Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen OSA II

Transkriptio

1 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen OSA II

2 Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Muutokset nykyisiin valtionosuuksiin VOSuudistus, alustava esitys Muutosvaikutukset /asukas (38) (34) 0 50 (42) 50 0 (42) (36) (112) Kunta ja aluehallintoosasto

3 Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Valtionosuuksien kokonaismäärä VOSuudistus, alustava esitys Valtionosuudet /asukas (106) (55) (78) (24) (32) (9) Kunta ja aluehallintoosasto

4 Kymmenen suurinta kuntaa VOS, /as Helsinki 561 Espoo 339 Tampere Vantaa 840 Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola pp.kk.vvvv 4

5 Kymmenen pienintä kuntaa VOS, /as Luhanka Lestijärvi Kustavi Pelkosenniemi Hailuoto Savukoski Merijärvi Halsua Utsjoki Kivijärvi pp.kk.vvvv 5

6 Tulokset maakunnittain ja kuntakoon mukaan UUSI Nykyinen Muutos VOS VOS As.määrä euroa/as euroa/as euroa/as Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa alle yli pp.kk.vvvv 6

7 Laskennalliset kustannukset: Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2013 tiedoilla Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,3 % 9,6 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,1 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,7 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Verotul. Omarahoitus Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Kustannusten tasauksesta siirretty n. 700 milj. (n. 131 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee n. 131 /as) pp.kk.vvvv 7

8 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %) pp.kk.vvvv 8

9 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma) pp.kk.vvvv 9

10 Uusi tasausjärjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä vs uusi malli Oletuksena, että keskimääräinen verotulo ei kasva esimerkkkikuntien verotulojen kasvun johdosta Kunta A Kunta B Nykyjärj. Uusi malli Nykyjärj. Uusi malli Laskennallinen verotulo, /as Keskimääräinen verotulo, /as Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91, , Tasausraja, /as Tasauslisä/vähennys Tasauslisäprosentti Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,21 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) Kunta A hyötyy verotulon kasvusta, kun nykyisin kasvu vähentää vastaavasti tasauslisää. Esimerkissä kunnan A verotulojen kasvu +200 /as, josta hyöty +40 /as. Tilanne, jos laskennallinen verotulo kasvaa (veropohjan laajeneminen): Laskennallinen verotulo, /as Keskimääräinen verotulo, /as Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91, , Tasausraja, /as Tasauslisä/vähennys Tasauslisäprosentti Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,55 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) Järjestelmämuutoksen edellyttämä rahoitus (700 milj. siirretään kustannusten tasauksesta (kuntien omarah.osuutta kasvattamalla n. 131 /as) Tasatun verotulon muutos, /as = muutos, prosenttia 0,0 % 20,0 % 63,0 % 62,6 % pp.kk.vvvv 10

11 Sosiaali ja terveydenhuollon painokertoimet (THL) Ikäluokat 05v. 6v. 712v. 1315v. 1618v. 1964v. 6574v. 7584v. 85v.+ Sairastavuus Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Työkyvyttömyys Alle 55vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) 0,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2,50 4,49 1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3,96 3,59 12,03 1(1) pp.kk.vvvv 11

12 Esi ja perusopetuksen painot (VATT) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 6vuotiaat vuotiaat vuotiaat 8853 Perustuu regressioanalyysiin, ks. Harjunen & Saarimaa (2012) Deflatoitu vuodesta 2009 vuoteen 2011 julkisten menojen hintaindeksillä (opetustoimi) 12

13 Päivähoidon painot; 05v. ja 6v. (VATT) ja toisen asteen koulutus* (1618v: lukio ja ammatillinen peruskoulutus) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 0 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 4520 Toinen aste jäi OKM:n hallinnonalalle Kustannukset vuodelta Kustannukset jaettu ikäryhmän koolla. 6vuotiaiden euromäärä on laskettu painolla 0.6, koska ovat osan aikaa esiopetuksessa 13

14 Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI (vuoden 2013 tasossa) NYKYINEN UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 06v Ikä v Ikä v Ikä v.* Ikä Ikä v Ikä v Ikä v Ikä v Ikä Sairastavuus Uudet hinnat sisältävät tehtävämuutokset vuoden 2011 jälkeen. EOP ikäisistä siirretty 160 milj. koulutustaustakriteeriin. pp.kk.vvvv 14

15 Väestö eräissä kaupungeissa ikäryhmittäin Turku 12,8 68,0 19,2 Espoo 19,4 67,9 12,6 Helsinki 13,4 70,6 15,8 Oulu 19,4 67,4 13,1 Tampere 13,5 69,2 17,3 Vantaa 18,2 68,4 13,4 Erot ikärakenteessa selittävät muutoksia näiden kaupunkien tulosten välillä ( vanhusten paino pienenee ja nuorten paino kasvaa verrattuna nykyjärjestelmään ) pp.kk.vvvv 15