Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Finlands Kommunförbund rf

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kokoustiedot Aika: klo Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki

2 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Sisällysluettelo Sivu 10 Kokouksen avaus 3 Liite 1, Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Liite 1, Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 13 Luonnos kuntarakennelain muutokseksi 6 Liitteet 1 3, Hallituksen varasihteerin valinta 8 15 Valtionosuusuudistus 9 Liite 1 3, Kuntaliiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportista ja Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta 15 Liitteet 1 5, Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 17 Ei julkisuuteen Kokouksen päättäminen 19

3 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kokouksen avaus Liite 1, 10 Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Ehdotus: Päätös: Todetaan. Puheenjohtaja avasi hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo Merkittiin, että informaatio-osassa olivat esillä seuraavat asiat: - Ajankohtaiskatsaus, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen - Valtionosuusuudistus, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen - Hallituksen kehysneuvottelut ja talouden tasapainottaminen, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen - Hallituksen esityslista , toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma

4 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Hallituksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 11 Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille seitsemän päivää ennen hallituksen kokousta Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Ehdotus: Todetaan, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan mukaisesti. Samalla todetaan, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös: Todettiin, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan (liite 1, 11 ) mukaisesti. Samalla todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Sari Rautio. Hyväksyttiin.

6 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Luonnos kuntarakennelain muutokseksi Liite 1, 13 Liite 2, 13 Liite 3, 13 Valtiovarainministeriö pyytää Suomen Kuntaliiton lausuntoa luonnoksesta kuntarakennelain muutokseksi mennessä. Ehdotus liittyy hallituksen kuntarakenneuudistuksen ja rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen. Ehdotus on laadittu virkamiestyönä. Valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnan valtuuston tai kuntalaisten enemmistön tahtoa esitetään laajennettavaksi. Toimivallan laajentaminen koskisi vain laissa säädettävät kaupunkiperusteet täyttäviä kuntia, joita on tällä hetkellä kaikkiaan 33 kappaletta. Kuntaliitos olisi mahdollinen vastoin kuntien tahtoa yli asukkaan työssäkäyntialueen kaupunkiseuduilla lukuun ottamatta Helsingin työssäkäyntialuetta. Taustalla on tavoite turvata aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheys, alueen elinvoimaisuuden kehittäminen ja palveluiden tehokas järjestäminen. Valtion toimivalta valtuuston tahdon vastaisiin kuntaliitoksiin rajattaisiin yhtenäisiin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueisiin. Valtioneuvoston toimivallan laajentaminen koskisi vain kaupunkiseutuperusteet täyttäviä kuntia ja toimivallan käyttö olisi sidottu erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseen alueella. Luonnoksen 16 b :n mukaan ministeriö voisi määrätä toimitettavaksi 15 :ssä tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta täyttää neljä viidestä kaupunkiseutuperusteesta. Kaupunkiseutuperusteet ovat: 1. Työpaikkaomavaraisuus (alle 80 %) 2. Työssäkäynti (vähintään 40 % käy työssä keskuskunnan alueella) 3. Lähitaajamaperuste (yhteen kytkeytyvä taajamarakenne) 4. Asuntomarkkinaperuste (muuttoliikkeestä yli 40 % ko. kuntien välillä) 5. Taloudellinen eriytyminen (tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus vuodessa vähintään 150 euroa) Kaupunkiseutuperusteet on johdettu pääosin kuntarakennelain selvitysvelvollisuusperusteista sekä kuntarakennelain tavoitteista, joiden mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on mm. elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne sekä kunnan muodostuminen työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Valtioneuvosto voisi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi selvittäjän ehdotukseen sisältyvissä kunnissa. Kansanäänestyksissä annetut äänet laskettaisiin yhteen. Mikäli äänten yhteenlaskettu enemmistö kannattaisi esitystä, valtioneuvostolla olisi toimivalta päättää liitoksesta yksittäisten kuntien vastustuksesta huolimatta (16 c ). Lisäksi 16 c :n mukaan päätökselle tulee olla alueen maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen tai kuntien taloudelliseen eriytymiskehitykseen liittyvät painavat perusteet.

7 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Voimassa olevan kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kokonaisia kuntia koskeva pakkoliitos on mahdollinen kuntajakolaissa säädetyillä perusteilla 1. erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen, jos liitosta vastustaneessa kunnassa kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta järjestetyssä kunnallisessa kansanäänestyksessä enemmistö puoltaa kuntaliitosta (ei ole sovellettu käytännössä), sekä 2. ns. kriisikuntamenettelyn ja erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi (ei ole sovellettu käytännössä). Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1. muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2. kuntajaon muutoksen vaikutusalueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Kuntarakenteen muuttamisesta vastoin kunnan valtuuston tahtoa päättää kaikissa tapauksissa valtioneuvosto yleisistunnossaan. Kuntaliitokset ovat aina valtioneuvoston harkinnassa. Laki ei missään edellä mainitussa tapauksessa velvoita valtioneuvostoa päättämään kuntajaon muutoksesta. Kaikissa kuntajakoa koskevissa laeissa valtioneuvoston harkintavaltaa ovat ohjanneet varsin yleisesti muotoillut säännökset ja harkintavalta on ollut siten laaja. Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 3, 13 olevan Kuntaliiton lausuntoluonnoksen kuntarakennelain muuttamisesta. Hallitus päätti, että toimiva johto antaa Kuntaliiton lausunnon.

8 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Hallituksen varasihteerin valinta Hallitus on nimennyt sihteerikseen johtava lakimies Riitta Myllymäen ja varasihteeriksi lakimies Ida Sulinin. Ida Sulin jää työvapaalle Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää nimetä hallituksen toiseksi varasihteeriksi lakimies Mervi Kuittisen. Hyväksyttiin.

9 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Valtionosuusuudistus Liite 1, 15 Liite 2, 15 Liite 3, 15 Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa uudistusehdotusluonnoksesta mennessä. Kuntaliiton hallitus hyväksyi pitämässään kokouksessa yleispiirteisesti Kuntaliiton tavoitteita uudistukselle. Lisäksi pidetyssä hallituksen kokouksessa merkittiin tiedoksi valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettisen julkistamat alustavat linjaukset järjestelmän uudistamiseksi. Varatoimitusjohtaja Kietäväinen esitteli uudistuksen alustavia linjauksia Kuntaliiton hallituksen infossa ja uudistuksen tilanne merkittiin tiedoksi hallituksen kokouksessa ja työvaliokunnan kokouksessa Selvitysmies on jatkanut esityksensä hiomista lopulliseen muotoonsa ja laatinut myös kuntakohtaiset koelaskelmat ensin vuoden 2013 tasoon alustavan ehdotuksen yhteydessä ja tarkistanut ne vuoden 2014 tasoon tammikuussa 2014 lopullisen luonnosesityksen yhteydessä. Esitys on viimevaiheessa laskelmineen ollut Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) käsittelyssä useita kertoja. Uudistukselle asetetun aikataulun mukaan sen on tarkoitus tulla voimaan Tarkoituksena on, että lopullinen hallituksen esitys annetaan huhtikuussa ja eduskunta käsittelisi ja hyväksyisi esityksen vielä tällä kevätistuntokaudella. Kesäkuussa 2013 HALKE on päättänyt, että toisen asteen koulutuksen rahoitus jää uudistuksen ulkopuolelle ja rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. Loka-joulukuussa HALKE päätti viiden vuoden siirtymäajasta ja kuntien tammikuun 2014 kuulemiskierroksesta. Talouspoliittinen ministerityöryhmä on päättänyt lokamarraskuussa 2013 ammattikorkeakoulu-uudistuksen kuntaosuuden kohdistamista valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien vähennykseksi, voimalaitosten kiinteistöveron huomioon ottamisesta osittain valtionosuuksien tasauksessa ja oppilaitosten ja yleisten kirjastojen perustamishakkeiden avustukseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä valtionosuuspohjiin. Muutoin selvitysmiehen keskeiset ehdotukset alustavaan esitykseen nähden ovat pääosin säilyneet muuttumattomina, jotka HALKE päätti kesäkuussa HALKEN linjaukset valtionosuusuudistukselle ovat: 1. Järjestelmän painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. 2. Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niistä päällekkäisyyksiä. 3. Jatkossakin valtionosuudet perustuvat merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen sekä niitä koskevat kriteerit uudistetaan ottamalla niihin uudet ajantasaiset sisällöt.

10 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Poistetaan määräytymistekijöistä porrastukset ja siten lisätään järjestelmän kuntaliitosneutraalisuutta. 5. Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. 6. Parannetaan järjestelmän kannustavuutta tulojen tasauksessa ja poistamalla määräytymisperusteiden porrastukset sekä korvaamalla taajamarakennekriteeri työpaikkaomavaraisuudella. 7. Säilytetään kustannustenjaon tarkistus osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä nykyistä tiheämpään tarkistukseen. 8. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Nykyisen järjestelmän periaatteet kuten laskennallisuus, ikärakenteen mukaan määräytyminen ja muut keskeiset porrastusperusteet ja kustannustenjaon säilyttämisen seuranta ja tarkistaminen jäävät edelleen voimaan. Peruspalvelujen valtionosuus myönnetään edelleen peruskunnalle. Järjestelmän monimutkaisuuden vähentämiseksi nykyisistä noin 50 kriteeristä jää jäljelle yksitoista. Samalla monen kriteerin päällekkäinen vaikutus poistuu. Uuden järjestelmän perusrakenne on seuraava: 1. Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 2. Kuntien omarahoitusosuus 3. Lisäosat 4. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset/vähennykset ja siirtymätasaukset Peruspalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä esi- ja perusopetus) laskennalliset kustannukset (noin 25,2 mrd. ) määräytyvät nykyistä vähemmillä kriteereillä. Jakoa hallinnonaloihin ei tehdä. Kriteereinä ovat: - ikärakenne - sairastavuus - asukastiheys - työttömyysaste - vieraskielisyys (koko väestön perusteella) - kaksikielisyys - saaristoisuus - koulutustausta Uudeksi kriteeriksi tulee koulutustausta (ilman tutkintoa olevien v. osuus väestöstä). Kokonaan uudella tavalla tulee määräytymään sairastavuus, joka on tähän asti perustunut alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrään. Uudistuksessa valtionosuus sairastavuuteen määräytyy kuntakohtaisesti Kelan tilastoimien keskeisten kansansairauksien (12 sairautta) mukaan, joilla on tutkimuksin osoitettuja merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa luonnollisesti ikärakenteen painoarvon vähenemistä merkittävästi. Kertoimet muodostuvat ikärakenteen mukaan terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta ja sosiaalihuollosta sekä kansansairauksien perusteella terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Sairastavuuden osuus otetaan huomioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suorittamien tutkimusten mukaisena. Lisäksi alle

11 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä otetaan huomioon osana terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Peruspalvelujen laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäryhmille: vuotiaat 2. 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet ja vanhemmat. Kansansairauksina ovat seuraavat 12 sairautta, joiden kuntakohtaisten määrien ja painojen avulla muodostetaan uusi sairastavuuskerroin: diabetes, epilepsia, psykoosit, reuma, keuhkoastma, verenpainetaudit, sepelvaltimotauti, Crohnin tauti, dementia, syövät, neurologiset taudit ja sydämen rytmihäiriöt. Vieraskielisyyden painoarvo nousee nykyisestä, kun sitä sovelletaan koko väestöön (nyt vain 6 15-vuotiasiin). Peruspalveluissa on edelleen asukaskohtainen omarahoitusosuus. Muutoin laskennalliset kustannukset määräytyvät periaatteella: asukasluku x hinta x kerroin. Nykyinen asukaskohtainen yleinen osa korvataan lisäosilla (yhteensä noin 309 milj. ) kriteereitä vähentämällä. Jäljelle jäävät syrjäisyys ja saamelaisuus (yhteensä noin kolmas osa lisäosien painoarvosta). Syrjäisyyden painoarvo nousee nykyisestä kaksinkertaiseksi, mutta samalla sen sisältö pelkistyy porrastuksia poistamalla. Loput lisäosista jaetaan kokonaan uuden kriteerin työpaikkaomavaraisuuden perusteella, josta osallisia ovat kaikki kunnat. Nykyisen kaltaista taajamarakennetekijää ei ole. Kriteerin painoarvoa pienennettiin viidenneksellä valmistelun viime vaiheessa syrjäisyyden hyväksi. Lisäosissa kunnalla ei ole omarahoitusosuutta. Saaristo-osakuntaetuus poistuu uudesta järjestelmästä ja kaksikieliset kunnat saavat kaksikielisyyslisää siten, että sen mitoituksessa on otettu huomioon nykyisen järjestelmän ruotsinkielisyyskorotus. Uusi piirre uudistuksessa on tulojen tasauksen painoarvon kasvattaminen siirtämällä yli 720 milj. euroa (134 /asukas) kustannusten tasauksesta verotulojen laskennalliseen tasaukseen. Tarkoitus on nostaa nykyinen 91,86 %:n tasausraja sataan prosenttiin. Voimalaitosten kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta puolet on esitetty otettavaksi huomioon tasauksessa. Tasauslisänä kunta saa 80 % laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta, jolloin omavastuu on 20 %, mikä pudottaa tasauslisää merkittävästi nykyisestä matalimmissa verotulon kunnissa, koska nykyisin minkäänlaista omavastuuta ei ole. Tasausvähennyksenä kunta maksaa 30 % tasausrajan ylittävästä osasta lisättynä ylityksen luonnollisella logaritmilla, jolloin tasausvähennys on progressiivinen eikä kiinteä 37 % kuten nykyisin (vaihteluväliksi muodostuu 30 38,1 %).

12 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Uudistuksen voimaantulolle on esitetty viiden vuoden siirtymäaikaa. Kahtena ensimmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon/asukas. Muutoin siirtymäaika on seuraava: 1. vuosi: 50 euroa/as 2. vuosi: 50 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as) 3. vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as) 4. vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as) 5. vuosi: 120 euroa/as (ja kokonaismuutos 380 euroa/as) Kotikuntakorvauksille esitetään omaa viiden vuoden siirtymäaikaa niihin kohdistuvien muutosten tasaamiseksi. Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä on tarkoitus säilyttää, mutta tarkistus tehdään vuosittain, jolloin valtionosuuden perusteet pysyvät paremmin ajan tasalla eikä merkittävää jälkeenjääneisyyttä ja valtionosuuden suorittamistarvetta kerralla enää tule. Kuntien peruspalvelujen rahoitukseen tulee vaikuttamaan HALKE:n tekemä päätös, jossa ammattikorkeakoulu-uudistuksen kustannusneutraali toteutus kohdistetaan osittain myös peruspalvelujen valtionosuuteen, mikä alentaa peruspalvelujen valtionosuusprosenttia entisestään. Poistuvasta ammattikorkeakoulujen kuntien omarahoitusosuudesta 455 milj. euroa 36 % (164 milj. euroa) kohdistetaan peruspalveluihin, loput toiselle asteelle. Koelaskelmat vuoden 2014 tasossa toimitettiin lausuntopyynnön yhteydessä. Koelaskelmien mukaan (vuoden 2014 taso) alle asukkaan kunnat menettävät ja tätä suuremmat hyötyvät uudistuksessa. Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat menetykset ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sekä Lapin maakunnissa. Suurimmat kuntakohtaiset menetykset ovat yli 500 euroa/asukas (8 kuntaa). Kunnista 30:n menetys on yli 300 euroa/asukas. Kaikkiaan valtionosuuksia menettää 192 kuntaa. Suurimmat hyödyt ovat 300 euroa/asukas (yksi kunta). Kunnista 23 hyötyy yli 150 euroa/asukas. Yhteensä 112 kuntaa hyötyy uudistuksessa. Muutokset kuntakoon mukaan: 1000 /asukas Vaikutus veroprosenttiin (%-yksikköä) alle 2000 as , as , as , as , as , as ,1 yli as ,2 Yhteensä ,0 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on +6,0-prosenttiyksikköä ja pienin -2,7-prosenttiyksikköä. Vaikutus 34 kunnan kohdalla on +2,50- ja +6,00-prosenttiyksikön välillä ja pienin 26 kunnalla -1,00- ja -2,70-prosenttiyksikön välillä.

13 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Selvitysmiehen alustava ehdotus hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi on valmistunut tammikuun 2014 lopussa ja on lähetetty lausunnoille. Määräaika päättyy Lausuntopyyntöön on liitetty uudet vuoden 2014 tasossa olevat laskelmat, jotka ovat muuttuneet jonkin verran joulukuun 2013 alustavaan esityksen laskelmiin verrattuna. Mm. peruspalvelujen laskennallisten kustannusten määrä on kasvanut noin 970 milj. euroa ja verotuloihin perustuva tasaus on laskettu vuoden 2014 tasoisena vuoden 2012 verotiedoista. Myös kuntakohtaiset määrä- ja suoritetiedot ovat luonnollisesti perusvuoden muututtua. Lisäksi vuodelle 2014 on tullut uutta valtionosuusleikkausta 362 milj. euroa. Kaikki nämä tekijät yhdessä vaikuttavat kuntakohtaisiin laskentatuloksiin joulukuussa esitettyihin laskelmiin verrattuna. Todennäköisesti lopullinen esitys uudistukseksi ja myös vuoden 2015 tasoon tehtävät laskelmat tulevat vielä muuttamaan kuntakohtaisia tietoja. Vuoteen 2015 kohdistuu uusia leikkauksia ja rakenneohjelman toteuttamisesta johtuvia toimenpiteitä. Kuntaliiton toimistossa on valmisteltu luonnos Kuntaliiton lausunnoksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 3, 15 olevan Kuntaliiton lausuntoluonnoksen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Hyväksyttiin esityslistan liitteenä 3, 15 oleva lausuntoluonnos Kuntaliiton lausunnoksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Hyväksyttiin pöytäkirjaan kirjattavaksi Toimi Kankaanniemen esittämä perussuomalaisten ryhmän lausuma ja Tapani Töllin esittämä keskustan ryhmän lausuma. Perussuomalaisten ryhmän lausuma: Kuntien valtionosuusjärjestelmän tulee turvata kaikille kunnille edellytykset järjestää palvelut mahdollisimman tasavertaisesti. Lausunnolla oleva uudistus ei tätä toteuta. Esitetty järjestelmä merkitsee lukuisten kuntien tuloveroprosenttiin kohtuuttoman, suurimmillaan jopa kuuden prosenttiyksikön, korotuspaineen. Samalla kuntien väliset erot kasvavat entisestään. Tämä ei ole hyväksyttävää. Keskustan ryhmän lausuma: Kuntaliiton hallituksen keskustaryhmä hyväksyy kompromissina Kuntaliiton lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Keskustaryhmä haluaa kuitenkin korostaa seuraavia periaatteita: - Hallituksen tekemät mittavat valtionosuusleikkaukset yhdessä järjestelmän uudistuksesta aiheutuvien suurten menetysten kanssa vaarantavat monessa kunnassa palvelujen järjestämisen ja rikkovat rahoitusperiaatetta erityisesti uudistuksessa menettävien kuntien osalta. - Vos-esityksen määräytymisperusteiden valmistelu on poikkeuksellisen suuressa määrin perustunut poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan, ilman niitä tukevaan tutkimustietoon. Keskus-

14 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ tan ryhmä ei voi hyväksyä yksittäisten määräytymistekijöiden painoarvoja. Korostamme, että on välttämätöntä aloittaa välittömästi esitetyn uudistuksen puutteita korjaava valmistelu toimivamman järjestelmän aikaansaamiseksi. - Erityisesti tasauksen osalta esitetty tasauslisän 20 % omavastuun käyttöönotto on kohtuuton ja siitä tulisi luopua tai vähintään vähentää sitä merkittävästi.

15 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kuntaliiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportista ja Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta Liite 1, 16 Liite 2, 16 Liite 3, 16 Liite 4, 16 Liite 5, 16 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta sekä erillisen esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta. Lausunnot on pyydetty mennessä. Lisäksi ministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-puitelain eräiden velvoitteiden jatkamisesta vuoden 2016 loppuun ja lähettänyt sitä koskevan erillisen lausuntopyynnön Puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamista koskeva lakiehdotus on valmisteltu, jotta jo olemassa olevaa kuntien yhteistoimintaa ei purettaisi ennen järjestämislain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toiminnan käynnistymistä. Lausuntoaika päättyy samaan aikaan järjestämislakilausunnon kanssa eli Ehdotus: Päätös: Hallitus päättää hyväksyy liitteenä 5, 16 olevan Kuntaliiton lausuntoluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportista ja Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Puheenjohtaja ehdotti tehtäväksi seuraavat muutokset lausuntoluonnoksen 1. sivulle: - 1. kappaleen viimeinen lause korvataan lauseella Kuntaliiton hallitus lausuu seuraavaa kappaleen 2. virkkeeseen lisätään tuloksellisuus-sanan jälkeen hallinnon selkeys kappaleen viimeinen sana korvataan sanalla palvelurakenteisiin. Hyväksyttiin esityslistan liitteenä 5, 16 oleva lausuntoluonnos puheenjohtajan ehdottamin muutoksin.

16 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat Suomen Kuntaliiton vuosikertomus Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013/KPML - Raportti Kuntaliiton toiminnan ja talouden 2013 valvontatarkastuksesta/kpml - Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2013/KPML - Kuntaliiton valtuuston kevätkokous 2014/KPML Kuntaliiton luottamushenkilöorganisaatio ja säännöt, valmistelutyöryhmän asettaminen/kpml - Kuntaliiton talous 2014/KPML - Konserniohje/-suositus/TK Hallintoelinten kokousohjelma vuodelle 2015/KPML - Kuntaliiton talous 2014/KPML - Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvio/tk Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi siten muutettuna, että kokouksen asiana on Kuntaliiton säännöt, valmistelutyöryhmän asettaminen.

17 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Torstai Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina Kuntatalossa Helsingissä. Klo 8.30 Hallituksen työvaliokunnan kokous B Hallituksen kokouksen informaatio-osuus B Ryhmäkokoukset Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.3 PerusS B 4.13 Vihr. B 4.12 Vas. B 4.11 Ryhmien välinen neuvottelu B Hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuus B Lounas Ravintola Kuntakallio Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

18 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Ei julkisuuteen

19 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti hallituksen kokouksen klo

20 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/ Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Antti Lindtman Riitta Myllymäki Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Sari Rautio