Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 MS-taudin lääkehoidon käyttämättömistä mahdollisuuksista Koonnut: xxx xxxxxxx

2 Sisällys I Johdanto... 3 II Taustaa MS-tauti Taudin etenemisen hidastamiseksi käytetyt lääkkeet Lähitulevaisuudessa käyttöön tulevat MS-lääkkeet MS-taudin lääkkeiden tehosta III Uusia teorioita taudin etenemisestä ja synnystä Ensisijaisesti hermostoa rappeuttava sairaus? Heterogeeninen syndrooma? Infektio?... 9 IV Lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeava käyttö MS-taudin hoidossa LDN Statiinit Pioglitatsioni Naishormonit Minosykliini V Miksi uusien hoitoratkaisujen ennakkoluulottomampi tutkiminen olisi perusteltua? Etiikka Raha Infrastuktuuri Suomalainen MS-taudin hoito Suomalainen MS-taudin tutkimus VI Skenaario eettisesti perustellusta lääketutkimuksesta Lupaava lääke löytyy Tutkimuksen valmistelut käynnistyvät Hyödyt maksimoiva tutkimusprotokolla Keskitetty tiedonkeruu Tutkimustulokset yllättävät Kansainvälinen kiinnostus herää Tutkimuksen loppusaldo VII Lopuksi VIII Avainväittämät IX Lähteet LIITE:...Annals of Neurology May 2004, s.756 2

3 I Johdanto MS -tauti on kroonisesti etenevä keskushermostoa rappeuttava sairaus, jonka syytä ei tiedetä ja johon ei ole parantavaa hoitoa. Sen etenemisen hidastamiseksi käytetyt lääkkeet ovat tehottomia ja kalliita. Viime aikoina suoritetut pienimuotoiset kliiniset kokeet antavat aiheen olettaa, että vastaaviin tai jopa parempiin hoitotuloksiin olisi päästävissä huomattavasti edullisimmilla lääkkeillä, joita on jo pitkään käytetty muiden sairauksien hoidossa. Niiden tehoa ei kuitenkaan ole todennettu laajamittaisemmilla potilaskokeilla. Useimmilla lääkkeistä on jo rinnakkaisvalmisteita, mikä tuskin motivoi niiden valmistajia investoimaankaan enää uusiin kliinisiin kokeisiin. Siten niiden mahdollinen järjestäminen on jäämässä yksinomaan julkisen rahoituksen varaan. Tässä tekstissä pyritään perustelemaan, miksi kyseisten lääkkeiden todellisen tehon selvittäminen suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa voisi olla sekä terapeuttisesti että kansantaloudellisesti järkevää. Lopuksi luodaan idealistinen skenaario, jossa rakennetaan potilaan näkökulmasta mahdolliselta tuntuva malli lääkekokeen toteuttamiseksi. Esimerkkilääkkeenä skenaariossa käytetään hermostovaurioiden ehkäisyyn kykenevää minosykliiniä _ antibioottia, jonka hermostoa suojaava ominaisuus löydettiin ensimmäisenä Kuopion yliopistossa. Mahdollisen potentiaalinsa lisäksi minosykliini olisi ihanteellinen tutkimuskohde juuri siksi, että lääkkeen käyttöön ja ominaisuuksiin liittyvää kansainvälisen tason huippuosaamista on jo olemassa Suomessa. Vaikka tekstissä paneudutaan MS-taudin lääkehoidon ongelmiin ja mahdollisuuksiin, esitetty toimintamalli olisi hyödynnettävissä myös muiden kroonisten sairauksien yhteydessä. 3

4 II Taustaa 1. MS-tauti MS-tauti on yleisin työikäisillä todettu keskushermoston sairaus Suomessa, sitä sairastaa noin 6000 ihmistä. Se johtaa valitettavan usein potilaan työkyvyn menetykseen ja yleiseen elämänlaadun merkittävään heikentymiseen. Tauti jaetaan sen kliinisen oireilun mukaan neljään päätyyppiin, joista aaltomaisesti etenevä tautimuoto (relapsoiva remittoiva, RRMS) on yleisin. Se sisältää vakavuudeltaan ja pituudeltaan vaihtelevia pahenemisvaiheita, joista toipuminen voi etenkin taudin alkuvaiheissa olla täydellistä. Aikaa myöden osa oireista saattaa kuitenkin jäädä pysyviksi ja oirekirjo edelleen lisääntyä pahenemisvaiheiden aikana. Taudista on myös progressiivisempia muotoja (sekundääris-progressiivinen, SPMS; primaaris-progressiivinen, PPMS), jotka etenevät nopeammin ja tasaisemmin. Monissa tapauksissa aaltomaisesti etenevä tauti muuttuu ajan mittaan tasaisesti eteneväksi. Juuri julkaistun seurantatutkimuksen myötä on myös yhä enemmän todisteita siitä, että pienellä osalla (10 15 %) tautiin sairastuneista on ns. hyvänlaatuinen (benign) MS, josta ei vuosia kestäneen sairastamisen jälkeenkään ole aiheutunut potilaille toiminnallista haittaa ja joka ei tarvitsisi lääkehoitoa 1. Taudin oirekirjo on laaja ulottuen kognitiivisista ongelmista liikuntakyvyn menetykseen. Osaa oireista voidaan hoitaa lääkkeilla ja/tai kuntoutuksella. Lisäksi aaltomaisen MS:n akuutteja pahenemisvaiheita pyritään hillitsemään suurilla kortisoniannoksilla, jotka jossain tapauksissa lyhentävät niiden kestoa tehokkaasti. Kortisonihoidolla ei kuitenkaan ole todettu olevan vaikutusta invalidisoitumisen etenemiseen. 2. Taudin etenemisen hidastamiseksi käytetyt lääkkeet MS-taudin lääkehoito perustuu oletukseen, että kyseessä on ns. autoimmuunisairaus, jossa yliaktiivinen immuunijärjestelmä toistaiseksi tuntemattomasta syystä hyökkää kehon omia kudoksia vastaan. Näin syntyy nopeita hermosoluja aksoneja - suojaavan myeliinivaipan vaurioita. Myeliinivauriot näkyvät aaltomaisessa MS-taudissa oireiden pahenemisvaiheina, joista toipuminen riippuu elimistön sisäisen korjaustoimenpiteen - remyeelinaation - onnistumisesta. 4

5 Toistuvat myeliinin vauriot aiheuttavat lopulta suojaamattomien aksonien arpeutumista, mikä johtaa katkoksiin hermoimpulsseissa ja pysyvään neurologiseen haittaan. Suomessa on käytössä neljä aaltomaisen MS:n hoitoon hyväksyttyä lääkettä, kolme betainterferonia (kauppanimet Avonex, Betaferon, Rebif) ja glatirameeriasetaatti (Copaxone). Lääkkeisiin viitataan yhteisesti ns. ABCR-lääkkeinä. Ne annostellaan pistoksina lääkkeestä riippuen joko ihon alle tai lihakseen 1-7 kertaa viikossa. Lääkkeet ovat olleet maailmanlaajuisesti käytössä jo kymmenisen vuotta, mutta niiden ensisijaisista vaikutusmekanismeista on edelleen suhteellisen vähän yksiselitteistä tietoa. Vallitseva käsitys on, että ne vähentävät tulehduksen aktiivisuutta, muokkaavat immuunijärjestelmän toimintaa ja siten vähentävät autoimmuunireaktiosta johtuvien pahenemisvaiheiden määrää. Aggressiivisemmin etenevää MS-tautia on pyritty rauhoittamaan vaimentamalla potilaan immuunijärjestelmää syöpähoidoista tutuilla solunsalpaajilla. Eri solunsalpaajilla saadut hoitotulokset ovat olleet hyvin paljon toisistaan poikkeavia. Niistä parhaan hoitovasteen on tähän mennessä antanut mitoksantroni. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa solunsalpaajiin liittyvien yleisten riskitekijöiden lisäksi kardiotoksisuus, jonka johdosta lääkkeelle on määritelty maksimi kokonaisannos. Käytännössä se tarkoittaa pisimmillään kolmen vuoden yhtäjaksoista hoitoa. MS-tautia on hoidettu myös suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIg), mutta sen käyttö Suomessa on hyvin harvinaista. Sen enempää solunsalpaajilla kuin immunoglobuliinillakaan ei toistaiseksi ole todettu olevan kykyä hidastaa taudista aiheutuvan pysyvän haitan syntymistä. 3. Lähitulevaisuudessa käyttöön tulevat MSlääkkeet Koska MS-taudin syytä _ sen enempää kuin siitä aiheutuvan hermostovaurion tarkkaa syntyhistoriaakaan _ ei tiedetä, on entistä tehokkaampien lääkkeiden systemaattinen kehittäminen hyvin vaikeaa. MS-lääkkeiden tutkimus ja tuotekehitys on siitä huolimatta varsin vilkasta. Tutkimuksen kohteena on kuitenkin lähinnä jo olemassa olevien solunsalpaajien ja monokloonisten vasta-aineiden analogeja, joiden tehoa pyritään selvittämään pitkälti yritys ja erehdys -menetelmällä niin MS-tautia etäisesti muistuttavalla EAEeläinmallilla kuin potilaskokeinkin 2. Pisimmällä tuotekehitysputkessa on monoklooninen vasta-aine natalizumab (kauppanimi Antegren), joka saattaa tulla Suomenkin markkinoille jo ensi vuonna. Nykyisten MS-lääkkeiden tavoin Antegren vaimentaa immuunireaktiota, mutta sen toimintamekanismin pitäisi olla nykyhoitoja spesifisempi ja turvallisempi. Lisäksi se annostellaan suonensisäisesti vain kerran neljässä viikossa. 4. MS-taudin lääkkeiden tehosta Tutkimuksilla ei ole toistaiseksi kyetty osoittamaan, että yksikään ABCR-lääkkeistä kykenisi hidastamaan taudista aiheutuvan invaliditeetin kehittymistä tilastollisesti merkittävällä tavalla. Koska MS-taudin synnyttämän haitta-asteen lisääntyminen saattaa olla hidasta ja sen objektiivinen arviointi vaikeaa, on kliinisten lääkekokeiden ensisijaisena tuloksena useimmiten ilmoitettu joko lääkkeen kyky vähentää mag- 5

6 neettikuvissa näkyvien tulehduspesäkkeiden määrää tai sen vaikutus kliinisesti diagnosoitujen pahenemisvaiheiden ilmenemistiheyteen. Kaikki ABCR-lääkkeet ovat valmistajiensa rahoittamissa kaksoissokkoutetuissa potilaskokeissa kyenneet vähentämään pahenemisvaiheiden määrää noin kolmanneksella lumelääkeryhmään verrattuna. ABCR-lääkkeillä tehtyjen potilaskokeiden toteutus ja tulosten tulkinta ovat saaneet riippumattomilta tutkijoilta runsaasti kritiikkiä. Sen enempää interferoneista kuin glatirameeriasetaatistakaan tehdyt Cochranekatsaukset eivät anna järin mairittelevaa kuvaa lääkkeiden hyväksymisen perusteena käytetyistä kaksoissokkoutetuista potilastutkimuksista. 3, 4 Meta-analyyseinä tehdyissä katsauksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti kahteen asiaan: aktiivisesta lääkkeestä aiheutuvat välittömät pistosreaktiot olivat usein niin selviä, että ne todennäköisesti purkivat kaksoissokkoutuksen ja lisäsivät lumevaikutuksen mahdollisuutta. Toiseksi keskeyttäneiden määrä oli kokeissa valtaisa, interferonitutkimuksissa heitä oli lähes neljännes kaikista osallistuneista. Mikäli keskeyttäneet olisi huomioitu lopullisissa tuloksissa epäonnistuneina hoitoyrityksinä, lääkkeen tehosta ei olisi pystytty esittämään tilastollisesti merkittävää tulosta. Lancet n verkkosivuilla julkaistun kirjeenvaihdon mukaan myös Yhdysvaltain valvova viranomaistaho FDA suhtautui ainakin Avonex lla saatuihin tutkimustuloksiin varauksella: Patients who withdrew prior to reaching each of the designated time points were eliminated from the attack rate calculation. This may bias the result by elimination of patients who withdrew from disease progression and activity. The sponsors' analyses eliminate considerable patient experience from each calculation 5. Kritiikistä huolimatta lääkkeelle myönnettiin myyntilupa. Kärjistetympiäkin kommenttaja on aiheesta esitetty. Skotlantilainen tutkijaryhmä väittää MS-taudin nykyhoitoa, -teoriaa ja -tutkimusta kyseenalaistavassa paperissaan, että ABCR-lääkkeiden kyvyttömyys osoittaa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa yli 33 prosentin tehoa kertoisi yksinomaan lumevaikutuksesta, jonka voimakkuus varsinaiseen lumeryhmään verrattuna olisi selitettävissä aktiivisen lääkkeen paljastaneilla pistosreaktioilla ja sivuvaikutuksilla 6. Väitteensä tueksi he viittaavat vertailutaulukkoon (kuva 1), jossa Copaxone-tutkimuksessa lumelääkettä saaneiden vointi oli tutkimusjakson jälkeen keskimäärin yhtä hyvä kuin betainterferonilla hoidetun ryhmän. Tämä huolimatta siitä, että tutkimukset tehtiin samassa maassa identtisillä potilaspopulaatioilla. Mahdollisesti jo ensi vuonna markkinoille tulevan Antegrenin myötä tilanne tuskin sanottavasti muuttuu. ABCR-lääkkeiden tavoin sen teho perustuu keskushermoston tulehdusreaktioiden hillitsemiseen ja siten pahenemisvaiheiden vähentämiseen, johon se faasi II-kokeen tulosten perusteella kykenee noin 50 prosentin teholla 7. Lääkkeen pitkäaikaisteho on kuitenkin kysymysmerkki, sillä magneettikuvissa näkyvien tulehduspesäkkeiden, kliinisten pahenemisvaiheiden ja invalidisoitumisen etenemisen väliset syy-seuraussuhteet ovat edelleen todentamatta. 6

7 Kuva 1: Vertaileva taulukko ABCR-lääkkeiden tehoista kaksoissokkotutkimuksissa. Vasemmalla olevat luvut osoittavat vuosittaisten pahenemisvaiheiden määrän potilasta kohden. Mielenkiintoista on Copaxone-tutkimuksen lumeryhmän ja betainterferoneilla hoidetun ryhmän (aktiivi lääke) välinen suhde. Taulukko on osa LL Markus Färkkilän ABCR-lääkkeiden tehoa käsitelleen kirjoituksen kuvitusta. Se julkaistiin lääkehoidon kohonneita kustannuksia käsitelleessä ETENE-julkaisussa nro 6. 7

8 III Uusia teorioita taudin synnystä ja etenemisestä 5. Ensisijaisesti hermostoa rappeuttava sairaus? MS-taudin lääketutkimuksen ja -hoidon yhtenä tukipilarina käytettyä teoriaa autoimmuunisairaudesta on alettu yhä enemmän kyseenalaistaa. Selvimmin sen tekee vuoden alussa julkaistu australialaistutkimus, jossa arvostettu patologi John Prineas on päätynyt ruumiinavauksista saatuja näytteitä tutkittuaan siihen tulokseen, että MS-pesäkkeiden syntyminen ei ala tulehdusreaktiolla, vaan tuntemattomasta syystä käynnistyvällä myeliiniä tuottavien solujen ohjelmoidulla joukkokuolemalla 8. Näin ollen immuunijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden käyttö MS-taudin hoidossa tuskin pystyisi estämään taudin etenemistä keskushermostossa. Prineas n tutkimuksen otanta oli kuitenkin niin pieni, että tullakseen kiistatta hyväksytyksi siinä esitetyt johtopäätökset tulevat vaatimaan lisätutkimuksia. Prineas n tulkintaa MS-taudin luonteesta ensisijaisesti hermostoa rappeuttavana sairautena tukee tohtori Bruce Trapp n muutama vuosi sitten eräässä neurotiedetapahtumassa pitämä esitelmä, jossa hän totesi MS-taudissa hermoston rappeutumisen jatkuvan, vaikka immuunijärjestelmän toimintaa pyrittäisiinkin vaimentamaan lääkkein. Trapp n havaintojen mukaan joillakin potilailla aksonit olivat rappeutuneet silloinkin, kun niitä suojaava myeliinvaippa oli vahingoittumaton. Hän silti myös uskoo, että immuunijärjestelmä on vastuussa ainakin osasta taudin edetessä syntyvistä vaurioista. Hänen keskeisin väittämänsä on, että aaltomaisesti oireillessaankin MS-tauti pitäisi mieltää ALS-taudin kaltaiseksi tasaisesti eteneväksi prosessiksi, jossa hermoston rappeutuminen on diagnoosiin päädyttäessä saattanut olla jo varsin laajamittaista. 9 Vielä Prineas ia ja Trapp ia pidemmälle menevät brittitutkijat Maggs ja Palace, joiden mukaan keskushermoston tulehdus saattaa itse asiassa olla hyödyllinen reaktio, joka suojaa hermostoa. Tutkijoiden mukaan ehkä juuri siksi aaltomaisessa MS:ssä, jolle on tyypillistä aktiiviset tulehduspesäkkeet, invalidisoitumisen eteneminen on huomattavasti hitaampaa kuin progressiivisemmissa tautimuodoissa, joissa keskushermoston tulehdusta ei enää ole havaittavissa Heterogeeninen syndrooma? Maailmankuululla Mayo-klinikalla tohtori Claudia Lucchinetti ryhmineen pyrkii puolestaan todistamaan 8

9 teoriaa, jonka mukaan MS eri ilmenemismuotoineen ei olisi luokiteltavissa yhdeksi taudiksi, vaan pikemminkin heterogeeniseksi syndroomaksi. Teorian tueksi Lucchinetti on kartoittanut MS-potilailta otetuista koepaloista ja ruumiinavausnäytteistä neljä erilaista pesäketyyppiä: tyypeissä I ja II on läsnä immuunisoluja, kun taas tyypeille III ja IV on ominaista Prineas n kuvaama solukuolema ilman immuunireaktiota. magneettikuvissa näkyvien aktiivisten tulehduspesäkkeiden määrässä kuin kliinisessä oireilussakaan. Aiheesta lienee kuitenkin yhä suunnitteilla laajempi potilaskoe. 13 Olennaista Lucchinettin tutkimuksessa on, että hän on löytänyt aina yksittäisestä MS-potilaasta vain yhden tyyppisiä pesäkkeitä. Huomionarvoista on myös se, että todennettuna teoria edellyttäisi onnistuneelta hoidolta nykyistä huomattavasti analyyttisempää potilaskohtaista räätälöintiä Infektio? Myös pari vuosikymmentä unohduksissa ollut ajatus viruksen tai bakteerin läsnäolosta MS-taudin patogeneesissa on saanut jälleen kannattajia. Erityisesti asiaan on paneutunut yhdysvaltalaisen Vanderbilt n yliopiston tutkija Subramaniam Sriram, joka jo vuonna 1999 löysi aggressiivisesti edennyttä MS-tautia sairastaneen MS-potilaan selkäydinnesteestä Chlamydia pneumoniae-bakteerin ja hoidatti sitä pitkäkestoisella antibioottikuurilla dramaattisin tuloksin 12. Sittemmin Sriramilla oli tarkoitus Yhdysvaltain MSliiton rahoittamana suorittaa 50 potilaan kaksoissokkotutkimus Chlamydia-bakteerin läsnäolosta MStaudissa ja antibioottien käytöstä sen hoidossa. Kokeen rekrytoinnissa oli kuitenkin ongelmia ja siihen osallistui lopulta vain 8 potilasta, joista 4 sai aktiivista ja 4 lumelääkettä. Kuuden kuukauden hoidon aikana ryhmien välille ei syntynyt eroja sen enempää 9

10 IV Lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeava käyttö MS-taudin hoidossa Internetin vakiintuminen globaaliksi tiedonvälityskanavaksi on lisännyt monien pitkäaikaissairaiden mahdollisuuksia saada vaivattomasti tietoa uusien potentiaalisten hoitomuotojen tutkimuksista ja lääkkeiden ns. off label -käytöstä. Seuraavassa muutama esimerkki olemassa olevilla lääkkeillä saavutetuista tutkimus- ja hoitotuloksista MS-taudin hoidossa: 8. LDN Matala-annoksinen naltreksoni (Low Dose Naltrexone, LDN) on todennäköisesti käytetyin MS-taudin off label -hoito, mistä syystä sen mainitseminen tässä yhteydessä on perusteltua. Yksin Iso-Britanniassa sillä on satoja käyttäjiä. Naltreksoni on opiaatti- ja alkoholiriippuvuuden hoitoon käytetty lääke, jolla on nykyisistä MS-lääkkeistä poiketen immuunijärjestelmän toimintaa voimistava vaikutus. MS-taudin yhteydessä sitä käytetään hyvin pieninä päiväannoksina. Internetissä leviää LDN n tarjoamista hyödyistä runsaasti positiivisia anekdootteja, mutta sen todellista tehoa MS-taudin hoidossa ei ole selvitetty sen enempää esikliinisin kuin kliinisinkään kokein. Lisäksi sen mahdollinen toimintamekanismi ei sovi yleisesti käytössä olevaan MS-teoriaan, joten monet potilasjärjestöt ja neurologit ovat sanoutuneet kokonaan irti sen käytöstä Statiinit Laajalle levinnyt kiinnostus korkean kolesterolin hoidossa käytettyjen statiinien potentiaaliin MS-taudin hoidossa on lähtöisin tohtori Inderjit Singh n tutkimuksista. Jo 90-luvulla Singh löysi lovastatiinin kyvyn vähentää vahingollisten ainesosien syntymistä harvinaisessa nuoriin poikiin vaikuttavassa neurologisessa sairaudessa, ALD ssa, jossa myeliinin tuhoutuminen johtaa pahimmillaan potilaan kuolemaan 15. Sittemmin hän jatkoi statiinitutkimuksia MS-tautia muistuttavalla eläinmallilla ja siitä saatujen myönteisten tutkimustulosten perusteella myös pienimuotoisella avoimella potilaskokeella. Simvastatiinilla tehdyssä kokeessa potilailla havaittujen aktiivisten magneettikuvalöydösten määrä väheni puolen vuoden hoidon aikana yli 40 prosentilla hoitoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna 16. Kaksoissokkotutkimuksessa toistettuna tulos vastaisi hyvinkin ABCR-lääkkeiden tehoa. 10

11 Singh n työn innoittamana statiineja on alettu tutkia entistä enemmän. Statiinien tehon aaltomaisessa MS-taudissa on arveltu olevan niiden tulehdusta hillitsevän vaikutuksen ansiota, mutta varmuutta ensisijaisesta toimintamekanismista ei ole. Kaliforniassa käynnissä olevalla laajalla kaksoissokkotutkimuksella (152 potilasta) pyritään selvittämään, pystyykö atorvastatiini estämään MS-taudin täyden puhkeamisen potilailla, joilla on aiemmin diagnosoitu jo yksi pahenemisvaihe 17. Vastaava koe on aiemmin tehty betainterferoneilla, joten tutkimustulosten suora vertailu tulee todennäköisesti olemaan mahdollista. Tohtori Singh kollegoineen puolestaan on palkattu selvittämään, onko atorvastatinin ja betainterferoni Rebif n yhdistelmä mahdollisesti tehokkaampi kuin jompikumpi lääkkeistä yksinään Pioglitatsioni Valtaosaa MS-hoidoista testataan yksinomaan aaltomaista tautia sairastavilla potilailla, sillä monet tulehdusreaktiota hillitsevät ja immuunijärjestelmän toimintaan vaikuttavat lääkkeet ovat osoittautuneet kykeneviksi vaikuttamaan pahenemisvaiheiden määrään, mutta eivät välttämättä suoranaisesti taudin etenemiseen. Progressiivisemmissa tautimuodoissa tulehduksen ja siihen liittyvän immuunivasteen rooli on enää nimellinen, joten niiden hoitamiseksi lääkkeellä on oltava muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Tässäkin suhteessa tiatsolidinedioneihin (TZD) kuuluvalla pioglitatsionilla tehty hoitokokeilu on varsin lupaava. Tiatsolidinedionit ovat verrattain uusia aikuisiän diabeteksen hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joilla on todettu olevan myös tulehdusta ja immuunijärjestelmän toimintaa vaimentavia ominaisuuksia. Siksi yhdysvaltalainen tutkijaryhmä päätti kokeilla pioglitatsionin tehoa myös MS-taudin hoidossa. Koehenkilöksi valikoitui vaikeasti vammautunut SPMSpotilas, joka kärsi sekä fyysisistä että kognitiivisista ongelmista. Koe kesti kolme vuotta, jonka aikana potilaan neurologiset ja kognitiiviset oireet paranivat merkittävästi, paino nousi 30 prosenttia ja mieliala koheni. Lääkkeestä ei aiheutunut sivuvaikutuksia. 19 Mielenkiintoiseksi kokeen tekee se, että potilaan fyysisen kunnon kohentuminen ei näkynyt positiivisina muutoksina magneettikuvissa. Edelleen tutkijoiden kommentti, jonka mukaan lääkkeen positiiviset vaikutukset SPMS-potilaaseen olivat jossain määrin odottamattomia on omiaan herättämään kysymyksen siitä, kuinka paljon potentiaalisia hoitomuotoja jää kokeilematta yksinomaan sen takia, että MStaudin invalidisoivasta prosessista tiedetään niin vähän. Pioglitatsionista on tällä hetkellä käynnissä jo hieman laajempi kliininen koe (30 potilasta), jossa testataan lääkkeen tehoa aaltomaisen MS-taudin hoidossa Naishormonit Raskausajan viimeisen kolmanneksen myönteiset vaikutukset MS-taudin oireilulle on todettu useissa eri yhteyksissä. Ilmiö on saanut tutkijat etsimään mahdollisuuksia hyödyntää hormonihoitoja MStaudissa. Toistaiseksi naishormoneista potilaskokeisiin asti on edennyt estrioli, jota testattiin pienimuotoisessa kokeessa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa. Kokeessa havaittiin estriolihoidon vähentävän aktiivisten magneettikuvalöydösten määrää ja lisäävän 11

12 kognitiivista suorituskykyä aaltomaista MS-tautia sairastavilla potilailla. Kun hoito lopetettiin, sen vaikutukset katosivat palatakseen uudelleen hoitoa jälleen jatkettaessa. Mukana olleet SPMS-potilaat eivät saaneet hoidosta vastaavaa hyötyä. Tutkijoiden mukaan hormonihoito vaikuttaa lupaavalta, mutta siihen sisältyy muutamia potentiaalisia riskitekijöitä, joiden arviointi tulee jatkotutkimusten kannalta olemaan tärkeää 21. Estriolitutkimuksen jatkoksi Ranskassa pitäisi kuluvan vuoden aikana käynnistyä laaja potilastutkimus, jossa tutkitaan progesteronin vaikutusta MS-taudin oireiluun. Siihen tultaneen värväämään noin 300 vastasynnyttänyttä naista eri EU-maista Minosykliini Minosykliini on tetrasykliinien perheeseen kuuluva antibiootti, jota käytetään yleisesti länsi-euroopassa ja pohjois-amerikassa vaikean aknen pitkäaikaishoitona. Kuopion yliopistossa tehtiin muutama vuosi sitten sarja innovatiivisia esikliinisiä kokeita, joissa aivohalvauksen ja ALS-taudin eläinmallien avulla pystyttiin osoittamaan minosykliinillä olevan antibioottisten ominaisuuksiensa lisäksi myös kyky suojata hermostoa 23, 24. Tutkimusryhmän johtaja Jari Koistinaho ehdotti vuonna 1999 Helsingin Sanomissa, että minosykliinin teho aivohalvauksen hoidossa pyrittäisiin todentamaan potilaskokeella. Saatavilla olleiden tietojen perusteella koetta ei tähän mennessä ole Suomessa järjestetty, mutta osin juuri Kuopiossa tehtyjen tutkimusten innoittamana minosykliiniä testataan Yhdysvalloissa potilaskokein ainakin ALS n 25 ja Parkinsonin taudin hoidossa (yhdessä kreatiinin kanssa) 26. Kuopion yliopiston tutkimukset inspiroivat myös tutkija Ian Duncania, joka vuonna 2001 testasi minosykliinin tehoa MS-tautia muistuttavalla eläinmallilla 27. Samana vuonna Kanadassa käynnistettiin laaja valtiollinen MS-tutkimushanke, jonka yhtenä osana oli pienimuotoinen kliininen koe minosykliinillä. Duncanin onnistuneilla eläinkokeilla oli todennäköisesti merkitystä lääkevalintaan, vaikka kanadalainen tutkimusryhmä kotisivuillaan kertookin valinneensa minosykliinin, koska se näytti kohentavan niiden MS-potilaiden kuntoa, jotka käyttivät sitä aknen hoidossa. 28 Potilaskoe Kanadassa tulee kestämään 3 vuotta ja siitä on toistaiseksi virallisesti julkaistu vasta ensimmäisen kuuden kuukauden tulokset 29. Avoimena järjestetyssä kokeessa tutkitaan ensisijaisesti lääkkeen turvallisuutta ja sen vaikutusta magneettikuvissa näkyvien aktiivisten tulehduspesäkkeiden määrään. Kokeeseen osallistuu vain 10 potilasta, mutta sen alkuvaiheen tulokset ovat yksiselitteisyydessään vakuuttavia: kaikkien koehenkilöiden tulehdusaktiviteetin määrä laski kolmen ensimmäisen hoitokuukauden aikana nollaan ja sen jälkeen sitä ei enää ollut havaittavissa. Kokeen kaksivuotistulokset tultaneen julkaisemaan vielä kuluvan vuoden aikana. Samalta tutkimusryhmältä on myös tilattu laajempi potilaskoe, jossa testataan Copaxonen ja minosykliinin yhteisvaikutusta MS-taudissa verrattuna Copaxoneen ja lumelääkkeeseen. Vaikka minosykliinillä on antibioottina myös kyky hillitä tulehdusta, siitä tekee erityisen kiinnostavan sen hermostoa suojaavat ominaisuudet. Se olisi mahdollisesti kykenevä hidastamaan MS-tautiin liittyvän 12

13 pysyvän hermostovaurion syntymistä riippumatta siitä, mikä teoria taudin syntyhistoriasta ja patogeneesista osoittautuu oikeaksi. Lisäksi se oletetun hermostoa suojaavan toimintamekanisminsa perusteella voisi jarruttaa aaltomaisen MS-taudin ohella myös proggressiivisempien tautimuotojen aiheuttaman pysyvän haitan syntymistä. Kuva 2: Kaavio niiden minosykliinillä hoidettujen potilaiden tulehduspesäkkeiden määrästä, joilla potilaskokeen alussa oli magneettikuvissa näkyvää tulehdusaktiviteettia. Kolmen kuukauden hoidon jälkeen yhdelläkään kokeeseen osallistuneista potilaista ei enää ollut havaittavissa aktiivisia pesäkkeitä. Amerikan neurologien yhdistyksen (AAN) vuositapaamisessa 2003 julkaistun posteriesityksen mukaan tilanne oli pysynyt samana jo yhdeksän kuukauden ajan. Ensimmäisen kuuden kuukauden hoidon aikana potilaiden EDSSasteikolla arvioidussa kliinisessä oireilussa ei ollut tapahtunut muutoksia. Lääke on ollut hyvin siedetty. Koe tulee jatkumaan 36 kuukautta. Lähde: Annals of Neurology Vol 55 No 5 May 2004, sivu

14 V Miksi uusien hoitoratkaisujen ennakkoluulottamampi tutkiminen olisi perusteltua? Entistä kalliimpien ja tehokkaampien, mutta ei välttämättä kustannustehokkuudeltaan parempien lääkkeiden markkinoille tulon myötä on eri hoitomuotojen arvioinnissa eettisten kysymysten rinnalle noussut yhä enemmän keskustelu taloudellisten resurssien rajallisuudesta ja hoidon priorisoinnista. Siksi voimavarojen suuntaaminen edullisempien, mutta silti lupaavien hoitomuotojen etsimiseen ja niiden tehon todentamiseen saattaisi olla järkevää. Mikäli kartoituksesta tehtäisiin käytännön hoitotyöhön systemaattisesti linkitettyä tutkimustoimintaa, se voisi parhaimmillaan jäsentää koko kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän identiteettiä ja luoda uusia, sekä eettisesti että taloudellisesti perusteltuja toimintamalleja. 13. Etiikka Neurologi Juha-Pekka Erälinnan mukaan Suomessa ABCR-lääkitystä saa noin 2000 MS-potilasta 30. Riippuen siitä, miten lääkkeiden mahdollinen 30 prosentin keskimääräinen teho potilasta kohti tulkitaan, sairauden etenemisen hidastamiseksi käytetyn lääkehoidon hyödyt jäävät saamatta noin potilaalta ( *. Lukumäärästä pitää tosin vielä vähentää ne muutamat potilaat, joita oireiden nopean pahenemisen vuoksi hoidetaan ABCR-lääkkeiden sijasta joko solunsalpaajilla tai suonensisäisellä immunoglobuliinilla. Lisäksi eräiden neurologien yksityispotilaita on värvätty kansainvälisten lääkeyritysten Suomessa teettämiin potilastutkimuksiin. Vaikka osa MS-potilaista jättäytyy hyväkuntoisena ja/tai nykyhoitoihin skeptisesti suhtautuvana omaehtoisesti hoidon ulkopuolelle, valtaosalle potilaista ei yksinkertaisesti ole tarjolla mitään taudin etenemiseen vaikuttavaa hoitovaihtoehtoa. Siksi jo sen asian tiedostaminen, että yleisesti muiden sairauksien hoidossa käytetyt lääkkeet saattaisivat toimia myös potentiaalisina MS-taudin etenemisen hillitsijöinä, tekee niiden hyödyntämättä jättämisestä eettisesti vaikeasti perusteltavan ratkaisun. Lääkehoidon kannalta ongelmallisimpia ovat olleet taudin proggressiivisemmat muodot, joissa taudin oireilu ei ole sidoksissa aaltomaiselle MS-taudille *) Jos lääke vaikuttaa jokaiseen sitä saavaan 2000 potilaaseen 30%teholla, 6000 MS-diagnosoidusta ilman lääkehoitoa jää noin 4000 ihmistä ( =4000). Jos taas lääke tehoaa kolmeen potilaaseen kymmenestä 100% teholla, siitä hyötyisi vain noin 600 potilasta (0.3 x 2000). Tällöin ilman lääkityksen tuomaa hyötyä jäisi 5400 ihmistä. 14

15 ominaisiin keskushermoston tulehdusreaktioihin. Nykyisin käytettyjen lääkkeiden tarjoama hyöty perustuu poikkeuksetta niiden kykyyn vähentää pahenemisvaiheisiin liittyvää tulehdusta, eikä niillä ole saatu merkittäviä hoitotuloksia tasaisesti etenevien tautimuotojen pitkäaikaishoidossa. Sen sijaan edellisessä luvussa mainituista lääkkeistä ainakin pioglitatsioni ja minosykliini saattaisivat kyetä jossain määrin jarruttamaan myös proggressiivisen MS-taudin etenemistä: objektiivisesti dokumentoidussa yksittäistapauksessa kolmen vuoden pioglitatsioni-hoidon aikana SPMS-potilaan kliininen kunto koheni merkittävästi 19. Minosykliini puolestaan on edennyt jo faasi III-kokeisiin vielä MS-tautia huomattavasti vakavamman hermostoa rappeuttavan sairauden, ALS n, etenemisen potentiaalisena hillitsijänä 25. Yksinomaan eettisesti tarkasteltuna sekä pioglitatsionin että minosykliinin suositteleminen proggressiivisten tautimuotojen käyväksi hoidoksi olisi periaatteessa perusteltua, vaikkei niiden käytöstä saatavaa hyötyä samalla pyrittäisikään kartoittamaan lisätutkimuksilla. Ne ovat Suomessa hyväksyttyjä lääkkeitä (minosykliini tosin vain tutkimustarkoituksiin) ja niiden käyttö on ollut yleisesti hyvin siedettyä. 14. Raha MS-taudin lääkehoito on kallista, yksin lääkkeet maksavat potilasta kohden noin ,- euroa vuodessa. Hoidosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia nostavat edelleen lääkitykseen liittyvät toistuvat kontrollikäynnit laboratoriokokeineen sekä se, ettei taudin etenemisen hidastamiseksi käytetty lääkitys poista potilaiden tarvetta akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon, oireenmukaiseen lääkitykseen, kuntoutukseen ja sopeuttamiseen. Muiden sairauksien hoidossa turvallisiksi todettujen ja MS-taudin kliinisessä hoidossa potentiaalisiksi havaittujen lääkkeiden todellisen tehon ja kustannustehokkuuden selvittäminen laajamittaisemmilla potilaskokeilla saattaisi tuoda huomattaviakin kroonisen sairauden pitkäaikaishoitoon liittyviä kustannussäästöjä. Kliinisen lääketutkimuksen ja -hoidon rationaalinen limittäminen voisi myös tarjota tilaisuuden jo käytössä olevien lääkkeiden pitkäaikaisvaikutusten entistä analyyttisempään arviointiin ja tasa-arvoiseen vertailuun mahdollisten uusien hoitomuotojen kanssa. Potilaskokeista aiheutuvat suunnattoman korkeat kustannukset ovat osin lääketeollisuuden ylläpitämä myytti, jolla on usein vain vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Yhdysvaltalaisen riippumattoman kuluttujatutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vuonna 1998 lääketeollisuus investoi yksittäisen, MS-taudin kaltaisen harvinaisen sairauden hoitoon tarkoitetun uuden lääkkeen hyväksymiseksi vaadittaviin potilastutkimuksiin keskimäärin vain noin 7.9 miljoonaa dollaria. Verovähennysten jälkeen maksettavaa jäi enää 3.9 miljoonaa. 31 Saman lähteen mukaan potilasvuosi kliinisessä lääkekokeessa maksaa Yhdysvalloissa tällä hetkellä noin ,- dollaria. Vaikka summaan pitäisi Suomessa lisätä MS-taudin lääketutkimuksissa perinteisesti käytetyistä toistuvista magneettikuvista aiheutuvat kustannukset, eivät yksittäiset hyvin organisoidut lääkekokeet välttämättä juuri kasvattaisi taudin hoitoon vuosittain käytettyä kokonaisrahamäärää. 15

16 15. Inftrastruktuuri Rahoitusmahdollisuuksien ohella myös terveydenhoidon infrastruktuurin osalta Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, jossa seuraavan luvun skenaariossa kuvatun kaltaisen tutkimuksen toteuttaminen olisi ylipäätään mahdollista. Suomesta löytyy kattava yliopistosairaaloiden verkko, osaavaa terveydenhoitohenkilökuntaa sekä modernia tiedonhallinta- ja siirtotekniikkaa. MS-taudin tutkimista helpottaa myös alueellisesti keskittynyt potilaspopulaatio, joka lisäksi lienee suhteellisen halukas osallistumaan erilaisiin potilaskokeisiin. Suomessa teetetään paljon kliinisiä lääketutkimuksia, joten tutkimusprotokollan noudattamiseen rutinoituneita neurologejakin olisi todennäköisesti maanlaajuisesti käytettävissä. 16. Suomalainen MS-taudin hoito Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on paljon MS-tautia sairastavia ihmisiä. Entistä kehittyneempien diagnosointimenetelmien yleistymisen myötä MSpotilaiden suhteellinen osuus väestöstä on todennäköisesti edelleen kasvussa. Se lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että _ potilaan näkökulmasta _ suomalaisten neurologien keskimääräinen tietämys MStaudista ja siten asiantuntevan hoidon saatavuus on nykyisin varsin hyvä. Suurin ansio ehkä kuitenkin kuuluu hyvälle koulutus- ja hallintokulttuurille, sillä hoidon laatu ei kaikissa taudin korkean esiintyvyyden EU-maissa ole läheskään vastaavalla tasolla. Lääkehoidon tarjoama rajallinen hyöty on neurologien taholta hyvin tiedostettu ja hoito painottuu taudin pahenemisvaiheiden lyhentämiseen kortisonilla, oireenmukaiseen lääkitykseen ja kuntoutukseen. Laitoskuntoutuksessa keskeisin toimija on MS-liitto, jolla on Maskussa oma kuntoutuskeskus. Se myy kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalveluja lähinnä kansaneläkelaitokselle ja kunnille, mutta jonkin verran myös suoraan potilaille. Yleisesti käytössä olevat hoito- ja kuntoutuskäytännöt tarjoaisivat kokonaisuudessaan hyvät mahdollisuudet niiden ohessa tapahtuvaan uusien lääkehoitojen tehon arviointiin. 17. Suomalaisen MS-taudin tutkimus Suomalaisessa MS-tutkimuksessa on tällä hetkellä käynnissä kaksi kansallista potilaspopulaatiota hyödyntävää hanketta: Pentti Tienarin johtama MGENtutkimus pyrkii kartoittamaan MS-taudille altistavia geenejä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä useiden yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden neurologien kanssa 32. Lauras Airas puolestaan pyrkii selvittämään MS-tautiin liittyvän luonnollisen immunosuppression syntymekanismeja. Tutkimukseen osallistuvia MSpotilaita seurataan kliinisesti raskauden ajan ja synnytyksen jälkeen sekä neurologin että synnytyslääkärin toimesta. Tutkimuksen piiriin pyritään saamaan kaikki Suomessa raskaaksi tulevat MS-potilaat, mukana ovat kaikkien Suomen keskussairaaloiden neurologiset yksiköt 33. Sen sijaan potilaille mahdollista välitöntä hyötyä tarjoavia yleishyödyllisiä lääketutkimushankkeita ei Suomessa ole käynnissä, tuskin edes suunnitteilla. Ainoa tapa yrittää saada nykyistä parempaa lääkehoitoa on hakeutua kansainvälisten lääkeyritysten järjestämiin potilaskokeisiin, joita Suomessa on käynnissä useita. Tilanne palveleekin lähinnä potilaskoe- 16

17 osaamistaan lääketehtaille markkinoivia neurologeja ja lääkärikeskuksia, sillä ABCR-lääkityksen tehoon skeptisesti suhtautuvia MS-potilaita lienee melko helppo värvätä myös kaksoissokkotutkimuksiin, joissa voi joutua lumelääkettä saavaan potilasryhmään. Koejakson päätyttyä aktiivista lääkettä saaneen potilaankaan hoitoa ei välttämättä aina jatketa, vaan hän voi joutua uudelleen valitsemaan joko nykylääkkeiden tai kokonaan lääkehoidon ulkopuolelle jättäytymisen välillä. Potilaan näkökulmasta tilannetta pahentaa vielä se, että vaikka suomalainen potilastutkimuksia valvova järjestelmä todennäköisesti toimii eettisesti hyväksyttävällä tasolla, avoin se ei ole. Täällä ei ole käytössä Yhdysvalloista tuttua helppokäyttöistä julkista rekisteriä, jossa on lueteltu useimmat käynnistyvistä tai jo käynnissä olevista potilaskokeista. 34 Myöskään epäonnistuneita lääkekokeita ei kokeen järjestäjien toimesta julkisteta toisin kuin Yhdysvalloissa, missä lääketehtaat ovat todennäköisesti osin potilasjärjestöjen painostuksesta ja osin julkisuuskuvaansa kiillottaakseen _ lupautuneet jatkossa niin tekemään. Tosin sielläkin listaus tulee kattamaan lähinnä vain faasi III ja IV-kokeet, joissa dramaattisia, potilasturvallisuuden vaarantavia epäonnistumisia tapahtuu enää hyvin harvoin. 35 Todennäköisesti Suomessa olisi mahdollista sekä parantaa potilastutkimuksilla kerättävän aineiston hyödyntämismahdollisuuksia että luoda kokonaan uusia julkisrahoitteisia, hoidon ja tutkimuksen rajapintaa hyödyntäviä toimintamalleja.tienarin ja Airaksen tutkimukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että tiedonkeruu ja tutkimustoiminta voidaan yhdistää luontevasti kliiniseen hoitotyöhön. 17

18 VI Skenaario eettisesti perustellusta lääketutkimuksesta Tässä luvussa luodaan skenaario siitä, minkälainen voisi olla suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia hyödyntävä, yhteisvastuullista ja humaania arvomaailmaa heijastava tapa kehittää kokonaan uusia kliinisen lääketutkimuksen ja -hoidon käytäntöjä. Skenaariossa hyödynnetään yleisesti saatavilla ollutta tietoa kliinisistä lääketutkimuksista, niiden toteutuksesta ja tuloksista. Tietoa edelleen sovellettaessa on pyritty ottamaan huomioon MS-taudin luonne kroonisesti etenevänä sairautena sekä se, että yksikään hoitomuoto ei todistettavasti ole kyennyt korjaamaan taudin aiheuttamia vaurioita. 18. Lupaava lääke löytyy Yhdysvalloissa tehdyistä eläinkokeista ja Kanadassa edelleen käynnissä olevasta potilaskokeesta julkaistujen tietojen valossa oli syytä olettaa, että aknelääkkeenä käytetty antibiootti minosykliini kykenee tehokkaasti vähentämään MS-taudin magneettikuvissa näkyvien tulehduspesäkkeiden määrää ja kenties jopa hillitsemään taudista aiheutuvan invaliditeetin etenemistä. Suomalaisittain minosykliinin kiinnostavuutta lisäsi edelleen se, että lääkkeen hermostoa suojaavat ominaisuudet löydettiin alunperin Kuopion yliopiston neurobiologian laitoksella, jossa sen tutkimisesta erilaisten hermostovaurioiden ehkäisyssä oli jo miltei vuosikymmenen kokemus. 36 Lisäksi oli syytä olettaa, että minosykliinin toimintamekanismi mahdollisesti poikkeaisi edukseen MS-taudin hoidossa nykyisin käytössä olevista lääkkeistä ja tekisi siitä potentiaalisen tutkimuskohteen myös aggressiivisemmin etenevien tautimuotojen hoidossa. 19. Tutkimuksen valmistelut käynnistyivät STAKESin ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisenä pilottihankkeena perustettu, riippumattomista asiantuntijoista koostuva Kliinisen farmakologian validointityöryhmä (KFV) otti yhteyttä minosykliiniä Kanadassa tutkivan ryhmän johtajaan, professori Luanne Metz iin 37. Vaikuttuneena lääkkeen osoittamasta potentiaalista ja samalla tietoisena siitä, että hänen ryhmällään ei tulisi olemaan taloudellisia edellytyksiä sen todentamiseen laajemmalla potilaskokeella, Metz oli valmis vastaamaan tutkimuksessa käytettyjä metodeja koskeviin kysymyksiin ja kertomaan sen vielä julkisuudessa raportoimattomista pitkäaikaistulok- 18

19 sista. Saatujen tietojen perusteella KFV laati oman alustavan tutkimusprotokollansa ja etsi sen toteuttajiksi sopivat yhteistyökumppanit. Minosykliinillä tehtävän potilaskokeen suunnittelusta, koordinoinnista ja tutkimustulosten analysoinnista vastaamaan KFV rekrytoi pääasiassa Kuopion yliopiston henkilöstöstä koostuneen ryhmän. 20. Hyödyt maksimoiva tutkimusprotokolla Jotta potilaskoe voitiin perustella sekä eettisesti että taloudellisesti, se järjestettiin avoimena kokeena, jossa kaikki potilaat saivat aktiivista lääkettä. KFV:n keskeisen toimintaperiaatteen mukaisesti hoidosta saatavia tuloksia oli kuitenkin verratava kontrolliryhmään, joka saisi parasta markkinoilla olevaa hoitoa. Minosykliini-tutkimuksen kontrolliryhmäksi oli tarkoituksena värvätä uudella Antegren-lääkkeellä hoidettavia potilaita, mutta lääkkeen saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi ajatuksesta oli luovuttava. Lopulta tutkimukseen valittujen 183 aaltomaista MS-tautia sairastavan potilaan vertailuryhmäksi arvottiin 157 betainterferoni-lääkityksessä jo olevaa potilasta. Näin saatiin myös mahdollisuus kerätä uutta tietoa interferoni-hoidon pitkäaikaisvaikutuksista. Aaltomaista MS-tautia sairastavien lisäksi minosykliini-tutkimukseen koottiin pieni ryhmä proggressiivisesta taudista kärsiviä potilaita, joille ei kuitenkaan tehokkaaksi todettujen hoitomuotojen puuttuessa voitu arpoa vertailukelpoista lääkettä saavaa kontrolliryhmää. Kokeen kestoksi määriteltiin 13 kuukautta, joista ensimmäinen käytettiin potilaiden diagnoosin varmentamiseen ja nykykunnon arviointiin. Arviointivaihetta seurasi 12 kuukauden hoitojakso, jonka aikana potilaiden kliininen kunto, laboratorionäytteet ja magneettikuvat arvioitiin tasaisin väliajoin. Koska minosykliini oli jo aiemmin todettu hyvin siedetyksi ja turvalliseksi lääkkeeksi, kontrollikäyntejä tarvittiin vain 6 (kuukaisina 0, 1, 3, 6, 9, 12). Sama järjestely toistettiin interferoni-ryhmällä, tosin sillä erotuksella, että ryhmä sai lääkettä myös alun arviontivaiheen ajan. Kokeen jälkeen potilaille tarjottiin mahdollisuus joko jatkaa hoitoa tutkimuslääkkeellä tai vaihtaa se toiseen MS-taudin hoidossa käytettyyn lääkkeeseen. Tutkimuslääkkeessä pitäytyvien kuntoa tultaisiin edelleen monitoroimaan puolen vuoden välein toistuvilla kontrolleilla. 21. Keskitetty tiedonkeruu Minosykliini-kokeeseen ilmoittautui eri puolilta maata 219 potilasta, joista 183 täytti ensisijaiset osallistumiskriteerit: lääkehoidon aloittaminen edellytti varmuudella diagnosoitua aaltomaista MS-tautia ja vähintään kahta diagnosoitua pahenemisvaihetta kahden edellisen vuoden aikana. Mahdollisen ABCRlääkityksen lopettamisesta piti olla aikaa vähintään kolme kuukautta. Muita poissulkevia valintakriteereitä ei käytetty ja varsinaisen kontrolloidun kokeen ulkopuolelle jääneistä 36 potilaasta koottiin oma, proggressiivisempaa tautimuotoa sairastavien ryhmänsä. Kontrolliryhmänä toimineet betainterferonipotilaat valittiin satunnaisotannalla kolmen suurimman sairaanhoitopiirin alueelta. Valintakriteereinä käytettiin voimassaolevaa Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauspäätöstä ja 6-24 kuukautta kestänyttä lääkehoitoa. 19

20 Koe järjestettiin kansallisena monikeskustutkimuksena. Toimintakykymittaukset sekä laboratoriotulosten ja magneettikuvien analysointi tehtiin alueellisten yliopistosairaaloiden henkilökunnan toimesta, jonka jälkeen kopiot potilaskohtaisista tuloksista ja kaikki niiden perusteena käytetty raakamateriaali toimitettiin Kuopioon keskitettyä tiedonkeruuta ja arkistointia varten. Myös mahdolliset muut sairauden hoitoon liittyvät tapahtumat, kuten pahenemisvaiheiden hoito polikliinisesti, otettiin huomioon hoidon lopullista tehoa arvioitaessa. 22. Tutkimustulokset yllättävät Väljät valintakriteerit olivat tehneet minosykliiniryhmän koostumuksesta varsin heterogeenisen. Aaltomaista tautia sairastaneiden potilaiden sairauden kesto vaihteli 1-13 vuoden välillä (keskiarvo 6.6) ja kliininen kunto oli EDSS-asteikolla (* mitattuna (keskiarvo 4.5). Ennen hoidon alkua otetuissa magneettikuvissa 74 prosentilla potilaista näkyi aktiivisia tulehduspesäkkeitä. Betainterferoni-potilaiden vastaavat tiedot olivat sairauden kesto 2-8 vuotta (keskiarvo 3.2) ja EDSS (keskiarvo 3). Magneettikuvissa näkyvää tulehdusaktiviteettia oli 65 prosentilla potilaista. Kokeeseen arvotut potilaat olivat saaneet betainterferoni-hoitoa 8-23 kuukautta (keskiarvo 17). Minosykliini-hoito osoittautui yleisesti ottaen hyvin siedetyksi, vaikkakin kaksi potilasta (1.1%) joutui jättämään kokeen kesken lääkkeestä aiheutuneiden kiusallisten iho-oireiden vuoksi. Hoidon vaikutukset olivat myönteisiä: 87 potilaalla (47.5%) kliininen kunto koheni hoidon aikana vähintään yhdellä EDSSpisteellä ja muilla se säilyi koetta edeltäneellä tasolla. Tutkimusjakson aikana 12 potilaalla (6.6%) diagnosoitiin vähintään yksi pahenemisvaihe, mutta niistä yksikään ei vaatinut kortisonihoitoa. Viimeisen neljän kuukauden aikana ei enää diagnosoitu pahenemisvaiheita. Hämmästystä herätti jossain määrin se, että vain 19 potilaalla (10.4%) oli kontrollikäynneillä 9 ja 12 havaittavissa magneettikuvissa näkyvää tulehdusaktiviteettia. Betainterferoni-ryhmässä tutkimusajanjakson aikana hoidon keskeyttäneitä oli kahdeksan (5.1%). Muilta osin tulokset eivät sisältäneet yllätyksiä: 6 potilaalla (3.8%) kliininen kunto parani vuodessa vähintään yhdellä EDSS-pisteellä, 32 potilaalla (20.4%) se heikkeni jonkin verran ja loppuryhmällä se oli viimeisessä kontrollissa koetta edeltäneellä tasolla. Kliinisiä pahenemisvaiheita diagnosoitiin 35 potilaalla (22.3%) yhteensä 41 kappaletta, joista 17 vaati osastolla annettua kortisonihoitoa. Magneettikuvissa näkyvää tulehdusaktiivisuutta oli kokeen lopussa havaittavissa 58 prosentilla potilaista. Eri ryhmiä verrattaessa selvisi, että aaltomaisessa MStaudissa minosykliini kykeni betainterferonia paremmin sekä vähentämään aktiivisten tulehduspesäkkeiden määrää että mahdollisesti myös hidastamaan tautiin liittyvän toiminnallisen haitan syntymistä. Sen sijaan proggressiivisempaa tautia sairastavien kohdalla tulokset olivat tulkinnanvaraisempia. Siihen tutkijat esittivät kaksi syytä: ensinnäkin hoidon tehoa ei voitu arvioida magneettikuvissa näkyvän tulehdusaktiviteetin muutosten perusteella, sillä sitä ei ollut tilastollisesti merkittävissä määrin havaittavissa koko kokeen *) EDSS: The Kurzke Expanded Disability Status Scale, neurologisen haitan asteikko =Normaali neurologinen status, 10=kuollut MS-taudista aiheutuneisiin komplikaatioihin 20

21 aikana. Vain kahdelta potilaalta löydettiin varjoaineen avulla kokeen puolivälissä yksi aktiivinen pesäke, jotka nekin olivat kadonneet seuraavaan kuvauskertaan mennessä. Ne eivät myöskään näkyneet kummankaan potilaan kliinisten oireiden voimistumisena. Toinen syy oli kontrolliryhmän puute. Siihen oli kuitenkin tulossa muutos, sillä kokeen aikana oli löydetty 42 mitoksantroni-hoitoa saavaa potilasta, jotka olivat suostuvaisia vuoden kestävään aktiiviseen seurantaan. Mikäli minosykliinillä hoidetut proggressiivista tautia sairastavat jatkaisivat lääkitystä, heidän tautinsa etenemistä verrattaisiin mitoksantroni-ryhmään neljännesvuosittain vielä vuoden ajan. Kaikki kokeeseen osallistuneet olivat halukkaita osallistumaan jatkotutkimukseen. 23. Kansainvälinen kiinnostus herää STAKESin ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen Kliinisen farmakologian validointiryhmän perustaminen sai vain vähän mediahuomiota osakseen. Pilottikokeen tulosten julkistamisen kynnyksellä tilanne oli kuitenkin jo toinen. Se, että julkishallinnon alainen itsenäinen yksikkö todella kykenee tuottamaan validia ja puolueetonta tutkimustietoa niin kiistanalaisesta aiheesta kuin kroonisen sairauden hoitoon markkinoidun lääkkeen ja ns. off label -lääkkeen paremmuudesta pitkäaikaishoidossa, oli herättänyt kansainvälisten median kiinnostuksen. Myönteisistä koetuloksista tihkuneet ennakkoarviot saivat myös suomalaisten tiedotusvälineiden edustajat liikkeelle, joten tiedotustilaisuuteen varattu Kalastajatorpan pyöreä sali oli julkistamishetkellä ääriään myöden täynnä. Erityisesti pohjois-amerikkalaisten tiedotusvälineiden edustajat kyselivät hyvin aktiivisesti itse kokeen lisäksi myös sen järjestäneestä organisaatiosta. Yhdysvaltalaisia lääkeyhtiöitä toistuvasti ravistelleet skandaalit sekä kasvaneet epäilyt niiden liiallisesta taloudellisesta vaikutusvallasta paikalliseen valvovaan viranomaiseen FDA han olivat voimistaneet vaatimuksia kokonaan uuden, kaikkien kliinisten lääkekokeiden toteuttamisesta vastaavaan riippumattoman viraston aikaansaamiseksi. Siksi Suomen malli koettiin erittäin kiinnostavana ja sen toimivuutta arvostettiin. Euroopasta puolestaan suomalaiset saivat kiitosta erityisesti osoittamastaan mahdollisuudesta pitkällä aikavälillä vähentää ehkä tuntuvastikin valtioiden sosiaali- ja terveysbudjetteja paisuttavia lääkemenoja. 24. Tutkimuksen loppusaldo Minosykliinia ja betainterferonia verranneen kliinisen lääkekokeen kokonaiskustannukset olivat noin 7.5 miljoonaa euroa. Vertailukelpoiseksi summa saatiin kuitenkin vasta, kun siitä vähennettiin potilaille lakisääteisesti kuuluvasta lääkehoidosta aiheutuvat vuosikustannukset, jotka yksin betainterferonin osalta olivat kokeeseen osallistuneilla yli 2 miljoonaa euroa. Näytti myös yhä todennäköisemmältä, että koe tulee maksamaan itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa alentuneina lääkekustannuksina. Heti tulosten julkistamista seuranneena päivänä jo 92 ABCR-lääkitystä saavaa potilasta oli ottanut yhteyttä kokeen järjestäjiin ja tiedustellut mahdollisuutta siirtyä minosykliini-lääkitykseen. Nykytiedon mukaan ABCRhoitoa olisi jatkettava noin 20 vuotta 38, joten pelkästään 92 lääkityksestä luopuvan potilaan aikaansaamaksi teoriittiseksi säästöksi saattaisi muodostua lähes 20 miljoonaa euroa. 21

22 Koetta onkin tarkoitus jatkaa. Minosykliinillä lääkittyjen, aaltomaista MS-tautia sairastavien potilaiden kliinisen kunnon muutoksia monitoroidaan edelleen puolen vuoden välein ja niitä tullaan vertaamaan kolmen vuoden ajan tammikuussa 2006 markkinoille tulevalla Antegrenilla hoidettujen potilaiden tuloksiin. Lisäksi minosykliinin kykyä estää MS-taudin puhkeaminen tullaan testaamaan kaksoissokkoutetussa kokeessa potilailla, joilla on diagnosoitu jo yksi MStautiin viittaava pahenemisvaihe. Minosykliiniä ja betainterferonia verranneen kokeen tulokset julkaistaan Annals of Neurology ssa. Kokeen järjestäneen tahon edustajat puolestaan kiertävät EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa luennoimassa suomalaisesta tavasta tehdä eettistä ja ennakkoluulotonta kliinistä lääketutkimusta tavalla, joka mahdollisti nykyistä paremman ja kustannustehokkaamman lääkehoidon nopean käyttöönoton. 22

23 VII Lopuksi Kuluvan vuosituhannen aikana on löydetty yhä enemmän viitteitä siitä, että aiemmin tyypilliseksi autoimmuunisairaudeksi luokiteltu MS-tauti on luultua paljon moniulotteisempi sairaus 39. Se saattaa osoittautua myös oireyhtymäksi, jonka syntyyn ja kehitykseen vaikuttavat tekijät voivat olla potilaskohtaisesti hyvinkin erilaisia. Löydökset kyseenalaistavat nykyisen yksi hoito sopii kaikille -ajattelumallin ja siihen kytkeytyvän, yritys ja erehdys -metodiin perustuvan valinnan hyötysuhteiltaan tulkinnanvaraisten lääkehoitojen välillä. Niin toivottavaa kuin se olisikin, suomalainen perustutkimus ei välttämättä kykene ratkaisemaan MStaudin arvoitusta. Ja vaikka niin tapahtuisi, löydösten siirtäminen kliiniseen hoitotyöhön tulisi kestämään vähintään vuosikymmenen. Sen sijaan kansallisen tutkimus- ja hoitojärjestelmän nykyistä rohkeampi hyödyntäminen tehokkaampien lääkehoitojen etsimiseksi voisi tuottaa potilaiden elämänlaatua kohentavia hoitoratkaisuja huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä. Nykykäytäntöjen uudelleen arviointi tulisi silti kohtaamaan ehkä voimakastakin muutosvastarintaa. MS-taudin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa sekä valtakunnallinen liitto että osa potilaista saattaisivat pelätä tilannetta, jossa saavutettuihin etuihin perustuvia nykykäytöntöjä arvioitaisiin uudelleen. Eräiden MS-asiantuntijoiden taloudelliset siteet lääketeollisuuteen voisivat puolestaan vähentää heidän haluaan puoltaa hankkeita, jotka onnistuessaan vähentäisivät heidän keskeisten yhteistyökumppaneidensa kassavirtoja. Siksi muutosprosessin käynnistäminen vaatisi ulkopuolista tahoa, jolla olisi sekä valtaa, resursseja että asiantuntemusta analysoida ja tarvittaessa uudistaa pitkäaikaissairaiden hoitoon liittyviä käytäntöjä nykyistä paremmiksi ja mahdollisesti myös entistä kustannustehokkaimmiksi. Suomalainen avoin ja läpinäkyvyyttä korostava yhteiskunta tarjoaisi varmasti siihen erinomaiset edellytykset. Professori Norbert M. Myslinskin sanoin meidän pitää kyseenalaistaa näkemyksiämme ja jos ne osoittautuvat vääriksi, korvata ne paremmilla. Meidän pitää pysyä yhtä joustavina uskomustemme suhteen kuin aivomme, jotka alati muokkaavat rakennettaan ja toimintaansa

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo?

MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? Medical News Today julkaisi 3.7.2017 Honor Whitemanin raportin tutkimuksesta, jonka mukaan lipoiinihappo (lipoic acid / LA) helpottaa MS-taudin oireita tehokkaammin,

Lisätiedot

Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät. Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016

Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät. Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016 Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys. 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö

Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys. 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö Maailman paras T&K vuonna 2017 tavoite vuodesta 2008 Paras rakenne Paras johtajuus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8 MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta

Lisätiedot