KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA"

Transkriptio

1 1

2 KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA MOTTU-projekti - mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena Toimittaneet Anna-Leena Ruotsalainen ja Airi Laitinen 2

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO GSM faksi painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/2/2011 ISBN: (painettu) ISBN: (verkkojulkaisu) ISSN-L: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C:47 ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio Taitto: Tapio Aalto Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

4 SISÄLLYS Anna-Leena Ruotsalainen Johdanto... 5 Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä... 7 Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opintopolun eri vaiheissa Marja-Sisko Kataikko Ryhmän taustan vaikutus mobiiliohjauksen pilotointiin ja ryhmäytymisen näkökulma mobiilituutoroinnissa Arja Lång Mobiilituutorointi ohjauksen ja neuvonnan tukena opintojen alkuvaiheessa Sami Lahti mtuutorin käyttö opiskelijoiden alkukyselyssä ja henkilökohtaisessa ohjauksessa Riitta Junnila-Savolainen Mobiilituutorointia opintokokonaisuuksissa Opintojaksojen kompetenssien kautta tapahtuva tuutorointi Marja-Leena Rautiainen Harjoittelun ohjaus mtuutorin avulla Pentti Ojajärvi Mobiilius opetuksessa ja oppimisessa Airi Laitinen Mitä saimmekaan aikaan - vaikuttavuuden arviointia Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektista Anna-Leena Ruotsalainen Etätuutoroinnin mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa Mitä tulevaisuudessa? Pentti Ojajärvi Elämä on mobiilia

5 5

6 Johdanto Ammattikorkeakoulujen yhdeksi opetuksen kehittämisen painopistealueeksi on asetettu opintojen läpäisyn parantaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy. Tähän pyritään esimerkiksi opintojen etenemisen seurannalla ja havaittujen ongelmakohtien korjaamisella, opintojen ohjatulla suunnittelulla ja kattavalla opiskelun ohjauksella sekä opiskelumotivaation tukemisella. Opiskelijalle on taattava mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen- ja uraohjaukseen koko opiskeluajan. Ohjauksen tulee entistä paremmin ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tavoittaa keskeyttämistä harkitsevat opiskelijat mahdollisimman varhain. Ohjauspalvelujen kehittämisessä tulee kehittää erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi omaehtoisena ohjauksena, ryhmäja pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena hyödyntäen tieto-, viestintä- ja mobiiliteknologian vielä käyttämättömiä ja rajattomia mahdollisuuksia. Suunnitelmallisena ja kokonaisvaltaisena ohjausprosessina tuutorointi on tarkoitettu oppijan avuksi hänen persoonallisessa ja ammatillisessa kasvussa ja oppimistaitojen kehittymisessä. Ohjaus tukee oppimisprosessin käynnistämistä, oppimisen solmukohtien avaamista ja oppimisen sosiaalisuuden korostamista. Olennaisia seikkoja tuutoroinnissa ovat yksilöllisyys, luottamuksellisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin lähtökohtana on ollut tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää opettajille uusi työväline opiskelijan tuutoroinnin avuksi niin, että he pystyvät tukemaan opiskelijan oppimisprosessia oikea- aikaisesti. Mobiiliteknologian avulla opiskelijoiden on myös mahdollista saada tuutorointia ajasta ja paikasta riippumatta säännöllisesti ja systemaattisesti. Opettajat voivat näin löytää potentiaaliset keskeyttäjät ja suunnata tehostetun tuutoroinnin näihin opiskelijoihin. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena - projektissa (11/2008-6/2011), jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ovat olleet mukana Savonia -ammattikorkeakoulu (Terveysalan Kuopion yksikkö, Tekniikan Kuopion yksikkö ja Kuopion Muotoiluakatemia) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Biotalouden, Luovien alojen ja Sosiaali- ja terveysalan keskukset). Projektissa on ollut mukana 9 opettajaa eri koulutusohjelmista. He ovat toimineet opettajatuutoreina mobiilituutorointia pilotoiville opiskelijaryhmille. Pilotoinissa on ollut mukana noin 290 opiskelijaa eri koulutusohjelmista kulttuurialalta, luonnontieteiden alalta, luonnonvara- ja ympäristöalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. 6

7 Projektissa on tuotettu etätuutorointiprosessin malli, jossa kuvataan opiskelijan ohjauksen tarve ja etätuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Etätuutorointiprosessista on tehty animaatio, jonka avulla opiskelijan tuutoroinnin toteuttaja voi löytää uusia keinoja opiskelijan ohjaamiseen mobiiliteknologian ja sosiaalisen median avulla. Projektissa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty mobilituutoroinnista saatavia hyötyjä opiskelijoiden ohjauksessa, opintojen keskeyttämisessä ja oppimisprosessin tukemisessa. Tässä julkaisussa tullaan käsittelemään mobiilituutorointia pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden kokemuksena. Julkaisun artikkeleiden aiheena on mobiiliohjaus opetuksessa, harjoittelussa ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluprosessin tukemisessa opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Lisäksi julkaisussa on artikkeli mobiilisovelluksesta (mtuutori) ja sen kehittämistyöstä ja projektin aikana tehdystä tutkimuksesta. Kiitokset rahoittajalle sekä projektityöskentelyssä mukana olleille opettajille Airi, Arja, Kalevi, Marja-Leena, Marja- Sisko, Pentti, Riitat, Sami, Sanna, Sirpa ja opiskelijoille. Kiitokset projektiryhmälle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä mtuutorin kehittämistyössä ja projektin tavoitteiden mukaisen etenemisen varmistamisesta. Kiitos myös mtuutorin kehittämistyötä tehneille Mobiletools Internationalin Pekka Pirttiaholle ja Teemu Thorströmille hyvästä yhteistyöstä mobiilisovelluksen, mtuutorin, kehittämistyössä. Anna-Leena Ruotsalainen Projektipäällikkö 7

8 Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä Opetuksen painopiste on siirtynyt opettajajohtoisesta opetuksesta opiskelijan oppimisprosessin ohjaamiseen (Koli 2010; Pirttiaho 2009; Manninen 2004, 29-34). Opiskelijan yksilöllisten ohjaustarpeiden huomioiminen jokaisessa opintopolun vaiheessa ja sen siirtymissä on tärkeää (Annala 2009, 72; Hämäläinen 2009, ; Kauppila 2009; Lätti 2008, 82). Samalla mobiiliteknologia, älypuhelimet ja kehittyneet käyttöjärjestelmät ovat mahdollistaneet ennen Internetiin rajautuneiden palveluiden käytön myös mobiililaitteiden kautta. Saatavuus ja saavutettavuus on yhä helpompaa. Tekniikan kehittyessä myös ohjauksen ja tuutoroinnin toteuttamiseksi on otettu avuksi erilaisia teknisiä apuvälineitä. Koska Suomessa jokaista suomalaista kohti on käytössä enemmän kuin yksi matkaviestinliittymä (Tilastokeskus 2009), mobiiliteknologian hyödyntäminen osana tuutorointia on luonteva askel kasvokkaisten ohjaustapaamisten rinnalle. Artikkeli sisältää kuvauksen Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektissa tehdystä yhteistyöstä Mobiletools-yrityksen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden välillä mtuutori-sovelluksen kehittämiseksi. Kuvaus perustuu kevään 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana laadittuihin projektiryhmän workshop-päivien muistioihin, pilotoivien opettajien sekä yrityksen edustajien väliseen kommunikointiin sovelluksen pilotointi- ja testauskysymyksissä sekä Mobiletoolsin edustajan Pekka Pirttiahon haastatteluun joulukuussa Mikä mtuutori on? mtuutori on Moodleen integroitu, tällä hetkellä Java-sovelluksia tukeviin kännykkämalleihin ladattava mobiilisovellus. Sovellus mahdollistaa kyselyihin vastaamisen mobiililaitteen tai Moodlen kautta sekä tekstiviestitiedottamiset. Lisäksi sovelluksen avulla voidaan lähettää sovelluksen sisäisiä tekstiviestejä, valokuvia ja multimediaviestejä, jotka ovat nähtävissä Moodlessa. Oppimisympäristön kautta on saatavissa kyselyistä koostuvat yhteenvetoraportit. Koosteen lisäksi myös yksittäisen opiskelijan vastauksia voi tarkastella. Kyselyjen vastaanottamista ja vastaamista varten tarvitaan puhelinliittymän datayhteyttä, mutta sovelluksen kautta lähetetyt tekstiviestit välittyvät erilaisiin mobiililaitteisiin. Sovelluksen kautta tehdyt kyselyt voivat sisältää seuraavia kysymysvaihtoehtoja: skaala-kysymykset, vastausvaihtoehto-kysymykset sekä vapaamuotoiset 8

9 tekstikysymykset. Kyselyt tallentuvat palveluntarjoajan hallinnoimaan tietokantaan. Lisäksi sovellus mahdollistaa tunnistautumisen Moodlen tunnuksilla, video- ja kuvamateriaalin lähetyksen sekä ryhmä- ja yksilöraportit sekä sovelluksen ulkopuolisen ja sisäisen viestinnän. (Pirttiaho & Thorström 2009.) Sovelluksen kehittyminen pilotoinnin aikana Pilotointi käynnistyi syksyllä 2009 Mobiletoolsin pilottiopettajille pitämällä koulutuksella, jossa testattiin sovellusta kännykässä ja päästiin nopeasti alkuun sovelluksen käytössä. Mobiletools teki myös käyttöohjeet niin opettajille kuin opiskelijoille, joita he ovat päivittäneet sovelluksen kehityksen myötä. Syksyllä pilotoinnin alussa oli Moodlen testiympäristöjen kanssa ongelmia ja opettajana oli vaikea hahmottaa, onko kyse mtuutori-sovelluksen ongelmasta, omasta osaamattomuudesta vai Moodlesta. Moodle-ongelmien hävittyä pilotointi alkoi selkeytyä ja sovellus näyttäytyä helppokäyttöisenä. Moodlen keskustelualueen viestien perusteella 9/ /2010 sekä muistioiden 3/ /2010 mukaan pääasiallisiksi kehittämiskohteiksi jo olemassa olleiden piirteiden lisäksi nousivat: - tekstiviestien maksimipituus ja skandien näkymättömyys - kyselyiden ja tekstiviestien ajastusmahdollisuus - kyselypankki - yksittäiselle opiskelijalle kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen (hops) - valituille opiskelijoille kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen - palauteviesti opiskelijalle siitä, että vastaukset ovat lähteneet eteenpäin Pilotoinnin päättymiseen mennessä kyselypankkia lukuun ottamatta kaikki toiveet on pystytty sovelluksen ja Moodlen yhteistoimintaan luomaan. Osa tekstiviestejä koskevista kysymyksistä on operaattorikohtaisia, jolloin käyttäjän matkapuhelimen operaattori vaikuttaa toimintojen onnistumiseen, kuten esimerkiksi skandien näkyvyys tai näkymättömyys. Kysymyspankin lisäksi tulevaisuuden kehittämiskohteisiin kuuluu opiskelijoiden toive kyselyn vastausten yhteenvedon näkemisestä ennen lähettämistä. Onnistunut yhteistyö Kuten projektiryhmän mielestä, myös Pirttiahon (2010) mukaan yhteistyö on edennyt hyvin. Mobiletoolsin kiinnostuksen kohteita tässä hankkeessa ovat olleet Moodle-integraatio yleisellä tasolla sekä tuutorointi sisällöllisesti. Mobiletoolsissa 9

10 projektista on pidetty ja tuloksiakin tavoitteisiin nähden on tullut pitkin kehitystyötä. (Pirttiaho 2010.) Tavoitteet projektissa olivat Pirttiahon mukaan selkeät ja niissä on pysytty. Haasteitakin on ollut. Moodle teknisenä järjestelmänä on aika monipuolinen ja aiheuttaa teknisiä haasteita. Pilotoinnissa on konkreettisesti havaittu, miten mobiilitoiminnot nivoutuvat käyttäjän kannalta Moodleen ja miten käyttäjä toimintoja käyttää. (Pirttiaho 2010). Ehkä kovin haaste on ollut osittain teknisessä integraatiossa ja sen toiminnassa sekä siinä, mitä ominaisuuksia on mukana ja kuinka opettajat niitä käyttävät, Pirttiaho pohtii. Projektiteknisesti Pirttiahon mielestä (2010) projekti on edennyt ihan hyvin, mutta tehostamista toiminnassa jälkikäteen tarkasteltuna olisi voinut olla: Kohta kaksi vuotta ollaan kohta toimittu eli jos olisimme tehostettu ja tarkemmin mietitty sisäistä kommunikointia ja strukturointia, olisimme varmasti päässeet aikaisemmin samaan lopputulokseen -- Ei ole meitä haitannut, vaan saatu omia aikatauluja vastaamaan hankkeen aikatauluja. Keväällä 2011 Mobiletools teki päivitykset mtuutoriin sekä se integroitiin tuotanto Moodle-ympäristöön. Pirttiaho (2010) odottaa kovasti tuotteen siirtymistä tuotantokäyttöön ja kokemuksia hankkeen jälkeisistä organisaatiokohtaisista jatkokäytöistä. Pientä epäselvyyttä toimintatavoissa on jälkikäteen huomattavissa, vaikka se ei ole lopputuloksen pääpiirteisiin vaikuttanutkaan. Pirttiahon haastattelussa tuli ilmi, ettei Mobiletools ollut aktiivisesti seurannut Moodlen keskustelualuetta, jonne pilotoivat opettajat kirjasivat testauksessa ja pilotoinnissa ilmenneitä kysymyksiä ja ongelmia. Pilotoivat opettajat taas pitivät kyseistä keskustelualuetta nimenomaisena kohtaamispaikkana. Näin jälkikäteen tarkasteltuna myös monta yrityksen antamaa vastausta jäi pilotoivilta opettajilta huomaamatta, jotka kuitenkin löytyvät keskustelualueelta. Toisaalta opettajat eivät myöskään vastanneet kaikkiin tarkentaviin kyselypyyntöihin, jotka jälkikäteen tarkasteltuna olisivat tehostaneet projektin eteenpäin viemistä. Mobiletoolsille Moodle on ennestään tuttu omien testien kautta, mutta mtuutorisovellus on ensimmäinen isompi integrointi siihen (Pirttiaho 2010). Sekä Savonian että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-asiantuntijat ovat antaneet tarvittavat tiedot, jotta yritys on voinut viedä sovellusta eteenpäin. Koska kysymys on molemmille organisaatioille uudesta asiasta, Pirttiahon (2010) mukaan on ilmennyt myös kysymyksiä, joihin vastauksia organisaatioissa ei ole löydetty. 10

11 Yrityksen tekemät päivityspaketit ovat asentuneet sujuvasti ja nopeasti Moodlen testiympäristöihin pilotoijien käyttöön, mutta Moodlen tuotantoympäristöön siirtymistä on siirretty organisaatioissa useaan kertaan. Viivästyminen ei Mobiletoolsin kannalta ole ollut kriittinen tekijä, mutta pilotoivan opettajan näkökulmasta aiempi sovelluksen käyttöönotto tuotantoympäristössä olisi laajentanut sovelluksen käyttöönottoa organisaatiossa ja käyttökokemuksia hankkeen aikana olisi saatu vielä laajemmin. Mobiletoolsin näkökulmasta sovelluksen integrointimahdollisuus muihinkin ympäristöihin on tärkeää. Sellaisenaan sovellus ei ole siirrettävissä, mutta perustoimintaperiaatteet, rajapinnat ja vastaavat osiot voi siirtää. Sovelluksen kehitystyö jatkuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen, Pirttiaho (2010) takaa. Lopuksi Oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen suunniteltu ja toteutettu mtuutorilla tehty kysely on pilotoivien opettajien kokemusten mukaan tuonut pilotissa positiivisia tuloksia: tärkeää, tuutorointia edistävää tietoa. Opettajat ovat voineet saada tietoon sellaisiakin asioita, joita ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan. Mobiilituutoroinnissa opettajien on muistettava, että viestintä on lyhyttä ja ytimekästä niin kysymysten kuin odotettujen vastaustenkin. Vaikka suomalaiset ovat kännykkäkansaa, monipuolisten mobiiliominaisuuksien käyttö on vielä puheluita ja tekstiviestejä harvinaisempaa. Myös mobiililaitteen käytön kustannukset mietityttävät. Tämä kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen. Samaa keskustelua käytiin verkkokursseista ja verkkomateriaaleista noin kymmenen vuotta sitten: millaista kuva- ja videomateriaalia voidaan opetuksessa käyttää, että ne näkyvät modeemiyhteyksillä ja voidaanko olettaa, että opiskelija on valmis kustantamaan kotiinsa mobiili- tai laajakaistayhteyksiä. Nykyisin oppilaitosten oppimisympäristöt opetuksen ja ohjauksen välineenä ovat niin perustoimintaa, että opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella oppilaitoksen ulkopuolella pidetään itsestään selvänä. FM Sanna Kukkasniemi työskentelee tällä hetkellä opinto-ohjaajana ja opettajana Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Kukkasniemi on toiminut verkkopedagogina ja hänellä on monen vuoden kokemus verkossa toteutettavasta opetuksesta. 11

12 Lähteet Annala, J Henkilökohtainen opintojen suunnittelu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, Hämäläinen, K Hallinnollisia linjauksia aikuiskoulutuksesta ja haasteita aikuisten ohjaamiseen. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, Kauppila, P Luento Ohjauksen ulottuvuuksista. Opinto-ohjaajakoulutus Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu Koli, H Koulutustilaisuus. eopetus-koulutus tietojenkäsittelyn koulutusohjelmalle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Lätti, M Ohjaus osana opettajan työtä Perusopetuksen aineenopettajien käsityksiä ohjauksesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja A: tutkimuksia. Manninen, J Ohjaus verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Teoksessa J. Martikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, Pirttiaho, P Toimitusjohtaja. Mobiletools International. Nauhoitettu haastattelu Pirttiaho, P. & Thorström, T Mobiilisovelluksen ominaisuuksien esittely. Projektiryhmän workshop Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Tilastokeskus Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa. 12

13 13

14 Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opinto-polun eri vaiheissa Opiskelijan ohjaus muutoksessa Opettaja auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa opiskeluaan, auttaa selvittämään käytännön asioita, kannustaa ja tukee valinnoissa Mielestäni se on kaikkea opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on opintojen sujuva eteneminen ja oppiminen. Opettajatuutorin pitäisi olla kuin valmentaja! Opiskelijat määrittivät tuutorointia Mobiilteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin pilotoinnin alkaessa yllä mainitulla tavalla. Heille opettaja on edelleen keskeinen toimija opintojen ohjauksessa. Käytännössä monet tekijät ovat viemässä opettajalta riittäviä resursseja toteuttaa ohjausta oikea-aikaisesti ja myös opiskelijoiden ohjauksen tarpeiden tunnistaminen on vaikeutunut. Opettajan kokemus on myös, että oikea-aikaiseen kuulemiseen ja siten tarpeisiin vastaamiseen eivät tarjolla olevat ohjauksen keinot ole olleet riittäviä. Ohjauksen riittämättömyys tai sen kohtaamattomuus opiskelijoiden tarpeisiin on ollut nähtävissä osaltaan opintojen keskeytymisinä tai valmistumisen viivästymisenä. Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelijan ohjaus on muutoksessa. Haasteena on ollut löytää uusia ohjauksen muotoja aikaisemman riittämättömäksi ja tehottomaksikin koetun ohjaustavan ja määrän suhteen. Savonia-ammattikorkeakoulu on koordinoinut EU-rahoitteista Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektia. Projektin tavoitteena on ollut kehittää ja löytää ratkaisuja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamisen tukemiseksi mobiiliteknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on ollut vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tukemalla opintojen normiaikaista etenemistä ja opiskelijan oppimisprosessia. (Projektisuunnitelma 2008.) Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektin keskeisenä tavoitteena on ollut vaikuttaa opiskelijanohjauksen monimuotoistumiseen ja opiskelijakeskeisyyden mahdollistamiseen. Ammattikorkeakouluissa opiskelijan ohjaus on merkityksellistä, koska se avulla voidaan turvata opiskelija opintojen eteneminen opintopolun eri vaiheissa. Opetushallituksen määrittämänä ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja sen tavoitteena tulisi olla opintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa. Ohjaus on koko henkilöstön toimintaa ja sen tulisi kattaa koko opintopolun vaiheet koulutukseen hakeutumisesta työllistymiseen ja jatkokoulutukseen asti. (Opetushallitus 2011) 14

15 Oppilaitostasolla ohjauksen kehittäminen edellyttää erillistä ohjausstrategian laatimista, jossa ohjausta ei tulisi määrittyä vain eettisistä ihanteista ja eri opiskelijoiden ohjaustarpeista käsin, vaan sen tulisi olla osana ammattikorkeakoulujen toiminnallista arkea ja olla mukana niin hallinnollisissa kuin yhteiskuntapoliittisissa tavoitteissa. (Lätti & Putkuri 2008.) Savonia-ammattikorkeakoulussa on laadittu opiskelijanohjauksen kokonaissuunnitelma kehittämään ja yhtenäistämään ohjausta kaikilla opintojen tasoilla (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tuotettu hankkeen kautta erilaisia näkökulmia aikuisopiskelijan monimuotoiseen ohjaukseen (Lätti & Putkuri 2009). Oppilaitoskohtaisessa ohjausstrategiassa suunnitellaan ohjauksen sijoittuminen, jolloin se kohtaa opiskelijan tarpeet ja vastaa hyvinvoinnin ja asiantuntijuuden edistymiseen. Näin se toimii samalla arvokkaana työvälineenä ohjauksen kehittämistyössä. (Pajarinen, Puhakka, & Vanhalakka- Ruoho 2004.) Ohjauksen tavoitteena ja eettisenä johtolankana tulisi olla opiskelijan oman toimijuuden tukeminen ja mahdollistaminen (Lätti & Putkuri 2008, ) Opiskelijalähtöinen malli pitää sisällään kolme ohjauksen osa-aluetta: oppimisen ja opiskelun ohjauksen, persoonallisen kasvun tukemisen sekä niin ammatillisen kuin uraohjauksenkin. (Herranen & Penttinen 2008; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Opiskelijalle ohjaus toteutuu kuitenkin useimmiten tuutorin ja opettajan ohjaustoimintana, vaikka sen tulisi olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksessa tai ohjauksen turvin olisi ohjattavan että ohjaajan kyettävä tunnistamaan kunkin opiskelijan opiskeluun ja oppimiseen liittyvät odotukset ja tottumukset. Mölsän (2000, 6) mukaan opettajan ohjaustoiminta voi olla suoraa, opiskelijan kanssa kahdenkeskeistä tai opettaja voi olla myös välillisesti yhteydessä opiskelijaan. Ohjaajan ja opiskelijan ohjaussuhteen tulee kuitenkin perustua henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen (Mölsä 2000, 12). Ohjauksen dialogisuus tarkoittaa opettajan reagointia ja opiskelijoiden vastavuoroista toimintaa (Aarnio & Enqvist 2009). Opettajatuutori on vastuussa opiskelijaryhmän opiskelijoiden ohjauksesta pääsääntöisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen kannalta. Opiskelijoiden ohjauksen tarpeet voivat toteutua myös muiden opettajien tai muun henkilökunnan kanssa. Ohjauksen opiskelijalähtöisyys voi toteutua, kun opiskelija ilmaisee tarpeensa ohjaukseen. Henkilökohtainen ohjaus tapahtuu tyypillisimmin osana opetustilannetta tai etukäteen sovittuina tapaamisina, mutta myös epävirallisina eri yhteyksissä. (Lätti & Putkuri 2008, 38; Heino 2009,52.) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus on ollut kuitenkin hyvin pitkälti opiskelijan omaan 15

16 aktiivisuuteen perustuvaa sekä riippuvaista opettajan resursseista ja saavutettavuudesta. Opiskelijat kuvasivatkin projektin alkuvaiheessa rooli odotuksenaan tuutorointiin, että opettaja on kannustava, ohjaava, tukeva, informoija ja myös motivoija. Opiskelijoiden odotusten mukaan opettajan tulisi ohjata opiskeluun liittyvissä asioissa ryhmän ja yksilön kannalta. Tuutorointi auttaa opiskelijaa oman opiskelun tarpeiden tunnistamisessa ja valintojen tekemisessä, kuten esimerkiksi kansainväliseen vaihtoon lähdön suunnittelussa. Opiskelijat toivoivat ohjauksen sisältönä tiedon jakamista, yhteisten asioiden ohjeistamista, vaihtoehtojen tarjoamista. Ryhmän toiveiden esille saaminen koettiin myös tärkeänä samoin kuin opiskelijan omien kehitystarpeiden tunnistaminen. Pajarinen ym. (2004) tuo esiin, että ohjauksessa ei välttämättä tulisi keskittyä vain yksilötyöhön, vaan etsittävä sellaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat kokevat tulevansa mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoina huomioiduksi ja arvostetuksi koko yhteisössä. Näin ohjaus tulisikin määrittää myös yhteisölliseksi, jolloin ohjauksen ei tarvitse olla yksilötyötä, vaan se voi edistää sellaisia asioita, jotka vahvistaa opiskelijayhteisöä antaen eväitä ja mahdollisuuksia opiskelijoiden omaehtoiselle toiminnalle oppilaitoksen sisällä tai ulkona. Savonian ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-oppimisympäristöön kootut reput ja pakit ovat esimerkkeinä ohjauksesta, joiden tavoitteena on tuottaa opiskelijoille mahdollisimman yhteneväisesti ammattikorkeakoulun tiedotusta kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijan ohjauksen haasteena on ohjausmuotojen monipuolistaminen. Savoniassa yleisin ohjausmuoto on edelleen opiskelijan kanssa käyty henkilökohtainen keskustelu opintoihin tai harjoitteluun liittyvänä. Verkko-ohjaus toimii neuvonnan ja tiedottamisen välineenä, jolloin kohteena on opiskeluryhmä. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Mobiiliohjaus on toteutunut Mottu-projektin pilotointina ja toteutunut sekä henkilökohtaisina opintojen edistymistä tukevina kyselyinä tai opintojen neuvontana ja tiedottamisen välineenä. Mobiilituutoroinnille opiskelijat eivät pilotoinnin alussa kuitenkaan osanneet asettaa erityisiä odotuksia, varsinkin kun heidän kokemuksensa ohjauksesta siihen asti oli ollut henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi sähköpostin ja Moodlen kautta tiedottamista. Projektin workshopissa keväällä 2009 määriteltiin Mottu-projektille yhteisesti käsite tuutorointi seuraavasti: Tuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan opintopolkua, 16

17 yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Tuetaan myös opiskelijan vahvuuksien ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Mottu-projektissa tuutoroinnilla on näin tarkoitettu niin tiedottamista, neuvontaa, opiskelijan oppimisprosessin tukemista kuin myös itseohjautuvuuden tukemista ja samalla opiskelijoiden ohjaamista itseohjautuvuuteen ja yhteisöllisyyden kasvuun. Tuutoroinnissa toteutetaan oppimisen ohjausta ja opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista suunnitelmallisena ja joustavana substanssiin liittyvänä ohjauksena. Toteuttajina ovat sekä opettajatuutorit ja opiskelijat (Mottu 2009). Mobiilitutorointi pilotoinnin tavoitteena on ollutkin tunnistaa tuutoroinnin tarpeet ja luoda sellaisia ohjauksellisia tilanteita mobiilikyselyjen avulla, joilla voidaan lisätä tuutoroinnin vaihtoehtoisuutta ja määrää sekä tunnistaa opintopolulla niin opiskelijan yksilölliset kuin samalla ryhmän tarpeet. Ohjaus opinto-polun aikana Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijan opinnot etenevät ammattikorkeakouluun hakeutumisesta sekä opintojen alkamisesta ja etenemisestä edeten asiantuntijuuden saavuttamiseen opintojen päättyessä sekä valmistumisen jälkeiseen alumnitoimintaan osallistumiseen. Opiskelijalle opintopolku muodostuu näin osin peräkkäisistä ja osin päällekkäisistä vaiheista. Näista viidestä opintopolun vaiheista ensimmäinen ja viimeinen toteutuvat opintoajan ulkopuolella. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) Näin opintojen aloitus vaihe, opintojen eteneminen ja opintojen päättäminen muodostavat moobiilituutoroinnille keskeiset vaiheet. Ohjausta tarvitaan ja tarjotaan usein opiskelun alkuvaiheessa ja se vähenee opintojen loppua kohden. Tärkeää olisikin nähdä ohjaus opintopolulla tasaisesti etenevänä prosessina niin, että opintopolun eri vaiheen ohjausmahdollisuudet olisivat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tiedossa. (Pajarinen ym ) Alkuvaiheessa opintoja, jopa ennen opiskeluun hakeutumista olisi oltava tietoa opiskelualueen vaatimuksista ja tulevan ammatin haasteista. Opiskelijat toivovat alkuvaiheessa ohjauksen kohdentuvan yhteisesti myös esimerkiksi kirjaston ja ruokalan käyttöön, Kelan opintotuen infoon sekä jopa opiskelijabileistä ja haalarintilauksista informointiin. Opintojen etenemisen aikana on turvattava ohjauksen jatkuvuus ja mahdollistettava kaikille opiskelijoille tarvittaessa riittävää ohjausta opintojen etenemisen turvaamiseksi tai jopa elämäntilanteesta johtuvaan keskeytyksen ohjaamiseksi. Opintojen jälkeen ohjaus muodostuu alumnitoimintaa sekä koulutustarjontaa markkinoivista tiedotuksista. (Pajarinen ym. 2004; Ikonen 2009, 25; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma ) 17

18 Ohjaustilanteet ovat vuorovakuutustilanteita, johon kukin osapuoli tuo mukanaan oman kulttuurinsa ja sosiaaliset verkosto-odotuksensa. Ohjausta voivat vaikeuttaa fyysisen ympäristön rauhattomuus, yksityisyyden puute, kiire ja vaikeus saada ohjausaikaa. Sosiaalinen ympäristö ohjauksen esteenä voi tarkoittaa sosiaalisen verkoston riittämättömyyttä, etäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta, kuten esimerkiksi liian suuria ryhmäkokoja. Esteitä voi lisäksi aiheuttaa myös sosiaalisen tuen puuttuminen tai sen vaikea saatavuus, kuten vieraantuminen ystävien tai perheen kanssa kommunikoinnista ja tuesta. Kulttuurisina esteinä tulevat esille opiskelijoiden erilaiset roolit ja niiden ristiriitaisuus, asenteellisuus, normien ja tapojen ymmärtämättömyys tai opiskeluun liittyvien tottumuksen puute. Jopa arvomaailma voi olla ristiriitainen tai puutteellinen. Ohjauksessa ohjaaja muodostaa ympäristön ohjattavalle erilaisissa konteksteissa. Opiskelijan voi olla vaikea löytää ohjaukselle tilaa, aikaa ja tarkoitusta. Ohjaus voi tapahtua myös lisääntymässä määrin verkkoympäristössä, missä ohjaaja ja ohjattava eivät ole välttämättä samanaikaisesti vuorovaikutuksessa, joten ohjauksen saatavuus ohjattavan kannalta ei ole välttämättä hallittavissa. (Hirvonen, Koskimies & Pirttimaa, 2009, ) Ammattikorkeakoulun järjestelmien kehittelyllä voidaan tukea opiskelua opiskeluprossin eri vaiheissa vaikuttamalla opiskelun esteettömyyteen opiskelun haasteiden kielteisten vaikutusten madaltamisella. Haasteita madaltamalla vaikutetaan opiskelijan opiskeluprosessin etenemiseen tarjoamalla ohjauksen kautta uusia vaihtoehtoja opiskelijan opiskeluprosessin ja elämäntilanteen mukaisesti (Hirvonen ym. 2009, 12 18; Ikonen 2009,40 42.) Mobiilituutorointi opiskelijan ohjauksessa Projektin workshopissa 2009 määriteltynä Mottu-projektissa mobiiliteknologialla tarkoitetaan muun muassa eri puhelinlaitteita ja niiden kautta tai välityksellä tapahtuvaa toimintaa. Ne ovat välineitä, jotka kulkevat opiskelijan mukana ja voivat sisältää erilaisia palveluja mobiilisti. Nämä laitteet mahdollistaisivat muun muassa internetin puhelimen kautta. Käytettävyys suuntaa tulevaisuuteen ja edellyttää nopeaa verkkoyhteyttä, riittävää ohjelmistoa, tekniikkaa ja muistikapasiteettia. (Mottu 2009.) Mottu - projektissa on sovellettu kehitettyä mobilliteknologiasovellusta, mtuutoria, joka on integroitu molempien projektissa mukana olevien organisaatioiden Moodleoppimisympäristöön. Mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi on opiskelijan normaalin ohjauksen lisänä. Opettaja toimijana rakentaa mtuutorin kautta opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin liittyviä aktivoivia, motivoivia, ohjaavia ja opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä/ 18

19 kysymyssarjoja Moodleen ja lähettää ne koko tuutoroitavalle ryhmälle tai yksittäiselle opiskelijalle. Ohjaavat kysymykset voivat liittyä yleisesti opintojen suorittamiseen, työharjoitteluun, opinnäytetyöhön yms. Mobiilisovelluksella saadaan laadittua avoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä. Kysymykset menevät opiskelijoiden matkapuhelimeen. Opiskelija voi vastata kyselyyn joko suoraan matkapuhelimesta tai oppimisympäristön kautta. Opiskelijat määrittivät tuutoroinnin usein opettajan tarjoamaksi ohjaukseksi, jossa juuri opettaja on tuutoroinnin toteuttajana antaen ryhmälleen ohjausta, neuvoja sekä kannustaa, motivoi ja tukee kaikissa opiskelussa ja eteen tulevissa ongelmissa sekä osoittaa kriittistä myötäelämistä ja tukee opiskelijan itsetutkiskelua. Tuutoroinnin avulla opiskelijat odottavat opettajalta myös vaihtoehtojen antamista elämäntilanteet huomioon ottaen. Mobiilituutoroinnin haasteena projektissa oli kohdata näitä opiskelijoiden esittämiä toiveita tuutoroinnin suhteen. Opiskelijoille tarjotut mtuutorin kyselyt sisälsivät kysymyksiä, joiden avulla tuutorina voi pyrkiä tavoittamaan juuri opiskelijoiden ääntä. Toteutuneet kyselyt kohdentuivat opintojen aikana tarvittavaan ohjaukseen, joista keskeisimpänä olivat harjoittelun kokemukset, opinnäytetyö eteneminen ja opiskelumotivaation ylläpitäminen. Opiskelijan äänen kuuleminen toi mahdollisuuden saada paremmin esille yksilöllistä ohjauksen tarvetta. Tavallisesti mobiilioppimisen lähtökohtana ovat liikkuvuus, joustavuus ajan ja paikan suhteen sekä autenttinen oppimistilanne ja siihen sitoutunut opiskelija. Tämä mahdollistaa ohjauksen oppijan tilauksesta sekä ohjaajan reagoinnin havaitsemaansa ohjaustarpeeseen. (Niinimäki 2010) Opiskelijoiden blogikommentointien mukaan kokemukset ovat kuitenkin olleet kaksinaisia. Mielenkiintoista on ollut huomata, että vaikka Moodlen käyttö on ollut aikaisemmin helppoa, niin uuden ympäristön käyttöönotossa on ollut yllättäviä pulmia, jopa perille asti löytyminen ei ole aina onnistunut. Opiskelijat ovat kokeneet sinällään kyselyt hyvinä, mutta jos he vertaavat tuttua kasvokkaista ohjausta mobiiliuuteen, niin suunta on enemmän vielä perinteisen kannalla. Opiskelijat ovat kuitenkin osallistuneet pilotoinnin aikana kyselyihin hyvin. Mobiiliteknologian tehokas hyödyntäminen antaa mahdollisuuden myös yksilölliseen ohjaukseen opiskelijan tarpeen mukaan. Niinimäen (2010) mukaan mobiililaite soveltuu erityisesti opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen opiskelijasta lähtevällä toimintamallilla, esim. niin, että opiskelija tilaa oman tarpeensa mukaan omaa osaamistaan arvioivia kysymyksiä tai käytännön työtilanteessa oppimista voidaan tukea muun muassa ohjaajan ja opiskelijan välittämien tekstiviestien kautta 19

20 osana opiskelijan reflektointia. Mobiililaite voi parhaimmillaan tarjota välittömän kysymys-vastaus mahdollisuuden. Opiskelijat toivoivatkin mobiililta käytännön asioista tiedottamista. Opiskelijan näkemyksenä mobiilituutoroinnilla toivotaan tiedottamista, äkillisistä tuntimuutoksista samana päivänä voisi ilmoittaa kännykän kautta. Oma kokemus opettajana on, että mtuutorin kyselyt ovat tuottaneet monipuolisempaa tietoa opiskelijoiden näkemyksistä aikaisempaan verrattuna ja olen saanut tärkeitä asioita selvitettyä, joiden uskon muuten ehkä jääneen selvittämättä. Toisaalta huomasin, että turhan monien vaihtoehtokysymysten anti jää toteavaksi ja saan siis avointen kysymysten ja opiskelijan antamien suorien vastausten kautta enemmän todellista tietoa. Ei riitä että opettajana näen opiskelijan tarpeen opettajan yhteydenottoon, vaan tiedon tulisi yksilöityä suoraan, jolloin opettajan tuutorointi osuisi ajallisestikin oikein. Lisäksi opettajan toimintana aktiivinen kyselyiden lukeminen ja opiskelijakohtainen vastaaminen vaativat oman aikansa, jotta opiskelija ei turhaudu, jos vastaus viipyy. Pajarinen ym. (2004) näkee ohjaustilanteet niin onnistuneina ja epäonnistuneinakin samankaltaisina ja ne perustuvat tilanteiden tunnistamiseen ja oikean ihmisen kanssa käytyihin vuoropuheluihin. Edellytyksenä myös mobiiliohjaustilanteelle on, että opiskelija tunnistaa ja myöntää tilanteensa sekä on avoin ja rohkea hakeutumaan ohjaukseen, jolloin hän voi kohdata tilanteensa ja löytää mahdolliset ratkaisut muutoksen aikaansaamiseksi ja lisäksi, että opettaja tuutorina on avoin luomaan ohjaustilanteita vaihtoehtoisilla menetelmillä ja keinoilla. Pilotoinnin kokemukset haastavat edelleen. Opiskelijoille mobiiliuteen kohdistuu myös harkintaa, epävarmuutta. Mobiiliohjausta opiskelijat eivät halua opiskelun alkuvaiheessa, koska silloin koetaan, että on tärkeämpää kohdata opettaja, joka kertoo ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä asioissa. liika mobiilituutorointi voi etäännyttää, voi tulla likaa välimatkaa tai kommunikointia ei haluta kännykän välityksellä vaan ennemmin Moodlen tai sähköpostin välityksellä. Hyvin paljon riippuu henkilöstä, riittääkö pelkkä teknologiaan tukeutuminen? Joskus voi olla parempi kohdata face to face Mobiilituutoroinnin tuleekin olla osana ohjausprosessia aina harkittua ja oikein kohdennettua. Kehitettävää tuutoroinnissani on vielä, miten tätä kyselyjen tuottamaa antia voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää niin opettajana kuin opiskelijanakin osana ammatillista kasvua. 20

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa 1 (8) Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli ammattikorkeakoulun liiketalouden alan ammatillisen kasvun ohjauksen kehittäminen.

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot