Hallituksen esitys rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi vuonna 2006

Transkriptio

1 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hallituksen esitys rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi vuonna 2006 Annettu Kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusta pohtinut työryhmä jätti ehdotuksensa Sitä koskeva hallituksen esitys HE 88/2005 annettiin keskiviikkona Esitys on monin osin toisensisältöinen verrattuna työryhmän joulu kuussa 2004 jättämään esitykseen. Merkittävimmät muutokset koskevat yleisen valtionosuuden määräytymistä ja sosiaa li- ja terveydenhuollon kertoimia. Mm. sairastavuuskerrointa ei esitetä muutettavaksi lainkaan. Myös syrjäisyyskertoimen määräytymistä on muutettu. Kiinteistöveroprosenttien rajojen muutoksia koskevat asiat eivät sisälly tähän esitykseen kuten ei myöskään työmarkkinatukea koskevat uudistukset. Erillisenä asiana on valmisteltu budjettilakina annettavaa esitystä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi. Tähän sisältyy kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksestä luopumista koskeva esitys. Kirjastojen osalta vastaava asia sisältyy nyt annettuun esitykseen. Perusopetuksen yksikköhinta esitetään laskettavaksi työryhmän esittämien periaatteiden mukaan ja samalla luovuttaisiin myös pääosin kouluverkon yksikköhintaa korottavista vaikutuksista eli ns. pienkoululisistä. Pienen koulun korotus jäisi voimaan ainoastaan saaristokunnille ja kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä asukasta neliökilometriä kohti. Muutokset esitetään saatettaviksi voimaan vuoden 2006 alusta. Osa muutoksista tulisi esityksen mukaan voimaan vuo den 2008 alusta kuten nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistuksesta luopuminen. Täysimääräinen indeksikorotus suoritettaisiin vuodesta 2008 alkaen. Indeksi muutettaisiin kuitenkin jo vuoden 2006 alusta paremmin kuntien menoihin perustuvaksi. Esitykseen liittyy siirtymäjärjestelyjä taloudellisten vaikutusten, ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden takia yksikköhintaan tehtävän ns. takuukorotuksen osalta. Seuraavassa on tiivistetyssä muodossa esitetty keskeiset muutosesitykset verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön: Kustannustenjako (SM) Verotuloihin perustuva tasaus (SM) Kustannustenjaon tarkistus tehdään joka neljäs vuosi hallituskauden alussa liit tyen peruspalveluohjelmaan ja vaalikauden kehyksiin Kustannustenjakoa voidaan muuttaa tarkistusvuonna säätämällä lailla valtionosuusprosenteista Toiminnan muutokset otetaan huomioon valtionosuusperusteissa vuosittain (uu det tehtävät) Valtionosuuksiin tehdään vuosittain kustannustason nousua vastaavat täydet indeksitarkistukset vuodesta lukien 2008 uuden kustannusindeksin mukaan (peruspalvelujen hintaindeksi) Kustannusten (järjestelmään kuuluvien menojen) kehitystä seurataan vuosittain, vaikkei kustannustenjakoa tarkisteta välivuosina Verotulotasaus säilyy muutoin ennallaan, mutta voimalaitoskuntien verotuloihin perustuvaa tasausta laskettaessa käytetään laskennallisen verotulon määrittelys sä

2 2 Yleinen valtionosuus (SM) Harkinnanvarainen rahoitusavustus Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusopetus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut veroprosenttina keskimääräistä yleisen kiinteistöveron veroprosenttia. Tästä hyötyvät voimalaitoskunnat (varainhoitovuoden 2006 tasauksessa käytettävä veroprosentti on 0,73 %) Merkittävä asukasluvun muutos oikeuttaa yleisen valtionosuuden korotukseen (muutos > 6 % kolmessa vuodessa, kerroin 1,39) Saaristokuntien saaristolisä 7-kertaisena (nyt 6-kertaisena) jos vähintään puolet asuu ilman kiinteää kulkuyhteyttä mantereeseen, muut saaristokunnat saavat li sän 4-kertaisena (nyt 3-kertaisena). Saaristo-osakunnat saavat samanaikaisesti saaristo- ja syrjäisyyslisää Saaristo-osakunta saa valtionosuuden perusosan kaksinkertaisena, jos saaristo-osissa yli 1200 asukasta Erittäin harvaan asutuille kunnille myönnetään korotettua syrjäisyyslisää (asukastiheys<0,5 asukasta neliökilometriä kohden; 9 kertaa perusosa) Taajamarakennelisää myönnetään porrastettuna asukasluvun mukaan (Jos asukkaita >40000, kerroin 0,01-0,75) Myöntämisen ehdoksi asetetaan kunnan hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma Uudeksi perusteeksi tulee vammaiskerroin Uudeksi perusteeksi tulee lastensuojelukerroin (perustuu huostaan otettujen las ten määrään), jolla korvataan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjes telmä Aiemmasta vanhoihin syrjäisyyslisiin perustuvasta syrjäisyyskertoimesta luovu taan ja tilalle tulee nykyisiä yleisen valtionosuuden syrjäisyyslukuja vastaava ker roin (1,05, 1,08, 1,10 tai 1,7) Työssäkäyntikertoimen nimeksi päivähoitokerroin Erillisistä kunnan omarahoitusosuuden korotuksista (valtionosuusleikkauksista) luovutaan kustannusneutraalisti alentamalla valtionosuusprosenttia 0,77 prosenttiyksikköä Erillisistä kunnan rahoitusosuuksien korotuksista (valtionosuusleikkauksista) luovutaan kustannusneutraalisti alentamalla valtionosuusprosenttia noin 12 prosenttiyksikköä Kouluverkkotunnus otetaan huomioon vain saaristokunnissa ja harvimmin asu tuissa kunnissa ja harvimmin asutuissa kunnissa (alle 4 asukasta neliökilometril lä) Toistuvasta regressiomenettelystä luovutaan ja valtionosuusperusteet sääde tään erikseen vakiot ja kertoimet Uudeksi perusteeksi tulee vieraskielisten oppilaiden määrä Toiminnan tuloksellisuus otetaan uudeksi rahoituksen porrastusperusteeksi Perusteeksi todellisten opiskelijamäärien sijaan tavoitesopimuksen mukainen opiskelijamäärä Laskelmissa yksikköhintaa painotetaan oppilaiden lukumäärällä sekä suoritettu jen tutkintojen määrällä (suhde 70/30) Yksikköhinnat määritellään koulutusaloittain (nykyisin tutkintokohtaisesti) Opettajakoulutus liitetään järjestelmään ja siihen tulee oma yksikköhinnan mukai nen valtionosuus (ei kuntaosuutta) Perustamishankkeiden valtionosuus ammatillisessa ja ammattikorkeakoulun perustamishankkeisiin Luovutaan erillisestä valtionosuudesta perustamishankkeisiin, investointilisistä ja yksikköhintojen korotuksesta vuokrien perusteella Tilalle tulee poistoihin perustuva järjestelmä. Siirtymäkaudelle tulee takuujärjes telmä.

3 3 Kirjastot Teatterit Teatterit, museot ja orkesterit Kirjastojen asutusrakenneryhmittelystä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhin taan Yksikköhintaa korotettaisiin kuitenkin harvimmin asutuissa kunnissa Lisäksi yksikköhintaa voidaan korottaa kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän ta kia Yksikköhintoihin tehdään indeksitarkistukset Valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan joka neljäs vuosi toteutuneista kustannuksista. Siirtyminen järjestelmään tapahtuu vaiheittain vuosi na Työryhmän ehdotus on kokonaan nähtävissä sisäasianministeriön sivulla osoitteessa Kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat ovat liitedokumenttina (excel-tiedosto). Ohessa myös asiaa koskevat sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton tiedotteet. Lisätietoja: Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö p. (09) , Martti Kallio johtaja, kuntatalous p. (09) ,

4 4 SM/Kuntaosasto/mjn YHTEENVETO VALTIONOSUUSMUUTOSTEN KUNTAKOHTAISISTA VAIKUTUKSISTA, /AS Kompromissiesitys Esityksen laskentaperusteet * kuntien lukumäärät ja euromäärät vuoden 2005 tasoisina Yleinen valtionosuus: 1. Väestönmuutoskerroin * lisään kohdistetaan 10 miljoonaa euroa * lisää saavat kunnat, joilla asukasluvun muutos on vähintään 6 % kolmessa vuodessa * lisän suuruus 38,0 euroa/as * lisä 36 kunnalle * kerroin 1,39 2. Syrjäisyyslisä * korotus kunnille, joiden asukastiheys (asukk./maa-km 2 ) on = 0,5 * lisää saavien kerroin korotuksen jälkeen perusosa x 9 * korotuksen suuruus 38,0 euroa/as * korotus neljälle kunnalle 3. Taajamarakennelisä * taajamaväestö vähintään asukasta * lisän porrastus taajamaväki asukasta: kerroin 0,75 taajamaväki asukasta: kerroin 0,70 taajamaväki yli asukasta: kerroin 0,01 4. Saaristolisä * varsinaisten saaristokuntien saaristokerroin 6 -> 7 * muiden saaristokuntien saaristokerroin 3 -> 4 -> valtionosuuksien lisäys noin euroa 5. Saaristo-osakuntien saaristolisä * kunnat, joissa saaristo-osan väkimäärä on yli asukasta, mutta koko asukasmäärä alle asukasta: lisä määräytyy perusosa x 1,0 -> valtionosuuksien lisäys 1,5 miljoonaa euroa * saaristo-osakuntien osalta poistetaan rajaus saada vaihtoehtoisesti saaristo- tai syrjäisyyslisää -> valtionosuuksien lisäys euroa 6. Yleisen valtionosuuden vähennykset * väestömuutoslisän, syrjäisyyslisän, saaristolisän ja saaristo-osakuntien saaristolisän muutoksen rahoittamiseksi kaikilta kunnilta vähennetään yleistä valtionosuutta 2,76 euroa asukasta kohti sekä lisäksi tasauksen voimalaitoskuntien (yleisen prosentin mukaan) muutos (2,4 milj. = 0,46 /as) =3,22 /as Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus: 1. Voimalaitosten laskennallinen verotulo tasauksessa * voimalaitosten kiinteistövero yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet: 1. syrjäisyyskerroin * kunnat määritellään SM:n syrjäisyyspisteiden mukaisesti * syrjäisyyspisteet vähintään 0,5 * syrjäisten kuntien lisäämisestä aih. kustannusten kasvu kompensoidaan vähentämällä ikärakenteiden asukaskohtaisia kustannuksia tasaisesti noin 0,15 prosenttia

5 5 2. vammaiskerroin * vammaisten suhteellinen osuus kunnassa koko maahan verrattuna * kertoimen mitoituksen perusteena 60 milj. euroa taso, mikä vastaa 0,99 %:n osuutta sosiaalihuollon laskennallisista kustannuksista 3. lastensuojelukerroin * huostaanotettujen lasten ja nuorten suhteellinen osuus koko maahan verrattuna * lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä siirrettävä rahoitus 55,3 milj. euroa * huom! vuosittaiset vaihtelut erityisesti pienten kuntien osalta saattavat olla suuria * kuntien omarahoitusosuuden nousu (21,6 /as) voi olla suurempi kuin kertoimesta saatava hyöty * muutos kuvaa järjestelmän muutosta (tasausjärjestelmästä luopumisen vaikutuksia ei huomioitu) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet: 1. Perusopetus * kouluverkkotekijän vaikutuksen pienentäminen * vieraskielisten oppilaiden määrä 2. Kirjastot * asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta kustannusten laskemisesta luopuminen 3. Kansalaisopistot * asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta kustannusten laskemisesta luopuminen

6 6 Esitys YHTEENVETOLASKELMA VALTIONOSUUSMUUTOSTEN KUNTAKOHTAISISTA VAIKUTUKSISTA VOS- VOSmuutokset muutokset yhteensä yhteensä MAAKUNTA: /asukas euroa Uusimaa 8, Itä-Uusimaa 12, Varsinais-Suomi -8, Satakunta -18, Kanta-Häme -20, Pirkanmaa -16, Päijät-Häme -7, Kymenlaakso -10, Etelä-Karjala -10, Etelä-Savo 1, Pohjois-Savo 2, Pohjois-Karjala 27, Keski-Suomi 10, Etelä-Pohjanmaa -25, Pohjanmaa -5, Keski-Pohjanmaa 4, Pohjois-Pohjanmaa -1, Kainuu 40, Lappi 44, Koko maa 0, KUNTAKOKO: alle as. 20, , , , , , yli ,