Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen missä mennään

Transkriptio

1 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen missä mennään Valtionvarainministeriö / Kunta- ja aluehallinto-osasto Selvitysmies Arno Miettinen

2 Valtionosuusjärjestämisen uudistamiseen liittyviä selvityksiä ja esityksiä: 1989 Vn Selvitysmies Teemu Hiltusen ehdotus valtionapujärjestelmän uudistamisesta 1993 Siirtyminen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään 1995 SM Kuntien valtionosuustoimikunnan 1995 mietintö 1995 SM Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, tutkijaseminaari 1996 SM Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksia, kysely 1996 SM Valtionapujärjestelmien taloudellisten vaikutusten arviointi 1996 SM Selvitysmies Heikki Koski: Valtion ja kuntien tehtäväjako ja vos-järjestelmä 1996 Julkisen hallinnon tasaavat järjestelmät 1999 SM Kuntien tulorakenteen kehittämisvaihtoehtoja 1999 SM Selvitys uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 2001 SM Selvitysmies Jukka Pekkarinen: Kuntien peruspalvelujen rahoitus 2002 Muistio VOS-periaate-työryhmä 2003 SM Arviointia ja laskelmia kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi 2004 SM Esitys kuntien rahoitus ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi 2006 SM Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi, työryhmäraportti 2007 SM Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, väliraportti 2008 VATT Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiseksi 2009 Hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi

3 Nykyjärjestelmä; laskennalliset kustannukset v ,00 % 1,29 % 0,37 % 0,00 % 1,08 % 0,38 % 0,64 % 1,65 % 0,81 % 13,7 % 9,5 % Sairastavuus Esi- ja perusopetuksen ikärakenne Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd. ) 0,21 % 0,11 % 1,37 0,17 % 0,01 % % Terveydenhuollon ikärakenne 33,0 % 0,01 % 0,08 % 0,03 % Sosiaalihuollon ikärakenne 35,5 % Ikärakenne yht. 82,3 % Sosiaaluhuolto, ikärakenne Terv.huolto, ikärakenne Esi- ja perusopetus, ikärakenne Sairastavuus (sote) Työttömien määrä (sos.) Työttömien osuus (sos.) Lastensuojelu (sos.) Vammaisuus (sos.) Päivähoitokerroin (sos.) Syrjäisyys (sote) Saaristo (sote) Asukastiheys (eop) vuotiaat (eop) Kaksikielisyys (eop) Saaristo (eop) Ruotsinkielisyys (eop) Vieraskielisyys (eop) Kirjastot, as.määrä Kirjastot, as.tiheys ja saaristo Yleinen kulttuuritoimi (as.määrä) Taiteen perusopetus (as.määrä)

4 Nykyjärjestelmä; yleinen osa ja lisäosat v Yleinen osa ja lisäosat (yht. 306,9 milj. ) Erityisen harva asutus Miljoonaa euroa Taajamarakenne Syrjäisyys Asukasmäärä Asukasmäärä Saaristo (saaristo- ja -osakunnille) Syrjäisyys Taajamarakenne Kielikorotus As.määrän muutos Saaristokunnan lisäosa Erityisen harva asutus Saamelaisten kotiseutualue

5 ī i. Nykyjärjestelmän kriteerit lto o u h n e d y e r v lto e o T u s lih tu a e p ia o s o S ru e p ja s E tu t e to p o s irja ru K e im p n rito e u ite a ltu T u k n e - u in s le a Y s o n t a n s e rv o a ä in h le lis n Y e m is y n rity e E s k tu Ä S N E T H Y VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT ikäryhmittäiset kriteerit koko väestö X X X X X X X X vuotiaat X X vuotiaat X vuotiaat X vuotiaat X X vuotiaat X X vuotiaat X X 2 yli 85-vuotiaat X X 2 kieliryhmittäiset kriteerit ruotsinkieliset 6-15-vuotiaat X 1 vieraskieliset 6-15-vuotiaat X 1 saamekielisen väestön määrä X 1 muut väestömääriin liittyvät kriteerit taajama-asukkaiden määrä X 1 saaristo-osien asukasmäärä X 1 asukasmäärän muutos 3 vuotena X 1 HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT asukastiheys X X X X 4 syrjäisyys X X X 3 MUUT KRITEERIT statusmuuttujat saaristoisuus X X X X X 5 kaksikielisyys X X 2 saamelaisten kotiseutualueen kunta X X 2 Kerroinmuuttujat sairastavuus X 1 työttömyys X X 2 lastensuojelu X 1 vammaisuus X 1 YHTEENSÄ

6

7 Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus vuonna 2012 Valtionosuusprosentit vuonna 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 31,42 % Opetus- ja kulttuuritoimi 41,89 % Omarahoitusosuus Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus vuonna 2012 on 3 001,49 euroa/asukas Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan rahoitusosuus vuonna 2012 on 364,18 euroa/asukas Kunnan omarahoitusosuus vuonna 2012 yhteensä 3 365,67 euroa/asukas

8 Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen Vuosittaiset automaattimuutokset Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien muutos Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus (esim. vuonna ,7 %) Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät Muut lakiperustaiset muutokset Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät Kustannustenjaon tarkistus (joka neljäs vuosi) Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen (esim. vuonna milj. ; -118 /asukas; vos-% alennus 2,7 %-yks.) Kiinteistöveron tasauksesta poisto Veromenetysten kompensaatio

9 Yksittäisiä valtionosuuden määräytymisperusteita kohtaan esitetty kritiikki (1/2) 1) Sairastavuuskerroin: lasketaan kunnan työkyvyttömien vuotiaiden väestöosuuteen perustuen Kriteerin muuttaminen on ollut esillä jo useassa aikaisemmassa uudistustyössä, mm. VATT esitti THL:n tutkimukseen perustuen sairastavuuden määrittämistä eri sairauksien määriin perustuvalla tarveindeksillä. 2) Päivähoitokerroin: lasketaan kunnan jalostus- ja palvelualoilla työskentelevän väestöntyövoimaosuuteen perustuen Päivähoitokertoimesta tulisi luopua, koska päivähoito on nykyisin subjektiivinen oikeus. 3) Työttömyys: otetaan huomioon kahdella tavalla, sekä kunnan työttömien määrän että työvoimaosuuteen perustuen Työttömyystekijöiden yhdistäminen tai korvaaminen uudella kriteerillä. 4) Saavutettavuus: otetaan huomioon usealla osittain keskenään päällekkäisellä kriteerillä: asukastiheydellä, saaristoisuudella, syrjäisyystekijällä ja saaristo-osissa asuvan väestön määrään perustuen Päällekkäisyyksien poistamisen ohella tavoitteena tulee olla yhtenäisen korotusperusteen luominen koko järjestelmään.

10 Yksittäisiä valtionosuuden määräytymisperusteita kohtaan esitetty kritiikki (2/2) 5) Maahanmuuttajataustainen väestö: vieraskielisen 6 15-vuotiaan väestön ikäryhmäosuus otetaan huomioon esi- ja perusopetuksen laskennallista kustannusta määrättäessä. Maahanmuuttajien väestöosuus on huomattavan suuri erityisesti suurimmissa kaupungeissa sekä valtion raja-alueilla. Kustannuksia on pyritty arvioimaan aiemmissa uudistuksissa mutta valtionosuusjärjestelmään sopivaa kriteeriä ei ole pystytty kehittämään (esim. tilastointiongelmat). 6) Yleinen osa: Erillisen yleisen osan ja lisäosien yhdistäminen muuhun valtionosuuden laskennalliseen perusteeseen tai nykyisten perusteiden oleellinen yksinkertaistaminen. 7) Yleiset kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Näitä tehtäviä koskevat kustannukset tulee siirtää osaksi ikäryhmäkohtaisia perusteita. 8) Ikäryhmäkertoimet ( 3 eri kriteerin kautta ) (voimaan 1997 ) Häkkinen ym. (1996) tutkimuksessa terveydenhuoltomenojen jakautumista väestön ikäryhmiin ei selvitetä regressioanalyysin avulla, vaan kulut on selvitetty ikäryhmittäin todelliseen käyttöön perustuvien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella. Pääasiallisena aineistona raportissa toimii vuoden 1990 kotitaloustiedustelu ja vuoden 1993 poistoilmoitusrekisteri. Terveyskeskusten avohoidossa kotitaloustiedustelun käyttömäärät on muutettu markkamääräiseksi, käyttämällä Helsingin kaupungin terveydenhuollon tilinpäätöksen tietoja.

11 Tulojen tasaus; nykytilanne * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks /as ja min /as * Tasausraja /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)

12 Valtionosuusuudistus 2012 Hallitusohjelman mukaan: Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntauudistusta Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään Järjestelmän kannustavuutta parannetaan Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasaarvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen Lisäksi kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön uudistusta edistäviä välineitä, mm. rahoitusjärjestelmässä kuntaliitosten esteiden poistaminen 12

13 Vieraskielisen väestön osuus (%) ko. alueen koko väestöstä pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa, ennusteluonnos vuoteen

14 Vieraskieliset toimeentulotuen saajat Helsingissä Toimeentulotuen saajat päähenkilön äidinkielen mukaan Yhteensä 1998 Yhteensä 1999 Suurpiirit Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Englanti, Muu kieli Tunteyhteensä Saksa, maton Ranska % ,1 2,1 6,0 0,9 17,0 4,9 Lähde: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, asiakasjulkaisu Toimeentulotuessa tilastoidaan tukea saava kotitalous, poikkeuksena kotona asuvat täysikäiset lapset, jotka tilastoidaan omaksi kotitaloudekseen. Taustatiedot toimeentulotuensaajista koskevat ainoastaan toimeentulotukea saavan kotitalouden päähenkilöä. Tilastot tuensaajan äidinkielestä eivät siis koske kaikkia toimeentulotuen piirissä olevia, ainoastaan kotitalouden viitehenkilöitä. Tilasto ei myöskään huomioi ns. sekatalouksia.

15 Kuntien liikenneväylämenot

16 2.asteen nykyinen valtionosuusjärjestelmä Valtio Kunnat Yhteensä Lukiokoulutus 280 milj. 390 milj. 670 milj. Ammatillinen peruskoulutus 700 milj. 960 milj milj. Yhteensä 980 milj milj milj.

17 Kysymyksiä? 1. Millaista kannustavuutta valtionosuusjärjestelmään voidaan sisällyttää? 2. Mitä tarkoitetaan kuntaliitosneutraalisuudella? 3. Perustetaanko jatkossakin valtionosuudet laskennallisiin kustannuksiin? 4. Onko valtionosuus kunnalle yleiskatteista? Pyritäänkö siis vahvistamaan peruskunnan päätöksentekoa? 5. Olisiko järjestelmää kehitettävä kohti ns. yhden putken mallia? 6. Onko nykyisessä järjestelmässä palvelutuotannon järkeistämisen esteitä? 7. Ammattikorkeakoulujen siirron vaikutukset valtionosuuksiin? 8. Voidaanko järjestelmää yksinkertaistaa? Miten? (kriteerin määrä 50=>10?) 9. Valtion rahoitus kustannusten tasauksen kautta vai verotuloihin perustuvan tasauksen kautta? ( Pohjoismainen malli ) Toteamus: kun uudistuksen liikkumavara on vähäinen tilanteessa, jossa valtionosuuksien kasvua leikataan, voittajia ei voi olla (kovin paljon). 17

18 Työn alla olevat selvitykset Tilastokeskuksen syrjäisyys selvitys ( VATT ) THL:n sairastavuus selvitys VATT:n ikäryhmien painoarvot 18