VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA"

Transkriptio

1 VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA ALZHEIMERIN TAUTI geriatri Maisa Karjula

2 MITÄ ON DEMENTIA? dementialle on monta syytä dementian keskeisin piirre on lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen muistin heikkeneminen, kyvyttömyys oppia uutta tietoa ja kyvyttömyys palauttaa mieleen aiemmin sinne painettua, mutta siihen liittyy ajan myötä paljon muitakin ongelmia de mens - "vailla mieltä" 2

3 MUITA DEMENTIAN AIHEUTTAMIA ONGELMIA päättelykyvyn heikentyminen abstraktin ajattelun heikentyminen ja muita toiminnan ohjaamisen häiriöitä (suunnitelmallisuus) arvostelykyvyn heikentyminen puheen tuottamisen vaikeus (afasia) puheen ymmärtämisen vaikeus (agnosia) kätevyyden häiriöitä (apraksia, esim. pukemisvaikeudet) havaintokyvyn häiriöitä (harhoja, eksymistä ym.) persoonallisuuden muutoksia Alzheimerin tauti 3

4 MITEN DEMENTIA NÄKYY? fyysisessä voinnissa ja ulkonäössä ei heti mitenkään dementian vuoksi ei selviä siitä, mistä on aiemmin selvinnyt eletty elämä, muut sairaudet, ihmissuhteet ja ympäristö tekevät jokaisesta dementiaa sairastavasta erilaisen, vaikka dg olisi sama Alzheimerin tauti 4

5 ALZHEIMERIN TAUTI yleisin dementian muoto: % kaikista dementioista, syy tuntematon esiintyvyys n. 10 % 65 v täyttäneillä, 28 % yli 85-vuotiailla Alle 65- vuotiaana alkaneissa oireet vaikeammat, todennäköisesti monta eri sairautta aivomuutokset lisääntyvät taudin edetessä Alzheimerin tauti 5

6 TAUDIN KULKU etenee hitaasti ja tasaisesti, usein omaisetkaan eivät huomaa äkillinen elämänmuutos ja siihen sopeutumattomuus voi tuoda esille kesto yleensä 10 v, 2-20 v liikuntakyky säilyy pitkään, lopuksi puhe- ja liikuntakyvytön, jäykkä, laihtunut ja pidätyskyvytön, täysin avustettava vuodepotilas Alzheimerin tauti 6

7 Alzheimerin tauti/verisuoniperäinen muistisairaus yhteiset riskitekijät: rasvat ja verenpaine tasainen kulku tunne-elämä latistuu itse ei huomaa eikä ole huolissaan hyppäyksittäinen kulku halvausoireita ja aivokuvassa näkyviä verenkiertohäiriön jälkiä pakko-itkua ja naurua parempi oiretiedostus usein yhdessä=sekatyyppinen muistisairaus 7

8 AIVOMUUTOKSET hermosolukato kolinergisissä radoissa aivoihin kertyy tangeleita ja amyloidiplakkeja, jotka häiritsevät hermosolujen välistä toimintaa muutokset näkyvät herkimmin magneettikuvassa, myöhemmin aivokudoksen määrän vähenemisenä ohimo- ja päälaenlohkoissa tietokonekuvassa lopullinen varmistus neuropatologisessa tutkimuksessa kuoleman jälkeen Alzheimerin tauti 8

9 RISKITEKIJÄT korkea ikä naissukupuoli keski-iän korkea kolesteroli tai verenpaine apolipoproteiini E:n 4-muoto dementian esiintyminen lähisuvussa geenivirheet, mutaatiot vakava kallovamma alhainen koulutustaso 4/5 löytyy suvusta, korkeat rasvat tai verenpaine tai II-tyypin sokeritauti 9

10 Muistisairauden vaiheet Alzheimerin tauti 10

11 OIREET oireiden laatu riippuu sairauden vaiheesta niiden taustalla ovat neurokemialliset ja neuropatologiset muutokset aivoissa aiemmat kokemukset ja persoonallisuustekijät vaikuttavat muut samanaikaiset sairaudet näkyvät myös ympäristötekijät vaikuttavat kanssaihmisten suhtautuminen vaikuttaa Alzheimerin tauti 11

12 TUTKIMUKSET tyypillinen kliininen kuva - omainen neuropsykologinen tutkimus, vähintään CERAD-testi, jossa näkyy mm. viivästetyn mieleenpalautuksen vaikeus aivojen magneettikuvaus: hippocampusatrofia (hippocampuksen tehtävänä siirtää asioita työmuistista pitkäaikaiseen muistiin) elämänaikaisen diagnoosin varmuus yli 90% joskus seuranta auttaa ja tilanne selkeämpi muutaman kuukauden kuluttua Alzheimerin tauti 12

13 VARHAINEN TAUTI muistihäiriöt etualalla muita älyllisen toiminnan häiriöitä: oppiminen, toiminnan ohjanta, hahmottaminen vaikeutuu masennusta ja muita mielialaoireita, kuten ahdistuneisuutta ja pelkoja MMSE 25-30/30 pistettä CDR-luokka Alzheimerin tauti 13

14 MITEN VARHAINEN MUISTISAIRAUS NÄKYY TOIMINTAKYVYSSÄ? sosiaalisista kontakteista vetäytyminen nimien mieleenpainamisen vaikeus uupuminen, mielen alavireys (apatia) oireiden korostuminen uusissa ja/ tai vaativissa tilanteissa Alzheimerin tauti 14

15 VARHAISEN TAUDIN OIREET asiakokonaisuuksien oppiminen vaikeampaa uusien nimien mieleenpalauttaminen työläämpää vieraan kielen hallitseminen vaikeampaa hidastumista ja epävarmuutta työssä suoritusmuutokset vaativissa ja uusissa tilanteissa harrastukset ja tapahtumien seuraaminen vähenevät stressioireita, uupumusta, alavirettä Alzheimerin tauti 15

16 VARHAINEN TAUTI, POTILAAN HAASTATTELU potilas itse kuvaa muistivaikeuksia vähän tai ei ollenkaan kysyttäessä muistista potilaan mielestä muistivaikeuksia esiintyy vain ajoittain tai ei ollenkaan potilaan mielestä muistivaikeudet eivät haittaa paljoakaan selviytymistä jokapäiväisistä toimista Alzheimerin tauti 16

17 VARHAINEN TAUTI, LÄHEISEN HAASTATTELU läheinen kuvaa runsaasti uusien asioiden unohtelua (sovittujen tekemisten unohtelu, samojen asioiden kysely, saman asian uutena kertominen) läheisen mielestä muistivaikeudet ovat jatkuvia ja pahentuneet vähitellen pidemmän ajan kuluessa läheisen mielestä potilaan muistivaikeudet aiheuttavat ajoittaista avun tarvetta kuten muistuttamista ja tarkistamista Alzheimerin tauti 17

18 LIEVÄ TAUTI luetusta muistaa vain osia ja tapahtumien aikajärjestys usein sekoittuu vihjeet vielä auttavat päänkääntöoire: kääntyy läheisen puoleen MMSE CDR-luokka RAVA 1,29-1, Alzheimerin tauti 18

19 LIEVÄN TAUDIN OIREET oppiminen heikentynyt, unohtaminen lisääntynyt aloitekyvyn ja keskittymisen vaikeutta sanojen löytämisen vaikeutta hahmotusvaikeutta etenkin vieraassa ympäristössä sairaudentunnon heikentymistä vetäytymistä harrastuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä vaikeutta monimutkaisissa toimissa - selviytyy vielä yksin Alzheimerin tauti 19

20 KESKIVAIKEA TAUTI selviytymisen rajoittuminen: ei osaa hoitaa asioitaan eikä valita asianmukaisia vaatteita, yleensä osaa vielä syödä, pestä ja pukea tunne-elämä latistunut, käytösoireet tavallisia MMSE 10-22/30 CDR-luokka RAVA 1,8-3, Alzheimerin tauti 20

21 VAIKEA TAUTIVAIHE hyvällä tuella voidaan hoitaa kotonakin, yleensä toteamisesta kulunut yli 4 v rajoittunut puhekyky, liikkuminenkin vaikeutunut, avuntarve kaikissa henkilökohtaisissa toimissa, osalla epileptisiä kohtauksia MMSE 0-12/30 CDR-luokka RAVA 2,7-4, Alzheimerin tauti 21

22 KOTIHOIDON PÄÄTTYMINEN käytösoireet, yölevottomuus ja pidätyskyvyn puute tavalliset syyt kotoa pois joutumiselle riittävä tieto ja tuki, palvelut ja vuorohoito auttavat hoidon porrastus: RAVA koti 1,42- koti, palvelutalo, dementiakoti 3, 2- hoivaosasto 3,7-4, Alzheimerin tauti 22

23 HOITOMAHDOLLISUUDET ei vielä parantavaa hoitoa varhainen dg antaa mahdollisuuden käyttää oireita helpottavaa lääkitystä kliininen seuranta tärkeää: muiden samanaikaisten sairauksien hyvä hoito, potilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta jatkaa kotonaoloa ja helpottaa sopeutumista Alzheimerin tauti 23

24 Hoidon mahdollisuudet Alzheimerin tauti 24

25 YLEISHOITO entisten taitojen ja harrastusten tukeminen mielialaongelmien hoito fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen muiden sairauksien hyvä hoito muun lääkityksen arviointi aistivajauksien hoito (silmälasit, kuulokoje) sekavuustilojen tutkiminen ja syyn hoito Alzheimerin tauti 25

26 Dementian syyvaihtelut eri ihmisillä erilaiset syyt 26

27 LÄÄKEHOITO koliiniesteraasin estäjät (lisäävät asetyylikoliinipitoituutta hermosolujen välissä rivastigmiini (Exelon) ja donepetsiili (Aricept) sekä galantamiini (Reminyl) memantiini (Ebixa) statiinit (=kolesterolilääkkeet) Alzheimerin tauti 27

28 MIKSI LÄÄKEHOITOA? kyseessä on progressiivisesti etenevä tauti, joka paitsi tuhoaa henkisen toimintakyvyn, vie myös sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ja johtaa täysin avustettavaksi vuodepotilaaksi lääkitys ei vaikuta elinikään eikä estä lopullista romahdusta Alzheimerin tauti 28

29 LÄÄKEVAIKUTUS oireiden lievittyminen 1/ v ajan lääkitys ei estä lopullista romahdusta koheneva orientaatio (enemmän tässä ja nyt) parempi vireys ja yhteistyökyky vähäisemmät käytösoireet paremmat kielelliset kyvyt laitoshoito siirtyy Alzheimerin tauti 29

30 LÄÄKEHOIDON TOTEUTUS Aricept/Donepezil mg aamuisin, nostot 3 vk välein Exelon mg 1x2, annosnostot 4 vk välein tai laastari 4.6 mg 4 vk, sitten 9.5 mg, pian 13.3 mg Reminyl depot mg aamuisin, nostot 4-8 vk välein Ebixa mg aamuisin, 1 vk välein jos vatsavaivoja tai muita sivuvaikutuksia, palataan aiempaan annokseen Alzheimerin tauti 30

31 LÄÄKEHOITO useimmat tarvitsevat lääkkeenannostelijan ja vielä jonkun valvomaan lääkkeenottoa lääke peruskorvattava (35 %) neurologin tai geriatrin B-lausunnolla ilman B-lausuntoa donepetsiili ja nyt rivastigmiini-kapselitkin (ei laastari) sekä memantiini sosiaalinen haitta oltava lääke hyödyttää usein vaikeassakin vaiheessa olevia, mm. käytösoireita vähemmän peruskorvattavuusmyös Parkinsondementiaan

32 KUINKA KAUAN LÄÄKETTÄ? niin kauan kuin puhe- ja liikuntakykyä riittää, ellei tule vaikeaa anemiaa tai harvapulssisuutta täälläpäin laitoksissakin jatketaan jos tuntuu, että teho loppuu, voidaan vaihtaa toiseen valmisteeseen tai lisätä Ebixa vaihtovaiheessa toimintakyky heikkenee ennen kuin uusi lääke alkaa vaikuttaa Alzheimerin tauti 32

33 LÄÄKITYS AUTTAA HUONOSTI vaeltelu ja kuljeskelu huutelu ja kiroilu seksuaalikäyttäytymisen poikkeavuudet tavaroiden keräily ja varastelu eritteillä ja ulosteilla tahriminen itsepäisyys ja muu persoonallisuuspiirteiden korostuminen sanojen toistelu, toiminnan juuttuminen Alzheimerin tauti 33

34 RAVITSEMUS ruuanlaittotaito menetetään syöminen unohtuu ja tulee yksipuoliseksi voi syödä pilaantunutta ja mm. myrkyllisiä huonekasveja tai pikkuesineitä hahmotushäiriöt vaikeuttavat syömistä annostellaan yksi ruokalaji kerrallaan hitaus ei ole syy syöttämiseen Alzheimerin tauti 34

35 PUHTAUDESTA HUOLEHTIMINEN siisteyden merkitys vähenee, aluksi riittää ohjaus kiire ja kylmyys aiheuttavat katastrofireaktioita pesuvati joillekin tutumpi kuin suihku ovi auki ja valot wc:hen, säännöllisyys 3 h välein, vaikka vaipatkin käytössä Alzheimerin tauti 35

36 LIIKKUMINEN liikunta on hyvä keino ylläpitää vireyttä ja hoitaa ahdistusta levottomuus, pakkaaminen ja ovien availu kertovat turvallisuuden tarpeesta ovien ja peilien peittäminen voivat vähentää levottomuutta, samoin työvuorojen eleetön vaihtaminen ja huomion kiinnittäminen muuhun omatoiminen liikkuminen pitäisi sallia mahdollisimman pitkään 36

37 AUTOLLA AJO ajotaito voi säilyä pitkään kyky huomioida liikennettä heikentyy ja reaktioiden hidastuminen lisäävät onnettomuusriskiä kannanotto jo dementian alkuvaiheessa auton avaimien poistaminen ja auton siirtäminen muualle pitkään huoltoon voivat pitää ajatukset pois autoilusta ajokoe katsastuninsinöörin kanssa 37

38 AJOISSA HUOMIOITAVA ajokyky lääkärin velvollisuus ilmoittaa EU-kriteerit sitten kun muistisairaus enemmän kuin lievä CDR YLI 1,0 kauppojen ja testamentin teko onko nykyinen asunto soveltuva Alzheimerin tauti 38

39 MUITA VAAROJA lääkkeiden yliannostus eksyminen vuorokausirytmin häviäminen sähkölaitteet kaupustelijat ja muut hyväksikäyttäjät pahoinpitely Alzheimerin tauti 39

40 ALZHEIMER- omaisen tauti? miksi? potilas itse vähättelee oireitaan ja on oiretiedostamaton, aluksi kärsii, mutta myöhemmin vähemmän (käytösoireet kyllä aiheuttavat kärsimystä) on ahdistavaa seurata läheisen muuttumista ja lopuksi kohdata toisen täysi avuttomuus ja kyvyttömyys ottaa kontaktia Alzheimerin tauti 40

41 OMAINEN ON KORVAAMATON miksi? hän tuntee menneisyyden ja osaa tulkita paremmin vajavaiset viestit ja lievittää sairastumisen surua joku omaisista voi tulla tosi tärkeäksi, mutta riippuvaisuus rasittaa ellei omainen jaksa, laitosvaihe alkaa aiemmin ja laitokseen siirtyminen voi jouduttaa sairauden etenemistä Alzheimerin tauti 41

42 MITEN SAMAISTUA JA YMMÄRTÄÄ? en muista mitä hetki sitten tapahtui en ymmärrä puhetta enkä tunne ketään en muista miten käyttäydytään sekaisin menneet kokemukset ja tämän hetken aistimukset (vähän kuten juuri ennen nukahtamista) en ymmärrä aikaa enkä käsitä paikkaa en tiedä kuka olen ja mihin pystyn Alzheimerin tauti 42

43 ARVOKASTA omanarvontunteen säilyttäminen hyväksyvä ja ymmärtävä ilmapiiri, lämmin huumori, hyvä mieli ja kiireettömyys mukava tekeminen, tuloksetonkin valokuvat, lehtien selailu, tutut esineet mielimusiikki, liikunta yhteyden säilyminen omaisiin Alzheimerin tauti 43

44 MITEN KOHTAAN MUISTIHÄIRIÖISEN? puhu aikuisena aikuiselle puhu selkeästi ja hitaasti käytä yksinkertaisia lauseita ja sanoja sano yksi asia kerrallaan vältä liiallista kyselyä korjaa kohteliaasti. mutta älä intä käytä sen henkilön nimeä, jolle puhut (puhuttelunimi!) katso silmiin puhuessasi ole oma itsesi anna aikaa vaikka toinen ei ymmärtäisi puhetta, hän aistii herkästi ilmapiirin Alzheimerin tauti 44

45 HYVÄN HOIDON PIIRTEITÄ älä pakota, yritä hetken kuluttua toisella keinolla uudelleen, ole kekseliäs vältä meteliä ja kiirettä, älä tee numeroa virheistä vältä ihmisjoukkoja (toiset kyllä hetken viihtyvät) anna unohduksen hoitaa vahvat tunnereaktiot ja kiukun puuskat Alzheimerin tauti 45

46 HOITAJAN TEHTÄVÄT tarvitaan samantapaista herkkyyttä ja kykyä aistia toisen tarpeita kuin vastasyntyneen hoidossa potilaan historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin etenkin käytösoireet vaativat taitoa ja tulkintaa, niitä on helppo lisätä väärällä kohtelulla Alzheimerin tauti 46

47 TULKINTAA VAATIVAT levottomuus aggressiivisuus ahdistuneisuus harhat (aistiharhat, harhaluulot) epätodelliset mielikuvat Alzheimerin tauti 47

48 MUISTISAIRAAN MIELI altis haavoittumaan, loukkaantumaan, hajoamaan, kun ei muista, ei aina ymmärrä eikä osaa ilmaista itseään maailmankuva hajoaa minäkuva pirstoutuu arjen merkityksellisyys ja mieli sumentuu itsetunto heikkenee lainaus: Ikäinstituutti/Anneli Sarvimäki 48

49 IHMISARVON HAAVOITTUVUUS itsemääräämisoikeuden kutistuminen yksityisyyden ja koskemattomuuden loukkaukset oman tilan riistäminen epäkunnoittava kohtelu Ikäinstituutti/Sarvimäki 49

50 HAAVOITTUVUUDEN KOHTAAMINEN toisen ihmisen haavoittuvuus oma haavoittuvuus hoitajan haavoittuvuus moraalinen herkkyys- hyvän hoidon edellytys, mutta aiheuttaa samalla moraalista stressiä ja omantunnon vaivoja Ikäinstituutti/Sarvimäki 50

51 IHMISSUHTEIDEN HAAVOITTUVUUS tutut ihmiset häviävät kuoleman kautta ja unohtamisen myötä maailma täyttyy vierailla ihmisillä mielen, ihmissuhteiden ja kehon haavoittuvuus tekevät myös ihmisarvon haavoittuvaksi Ikäinstituutti/Sarvimäki 51

52 SEURAAVALLA KERRALLA Muistisairaan haavoittuvuuden seurauksia: Muistisairauden käytösoireet ja psykologiset oireet Raahessa klo Fregatti-salissa Alzheimerin tauti 52

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Kohtaamisia potilaiden kanssa Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Miten kohdata potilas? tarkkoja toimintaohjeita ei voi antaa, sillä kyse on aina kahden

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti Neljännes

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Muistisairaan tukeminen. Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset

Muistisairaan tukeminen. Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset Muistisairaan tukeminen Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset Tietoinen muistaminen TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot