuudistus: Dia 1. Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Varsinais-Suomen kunnissa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa ,0 Varsinais-Suomi ,7 Aura ,6 Uusikaupunki ,1 Pyhäranta ,0 Salo ,1 Rusko ,2 Raisio ,2 Pöytyä ,3 Laitila ,3 Masku ,4 Marttila ,5 Paimio ,4

55 Dia 2. Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Tarvasjoki ,5 Nousiainen ,5 Mynämäki ,8 Kaarina ,6 Sauvo ,9 Lieto ,8 Koski Tl ,2 Turku ,0 Loimaa ,2 Oripää ,6 Naantali ,1 Vehmaa ,7 Parainen ,3 Kustavi ,6 Somero ,1 Kemiönsaari ,5 Taivassalo ,7

56 Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka voittavat esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin voittaja: Evijärvi 323 /as. Valtionosuudet kasvavat: Yli 150 /as /as. Alle 50 /as. (23 kpl) (50 kpl) (39 kpl) Yhteensä 112 kuntaa Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.

57 Valtionosuusuudistus: Suurimmat voittajat vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos /as /as Koko maa Evijärvi Utsjoki Raahe Kittilä Kotka Siikajoki Iisalmi Juva Juankoski Vieremä Tohmajärvi Nivala Sievi Siilinjärvi Kaustinen Lähde: VM/KAO

58 Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Kivijärvi +6,0 %-yksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,7 %-yksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, %-yksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus Kuntarajat: Tilastokeskus.

59 Kiitokset mielenkiinnostanne! Suomen Kuntaliitto Kuntatalousyksikkö Toinen Linja 14, FI Helsinki, Finland Tel / /