Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Transkriptio

1 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

2 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. pp.kk.vvvv 2

3 Valtionosuus turvaa peruspalveluja Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja. Keskimäärin valtionosuudet muodostavat 29 % kunnan koko verorahoituksesta* vaihdellen kunnittain 3,7 70,1% 22% kaikista kunnan käyttötuloista** vaihdellen kunnittain 2,9% 61% (*verotulot+valtionosuudet) (**verotulot+valtionosuudet+toimintatuotot) pp.kk.vvvv 3

4 Sekava ja vanhentunut nykymalli 48 kriteeriä+3 lisäosaa Sairastavuus 9,6%: perustuu 1654vuotiaisiin työkyvyttömiin, painoarvoa ei ole vuosiin tarkistettu Ikärakenne 82,3%: kotitalouskyselyn (1990) ja poistorekisterin (1993) pohjalta sekä Helsingin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Lisäksi vuosittaiset tehtävämuutokset. Päällekkäisiä, vanhentuneita ja epätarkkoja pp.kk.vvvv 4

5 Nykyinen järjestelmä perusrakenne Nykyjärjestelmä v ,6 % 0,01 % 3,5 % 9,7 % Laskennalliset valtionosuudet Yleinen osa & lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos 87,4 % pp.kk.vvvv 5

6 Nykyinen järjestelmä laskennalliset 0,00 % 1,29 % 0,37 % 0,00 % 1,08 % 0,38 % 0,64 % 1,65 % 0,81 % 13,7 % 9,6 % Sairastavuus Esi ja perusopetuksen ikärakenne kustannukset Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd. ) 0,21 % 0,11 % 1,37 0,17 % 0,01 % % Terveydenhuollon ikärakenne 33,0 % 0,01 % 0,08 % 0,03 % Sosiaalihuollon ikärakenne 35,5 % Ikärakenne yht. 82,3 % Sosiaaluhuolto, ikärakenne Terv.huolto, ikärakenne Esi ja perusopetus, ikärakenne Sairastavuus (sote) Työttömien määrä (sos.) Työttömien osuus (sos.) Lastensuojelu (sos.) Vammaisuus (sos.) Päivähoitokerroin (sos.) Syrjäisyys (sote) Saaristo (sote) Asukastiheys (eop) 1315vuotiaat (eop) Kaksikielisyys (eop) Saaristo (eop) Ruotsinkielisyys (eop) Vieraskielisyys (eop) Kirjastot, as.määrä Kirjastot, as.tiheys ja saaristo Yleinen kulttuuritoimi (as.määrä) Taiteen perusopetus (as.määrä) pp.kk.vvvv 6

7 Nykyinen järjestelmä lisäosat ja yleinen Yleinen osa ja lisäosat (yht. 305,7 milj. ) Erityisen harva asutus Miljoonaa euroa Taajamarakenne Syrjäisyys Asukasmäärä Asukasmäärä Saaristo (saaristo ja osakunnille) Syrjäisyys Taajamarakenne Kielikorotus As.määrän muutos Saaristokunnan lisäosa Erityisen harva asutus Saamelaisten kotiseutualue pp.kk.vvvv 7

8 Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain pp.kk.vvvv 8

9 Kannustava uusi VOS Kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen keskiarvoon, kunnan tuottaessa palvelun alle laskennallisen kustannuksen, saa se hyödyn itselleen Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia). Lisäosissa työpaikkaomavaraisuus kannustaa kuntaa aktiivisuuteen omassa elinkeinopolitiikassaan

10 Uusi järjestelmä on kuntaliitosneutraali Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset pääosin poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liitetään siirtymäaika, joka tasoittaa muutoksia Kuntaliitosten yhteydessä kompensoidaan mahdolliset valtionosuusmenetykset pp.kk.vvvv 10

11 Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: 1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta ) 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 3054 vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. pp.kk.vvvv 11

12 Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta Lisäosat 1) Syrjäisyys: Syrjäisyysluvun perusteella. Jos syrjäisyysluku yli 1,5 = kunnan kerroin kolminkertainen. 2) Saamelaisten kotiseutualueenlisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = saamenkielisten osuuden perusteella. 3) Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen pp.kk.vvvv 12

13 Uusi järjestelmä perusrakenne Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen Uusi malli 7,6 % 0,01 % 9,7 % 3,5 % Laskennalliset valtionosuudet Lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos 79,2 % pp.kk.vvvv 13

14 Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Muutokset nykyisiin valtionosuuksiin VOSuudistus, alustava esitys Muutosvaikutukset /asukas (38) (34) 0 50 (42) 50 0 (42) (36) (112) Kunta ja aluehallintoosasto

15 Kymmenen suurinta kuntaa VOS, /as Helsinki 561 Espoo 339 Tampere Vantaa 840 Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola pp.kk.vvvv 15

16 Kymmenen pienintä kuntaa VOS, /as Luhanka Lestijärvi Kustavi Pelkosenniemi Hailuoto Savukoski Merijärvi Halsua Utsjoki Kivijärvi pp.kk.vvvv 16

17 Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Valtionosuuksien kokonaismäärä VOSuudistus, alustava esitys Valtionosuudet /asukas (106) (55) (78) (24) (32) (9) Kunta ja aluehallintoosasto

18 Uudistuksen aikataulu VALMISTELUVAIHE AIKATAULU Laskelmien julkistus ja kuntien kommentointikierros Selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos Joulu Tammikuu 2014 ( ) Tammikuu 2014 HE luonnos lausuntokierrokselle Helmi huhtikuu 2014 Hallituksen esitys, eduskuntakäsittely Kevät 2014 Uusi valtionosuuslaki voimaan pp.kk.vvvv 18

19 Halken linjaus valmistelusta Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt valtionosuusuudistuksen kriteerit ja pääperiaatteet. Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus ja kuntakohtaiset koelaskelmat lähetetään kuntiin lyhyelle kuulemiskierrokselle, jonka aikana pyydetään kuntien kannanottoja muun muassa käytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi kuntakuulemisen jälkeen tammikuussa. pp.kk.vvvv 19

20 Halken linjaus siirtymäajasta Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti: 1. vuosi; muutos +/ 50 /as 2. vuosi; +/50 /as (kokonaismuutos 100 /as) 3. vuosi; +/80 /as (kokonaismuutos 180 /as) 4. vuosi; +/80 /as (kokonaismuutos 260 /as) 5. vuosi; +/120 /as (kokonaismuutos 380 /as) Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä. pp.kk.vvvv 20

21 LISÄMATERIAALIA pp.kk.vvvv 21

22 Laskennalliset kustannukset: Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2013 tiedoilla Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,3 % 9,6 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,1 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,7 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Verotul. Omarahoitus Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä UUSI MALLI Kustannusten tasauksesta siirretty n. 700 milj. (n. 131 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee n. 131 /as) pp.kk.vvvv 22

23 Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Esi ja perusopetus Kirjastot Taiteen perusopetus Yleinen kulttuuritoimi Yleinen osa Erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat YHTEENSÄ Nykyjärjestelmän kriteerit ovat monin osin päällekkäisiä ja kuvaavat samaa olosuhdetta tai väestörakennetta VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT ikäryhmittäiset kriteerit koko väestö X X X X X X X X 8 06vuotiaat X X 2 615vuotiaat X vuotiaat X 1 764vuotiaat X X vuotiaat X X vuotiaat X X 2 yli 85vuotiaat X X 2 kieliryhmittäiset kriteerit ruotsinkieliset 615vuotiaat X 1 vieraskieliset 615vuotiaat X 1 saamekielisen väestön määrä X 1 muut väestömääriin liittyvät kriteerit taajamaasukkaiden määrä X 1 saaristoosien asukasmäärä X 1 asukasmäärän muutos 3 vuotena X 1 HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT asukastiheys X X X X 4 syrjäisyys X X X 3 MUUT KRITEERIT statusmuuttujat saaristoisuus X X X X X 5 kaksikielisyys X X 2 saamelaisten kotiseutualueen kunta X X 2 Kerroinmuuttujat sairastavuus X 1 työttömyys X X 2 lastensuojelu X 1 vammaisuus X 1 YHTEENSÄ

24 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %) pp.kk.vvvv 24

25 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma) pp.kk.vvvv 25

26 Uusi tasausjärjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä vs uusi malli Oletuksena, että keskimääräinen verotulo ei kasva esimerkkkikuntien verotulojen kasvun johdosta Kunta A Kunta B Nykyjärj. Uusi malli Nykyjärj. Uusi malli Laskennallinen verotulo, /as Keskimääräinen verotulo, /as Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91, , Tasausraja, /as Tasauslisä/vähennys Tasauslisäprosentti Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,21 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) Kunta A hyötyy verotulon kasvusta, kun nykyisin kasvu vähentää vastaavasti tasauslisää. Esimerkissä kunnan A verotulojen kasvu +200 /as, josta hyöty +40 /as. Tilanne, jos laskennallinen verotulo kasvaa (veropohjan laajeneminen): Laskennallinen verotulo, /as Keskimääräinen verotulo, /as Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91, , Tasausraja, /as Tasauslisä/vähennys Tasauslisäprosentti Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,55 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) Järjestelmämuutoksen edellyttämä rahoitus (700 milj. siirretään kustannusten tasauksesta (kuntien omarah.osuutta kasvattamalla n. 131 /as) Tasatun verotulon muutos, /as = muutos, prosenttia 0,0 % 20,0 % 63,0 % 62,6 % pp.kk.vvvv 26

27 Sosiaali ja terveydenhuollon painokertoimet (THL) Ikäluokat 05v. 6v. 712v. 1315v. 1618v. 1964v. 6574v. 7584v. 85v.+ Sairastavuus Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Työkyvyttömyys Alle 55vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) 0,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2,50 4,49 1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3,96 3,59 12,03 1(1) pp.kk.vvvv 27

28 Esi ja perusopetuksen painot (VATT) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 6vuotiaat vuotiaat vuotiaat 8853 Perustuu regressioanalyysiin, ks. Harjunen & Saarimaa (2012) Deflatoitu vuodesta 2009 vuoteen 2011 julkisten menojen hintaindeksillä (opetustoimi) 28

29 Päivähoidon painot; 05v. ja 6v. (VATT) ja toisen asteen koulutus* (1618v: lukio ja ammatillinen peruskoulutus) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 0 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 4520 Toinen aste jäi OKM:n hallinnonalalle Kustannukset vuodelta Kustannukset jaettu ikäryhmän koolla. 6vuotiaiden euromäärä on laskettu painolla 0.6, koska ovat osan aikaa esiopetuksessa 29

30 Toteutustapa muokattu THL:n selvityksen mukaisia kokonaiskustannuspainoja ikärakenteen ja sairastavuuden välillä (kuitenkin selvästi THL:n selvityksen suuntaisesti) sekä VATT:n kustannuspainot alkuperäiset THL:n selvitys olisi merkinnyt sairastavuuden ylikorostumista suhteessa nykyiseen järjestelmään (sairastavuuden merkitys olisi lähes viisinkertainen) > nyt esitys, että sairastavuuden korotus ~2,5 kertainen Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä pp.kk.vvvv 30

31 Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI (vuoden 2013 tasossa) NYKYINEN UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 06v Ikä v Ikä v Ikä v.* Ikä Ikä v Ikä v Ikä v Ikä v Ikä Sairastavuus Uudet hinnat sisältävät tehtävämuutokset vuoden 2011 jälkeen. EOP ikäisistä siirretty 160 milj. koulutustaustakriteeriin. pp.kk.vvvv 31

32 Väestö eräissä kaupungeissa ikäryhmittäin Turku 12,8 68,0 19,2 Espoo 19,4 67,9 12,6 Helsinki 13,4 70,6 15,8 Oulu 19,4 67,4 13,1 Tampere 13,5 69,2 17,3 Vantaa 18,2 68,4 13,4 Erot ikärakenteessa selittävät muutoksia näiden kaupunkien tulosten välillä ( vanhusten paino pienenee ja nuorten paino kasvaa verrattuna nykyjärjestelmään ) pp.kk.vvvv 32