Asiakirjayhdistelmä 2015

Transkriptio

1 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset ikärakenne sairastavuus työttömyys kaksikielisyys vieraskielisyys asukastiheys saaristoisuus koulutustausta Kuntien rahoitusosuus Valtionosuus Lisäosat Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus V järjestelmämuutoksen tasaus Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset Yhteensä Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42. Valtionosuuksiin on tehty 0,6 prosentin kustannustason tarkistus. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2013/2014 asukasluku on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtionosuuden määräytymisperusteet uudistetaan poistamalla nykyiset erilliset yleisen osan, sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen sekä yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrastuksia. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin vuonna Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 2,88 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,73 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,64 prosenttiyksikköä liittyen euron siirtoon momentille Siirto liittyy ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,16 prosenttiyksikköä liittyen asiakasmaksujen korotusta vastaavaan euron säästöön. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen turvakotitoiminnan siirtoon valtion vastuulle. Lisäksi muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,08 prosenttiyksikköä liittyen harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,27 prosenttiyksikköä liittyen jäteveron tuottoa vastaavaan euron valtionosuuden lisäykseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,04 prosenttiyksikköä liittyen muilta osin uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten että valtionosuus on 50 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Muutoksessa muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa tarkistetaan perusopetuksessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa lain muutoksen johdosta. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa) Perushinta Laskennallinen kustannus Ikärakenteen mukaan 0 5-vuotiaat (8 484,92 euroa/as) vuotiaat (8 940,00 euroa/as) vuotiaat (7 266,05 euroa/as) vuotiaat (12 471,90 euroa/as) vuotiaat (3 975,89 euroa/as) vuotiaat (1 035,28 euroa/as) vuotiaat (2 129,17 euroa/as) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 75 84-vuotiaat (5 717,11 euroa/as) vuotiaat ja vanhemmat (19 112,65 euroa/as) Sairastavuuden mukaan (1 125,29 euroa/as) Työttömyyden mukaan (87,44 euroa/as) Kaksikielisyyden mukaan (269,61 euroa/as) Vieraskielisyyden mukaan (1 893,80 euroa/as) Asukastiheyden mukaan (38,10 euroa/as) Saaristoisuuden mukaan (371,08 euroa/as) Koulutustaustan mukaan (409,82 euroa/as) Yhteensä Kuntien rahoitusosuus Asukasluku Rahoitusosuus, euroa/as 3 521,07 Rahoitusosuus, euroa Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa) Perushinta Syrjäisyyden mukaan (207,12 euroa/as) Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,86 euroa/as) Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 630,69 euroa/as) Yhteensä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto V järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa) Valtionosuuden vähennykset vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus siirto momentille järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus Vähennykset yhteensä Valtionosuuden lisäykset työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä v järjestelmämuutoksen tasaus 497 v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v veroperustemuutokset maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488 oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto tasauksen neutraalisuus Lisäykset yhteensä Muu rahoitus (1 000 euroa) Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aikuisten hammashuollon säästötoimet -859 Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus (siirto momentille ) Asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos Elatustuen takaisinperinnän palautus Indeksikorotus Koulurakennusten korjausrahat Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttaminen Lastensuojelulaki Muut muutokset 819 Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille ) 822 Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentilta ) Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Siirto momentilta Sosiaalihuoltolain muutosten toimeenpano Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin liittyvä vähennys Subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen Turvakotitoiminta (siirto momentille ) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus -127 Valtionosuuden vähennys Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus Veroperustemuutokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Vanhuspalvelulaki Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä euroa liittyen verotuloihin perustuvan tasauksen laskentatietojen oikaisuun ja valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkistukseen uusien tietojen perusteella, euroa siirtona momentilta liittyen esiopetuksen muuttumiseen velvoittavaksi, euroa siirtona momentilta liittyen hallituksen esitykseen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, euroa omaishoidon tuen kehittämiseen ja euroa kielilain 5 :n muutoksen taloudellisiin vaikutuksiin Närpiön kunnan muuttuessa kaksikieliseksi vuoden 2015 alusta sekä vähennyksenä euroa päivystysjärjestelmän uudistamisen johdosta talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa, joista laskennallisia valtionosuuksia on 9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa, josta suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus (188 milj. euroa), ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Kaikkiaan valtionosuuksia on leikattu vuoden 2015 tasossa vuoteen 2011 verrattuna noin 1,3 mrd. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyy myös kuntien valtionapuja lisääviä toimia, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon suunnatut valtionosuuslisäykset. Kaiken kaikkiaan vuoden 2015 talousarvioesityksen arvioidaan kuitenkin heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti noin 218 milj. eurolla. Valiokunta toteaa, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus (676/2014) ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen, mutta se alentaa kuitenkin valtionosuusprosenttia, kun painopistettä siirretään hieman laskennallisesta osasta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Uudistuksessa muun muassa vähennetään valtionosuuden määräytymisperusteita ja poistetaan niiden päällekkäisyyksiä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee ensi vuonna 25,62 prosenttiin. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden tilan ei odoteta heikentyvän olennaisesti vielä vuoden 2014 aikana, mutta vuonna 2015 sen ennustetaan heikkenevän merkittävästi ja kuntatalouden tuloksen arvioidaan jäävän selvästi alijäämäiseksi. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan myös ensi vuoden jälkeen, mutta heikkenemisen ennustetaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 hieman tasaantuvan. Ilman uusia toimenpiteitä menojen kasvun arvioidaan jatkuvan huomattavasti tulojen kasvua nopeampana ja kuntatalouden epätasapainon syvenevän noin 2,3 mrd. euroon vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden huonot näkymät lisäävät myös paineita kunnallisveroprosentin tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Jo nyt voidaan arvioida, että tuloveroprosentin ns. laskennallinen nousupaine lähes kaksinkertaistuu vuosina Ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan korottaa noin kolmannes kunnista (98 kuntaa), minkä arvioidaan kiristävän verotusta noin 100 milj. eurolla. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on lähes 20 (19,84), mutta erot kuntien välillä ovat suuria, sillä kunnallisveroprosentti vaihtelee 16,5 prosentista aina 22,5 prosenttiin. Euromääräisesti ero suurimman ja pienimmän kunnallisveroprosentin välillä on noin euroa, jos kuukausipalkka on euroa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien asemaa vaikeuttaa myös se, että kevään 2014 kehyspäätöksen mukaisesti harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen myöntämiseen ei ole varauduttu ensi vuoden talousarviossa. Eduskunta on tosin päättänyt muuttaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä mm. siten, että harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta koskevaa säännöstä ei kumota (HaVM 34/2014 vp HE 133/2014 vp), mutta korotetun valtionosuuden rahoitukseen ei ole varauduttu momentin määrärahan mitoituksessa. Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, sillä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on ollut toimiva väline pyrittäessä tukemaan nopeasti poikkeuksellisissa, tilapäisissä ja ennakoimattomissa talousvaikeuksissa olevien kuntien kykyä suoriutua palveluvelvoitteistaan. Sillä on voitu reagoida verotulojen laskuun verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta nopeammin. Perustuslakivaliokunnan (PeVL 40/2014 vp) ja hallintovaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta toteaa, että peruspalvelujen valtinosuusjärjestelmään tulee kuntakohtaisten ongelmien lieventämiseksi sisältyä jatkossakin mahdollisuus harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen. Valiokunta painottaa, että kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja uusia toimia sekä kunnilta että valtiolta talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä, minkä lisäksi mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa 1 mrd. euron säästö vuoden 2017 tasolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntataloutta vahvistetaan tehtäviä karsimalla, mutta toteaa, että sote-uudistuksen onnistunut läpivienti on aivan ehdoton edellytys kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi. On myös välttämätöntä luoda uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, lisätä ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista puuttumista, parantaa tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä levittää parhaita käytäntöjä. Valiokunta korostaa, että myös kuntien on entistä tiukemmin pidettävä huolta menokehityksestään, jotta ne saavuttavat omin toimin 1 mrd. euron säästön vuoden 2017 tasolla. Tämä on käytännössä haasteellista, sillä heikon taloustilanteen vuoksi kuntien verotulojen kasvu hidastuu, mutta samaan aikaan väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset lisäävät painetta kuntatalouteen. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että hallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntien menokehitys pysyy hallinnassa, ja että se arvioi realistisesti ja huolellisesti ne kustannukset, jotka aiheutuvat kuntien menoja ja velvoitteita lisäävistä lainsäädäntöhankkeista ja muista uudistuksista. Valiokunta painottaa samalla myös kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta, jotta kunnat pystyvät jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa omilla verotuloillaan. Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä, että hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä ottaa käyttöön uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Lisäksi hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistamisesta ( ) päätettiin mm. valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa menorajoitteen sekä tehtävien vähentämisen mahdollistamien säästöjen konkreettinen toteutuminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Momentin määräraha Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään euroa. Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, momentille lisätään euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on palautusta momentilta ja liittyy em. momentin vuodelle 2013 myönnetyn määrärahan peruuttamiseen IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7