Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 1177/ /2013 KH 142 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Kaupunginhallitus antoi ja lausunnon selvitysmies Arno Miet ti sen ehdotuksesta valtionosuusuudistukseksi. Asian kä sitte lyn jälkeen on valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyy tänyt mennessä virallisen lausunnon. Oheismateriaali: Lausuntopyyntö liitteineen Ensimmäisen vaiheen lausuntokierroksella pyydettiin kuntien kannanottoja muun muassa kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Kuntakohtaiset laskelmat ovat suuntaa-antavia, sillä jatkossa laskennan pohjina käytetään aina uusimpia, saatavilla olevia tunnuslukuja. Ministeriön toisen vaiheen lausuntopyynnössä ohjeistetaan lausunnossa kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: ehdotettaviin kriteereihin ikäryhmien ja sairastavuuden painoihin muiden kriteerien painoihin määräytymisperusteiden laskentaperiaatteisiin verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen siirtymätasauksen kestoon ja porrastukseen. Ministeriön ensimmäisen vaiheen aineiston lähettämisen jälkeen THL julkisti tiedotteen, jonka mukaan: "VM:lle toimitetuissa lisälaskel missa on sattunut virhe. Niissä THL arvioi virheellisesti liian isoksi kuntien väestön sairastavuuden vaikutuksen sosi aali- ja terveysmenoihin. Tällöin väestön ikärakenteen vaikutus menoihin tuli aliarvioiduksi. Virhe johtui ns. 'painottamattomien lukujen' käytöstä; toisin sanoen laskel missa ei otettu inhimillisen virheen vuoksi huomioon, kuinka paljon maassa on eri ikä- ja sairausryhmiin kuuluvia suomalaisia. VM:n esityksessä ikärakenteen paino on noin 70 ja sairastavuuden 24 pro senttia laskennallisista kustannuksista. THL:n virheen havaitsemisen jäl keen tarkistetut laskelmat vastaavat VM:n esitystä".

2 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) oli Miettisen ehdotusta käsitellessään puolittanut THL:n ehdottaman muutoksen, mutta julkistetun virheen jälkeen laskelmat muuttuivatkin "kevennetyn muutoksen" laskelmista todellisiksi. Ensimmäisen vaiheen aikana ei selvitysmiehen ehdotus saaristoalueiden avustamisen perusteista avautunut kunnolla ja johtopäätökset perustuivat siten puutteellisen aineiston vuoksi osittain virheellisiin päätelmiin. Ministeriöstä saadun informaation perusteella on saaristokunta-kriteeriä koskeva arviointi tarkentunut. Vuoden 2013 valtionosuus olisi ollut selvitysmiehen käyttämillä kriteereillä laskettuna Naantalissa 3,2 miljoonaa euroa pienempi ja vuoden 2014 valtionosuus olisi 3,9 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden valtionosuuden määrä (päätösten mukaan noin 18,2 miljoonaa euroa). Voimassaolevien kriteerien mukaan Naantalin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat merkittävästi todellisia kustannuksia pienemmät. Laskelmien mukaan sivistystoimen todelliset kustannukset olivat keskimäärin 3 miljoonaa euroa suuremmat kuin valtionosuus jär jestelmän mukaiset laskennalliset kustannukset, jotka olivat 15,7 miljoo naa kumpanakin vuonna. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla vastaava vuotuinen ero todellisten ja laskennallisten kustannusten välillä oli 2012 noin 7,3 miljoonaa eroa ja 2013 se oli noin 4,8 miljoonaa euroa. Laskennalliset kustannukset olivat 2012 noin 70 miljoonaa ja 2013 noin 72,1 miljoonaa euroa. Ehdotan Naantalin kaupungin lausuvan valtionosuusuudistuksesta seuraavaa: Valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen rahoituksen määräytymisperusteita merkittävästi vähentämällä on kannatettavaa edellyttäen, että tilastollisin keinoin voidaan osoittaa ehdotettavien määräytymisperusteiden syy-yhteys kunnan palvelutoiminnan kustannuksiin. Myös kannustavuuden lisääminen on myönteistä. Uudistuksen yhteydessä on selkeästi tuotava esiin, mitkä tukimuodot valtio-kunta-akselilla jäävät uudistuksen ulkopuolella olemaan. Erityisesti on varmistauduttava siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvaan rahoitukseen ei jää selvitysmiehen ehdottaman uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia elementtejä - nyt tämä näkemys on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Keskeisenä lähtökohtana on oltava toiminnan tukeminen investointien sijasta. Tämä edellyttää kaikkien nykyisten investointitukien, harkinnanvaraisten rahoitusavustusten ja muiden vastaavien tukimuotojen siirtämistä toiminnan avustuksiin.

3 Siirtymäajaksi on kaikilta osin päätettävä vähintään 5 vuotta, koska samaan aikaan on muilla päätöksillä käytännössä menossa valtionosuuksien väheneminen. Nämä kaksi ilmiötä yhtä aikaa toteutettuina aiheuttavat työvoima- ja pääomavaltaisen kuntatalouden hallintaan muutoin kohtuuttomia vaikeuksia. Saaristoisuus tai siihen verrattava alueellinen hajanaisuus on määriteltävä merkittäväksi kriteeriksi laajemmin kuin pelkkänä kiinteän tieyhteyden puutteena. Mikäli kunnan alue on saaristoisuuden tai muun sellaisen maastollisen syyn takia alueeltaan rikkonainen, on asukkaiden palvelujen tasapuolinen järjestäminen merkittävästi kustannuksia aiheuttavaa. Esim. joukkoliikenteen ostaminen rahoitetaan verovaroin. Joukkoliikenteen järjestäminen on väestön tasa-arvon kannalta merkittävä tekijä. Saaristo on osaltaan myös vaikuttamassa siihen, että kaupungin on palvelujen järjestämisessä otettava huomioon virallista väkilukua suurempi väestö, koska Naantalissa on merkittävä loma-asujaimisto. Tämän on valtioneuvostokin todennut päätöksessään (VM007:02/2008). Sen mukaan Naantalin kaupungilla on puitelain mukaiset perusteet väestöpohjavelvoitteesta poikkeamiselle ja poikkeaminen perustui Naantalin saaristoisuuteen Valtionosuusuudistuksen esittelymateriaalissa todetaan, että "Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja." Maastolliset olosuhteet ovat nimenomaan olosuhteista johtuvia eroja, joten niiden huomioon ottamisen on kuuluttava laajalti uudistuksen tavoitteisiin. Selvitysmiehen ehdottama valtionosuus saaristoisuus-perusteella kohtelee Naantalia kaltoin. Esityksen perusteella saaristolisä nykyisille saaristokunnille moninkertaistuu ja saaristo-osakuntien poistetaan kokonaan. Kuitenkin muut kunnat joutuvat rahoittamaan saaristolisän kasvattamisen omista valtionosuuksistaan - siten Naantalin saaristo-osakuntana saama runsas euroa vuodessa häviää ja tilalle tulee velvollisuus rahoittaa saaristokun tien saama lisäys. Näin Naantalin tähänastinen lisä muuttuu nettomenetyk seksi. Tiivistelmä Kriteereiden vähentäminen on kannatettavaa, jos esitettyjen uusien kritee rien syy-yhteys kunnan palvelutuotannon kustannuksiin voi daan tutkimuk sen kautta tilastollisin keinoin todentaa. Kannatta vuus-elementin lisääminen ve rotulotasaukseen on myönteinen asia. Terveydenhoidon osalta tulee korostaa ennaltaehkäisevän toi minnan paino arvoa ja sen onnistumisesta tulisi palkita eikä rangaista. Ehdotetun uudistuksen rinnalle ei saa jäädä erillisiä investoin ti- tai muita sel laisia tukia vaan on niiden määrärahat sisällytettävä kaikilta osin perus palvelujen toiminnan tukemiseen. On varmistuttava siitä, että muussa valtionrahoitusjärjestel mässä ei uudis tuksen mahdollisesti toteutuessa ole sellaisia element tejä, jot ka

4 voisivat olla päällekkäisiä tai ristiriidassa ehdotuksen kans sa. Tähän on mahdotonta ottaa kantaa, koska niitä ei ole ehdotuksen yhteydessä avattu. Saaristoisuus valtionosuustekijänä on määriteltävä laajemmin kuin pelkkä nä kiinteän tieyhteyden puuttumisena. Mikäli kunnan alue on saaristoisuu den tai muun sellaisen maastollisen syyn takia alueel taan ja lii kenneyh teyksil tään rikkonainen, on asukkaiden palvelujen tasapuolinen jär jestämi nen mer kittävästi kustannuksia aiheuttavaa. Edellä oleva seikka on edelleen otettava huomioon lisäkustannuksena myös Naantalin ja muiden saaris to-osakuntien valtionosuuslaskelmissa. Siirtymäajan on oltava kaikilta osin vähintään viisi vuotta ja vuotuinen muu tos on enintään 5 prosenttia laskennalliseen määrään verrattuna. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan esit tää seu raa vaa: Kriteereiden vähentäminen on kannatettavaa, jos esitettyjen uu sien kritee rien syy-yhteys kunnan palvelutuotannon kustannuksiin voi daan tutkimuk sen kautta tilastollisin keinoin todentaa. Kannattavuus-ele mentin lisääminen verotulotasaukseen on myönteinen asia Terveydenhoidon osalta tulee korostaa ennaltaehkäisevän toiminnan paino arvoa ja sen onnistumisesta tulisi palkita eikä rangaista. Ehdotetun uudistuksen rinnalle ei saa jäädä erilli siä investointi- tai muita sellaisia tukia vaan on niiden määrä rahat sisällytet tävä kaikilta osin peruspalvelujen toiminnan tukemiseen. On varmistuttava siitä, että muussa valtionrahoi tusjärjestelmäs sä ei uudistuksen mahdollisesti toteutuessa ole sellaisia ele menttejä, jot ka voisivat olla päällekkäisiä tai risti riidassa eh dotuksen kanssa. Tähän on mahdotonta ottaa kan taa, koska niitä ei ole ehdotuksen yhteydessä avattu. Saaristoisuus valtion osuustekijänä on määriteltävä laajemmin kuin pelkkänä kiin teän tieyhteyden puuttumisena. Mikäli kunnan alue on saaris toisuuden tai muun sellaisen maastollisen syyn takia alueel taan ja lii kenneyhteyksiltään rikkonainen, on asukkaiden pal velujen tasapuolinen jär jestäminen merkittävästi kustannuksia aiheuttavaa. Edellä oleva seikka on edelleen otettava huomi oon lisäkustannuksena myös Naantalin ja muiden saaris to-osakuntien valtionosuuslaskelmissa. Selvitysmiehen ehdottama valtionosuus saaristoisuus-perusteella kohtelee Naantalia kaltoin. Esityksen perusteella saaristolisä nykyisille saaristokun nille moninkertaistuu ja saaris-

5 to-osakuntien poistetaan kokonaan. Kuitenkin muut kunnat joutuvat rahoittamaan saaristolisän kasvattamisen omista valtionosuuksistaan - siten Naantalin saaristo-osakuntana saama runsas euroa vuodessa häviää ja tilalle tulee velvollisuus rahoittaa saaris tokun tien saama lisäys. Näin Naantalin tähänastinen lisä muuttuu nettome netyk seksi. Siirtymäajan on oltava kaikilta osin vähintään viisi vuotta ja vuotui nen muutos on enintään 5 prosenttia laskennalliseen määrään ver rat tuna. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.