KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA
|
|
- Julia Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA MOTTU-projekti - mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena Toimittaneet Anna-Leena Ruotsalainen ja Airi Laitinen 2
3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO GSM faksi julkaisut@savonia.fi 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/2/2011 ISBN: (painettu) ISBN: (verkkojulkaisu) ISSN-L: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C:47 ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio Taitto: Tapio Aalto Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy
4 SISÄLLYS Anna-Leena Ruotsalainen Johdanto... 5 Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä... 7 Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opintopolun eri vaiheissa Marja-Sisko Kataikko Ryhmän taustan vaikutus mobiiliohjauksen pilotointiin ja ryhmäytymisen näkökulma mobiilituutoroinnissa Arja Lång Mobiilituutorointi ohjauksen ja neuvonnan tukena opintojen alkuvaiheessa Sami Lahti mtuutorin käyttö opiskelijoiden alkukyselyssä ja henkilökohtaisessa ohjauksessa Riitta Junnila-Savolainen Mobiilituutorointia opintokokonaisuuksissa Opintojaksojen kompetenssien kautta tapahtuva tuutorointi Marja-Leena Rautiainen Harjoittelun ohjaus mtuutorin avulla Pentti Ojajärvi Mobiilius opetuksessa ja oppimisessa Airi Laitinen Mitä saimmekaan aikaan - vaikuttavuuden arviointia Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektista Anna-Leena Ruotsalainen Etätuutoroinnin mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa Mitä tulevaisuudessa? Pentti Ojajärvi Elämä on mobiilia
5 5
6 Johdanto Ammattikorkeakoulujen yhdeksi opetuksen kehittämisen painopistealueeksi on asetettu opintojen läpäisyn parantaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy. Tähän pyritään esimerkiksi opintojen etenemisen seurannalla ja havaittujen ongelmakohtien korjaamisella, opintojen ohjatulla suunnittelulla ja kattavalla opiskelun ohjauksella sekä opiskelumotivaation tukemisella. Opiskelijalle on taattava mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen- ja uraohjaukseen koko opiskeluajan. Ohjauksen tulee entistä paremmin ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tavoittaa keskeyttämistä harkitsevat opiskelijat mahdollisimman varhain. Ohjauspalvelujen kehittämisessä tulee kehittää erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi omaehtoisena ohjauksena, ryhmäja pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena hyödyntäen tieto-, viestintä- ja mobiiliteknologian vielä käyttämättömiä ja rajattomia mahdollisuuksia. Suunnitelmallisena ja kokonaisvaltaisena ohjausprosessina tuutorointi on tarkoitettu oppijan avuksi hänen persoonallisessa ja ammatillisessa kasvussa ja oppimistaitojen kehittymisessä. Ohjaus tukee oppimisprosessin käynnistämistä, oppimisen solmukohtien avaamista ja oppimisen sosiaalisuuden korostamista. Olennaisia seikkoja tuutoroinnissa ovat yksilöllisyys, luottamuksellisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin lähtökohtana on ollut tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää opettajille uusi työväline opiskelijan tuutoroinnin avuksi niin, että he pystyvät tukemaan opiskelijan oppimisprosessia oikea- aikaisesti. Mobiiliteknologian avulla opiskelijoiden on myös mahdollista saada tuutorointia ajasta ja paikasta riippumatta säännöllisesti ja systemaattisesti. Opettajat voivat näin löytää potentiaaliset keskeyttäjät ja suunnata tehostetun tuutoroinnin näihin opiskelijoihin. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena - projektissa (11/2008-6/2011), jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ovat olleet mukana Savonia -ammattikorkeakoulu (Terveysalan Kuopion yksikkö, Tekniikan Kuopion yksikkö ja Kuopion Muotoiluakatemia) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Biotalouden, Luovien alojen ja Sosiaali- ja terveysalan keskukset). Projektissa on ollut mukana 9 opettajaa eri koulutusohjelmista. He ovat toimineet opettajatuutoreina mobiilituutorointia pilotoiville opiskelijaryhmille. Pilotoinissa on ollut mukana noin 290 opiskelijaa eri koulutusohjelmista kulttuurialalta, luonnontieteiden alalta, luonnonvara- ja ympäristöalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. 6
7 Projektissa on tuotettu etätuutorointiprosessin malli, jossa kuvataan opiskelijan ohjauksen tarve ja etätuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Etätuutorointiprosessista on tehty animaatio, jonka avulla opiskelijan tuutoroinnin toteuttaja voi löytää uusia keinoja opiskelijan ohjaamiseen mobiiliteknologian ja sosiaalisen median avulla. Projektissa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty mobilituutoroinnista saatavia hyötyjä opiskelijoiden ohjauksessa, opintojen keskeyttämisessä ja oppimisprosessin tukemisessa. Tässä julkaisussa tullaan käsittelemään mobiilituutorointia pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden kokemuksena. Julkaisun artikkeleiden aiheena on mobiiliohjaus opetuksessa, harjoittelussa ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluprosessin tukemisessa opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Lisäksi julkaisussa on artikkeli mobiilisovelluksesta (mtuutori) ja sen kehittämistyöstä ja projektin aikana tehdystä tutkimuksesta. Kiitokset rahoittajalle sekä projektityöskentelyssä mukana olleille opettajille Airi, Arja, Kalevi, Marja-Leena, Marja- Sisko, Pentti, Riitat, Sami, Sanna, Sirpa ja opiskelijoille. Kiitokset projektiryhmälle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä mtuutorin kehittämistyössä ja projektin tavoitteiden mukaisen etenemisen varmistamisesta. Kiitos myös mtuutorin kehittämistyötä tehneille Mobiletools Internationalin Pekka Pirttiaholle ja Teemu Thorströmille hyvästä yhteistyöstä mobiilisovelluksen, mtuutorin, kehittämistyössä. Anna-Leena Ruotsalainen Projektipäällikkö 7
8 Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä Opetuksen painopiste on siirtynyt opettajajohtoisesta opetuksesta opiskelijan oppimisprosessin ohjaamiseen (Koli 2010; Pirttiaho 2009; Manninen 2004, 29-34). Opiskelijan yksilöllisten ohjaustarpeiden huomioiminen jokaisessa opintopolun vaiheessa ja sen siirtymissä on tärkeää (Annala 2009, 72; Hämäläinen 2009, ; Kauppila 2009; Lätti 2008, 82). Samalla mobiiliteknologia, älypuhelimet ja kehittyneet käyttöjärjestelmät ovat mahdollistaneet ennen Internetiin rajautuneiden palveluiden käytön myös mobiililaitteiden kautta. Saatavuus ja saavutettavuus on yhä helpompaa. Tekniikan kehittyessä myös ohjauksen ja tuutoroinnin toteuttamiseksi on otettu avuksi erilaisia teknisiä apuvälineitä. Koska Suomessa jokaista suomalaista kohti on käytössä enemmän kuin yksi matkaviestinliittymä (Tilastokeskus 2009), mobiiliteknologian hyödyntäminen osana tuutorointia on luonteva askel kasvokkaisten ohjaustapaamisten rinnalle. Artikkeli sisältää kuvauksen Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektissa tehdystä yhteistyöstä Mobiletools-yrityksen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden välillä mtuutori-sovelluksen kehittämiseksi. Kuvaus perustuu kevään 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana laadittuihin projektiryhmän workshop-päivien muistioihin, pilotoivien opettajien sekä yrityksen edustajien väliseen kommunikointiin sovelluksen pilotointi- ja testauskysymyksissä sekä Mobiletoolsin edustajan Pekka Pirttiahon haastatteluun joulukuussa Mikä mtuutori on? mtuutori on Moodleen integroitu, tällä hetkellä Java-sovelluksia tukeviin kännykkämalleihin ladattava mobiilisovellus. Sovellus mahdollistaa kyselyihin vastaamisen mobiililaitteen tai Moodlen kautta sekä tekstiviestitiedottamiset. Lisäksi sovelluksen avulla voidaan lähettää sovelluksen sisäisiä tekstiviestejä, valokuvia ja multimediaviestejä, jotka ovat nähtävissä Moodlessa. Oppimisympäristön kautta on saatavissa kyselyistä koostuvat yhteenvetoraportit. Koosteen lisäksi myös yksittäisen opiskelijan vastauksia voi tarkastella. Kyselyjen vastaanottamista ja vastaamista varten tarvitaan puhelinliittymän datayhteyttä, mutta sovelluksen kautta lähetetyt tekstiviestit välittyvät erilaisiin mobiililaitteisiin. Sovelluksen kautta tehdyt kyselyt voivat sisältää seuraavia kysymysvaihtoehtoja: skaala-kysymykset, vastausvaihtoehto-kysymykset sekä vapaamuotoiset 8
9 tekstikysymykset. Kyselyt tallentuvat palveluntarjoajan hallinnoimaan tietokantaan. Lisäksi sovellus mahdollistaa tunnistautumisen Moodlen tunnuksilla, video- ja kuvamateriaalin lähetyksen sekä ryhmä- ja yksilöraportit sekä sovelluksen ulkopuolisen ja sisäisen viestinnän. (Pirttiaho & Thorström 2009.) Sovelluksen kehittyminen pilotoinnin aikana Pilotointi käynnistyi syksyllä 2009 Mobiletoolsin pilottiopettajille pitämällä koulutuksella, jossa testattiin sovellusta kännykässä ja päästiin nopeasti alkuun sovelluksen käytössä. Mobiletools teki myös käyttöohjeet niin opettajille kuin opiskelijoille, joita he ovat päivittäneet sovelluksen kehityksen myötä. Syksyllä pilotoinnin alussa oli Moodlen testiympäristöjen kanssa ongelmia ja opettajana oli vaikea hahmottaa, onko kyse mtuutori-sovelluksen ongelmasta, omasta osaamattomuudesta vai Moodlesta. Moodle-ongelmien hävittyä pilotointi alkoi selkeytyä ja sovellus näyttäytyä helppokäyttöisenä. Moodlen keskustelualueen viestien perusteella 9/ /2010 sekä muistioiden 3/ /2010 mukaan pääasiallisiksi kehittämiskohteiksi jo olemassa olleiden piirteiden lisäksi nousivat: - tekstiviestien maksimipituus ja skandien näkymättömyys - kyselyiden ja tekstiviestien ajastusmahdollisuus - kyselypankki - yksittäiselle opiskelijalle kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen (hops) - valituille opiskelijoille kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen - palauteviesti opiskelijalle siitä, että vastaukset ovat lähteneet eteenpäin Pilotoinnin päättymiseen mennessä kyselypankkia lukuun ottamatta kaikki toiveet on pystytty sovelluksen ja Moodlen yhteistoimintaan luomaan. Osa tekstiviestejä koskevista kysymyksistä on operaattorikohtaisia, jolloin käyttäjän matkapuhelimen operaattori vaikuttaa toimintojen onnistumiseen, kuten esimerkiksi skandien näkyvyys tai näkymättömyys. Kysymyspankin lisäksi tulevaisuuden kehittämiskohteisiin kuuluu opiskelijoiden toive kyselyn vastausten yhteenvedon näkemisestä ennen lähettämistä. Onnistunut yhteistyö Kuten projektiryhmän mielestä, myös Pirttiahon (2010) mukaan yhteistyö on edennyt hyvin. Mobiletoolsin kiinnostuksen kohteita tässä hankkeessa ovat olleet Moodle-integraatio yleisellä tasolla sekä tuutorointi sisällöllisesti. Mobiletoolsissa 9
10 projektista on pidetty ja tuloksiakin tavoitteisiin nähden on tullut pitkin kehitystyötä. (Pirttiaho 2010.) Tavoitteet projektissa olivat Pirttiahon mukaan selkeät ja niissä on pysytty. Haasteitakin on ollut. Moodle teknisenä järjestelmänä on aika monipuolinen ja aiheuttaa teknisiä haasteita. Pilotoinnissa on konkreettisesti havaittu, miten mobiilitoiminnot nivoutuvat käyttäjän kannalta Moodleen ja miten käyttäjä toimintoja käyttää. (Pirttiaho 2010). Ehkä kovin haaste on ollut osittain teknisessä integraatiossa ja sen toiminnassa sekä siinä, mitä ominaisuuksia on mukana ja kuinka opettajat niitä käyttävät, Pirttiaho pohtii. Projektiteknisesti Pirttiahon mielestä (2010) projekti on edennyt ihan hyvin, mutta tehostamista toiminnassa jälkikäteen tarkasteltuna olisi voinut olla: Kohta kaksi vuotta ollaan kohta toimittu eli jos olisimme tehostettu ja tarkemmin mietitty sisäistä kommunikointia ja strukturointia, olisimme varmasti päässeet aikaisemmin samaan lopputulokseen -- Ei ole meitä haitannut, vaan saatu omia aikatauluja vastaamaan hankkeen aikatauluja. Keväällä 2011 Mobiletools teki päivitykset mtuutoriin sekä se integroitiin tuotanto Moodle-ympäristöön. Pirttiaho (2010) odottaa kovasti tuotteen siirtymistä tuotantokäyttöön ja kokemuksia hankkeen jälkeisistä organisaatiokohtaisista jatkokäytöistä. Pientä epäselvyyttä toimintatavoissa on jälkikäteen huomattavissa, vaikka se ei ole lopputuloksen pääpiirteisiin vaikuttanutkaan. Pirttiahon haastattelussa tuli ilmi, ettei Mobiletools ollut aktiivisesti seurannut Moodlen keskustelualuetta, jonne pilotoivat opettajat kirjasivat testauksessa ja pilotoinnissa ilmenneitä kysymyksiä ja ongelmia. Pilotoivat opettajat taas pitivät kyseistä keskustelualuetta nimenomaisena kohtaamispaikkana. Näin jälkikäteen tarkasteltuna myös monta yrityksen antamaa vastausta jäi pilotoivilta opettajilta huomaamatta, jotka kuitenkin löytyvät keskustelualueelta. Toisaalta opettajat eivät myöskään vastanneet kaikkiin tarkentaviin kyselypyyntöihin, jotka jälkikäteen tarkasteltuna olisivat tehostaneet projektin eteenpäin viemistä. Mobiletoolsille Moodle on ennestään tuttu omien testien kautta, mutta mtuutorisovellus on ensimmäinen isompi integrointi siihen (Pirttiaho 2010). Sekä Savonian että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-asiantuntijat ovat antaneet tarvittavat tiedot, jotta yritys on voinut viedä sovellusta eteenpäin. Koska kysymys on molemmille organisaatioille uudesta asiasta, Pirttiahon (2010) mukaan on ilmennyt myös kysymyksiä, joihin vastauksia organisaatioissa ei ole löydetty. 10
11 Yrityksen tekemät päivityspaketit ovat asentuneet sujuvasti ja nopeasti Moodlen testiympäristöihin pilotoijien käyttöön, mutta Moodlen tuotantoympäristöön siirtymistä on siirretty organisaatioissa useaan kertaan. Viivästyminen ei Mobiletoolsin kannalta ole ollut kriittinen tekijä, mutta pilotoivan opettajan näkökulmasta aiempi sovelluksen käyttöönotto tuotantoympäristössä olisi laajentanut sovelluksen käyttöönottoa organisaatiossa ja käyttökokemuksia hankkeen aikana olisi saatu vielä laajemmin. Mobiletoolsin näkökulmasta sovelluksen integrointimahdollisuus muihinkin ympäristöihin on tärkeää. Sellaisenaan sovellus ei ole siirrettävissä, mutta perustoimintaperiaatteet, rajapinnat ja vastaavat osiot voi siirtää. Sovelluksen kehitystyö jatkuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen, Pirttiaho (2010) takaa. Lopuksi Oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen suunniteltu ja toteutettu mtuutorilla tehty kysely on pilotoivien opettajien kokemusten mukaan tuonut pilotissa positiivisia tuloksia: tärkeää, tuutorointia edistävää tietoa. Opettajat ovat voineet saada tietoon sellaisiakin asioita, joita ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan. Mobiilituutoroinnissa opettajien on muistettava, että viestintä on lyhyttä ja ytimekästä niin kysymysten kuin odotettujen vastaustenkin. Vaikka suomalaiset ovat kännykkäkansaa, monipuolisten mobiiliominaisuuksien käyttö on vielä puheluita ja tekstiviestejä harvinaisempaa. Myös mobiililaitteen käytön kustannukset mietityttävät. Tämä kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen. Samaa keskustelua käytiin verkkokursseista ja verkkomateriaaleista noin kymmenen vuotta sitten: millaista kuva- ja videomateriaalia voidaan opetuksessa käyttää, että ne näkyvät modeemiyhteyksillä ja voidaanko olettaa, että opiskelija on valmis kustantamaan kotiinsa mobiili- tai laajakaistayhteyksiä. Nykyisin oppilaitosten oppimisympäristöt opetuksen ja ohjauksen välineenä ovat niin perustoimintaa, että opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella oppilaitoksen ulkopuolella pidetään itsestään selvänä. FM Sanna Kukkasniemi työskentelee tällä hetkellä opinto-ohjaajana ja opettajana Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Kukkasniemi on toiminut verkkopedagogina ja hänellä on monen vuoden kokemus verkossa toteutettavasta opetuksesta. 11
12 Lähteet Annala, J Henkilökohtainen opintojen suunnittelu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, Hämäläinen, K Hallinnollisia linjauksia aikuiskoulutuksesta ja haasteita aikuisten ohjaamiseen. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, Kauppila, P Luento Ohjauksen ulottuvuuksista. Opinto-ohjaajakoulutus Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu Koli, H Koulutustilaisuus. eopetus-koulutus tietojenkäsittelyn koulutusohjelmalle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Lätti, M Ohjaus osana opettajan työtä Perusopetuksen aineenopettajien käsityksiä ohjauksesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja A: tutkimuksia. Manninen, J Ohjaus verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Teoksessa J. Martikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, Pirttiaho, P Toimitusjohtaja. Mobiletools International. Nauhoitettu haastattelu Pirttiaho, P. & Thorström, T Mobiilisovelluksen ominaisuuksien esittely. Projektiryhmän workshop Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Tilastokeskus Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa. 12
13 13
14 Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opinto-polun eri vaiheissa Opiskelijan ohjaus muutoksessa Opettaja auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa opiskeluaan, auttaa selvittämään käytännön asioita, kannustaa ja tukee valinnoissa Mielestäni se on kaikkea opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on opintojen sujuva eteneminen ja oppiminen. Opettajatuutorin pitäisi olla kuin valmentaja! Opiskelijat määrittivät tuutorointia Mobiilteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin pilotoinnin alkaessa yllä mainitulla tavalla. Heille opettaja on edelleen keskeinen toimija opintojen ohjauksessa. Käytännössä monet tekijät ovat viemässä opettajalta riittäviä resursseja toteuttaa ohjausta oikea-aikaisesti ja myös opiskelijoiden ohjauksen tarpeiden tunnistaminen on vaikeutunut. Opettajan kokemus on myös, että oikea-aikaiseen kuulemiseen ja siten tarpeisiin vastaamiseen eivät tarjolla olevat ohjauksen keinot ole olleet riittäviä. Ohjauksen riittämättömyys tai sen kohtaamattomuus opiskelijoiden tarpeisiin on ollut nähtävissä osaltaan opintojen keskeytymisinä tai valmistumisen viivästymisenä. Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelijan ohjaus on muutoksessa. Haasteena on ollut löytää uusia ohjauksen muotoja aikaisemman riittämättömäksi ja tehottomaksikin koetun ohjaustavan ja määrän suhteen. Savonia-ammattikorkeakoulu on koordinoinut EU-rahoitteista Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektia. Projektin tavoitteena on ollut kehittää ja löytää ratkaisuja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamisen tukemiseksi mobiiliteknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on ollut vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tukemalla opintojen normiaikaista etenemistä ja opiskelijan oppimisprosessia. (Projektisuunnitelma 2008.) Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektin keskeisenä tavoitteena on ollut vaikuttaa opiskelijanohjauksen monimuotoistumiseen ja opiskelijakeskeisyyden mahdollistamiseen. Ammattikorkeakouluissa opiskelijan ohjaus on merkityksellistä, koska se avulla voidaan turvata opiskelija opintojen eteneminen opintopolun eri vaiheissa. Opetushallituksen määrittämänä ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja sen tavoitteena tulisi olla opintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa. Ohjaus on koko henkilöstön toimintaa ja sen tulisi kattaa koko opintopolun vaiheet koulutukseen hakeutumisesta työllistymiseen ja jatkokoulutukseen asti. (Opetushallitus 2011) 14
15 Oppilaitostasolla ohjauksen kehittäminen edellyttää erillistä ohjausstrategian laatimista, jossa ohjausta ei tulisi määrittyä vain eettisistä ihanteista ja eri opiskelijoiden ohjaustarpeista käsin, vaan sen tulisi olla osana ammattikorkeakoulujen toiminnallista arkea ja olla mukana niin hallinnollisissa kuin yhteiskuntapoliittisissa tavoitteissa. (Lätti & Putkuri 2008.) Savonia-ammattikorkeakoulussa on laadittu opiskelijanohjauksen kokonaissuunnitelma kehittämään ja yhtenäistämään ohjausta kaikilla opintojen tasoilla (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tuotettu hankkeen kautta erilaisia näkökulmia aikuisopiskelijan monimuotoiseen ohjaukseen (Lätti & Putkuri 2009). Oppilaitoskohtaisessa ohjausstrategiassa suunnitellaan ohjauksen sijoittuminen, jolloin se kohtaa opiskelijan tarpeet ja vastaa hyvinvoinnin ja asiantuntijuuden edistymiseen. Näin se toimii samalla arvokkaana työvälineenä ohjauksen kehittämistyössä. (Pajarinen, Puhakka, & Vanhalakka- Ruoho 2004.) Ohjauksen tavoitteena ja eettisenä johtolankana tulisi olla opiskelijan oman toimijuuden tukeminen ja mahdollistaminen (Lätti & Putkuri 2008, ) Opiskelijalähtöinen malli pitää sisällään kolme ohjauksen osa-aluetta: oppimisen ja opiskelun ohjauksen, persoonallisen kasvun tukemisen sekä niin ammatillisen kuin uraohjauksenkin. (Herranen & Penttinen 2008; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Opiskelijalle ohjaus toteutuu kuitenkin useimmiten tuutorin ja opettajan ohjaustoimintana, vaikka sen tulisi olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksessa tai ohjauksen turvin olisi ohjattavan että ohjaajan kyettävä tunnistamaan kunkin opiskelijan opiskeluun ja oppimiseen liittyvät odotukset ja tottumukset. Mölsän (2000, 6) mukaan opettajan ohjaustoiminta voi olla suoraa, opiskelijan kanssa kahdenkeskeistä tai opettaja voi olla myös välillisesti yhteydessä opiskelijaan. Ohjaajan ja opiskelijan ohjaussuhteen tulee kuitenkin perustua henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen (Mölsä 2000, 12). Ohjauksen dialogisuus tarkoittaa opettajan reagointia ja opiskelijoiden vastavuoroista toimintaa (Aarnio & Enqvist 2009). Opettajatuutori on vastuussa opiskelijaryhmän opiskelijoiden ohjauksesta pääsääntöisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen kannalta. Opiskelijoiden ohjauksen tarpeet voivat toteutua myös muiden opettajien tai muun henkilökunnan kanssa. Ohjauksen opiskelijalähtöisyys voi toteutua, kun opiskelija ilmaisee tarpeensa ohjaukseen. Henkilökohtainen ohjaus tapahtuu tyypillisimmin osana opetustilannetta tai etukäteen sovittuina tapaamisina, mutta myös epävirallisina eri yhteyksissä. (Lätti & Putkuri 2008, 38; Heino 2009,52.) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus on ollut kuitenkin hyvin pitkälti opiskelijan omaan 15
16 aktiivisuuteen perustuvaa sekä riippuvaista opettajan resursseista ja saavutettavuudesta. Opiskelijat kuvasivatkin projektin alkuvaiheessa rooli odotuksenaan tuutorointiin, että opettaja on kannustava, ohjaava, tukeva, informoija ja myös motivoija. Opiskelijoiden odotusten mukaan opettajan tulisi ohjata opiskeluun liittyvissä asioissa ryhmän ja yksilön kannalta. Tuutorointi auttaa opiskelijaa oman opiskelun tarpeiden tunnistamisessa ja valintojen tekemisessä, kuten esimerkiksi kansainväliseen vaihtoon lähdön suunnittelussa. Opiskelijat toivoivat ohjauksen sisältönä tiedon jakamista, yhteisten asioiden ohjeistamista, vaihtoehtojen tarjoamista. Ryhmän toiveiden esille saaminen koettiin myös tärkeänä samoin kuin opiskelijan omien kehitystarpeiden tunnistaminen. Pajarinen ym. (2004) tuo esiin, että ohjauksessa ei välttämättä tulisi keskittyä vain yksilötyöhön, vaan etsittävä sellaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat kokevat tulevansa mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoina huomioiduksi ja arvostetuksi koko yhteisössä. Näin ohjaus tulisikin määrittää myös yhteisölliseksi, jolloin ohjauksen ei tarvitse olla yksilötyötä, vaan se voi edistää sellaisia asioita, jotka vahvistaa opiskelijayhteisöä antaen eväitä ja mahdollisuuksia opiskelijoiden omaehtoiselle toiminnalle oppilaitoksen sisällä tai ulkona. Savonian ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-oppimisympäristöön kootut reput ja pakit ovat esimerkkeinä ohjauksesta, joiden tavoitteena on tuottaa opiskelijoille mahdollisimman yhteneväisesti ammattikorkeakoulun tiedotusta kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijan ohjauksen haasteena on ohjausmuotojen monipuolistaminen. Savoniassa yleisin ohjausmuoto on edelleen opiskelijan kanssa käyty henkilökohtainen keskustelu opintoihin tai harjoitteluun liittyvänä. Verkko-ohjaus toimii neuvonnan ja tiedottamisen välineenä, jolloin kohteena on opiskeluryhmä. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Mobiiliohjaus on toteutunut Mottu-projektin pilotointina ja toteutunut sekä henkilökohtaisina opintojen edistymistä tukevina kyselyinä tai opintojen neuvontana ja tiedottamisen välineenä. Mobiilituutoroinnille opiskelijat eivät pilotoinnin alussa kuitenkaan osanneet asettaa erityisiä odotuksia, varsinkin kun heidän kokemuksensa ohjauksesta siihen asti oli ollut henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi sähköpostin ja Moodlen kautta tiedottamista. Projektin workshopissa keväällä 2009 määriteltiin Mottu-projektille yhteisesti käsite tuutorointi seuraavasti: Tuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan opintopolkua, 16
17 yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Tuetaan myös opiskelijan vahvuuksien ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Mottu-projektissa tuutoroinnilla on näin tarkoitettu niin tiedottamista, neuvontaa, opiskelijan oppimisprosessin tukemista kuin myös itseohjautuvuuden tukemista ja samalla opiskelijoiden ohjaamista itseohjautuvuuteen ja yhteisöllisyyden kasvuun. Tuutoroinnissa toteutetaan oppimisen ohjausta ja opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista suunnitelmallisena ja joustavana substanssiin liittyvänä ohjauksena. Toteuttajina ovat sekä opettajatuutorit ja opiskelijat (Mottu 2009). Mobiilitutorointi pilotoinnin tavoitteena on ollutkin tunnistaa tuutoroinnin tarpeet ja luoda sellaisia ohjauksellisia tilanteita mobiilikyselyjen avulla, joilla voidaan lisätä tuutoroinnin vaihtoehtoisuutta ja määrää sekä tunnistaa opintopolulla niin opiskelijan yksilölliset kuin samalla ryhmän tarpeet. Ohjaus opinto-polun aikana Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijan opinnot etenevät ammattikorkeakouluun hakeutumisesta sekä opintojen alkamisesta ja etenemisestä edeten asiantuntijuuden saavuttamiseen opintojen päättyessä sekä valmistumisen jälkeiseen alumnitoimintaan osallistumiseen. Opiskelijalle opintopolku muodostuu näin osin peräkkäisistä ja osin päällekkäisistä vaiheista. Näista viidestä opintopolun vaiheista ensimmäinen ja viimeinen toteutuvat opintoajan ulkopuolella. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Näin opintojen aloitus vaihe, opintojen eteneminen ja opintojen päättäminen muodostavat moobiilituutoroinnille keskeiset vaiheet. Ohjausta tarvitaan ja tarjotaan usein opiskelun alkuvaiheessa ja se vähenee opintojen loppua kohden. Tärkeää olisikin nähdä ohjaus opintopolulla tasaisesti etenevänä prosessina niin, että opintopolun eri vaiheen ohjausmahdollisuudet olisivat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tiedossa. (Pajarinen ym ) Alkuvaiheessa opintoja, jopa ennen opiskeluun hakeutumista olisi oltava tietoa opiskelualueen vaatimuksista ja tulevan ammatin haasteista. Opiskelijat toivovat alkuvaiheessa ohjauksen kohdentuvan yhteisesti myös esimerkiksi kirjaston ja ruokalan käyttöön, Kelan opintotuen infoon sekä jopa opiskelijabileistä ja haalarintilauksista informointiin. Opintojen etenemisen aikana on turvattava ohjauksen jatkuvuus ja mahdollistettava kaikille opiskelijoille tarvittaessa riittävää ohjausta opintojen etenemisen turvaamiseksi tai jopa elämäntilanteesta johtuvaan keskeytyksen ohjaamiseksi. Opintojen jälkeen ohjaus muodostuu alumnitoimintaa sekä koulutustarjontaa markkinoivista tiedotuksista. (Pajarinen ym. 2004; Ikonen 2009, 25; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) 17
18 Ohjaustilanteet ovat vuorovakuutustilanteita, johon kukin osapuoli tuo mukanaan oman kulttuurinsa ja sosiaaliset verkosto-odotuksensa. Ohjausta voivat vaikeuttaa fyysisen ympäristön rauhattomuus, yksityisyyden puute, kiire ja vaikeus saada ohjausaikaa. Sosiaalinen ympäristö ohjauksen esteenä voi tarkoittaa sosiaalisen verkoston riittämättömyyttä, etäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta, kuten esimerkiksi liian suuria ryhmäkokoja. Esteitä voi lisäksi aiheuttaa myös sosiaalisen tuen puuttuminen tai sen vaikea saatavuus, kuten vieraantuminen ystävien tai perheen kanssa kommunikoinnista ja tuesta. Kulttuurisina esteinä tulevat esille opiskelijoiden erilaiset roolit ja niiden ristiriitaisuus, asenteellisuus, normien ja tapojen ymmärtämättömyys tai opiskeluun liittyvien tottumuksen puute. Jopa arvomaailma voi olla ristiriitainen tai puutteellinen. Ohjauksessa ohjaaja muodostaa ympäristön ohjattavalle erilaisissa konteksteissa. Opiskelijan voi olla vaikea löytää ohjaukselle tilaa, aikaa ja tarkoitusta. Ohjaus voi tapahtua myös lisääntymässä määrin verkkoympäristössä, missä ohjaaja ja ohjattava eivät ole välttämättä samanaikaisesti vuorovaikutuksessa, joten ohjauksen saatavuus ohjattavan kannalta ei ole välttämättä hallittavissa. (Hirvonen, Koskimies & Pirttimaa, 2009, ) Ammattikorkeakoulun järjestelmien kehittelyllä voidaan tukea opiskelua opiskeluprossin eri vaiheissa vaikuttamalla opiskelun esteettömyyteen opiskelun haasteiden kielteisten vaikutusten madaltamisella. Haasteita madaltamalla vaikutetaan opiskelijan opiskeluprosessin etenemiseen tarjoamalla ohjauksen kautta uusia vaihtoehtoja opiskelijan opiskeluprosessin ja elämäntilanteen mukaisesti (Hirvonen ym. 2009, 12 18; Ikonen 2009,40 42.) Mobiilituutorointi opiskelijan ohjauksessa Projektin workshopissa 2009 määriteltynä Mottu-projektissa mobiiliteknologialla tarkoitetaan muun muassa eri puhelinlaitteita ja niiden kautta tai välityksellä tapahtuvaa toimintaa. Ne ovat välineitä, jotka kulkevat opiskelijan mukana ja voivat sisältää erilaisia palveluja mobiilisti. Nämä laitteet mahdollistaisivat muun muassa internetin puhelimen kautta. Käytettävyys suuntaa tulevaisuuteen ja edellyttää nopeaa verkkoyhteyttä, riittävää ohjelmistoa, tekniikkaa ja muistikapasiteettia. (Mottu 2009.) Mottu - projektissa on sovellettu kehitettyä mobilliteknologiasovellusta, mtuutoria, joka on integroitu molempien projektissa mukana olevien organisaatioiden Moodleoppimisympäristöön. Mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi on opiskelijan normaalin ohjauksen lisänä. Opettaja toimijana rakentaa mtuutorin kautta opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin liittyviä aktivoivia, motivoivia, ohjaavia ja opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä/ 18
19 kysymyssarjoja Moodleen ja lähettää ne koko tuutoroitavalle ryhmälle tai yksittäiselle opiskelijalle. Ohjaavat kysymykset voivat liittyä yleisesti opintojen suorittamiseen, työharjoitteluun, opinnäytetyöhön yms. Mobiilisovelluksella saadaan laadittua avoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä. Kysymykset menevät opiskelijoiden matkapuhelimeen. Opiskelija voi vastata kyselyyn joko suoraan matkapuhelimesta tai oppimisympäristön kautta. Opiskelijat määrittivät tuutoroinnin usein opettajan tarjoamaksi ohjaukseksi, jossa juuri opettaja on tuutoroinnin toteuttajana antaen ryhmälleen ohjausta, neuvoja sekä kannustaa, motivoi ja tukee kaikissa opiskelussa ja eteen tulevissa ongelmissa sekä osoittaa kriittistä myötäelämistä ja tukee opiskelijan itsetutkiskelua. Tuutoroinnin avulla opiskelijat odottavat opettajalta myös vaihtoehtojen antamista elämäntilanteet huomioon ottaen. Mobiilituutoroinnin haasteena projektissa oli kohdata näitä opiskelijoiden esittämiä toiveita tuutoroinnin suhteen. Opiskelijoille tarjotut mtuutorin kyselyt sisälsivät kysymyksiä, joiden avulla tuutorina voi pyrkiä tavoittamaan juuri opiskelijoiden ääntä. Toteutuneet kyselyt kohdentuivat opintojen aikana tarvittavaan ohjaukseen, joista keskeisimpänä olivat harjoittelun kokemukset, opinnäytetyö eteneminen ja opiskelumotivaation ylläpitäminen. Opiskelijan äänen kuuleminen toi mahdollisuuden saada paremmin esille yksilöllistä ohjauksen tarvetta. Tavallisesti mobiilioppimisen lähtökohtana ovat liikkuvuus, joustavuus ajan ja paikan suhteen sekä autenttinen oppimistilanne ja siihen sitoutunut opiskelija. Tämä mahdollistaa ohjauksen oppijan tilauksesta sekä ohjaajan reagoinnin havaitsemaansa ohjaustarpeeseen. (Niinimäki 2010) Opiskelijoiden blogikommentointien mukaan kokemukset ovat kuitenkin olleet kaksinaisia. Mielenkiintoista on ollut huomata, että vaikka Moodlen käyttö on ollut aikaisemmin helppoa, niin uuden ympäristön käyttöönotossa on ollut yllättäviä pulmia, jopa perille asti löytyminen ei ole aina onnistunut. Opiskelijat ovat kokeneet sinällään kyselyt hyvinä, mutta jos he vertaavat tuttua kasvokkaista ohjausta mobiiliuuteen, niin suunta on enemmän vielä perinteisen kannalla. Opiskelijat ovat kuitenkin osallistuneet pilotoinnin aikana kyselyihin hyvin. Mobiiliteknologian tehokas hyödyntäminen antaa mahdollisuuden myös yksilölliseen ohjaukseen opiskelijan tarpeen mukaan. Niinimäen (2010) mukaan mobiililaite soveltuu erityisesti opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen opiskelijasta lähtevällä toimintamallilla, esim. niin, että opiskelija tilaa oman tarpeensa mukaan omaa osaamistaan arvioivia kysymyksiä tai käytännön työtilanteessa oppimista voidaan tukea muun muassa ohjaajan ja opiskelijan välittämien tekstiviestien kautta 19
20 osana opiskelijan reflektointia. Mobiililaite voi parhaimmillaan tarjota välittömän kysymys-vastaus mahdollisuuden. Opiskelijat toivoivatkin mobiililta käytännön asioista tiedottamista. Opiskelijan näkemyksenä mobiilituutoroinnilla toivotaan tiedottamista, äkillisistä tuntimuutoksista samana päivänä voisi ilmoittaa kännykän kautta. Oma kokemus opettajana on, että mtuutorin kyselyt ovat tuottaneet monipuolisempaa tietoa opiskelijoiden näkemyksistä aikaisempaan verrattuna ja olen saanut tärkeitä asioita selvitettyä, joiden uskon muuten ehkä jääneen selvittämättä. Toisaalta huomasin, että turhan monien vaihtoehtokysymysten anti jää toteavaksi ja saan siis avointen kysymysten ja opiskelijan antamien suorien vastausten kautta enemmän todellista tietoa. Ei riitä että opettajana näen opiskelijan tarpeen opettajan yhteydenottoon, vaan tiedon tulisi yksilöityä suoraan, jolloin opettajan tuutorointi osuisi ajallisestikin oikein. Lisäksi opettajan toimintana aktiivinen kyselyiden lukeminen ja opiskelijakohtainen vastaaminen vaativat oman aikansa, jotta opiskelija ei turhaudu, jos vastaus viipyy. Pajarinen ym. (2004) näkee ohjaustilanteet niin onnistuneina ja epäonnistuneinakin samankaltaisina ja ne perustuvat tilanteiden tunnistamiseen ja oikean ihmisen kanssa käytyihin vuoropuheluihin. Edellytyksenä myös mobiiliohjaustilanteelle on, että opiskelija tunnistaa ja myöntää tilanteensa sekä on avoin ja rohkea hakeutumaan ohjaukseen, jolloin hän voi kohdata tilanteensa ja löytää mahdolliset ratkaisut muutoksen aikaansaamiseksi ja lisäksi, että opettaja tuutorina on avoin luomaan ohjaustilanteita vaihtoehtoisilla menetelmillä ja keinoilla. Pilotoinnin kokemukset haastavat edelleen. Opiskelijoille mobiiliuteen kohdistuu myös harkintaa, epävarmuutta. Mobiiliohjausta opiskelijat eivät halua opiskelun alkuvaiheessa, koska silloin koetaan, että on tärkeämpää kohdata opettaja, joka kertoo ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä asioissa. liika mobiilituutorointi voi etäännyttää, voi tulla likaa välimatkaa tai kommunikointia ei haluta kännykän välityksellä vaan ennemmin Moodlen tai sähköpostin välityksellä. Hyvin paljon riippuu henkilöstä, riittääkö pelkkä teknologiaan tukeutuminen? Joskus voi olla parempi kohdata face to face Mobiilituutoroinnin tuleekin olla osana ohjausprosessia aina harkittua ja oikein kohdennettua. Kehitettävää tuutoroinnissani on vielä, miten tätä kyselyjen tuottamaa antia voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää niin opettajana kuin opiskelijanakin osana ammatillista kasvua. 20
Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi
Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotValmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö
Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan
LisätiedotUraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke
Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke Uraohjaus Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelijan ja ohjaajan välistä yhteistyöprosessia, jonka
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotKokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin
Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin Janne Niinivaara Koordinaattori, verkkoopetus ja viestintä Helsingin yliopiston Kielikeskus Johanna Vaattovaara Pedagoginen yliopistonlehtori
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotEnsimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi
Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotOhjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa
Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotJyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotHYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen
HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotAvoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjauskokemukset
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjauskokemukset Mervi Lätti, KL, erikoissuunnittelija, avoin AMK, Karelia-ammattikorkeakoulu Jonna Löf, KM, suunnittelija/projektipäällikkö,
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
Lisätiedotetaitava -ohjauksen uusilla urilla
etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotArviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotAvoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput. Jonna Löf
Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput Jonna Löf 16.11.2016 Ohjauksen teemaryhmä: Teemaryhmän jäsenissä 9 eri AMKin edustajaa Tehtävänä kartoittaa ohjauksen malleja ja prosesseja sekä
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotEroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho
Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotVerkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotOPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT
OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS
LisätiedotDigiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
LisätiedotUraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
Lisätiedot5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...
LisätiedotYksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä
Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen
LisätiedotSOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA
SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotAmisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta
Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta 14.11.2017 Juuso Luomala Pääsihteeri Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry OSKU ry Valtakunnallinen amisten opiskelijajärjestö OSKU
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
Lisätiedot