PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS"

Transkriptio

1 PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anssi Hietaharju, Jussi Kukkonen, Seppo Tiainen

2 Sisällys 1 JOHDANTO SELVITYS Selvitystyön tausta ja tavoite Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön toteutus Uutta kuntaa ja syvennettyä yhteistyötä koskevat näkemykset ja odotukset SELVITYSALUE Yleiskuvaus Väestö KILPAILUKYKY, ELINKEINOT JA ELINVOIMA Kilpailukyvyn kehitys Elinkeinot ja työllisyys Elinvoima YHDYSKUNTARAKENNE JA ASUINYMPÄRISTÖ Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Muuttoliike Suuntautuminen ja talousalueet PALVELUT JA ASIAKKAAT Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Maaseutuhallinto, lomitus ja ympäristöterveydenhuolto

3 6.6 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä syvennetyn yhteistyön ja kuntaliitoksen SWOTanalyysi TALOUS Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja Pielisen Karjalassa Kuntien tulopohjan kehitys Tulevat investointitarpeet Kriisikuntatarkastelu Syvennetyn yhteistyön ja kuntaliitoksen taloudelliset vaikutukset Johtopäätökset talouden tilasta ja kehityksestä HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenteet ja -käytännöt Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Poliittinen johtaminen Organisaatio ja konsernirakenteet PÄÄTELMÄT KUNTARAKENNELAISSA ESITETTYJEN KUNTAJAON MUUTOSTEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN LIITTEET Liite 1: Kuntien talouslukuja tilinpäätösvuosilta Liite 2: Suunnitelmien mukaiset investoinnit vuosina Liite 3: Kriisikuntakriteerit ja niiden täyttyminen Liite 4: Kuntien painelaskelma-ennusteet vuoteen

4 1 JOHDANTO Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitysalue käsittää Juuan kunnan, Lieksan kaupungin, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan. Väestöhaasteet ovat kaikilla neljällä kunnalla poikkeuksellisen suuret. Neljästä kunnasta kolme (Lieksa, Nurmes, Valtimo) muodostaa keskenään seutukunnan Myös Juuka on kuulunut samaan seutukuntaan vielä vuonna 2009.(seutukuntajako virallisena alueluokituksena lakannut vuoden 2014 alusta). Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kuntien välinen keskinäisriippuvuus vahvistuu myös tulevaisuudessa. Merkittävä riski Pielisen Karjalan kunnille on suuri riippuvuus valtionosuuksista. Juuan kunnan valtionosuudet ja julkiset tulot olivat 60 prosenttia koko kunnan tuloista vuonna 2013, kun koko maan keskiarvo on 29 prosenttia. Pienin valtionosuusriippuvuus on Lieksan kaupungilla (50 %). Nurmes ja Valtimo asettuvat Juuan ja Lieksan välimaastoon. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja, etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille. 4

5 2 SELVITYS 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite Lieksan kaupunki kutsui muut Pielisen kunnat keskustelemaan kuntarakenneselvityksen mahdollisuudesta Kaikki neljä kuntaa tekivät päätöksen osallistua kuntarakennelain mukaiseen selvitykseen. Myös selvitysalueesta kunnat olivat yksimielisiä. Näin ollen Juuan kunta, Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan sekä syvennetyn yhteistyön että uuden kunnan mahdollisuutta. Pielisen Karjalan alueella ei ole 1970-luvun jälkeen toteutettu kuntaliitoksia. Muualla Pohjois- Karjalan maakunnassa on toteutettu 2000-luvun aikana muutamia liitoksia. Tosin Nurmes ja Valtimo selvittivät yhdistymistä alkuvuodesta Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään, että Pohjois-Karjalaan asetettaisiin kolme kuntajakoselvitystä, joista yksi käsittäisi Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon. Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos ja/tai yhteistyösopimus kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn. Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen. Kuvio: Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Alueen kuntien keskinäistä riippuvuutta on mahdollista kuvata kuntien välisillä, jo olemassa oleville, yhteistyörakenteilla. Esimerkiksi Nurmes hallinnoi Pielisen Karjalan maaseutupalveluita, jossa mukana ovat Lieksa ja Valtimo. Valtimon kunta puolestaan hoitaa Nurmeksen, Lieksan, Juuan ja Valtimon maatalouslomituksen. Lieksan kaupungin liikelaitos, Pielisen Karjalan tilitoimisto, vastaa Nurmeksen, Lieksan, Valtimon sekä terveydenhuollon kuntayhtymän palkanlaskennasta, 5

6 kirjanpidosta, reskontrasta, laskutuksesta ja perinnästä. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy hoitaa Juuan, Nurmeksen, Lieksan, Valtimon ja kuntayhtymän tietohallinnon palvelut. Joensuun seudun hankintatoimi hoitaa osan, erityisesti suurimmista kaikkien kuntien ja kuntayhtymän hankintapalveluista. Osa kuntien elinkeinojen kehittämisestä ja edunvalvonnasta on organisoitu Pikes Oy:lle, johon kuuluvat Nurmes, Lieksa ja Valtimo. Juuan kunta on osakkaana JOSEK Oy:ssa. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy hoitaa Nurmeksen ja Valtimon sekä Lieksan matkailupalvelut. Seutukunnan yhteinen joukkoliikennekoordinaattori on Lieksan kaupungin palveluksessa. Teollisuuskylä kunnista on vain Lieksan kaupungilla. Palvelutuotannon osalta Pielisen Karjalan kunnilla on myös yhteistyötä; Lieksalla ja Nurmeksella on yhteinen tekninen virasto sekä yhteinen tekninen lautakunta ja yhteinen rakennuslautakunta. Nurmeksella ja Valtimolla on puolestaan kuntien yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä. 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ( ) on linjattu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan , ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain (478/2013) mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan 6

7 toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. 2.3 Selvitystyön toteutus Selvityksen vaiheet Pielisen Karjalan kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet. Kuvio: Selvitysprosessi 7

8 Kaavio: Kuntarakenneselvityksen aikataulu- ja työsuunnitelma Organisointi ja toimijat Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi. 8

9 Kuvio: Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja. Selvityshankkeen työvaliokunta on koostunut kuntajohtajista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja valmistelusta. Ensimmäisen aallon työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, hallinto). Näiden työryhmien toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus, kuntien yhteistyön syventäminen sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Toisen aallon työryhmiä on ollut yksi, talous- ja henkilöstöryhmä. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kuntien taloudesta ja henkilöstöasioista vastaavat henkilöt ja selvitysmies Seppo Tiainen. Talous ja henkilöstöryhmän lisäksi toisen aallon valmistelutyössä on ollut tiiviisti työvaliokunta, jonka tehtävänä ovat olleet mm. elinvoimaan, demokratiaan ja johtamiseen liittyvien teemojen valmistelu. Elinkeinojen osalta työvaliokunta on valmistellut poliittisista päättäjistä (2 henkilöä per kunta) kootulle ryhmälle mm. elinkeinoyhtiöiden asioita. Hankkeen selvityshenkilö ja -tiimi ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilö ja -tiimi ovat toimineet asiantuntijana sekä tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja asiakirjoja. Selvityshenkilö ja -tiimi ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja 9

10 valtuustojen tilaisuuksiin. Selvityshenkilö ja -tiimi ovat myös työstäneet kuntien kanssa yhdistymissopimusluonnoksen. Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön ovat FCG:n asiantuntijatiimin muina jäseninä osallistuneet johtava konsultti Anssi Hietaharju ja johtaja Aija Tuimala. Selvitystyötä ovat FCG:ssä tukeneet myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) ja konsultti Jussi Kukkonen (raportointi). Lisäksi selvitystyössä on ollut ulkopuolisena asiantuntijana Seppo Tiainen. Viestintä Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kussakin kunnassa. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty Lieksassa Ja Nurmeksessa sekä Juuassa ja Valtimolla Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto, jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. kuntarakenne.pohjoiskarjala.net/resource.phx/sivut/sivut-kuntarakenne Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Kaikkien kuntien yhteinen yhteistoimikuntien kokous pidettiin Juuassa. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat. Järjestöjä, seurakuntia ja kuntien yksityisiä palveluntuottajia on informoitu hankkeen internetsivujen kautta. 2.4 Uutta kuntaa ja syvennettyä yhteistyötä koskevat näkemykset ja odotukset Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kuntien valtuustoryhmille tehtiin kysely tammihelmikuussa Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen muuta puolueettomuutta, tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta, laaja-alaisuutta, huolellista valmistelua, perusteellisuutta ja konkreettisuutta. Selvityksen ja tiedottamisen avoimuutta pidettiin tärkeänä. Kuntalaisia tulisi kuunnella ja kuntien henkilöstö ottaa mukaan. Selvityksen odotettiin tuottavan useita etenemisvaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Keskeisenä lähtökohtana pitäisi olla muutosten vaikutus kuntalaisiin. Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita olivat valtuustoryhmien mielestä peruspalvelut, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Peruspalvelut on tärkeää taata lähipalveluina ja säilyttää alueellisesti kattava palveluverkosto. Esiin nousivat myös mm. koulutusmahdollisuudet, vanhusten laitoshoidon toimivuus ja ennaltaehkäisevän toiminnan resursointi. Lähidemokratian ja alueellisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista pidettiin keskeisenä ja luottamushenkilöiden 10

11 toimintamahdollisuuksiin kiinnitettiin huomiota. Henkilöstöä tulisi kohdella tasapuolisesti ja heikoimmassa asemassa olevat olisi huomioitava. Myös paikallis- ja joukkoliikenne nostettiin esiin. Elinkeinotoimintojen tasapuolista kehittämistä sekä matkailuun liittyviä näkökohtia painotettiin. Kysyttäessä asioista ja palveluista, joita tulisi kehittää, valtuustoryhmien vastauksissa nostettiin esiin kunnan toiminnot. Toiminnot olisi arvioitava eri uudistusmalleissa. Myös hallinnon hajauttaminen osakaskuntiin ja toimialakohtainen yhteishallinto mainittiin. Asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia tulisi kehittää. Vastauksissa pohdittiin muun muassa uudenlaisia alueellisia organisaatioita, kunnanosavaltuustoja ja aluelautakuntia. Päätöksentekoon osallistuvien roolia sekä päätöksenteon avoimuutta ja näkyvyyttä pitäisi kehittää. Palveluiden kehittämisessä esiin nousivat asiakaslähtöiset, liikkuvat ja sähköiset palvelut sekä yhteispalvelupisteet. Kuntien työnjaolla ja erikoistumisella voitaisiin varmentaa palveluiden saatavuutta, ja keinona nähtiin myös harvemmin tarvittavien palvelujen keskittäminen. Kehittämisvaraa nähtiin lähi- ja asiointiliikenteessä, palveluverkon saavutettavuudessa, tietoliikenneyhteyksissä ja toimitilojen käytössä. Elinkeinoelämään ja matkailuun sekä Venäjään liittyviin mahdollisuuksiin tulisi panostaa. Palveluita ja toimintoja, joissa valtuustoryhmät erityisesti katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä, ovat esim. sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen toimialaan kuuluvat tehtävät, resurssien yhteiskäyttö ja koordinointi, hallinto- ja johtotehtävät, maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu, asuntotuotanto, matkailu ja markkinointi, yritystoiminta ja yrittäjyys sekä edunvalvonta. Yhteistyön toteuttamisen parhaina keinoina valtuustoryhmät pitivät muun muassa seutuvaltuustoa, eri toimialueiden vastuun hajauttamista eri kuntiin, isäntäkuntamallia, toimintojen yhdistämistä kuntien välillä, tarvittavan henkilöstön kokonaistarkastelua ja erityisosaajien rekrytointia. Yhteistyön välineinä nähtiin niin ikään palvelujen yhdistäminen, kiertävät palvelut, sähköinen asiointi ja tekniset välineet. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtuustoryhmät odottavat huolellisesti laadittua selvitystä päätöksentekoa tukemaan. Tavoitteet ovat pitkälti yhteneväiset, ja asiakokonaisuuksista korostuvat etenkin perus- ja lähipalvelut, demokratia ja vaikutusmahdollisuudet sekä elinkeinot ja elinvoima. Valtuustoryhmien näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia sekä säilytettävien että kehitettävien asioiden ja palvelujen osalta. Keinoissa on eroavaisuutta yhteistyön ja kuntarakenneuudistuksen vaihtoehdot erottuvat päälinjoina. Kuntalaisten näkemykset ja odotukset Kuntalaisten näkemyksiä selvityksessä kartoitettiin pidetyissä kuntalaistilaisuuksissa jokaisen kunnan alueella. Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja, luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Kuntalaistilaisuuksiin osallistui yhteensä hieman reilut 100 henkilöä. Kuntalaistilaisuuksissa käytiin aktiivista keskustelua mm. elinkeinojen ja elinvoiman kehittämisestä, alueen koulutuksen järjestämisestä ja osaavan työvoiman varmistamisesta, valtakunnallisen soteuudistuksen vaikutuksista alueelle sekä alueen tulevaisuudesta ilman rakenteellisia uudistuksia. Kuntalaiset myös halusivat laajasti tietää kuntaliitoksen hyvistä ja huonoista puolista sekä liitoksen vaikutuksista peruspalveluihin. Laajasti esiintyi myös huoli selvityksessä mukana olevien kuntien taloudellisen tilanteen negatiivisesta kehityksestä. Varsinkin valtionosuuksien leikkaukset herättivät laajasti keskustelua uudistusten tarpeellisuudesta. Keskeisenä kysymyksenä kaikissa kuntalaistilaisuuksissa nousi esille kysymys siitä, mikä olisi se paras ratkaisu Pielisen alueelle, jotta lähipalvelut säilyisivät ja työpaikkojen määrä kasvaisi. Osallistujat olivatkin kiinnostuneita tietämään, mitä hyötyjä mahdollinen syvennetty yhteistyö tai kuntaliitos toisi nykytilanteeseen. Henkilöstön näkemykset ja odotukset Kaikkien selvityksessä mukana olevien kuntien yhteistyötoimikuntien yhteinen kokous järjestettiin Juuan kunnantalolla. Henkilöstön edustajien kanssa käytiin keskustelua laajasti muun muassa prosessia koskevista odotuksista, syvennetyn yhteistyön ja kuntaliitoksen vaihtoehdoista sekä muista asioista, jotka erityisesti mietityttivät. Yhteistyötoimikuntien edustajat toivat tilaisuudessa esille, että työyhteisöissä koetaan tällä hetkellä paikoin epävarmuutta tietyistä asioista, jotka liittyvät meneillään olevaan selvitykseen. Huolta kannettiin myös eri ratkaisujen vaikutuksista esimerkiksi henkilöstön työmatkoihin ja niiden 11

12 pidentymiseen. Esillä oli niin ikään kuntaliitoksen tai yhteistyön johdosta mahdollinen toimintojen yhtiöittäminen sekä henkilöstön sitouttaminen valitussa vaihtoehdossa. Osa henkilöstön edustajista katsoi, että sitoutuminen tuskin olisi ongelma, jos johtamiseen panostetaan ja lähiesimiehiä tuetaan muutosjohtamisessa. Lähiesimiesten rooli korostuu varsinkin viestinnässä ja työyhteisöjen näkemysten välittämisessä. Nykyisessä kuntarakenteessa ja toiminnassa ongelmana nähtiin se, että kunnissa henkilöstöasioiden hoito on hajallaan organisaatiossa. Voimavaroja kokopäiväisen, henkilöstöasioihin paneutuneen henkilön pitämiseen ei ole ollut. Nähtiin, että kuntaliitos voisi tuoda tähän helpotusta. Myös toimintakulttuurien yhtenäistämisen näkökulmasta kuntaliitosta pidettiin parempana vaihtoehtona kuin syvennettyä yhteistyötä. Lopuksi henkilöstön edustajat totesivat, että viiden vuoden palvelusuhdeturva olisi pystyttävä takaamaan ja että henkilöstöä tulisi kuulla ja turvata sen mahdollisuus osallistua myös jatkossa, valittavasta mallista riippumatta. 12

13 3 SELVITYSALUE 3.1 Yleiskuvaus Pielisen Karjalan alue sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosassa. Alueella on yhteistä rajaa Ilomantsin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien sekä Joensuun kaupungin kanssa. Alue rajautuu lännessä Pohjois-Savon ja pohjoisessa Kainuun maakuntaan sekä idässä valtakunnanrajaan. Lieksa, Nurmes ja Valtimo muodostavat Pielisen Karjalan seutukunnan. Juuka siirtyi vuoden 2010 alussa Pielisen Karjalan seutukunnasta osaksi Joensuun seutukuntaa, johon kuuluu yhteensä seitsemän kuntaa (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi). Elinkeinorakenteen voimakas muutos on luonnehtinut Pohjois-Karjalaa toisen maailmansodan jälkeen. Alkutuotannon merkitys työllistäjänä on vähentynyt sekä teollisuuden ja palvelujen kasvanut. Maakunnan kärkitoimialoja ovat tällä hetkellä metsä-, elintarvike-, teknologia- ja kiviteollisuus. Palvelutyöpaikoista merkittävä osa on julkisia palveluita. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Pielisen Karjalan alueen kuntien työpaikkakehitys on ollut 2000-luvun aikana eriytyvää. Pohjois-Karjalan kunnille on tyypillistä laaja pinta-ala. Kuntarakenneselvitysalueen neljän kunnan yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 8608 neliökilometriä, josta maa-alaa on 7321 (85 %) ja vesialaa 1286 (15 %) neliökilometriä. Pinta-alaltaan suurin neljästä kunnasta on Lieksa, joka on samalla koko maakunnan suurin kunta. Lieksan ohella Nurmes ja Juuka ovat pinta-alaltaan suurempia kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Uusi Pielisen kaupunki olisi pinta-alaltaan suurempi kuin useat nykymaakunnat. Alla on esitetty kuntien pinta-alat (Maanmittauslaitos). Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä Maapinta-ala, km Vesipinta-ala km Kokonaispinta-ala km Kuntien järvisyys lisää monin paikoin kuntien eri osien etäisyyttä toisistaan ja asiointimatkoja keskusten välillä. Suomen neljänneksi suurin järvi, Pielinen, ulottuu kaikkien selvitysalueen kuntien alueelle Valtimoa lukuun ottamatta. Pielinen jakaa maakunnan pohjoisosan läntiseen ja itäiseen Pielisen Karjalaan. Juuka ja Lieksa luetaan erityisolosuhteidensa vuoksi saaristo-osakunniksi. 3.2 Väestö Kuntarakenneselvityksessä mukana ovat neljä Pielisen Karjalan kuntaa, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat. Asukkaita kunnissa oli vuoden 2013 lopussa ja asukasluku on ollut pitkän aikaa laskussa. Tällä vuosikymmenellä asukasluku on laskenut keskimäärin 373 asukasta (1,3 % vuosittain), mikä selittyy maan sisäisellä muuttotappiolla sekä luonnollisella väestökehityksellä. Sen sijaan jo useiden vuosien ajan maahanmuutto on pitänyt ulkomaiden suhteen muuttotaseen positiivisena pääosin Lieksan johdosta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan alueella olisi vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Väestöennusteet ovat aiemmin olleet kuitenkin liian pessimistisiä, joten mahdollisesti väestön vähenemisvauhti ei olisi ennusteiden mukaista. Pohjoiskarjalaiset kunnat ovat asukasmääriltään verrattain pieniä. Erityisesti maakunnan pohjoisosan Vaara-Karjalalle on ominaista harva asutus. Kuntarakenneselvitysalueen kunnissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä asukasta. Väestöennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku vähenee vuoteen 2029 mennessä asukkaaseen (vähenemä 15,5 prosenttia). Oheisessa kaaviossa (Tilastokeskus) on esitetty keskeisiä tunnuslukuja väestön nykytilasta. Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,3-0,8-1,4-1,7 Asukastiheys, asukkaita per km2 2,8 3,0 4,4 2,8 Taajama-aste, % ,1 69,5 64,8 46, vuotiaiden osuus väestöstä, % 11,6 11,2 12,7 13, vuotiaiden osuus väestöstä, % 58,3 59,0 58,6 57,5 13

14 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,0 29,8 28,8 29,3 Seuraavassa on esitetty ennuste väestökehityksestä Pielisen Karjalan seutukunnassa, Pohjois- Karjalan maakunnassa ja koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen mukaan alueen kuntien yhteenlaskettu väestömäärä vähenee merkittävästi. Pielisen Karjalassa väestön väheneminen on selvästi nopeampaa kuin maakunnassa keskimäärin. Koko maassa väestönkasvu jatkuu varsin tasaisena 2030-luvun vaihteeseen saakka. Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä niin ikään merkittäviä muutoksia. Seuraavassa kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Pielisen Karjalassa 2030-luvun taitteeseen asti. 14

15 Seuraavassa on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kunnittain. Kustakin ikäryhmästä on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen muutos. JUUKA Muutos Koko väestö Alle 1-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 75-vuotiaat LIEKSA Muutos Koko väestö Alle 1-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 75-vuotiaat NURMES Muutos Koko väestö Alle 1-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 75-vuotiaat VALTIMO Muutos

16 Koko väestö Alle 1-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 75-vuotiaat Seuraavassa on esitetty kunnittaiset väestöennusteet (Tilastokeskus) kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti. Väestö vähenee kaikissa Pielisen Karjalan kunnissa jokaisella vuosikymmenellä. Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Ennusteen mukaan työikäisten määrä alueella vähenee nopeasti, ja muutos on Pielisen Karjalassa voimakkaampi kuin Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen. Pielisen Karjalan väestön ikärakenne eroaa selvästi koko maan suhteen, yli 65-vuotiaiden osuus on 28,4 %, kun vastaava osuus koko maassa on 18,7 %. Vastaavasti alle 19-vuotiaita on 16,2 % ja koko maassa 21,1 %. Lisäksi väestön ns. taloudellinen huoltosuhde (työttömien ja työvoiman ulkopuolisten määrän suhde työllisten määrään) on erittäin haasteellinen, kun siinä suhdeluku on hieman yli 2 koko maan ollessa 1,3. Ero on käytännössä erittäin suuri. Kun Pielisen Karjalassa oli työllisiä vuonna 2012 noin 9400, niin niitä olisi pitänyt olla lähes eli noin 60 % enemmän että huoltosuhde olisi sama kuin koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde huomioi väestön joka ei käy töissä suhteessa töissä oleviin. Pielisen Karjalassa oli siis jokaista 100 töissä olevaa kohti hieman yli 200 työelämän ulkopuolella olevaa. Tämä asettaa erityisesti kuntataloudelle suuret haasteet. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Pielisen Karjalassa huoltosuhde heikkenee nopeammin kuin Pohjois-Karjalan maakunnassa tai koko maassa keskimäärin, ja ero kasvaa ajan kuluessa. 16

17 Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee. Pohjois-Karjalan maakunnan tasolla muutos ei ole yhtä nopea kuin Pielisen Karjalan alueella. Koko maan tasolla nuorten määrä pysyy kutakuinkin ennallaan. Nuoriso Muutos : -22% vuotiaat 110 Pielisen Karjala Pohjois-Karjala Koko maa = Lähde:Tilastokeskus Pielisen Karjala Pohjois-Karjala Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi. Muutos ei ole Pielisen Karjalassa suhteellisesti aivan yhtä suuri kuin Pohjois-Karjalan maakunnan tai valtakunnan tasolla. Tämä johtuu suhteellisen korkeasta lähtötasosta. Vuonna 2029 lähes joka viides Pielisen Karjalan alueen asukas on yli 75-vuotias. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa muuta maakuntaa ja maata nopeammin erityisesti 2020-luvulta lähtien. 17

18 Iäkkäiden määrän lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Yli 75-vuotiaat Muutos : +43% 200 Pielisen Karjala Pohjois-Karjala Koko maa = Lähde:Tilastokeskus Pielisen Karjala Vanhusväestö* = Pohjois-Karjala Vanhusväestö* = Koko maa Vanhusväestö* = *yli 75-vuotiaat Alueen kuntien väestö on vähentynyt 2000-luvulla yhteensä yli 15 prosenttia. Väestömäärän muutosta alueella ja sen eri kunnissa on havainnollistettu oheisella kuvaajalla ja taulukossa. 18

19 19

20 4 KILPAILUKYKY, ELINKEINOT JA ELINVOIMA 4.1 Kilpailukyvyn kehitys Tilastokeskuksen suhdannetietoihin perustuen on myös Pielisen Karjalan neljän kunnan aluetaloudessa näkyvissä selvät piristymisen merkit, tiedot ulottuvat vuoden 2013 loppuun saakka. Niiden mukaan aluetalous on mennyt vuoden 2013 aikana ns. vastavirtaan koko maahan nähden. Kaikkia toimialoja tarkasteleva kehitys näyttää liikevaihtoihin 3,7 %:n kasvua vuoteen 2012 nähden, kun vastaava kehitys oli koko maassa laskeva eli vähennystä tuli 2,2 %. Myös koko Pohjois- Karjalaan nähden kehitys oli parempaa. Merkittävintä oli se, että alueen teollisuuden liikevaihdot kasvoivat selvästi eli yli 5 %, kun koko maan teollisuuden liikevaihdot laskivat 4,4 %. Ero oli siis varsin selvä. Kaikkiaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli 867 me, mistä teollisuuden osuus oli 364 me. Teollisuuden sisällä erityisesti metsäteollisuus ja sahaustoiminta kasvoivat merkittävästi, mutta myös muilla aloilla kuten vuosia kasvaneella elintarviketeollisuudella meni hyvin. Lisäksi positiivista oli, että kaupallisen puolen liikevaihdot ja myös matkailun liikevaihto kasvoi. Kaupallisen puolen ja muutamia vuosia kestänyt hyvä kehitys on ilmeisemmin seurausta alueen palveluvarustuksen kasvusta ja sitä seuranneesta ostojen jäämisestä yhä enemmän omalle talousalueelle. Myös muualta päin tuleva ostovoima ja venäläisten ostosmatkailun kasvu jossain määrin selittävät ilmiötä. Kaupan ja tukkukaupan liikevaihto oli lähes 270 me. 4.2 Elinkeinot ja työllisyys Työpaikat ja työllisyys Alueen työpaikkakehitys on ollut laskeva pitkän aikaa lyhyitä laskun tasaantumisjaksoja lukuun ottamatta. Vuoden 2011 lopussa työpaikkoja oli noin 9600 ja kehitys koko maahan ja esimerkiksi Joensuun seutuun on ollut eriytyvä. Vielä vuonna 2000 työpaikkoja oli lähes eli vähennystä on tullut reilussa kymmenessä vuodessa yli 10 %. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin tietojen mukaan myös teollisuuden työpaikat ovat olleet laskussa. Tuoreiden vuoden 2013 lopun tietojen mukaan alan työpaikkoja oli 1831, missä laskua edelliseen vuoteen nähden lähes 9 %. Vielä vuonna 2010 teollisuuden työpaikkoja oli noin Selvitysalueen työttömyys on laskevasta työpaikkakehityksestä johtuen ollut korkea pitkään ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korostunut koko maahan nähden. Vuonna 2013 työttömien määrä oli keskimäärin 2062 ja työttömyysaste 17,7 %, kun se koko maassa oli 11,3 % ja Pohjois- Karjalassa 15,6 %. Vuodesta 2010 tarkasteltuna työttömyys on lisääntynyt muuta maata ja varsinkin Pohjois-Karjalaa nopeammin. Tosin aivan viimeaikainen vuoden 2014 alun kuukausitason kehitys on tasaamassa hieman eroja. Koko 2010-luvun liikevaihtojen tarkastelussa Pielisen Karjala on pärjännyt koko maahan nähden hyvin, ei tosin yhtä hyvin kuin vuonna Vuodesta 2010 alkavalla kaudella Pielisen Karjalan indeksiluku vuonna 2013 oli 109, kun koko maan vastaava oli 107. Hyvä talouskasvu vuonna 2013 on alkanut näkyä myös työttömyyden kehityksessä. Vuoden 2014 helmikuun työhallinnon tietojen mukaan työttömien määrä jopa kääntyi viimeksi kuluneen vuoden aikana laskuun. Työttömiä oli 2,4 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän, kun työttömiä koko maassa oli peräti 11 % enemmän ja Pohjois-Karjalassakin 0,6 % enemmän. Luvuista ei vielä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta ne vahvistavat osaltaan myönteistä aluetalouden kehityskuvaa. Toisaalta talous- ja työpaikkaluvut osoittavat, että Pielisen Karjalan teollisuuden tuottavuus on ollut viime vuosina hyvässä nousussa. Se antaa vahvan uskon ja signaalin siitä, että teollisuudella on tulevaisuudessa mahdollisuudet säilyttää aikaisempaa enemmän tuotantoa alueella ja myös luoda mm. alihankintojen ja jatkojalostuksen kautta lisääkin toimintaa. Vahvoja aloja teollisuudessa on em. metsäteollisuuden ja elintarvikepuolen lisäksi metalliteollisuus. Väheksyä ei voi myöskään vuolukiveen perustuvaa kiviteollisuutta, vaikka siellä tuotannot ja erityisesti työpaikkamäärät ovatkin laskeneet selvästi jo usean vuoden ajan. 20

21 Yritystoiminta ja teolliset työpaikat Vuoden 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan alueella oli yhteensä 1401 yritystä. Yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Pohjois-Karjalaa ja varsinkin koko maata selvästi alhaisempi. Kaikkiaan alueella on noin 49 yritystä 1000 asukasta kohti, kun vastaava suhdeluku on Pohjois-Karjalassa 52 ja koko maassa 66. Yritysten määrä kunnittain vuonna 2012 yritykset yritykset/1000 asukasta Juuka Lieksa Nurmes Valtimo yhteensä Pohjois-Karjala 52 Koko maa 66 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin tietojen mukaan vuoden 2013 lopussa kunnissa oli reilut 1800 teollista työpaikkaa. Työpaikkojen määrä laski vuonna 2013 varsin selvästi lähes 9 %, mistä merkittävän selittäjänä olivat vuolukiviteollisuuden työpaikkamenetykset. Kaikkiaan 2010-luvulla teolliset työpaikat ovat laskeneet, mutta vähennys ei ole ollut keskimäärin niin selvää kuin vuonna Vuonna 2010 kunnissa oli kuitenkin vielä noin 2100 työpaikkaa. Vaikka Juuan teolliset työpaikat ovatkin laskeneet viime vuosina, on se edelleen selvästi teollistunein kunta alueella. Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan vuonna 2013 alueen teollisuuden liikevaihto oli noin 364 milj. euroa ja liikevaihtokehitys onkin ollut työpaikkoihin nähden ilonaiheena. Kehityksen myötä teollisuuden tuottavuus on kasvanut varsin selvästi, mikä antaa uskoa perusteollisuuden tulevaisuudesta. Teolliset työpaikat v v Juuka Lieksa Nurmes Valtimo yhteensä

22 Pielisen Karjalan alueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää. Alle on koottu työpaikkojen määrällinen kehitys Pielisen Karjalassa ja sen eri kunnissa sekä verrokkialueilla ja koko maassa 2000-luvulla. 22

23 Vuonna 2000 alueen kuntien työpaikoista 39% oli julkisella sektorilla, mikä oli hieman korkeampi osuus kuin koko maassa. Myös vuonna 2011 alueen työpaikoista 35 % oli julkisella sektorilla, mikä on edelleen hieman korkeampi osuus kuin koko maassa. 23

24 Työpaikkojen muutosta 2000-luvulla työnantajasektoreittain havainnollistaa oheinen taulukko, jossa on esitetty työpaikkojen lukumääräiset muutokset. Pielisen Karjalan alueen yhteenlaskettu työllisten määrä on vähentynyt 2000-luvulla yli kymmenellä prosentilla. 24

25 Alueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt. Alueen työllisten yhteenlaskettu määrä on vähentynyt. 25

26 Työpaikkaomavaraisuus on Juuassa ja Nurmeksessa yli 100 prosenttia. Lieksa on lähes työpaikkaomavarainen, ja Valtimolla työpaikkaomavaraisuus on reilu neljä viidennestä. Pielisen Karjalan kuntien yhteinen työttömyysaste on koko maata korkeampi. 26

27 Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidempään. Pitkäaikaistyöttömien osuus on Pielisen Karjalan alueen kunnissa koko maata suurempi. 27

28 4.3 Elinvoima Kuntien elinvoima voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteinen elinkeinopoliittinen näkökulma. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen sekä uuden kaupungin että syvennetyn yhteistyön mallissa. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. 28

29 Kohde Uusi kunta Syvennetty yhteistyömalli 1 Saavutettavuuden varmistaminen (ml. kansainvälinen tunnettuus, laajakaista) 2 Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen (Venäjän raja) 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna (Pielisen Karjalan hankintatoimi) (+) (-) (+) (-) Palvelutuotantoa voidaan rakentaa ja tehostaa laajakaistan varaan. Tietotekniikan edelläkävijä. Matkailutunnettuus parempi. Logistiikka-asioiden edunvalvonta tehostuu. Puunjalostusteollisuuteen ja matkailuun voidaan satsata enemmän. Yhtenäistää meitä: Venäjäasia on meidän kaikkien asiaa. Hyvän ilmapiirin luominen ja ylläpito on suuri mahdollisuus. Uusi kunta on mahdollisuus. Uusi alku, uusi profiloituminen Vetovoimainen maaseutuasumisen kunta. Uusi kunta on vetovoimaisempi ja houkuttelee paremmin osaajia, koska on myös kollegoita. Oma vahva elinvoimayksikkö, jonka fokus yritystoiminnan kehittämisessä. Voidaan keskittyä jonkun klusterin kehittämiseen. Oman toiminnan uudistaminen joka tapauksessa välttämätöntä Pielisen Karjalan hankintaosaamista voidaan lisätä. Tämän kautta voidaan saada enemmän euroja omalle seudulle. Uudessa kunnassa voisi olla hankinta-asiamies. Silti pitkät etäisyydet taajamien välillä. Alue syrjässä. Kokonaiskuva voi jäädä hajanaiseksi, jos markkinointiin ei voida panostaa. Lähipalvelut heikkenevät jonkin verran talouden ja aluerakenteen vuoksi. Erisuuret saneeraustarpeet eri kunnilla. Yhteisellä markkinoinnilla tunnettavuutta voidaan parantaa. Yhteistä edunvalvontaa lisätään KareliaExpertin suuntaan Logistiikka-asioiden edunvalvonta tehostuu. Matkailussa voisi olla yhteistä edunvalvontaa. Vetovoimaa voidaan parantaa, jos on yhteinen elinkeinopolitiikka, luottamus. Koulutuksen edunvalvontaa voidaan tiivistää. Koulutusta voidaan suunnata valituille painopistealoille. PIKES:in toimintaalue voi laajentua Juukaan. Hankintaosaamisen lisääminen vaikka olemme Joensuun hankintatoimessa Oman toiminnan kehittäminen joka tapauksessa välttämätöntä Kuntiin jää erilaisia ratkaisuja laajakaistan ja sähköisen asioinnin osalta. Ilmapiiri voi silti jäädä kyräileväksi, koska kaikilla omat verotulot ja kilpailu sen takia jatkuu. 29

30 Kohde Uusi kunta Syvennetty yhteistyömalli (+) (-) (+) (-) 7 Yrittäjyyden edistäminen (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjä aktiivisuus) 8 Edunvalvonta (Pohjois-Karjala, Suomi, EU) 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen (päätöksenteko, nopeus) 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen 12 Organisoituminen Ei eroja mallien välillä. Verkostoituminen/ liittoutuminen koulutusorganisaatioiden kanssa tuloksellisempaa Parantaa nykytilaa selvästi. Uudet avaukset saavat näkyvyyttä ja painoarvoa. Uuden kunnan hyödyntäminen, uuden kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu ja on vahvempi kuin neljän erillisen kunnan. Ollaan 41 suurimman kunnan joukossa. Päätöksenteko paranee ja nopeutuu, koska elinkeino- ja toimitilayhtiö voi tehdä nopeita päätöksiä. Isompi kuntakumppani voi halutessaan satsata enemmän. Olemassa olevat kumppanuudet uuden kunnan käyttöön. Isompi yksikkö kiinnostaa enemmän. Ei tule hyötyjen jakamisja arvostusongelmia. Ei eroja mallien välillä. Saadaanko uuteen kuntaan hyvä strategia aikaiseksi, jossa myös elinkeinopainotus on riittävä? Ei eroja mallien välillä. Yleinen yrittäjäaktiivisuus on sidoksissa kunnan historiaan ja kulttuuriin. Muutokset ovat hitaita. Parantaa nykytilaa. Juuka tuo lisää painoarvoa Pielisen Karjalan painopisteisiin. Alkutuotannosta voisi muodostua neljän kunnan uusi painopiste. Nykyisen toimintatavan heikkouksia pitää korjata. Olemassa olevien yhteyksien hyödyntäminen ja aktivointi Ei eroja mallien välillä. Pystytäänkö painpisteistä yhteisesti sopimaan 4 kunnan kesken. Viime kädessä monet päätökset ovat kuitenkin kiinni kunnista. Kuntien välille jää kilpailua, koska verotulot ovat entistä tärkeämpiä valtionosuuksien laskiessa. Elinvoima-kysymyksessä työvaliokunnan yksimielinen näkemys oli, että Pielisen Karjalan on onnistuttava elinvoimatyössä tulevaisuudessa riippumatta siitä, toimiiko alueella jatkossa vain yksi kunta vai neljää kuntaa. Avainkysymys on saada riittävästi uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Työvaliokunnan lisäksi osana Pielisen Karjalan kuntien yhteistyöselvitystä kaikkien mukana olevien kuntien luottamushenkilöistä muodostettiin kahdeksan hengen elinkeinopolitiikan ryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimi Lieksan valtuuston puheenjohtaja Ari Marjeta. Tavoitteena oli, että poliittisesti valittu ryhmä osoittaa luottamushenkilöiden puolelta sen suunnan, jolla kuntayhteistyötä ennen kaikkea elinvoima- ja elinkeinopolitiikan alalla viedään eteenpäin. 30

31 Poliittisen elinkeinoryhmän keskeinen viesti oli, että Pielisen Karjalan kuntien yhteisen elinvoimapolitiikan tulee perustua alueen vahvuuksiin. Ryhmä myös näki, että on välttämätöntä rajata se, mihin panostetaan, koska voimavarat eivät riitä kaikkeen. Ryhmän esityksestä kävi ilmi, että Pielisen Karjalan kuntien yhteisen elinvoimapolitiikan lähtökohtana ja onnistumisen edellytyksenä on yhteinen tahtotila kaikilla eri osa-alueilla, yhteinen visio ja strategia sekä tavoitteet, joilla varmistetaan toimiminen samaan suuntaan. Ryhmän näkemyksien mukaan Pielisen Karjalan kuntien yhteisen elinvoimapolitiikan keskiössä tulisi lähivuosina olla koulutus, saavutettavuus, uusiutumiskykyiset yritykset, alueen profiloituminen valtakunnallisesti ja elinvoimapolitiikan koordinointi. Ryhmä päätyi johtopäätöksen, jossa valtakunnallisen sote-ratkaisun myötä elinvoima- ja elinkeinopolitiikan merkitys kunnan ja Pielisen Karjalan alueen tulevaisuuden kannalta tulee entistä ratkaisevammaksi. Toinen keskeinen teesi oli, että näyttää hyvin vaikealta rakentaa toimivaa kuntien yhteistä elinkeinoyhtiötä sopimusvaraisesti ilman kuntaliitosta. 31

32 5 YHDYSKUNTARAKENNE JA ASUINYMPÄRISTÖ 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenne Pielisen Karjalan kuntien väkiluku on vähentynyt. Vuodesta 1990 alkaen rakentaminen on hiipunut ja taajama-alueiden laajentuminen on ollut varsin hidasta. Rakentaminen on painottunut rantaalueille. Väkeä on siirtynyt kuntien keskustoihin taantuman aikana. Taantuman hellittäessä rakentamisen odotetaan elpyvän, mikä on luonut jonkin verran painetta keskusta-alueita ja rantoja koskevalle maankäytön suunnittelulle. Myös maankäyttö- ja rakennuslain jatkuvat muutokset lisäävät kaavoituksella hoidettavia asioita. Maankäyttö Ohessa on kuvattu maankäytön suunnittelun tilannetta Pielisen Karjalassa kunnittain. Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä Yleiskaavat, ha Rantaosayleiskaavat, ha Asemakaavat, ha Ranta-asemakaavat, ha Maankäyttöä ohjaa valtakunnallisesti valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja maakunnallisesti maakuntakaavojen I III vaiheet, jotka puolestaan ohjaavat yleiskaavojen laadintaa selvitysalueen kunnissa. Lisäksi IV vaiheen maakuntakaavoitus on parhaillaan vireillä ja sen laatiminen ajoittuu vuosille Selvitysalueen kuntien yleiskaavat ohjaavat kuntien suunnitelmallista maankäyttöä ja sisältävät sen lisäksi muun muassa erillisiä määräyksiä. Kuntien kaavoitusresurssit poikkeavat toisistaan paljon. Lieksan kaavoitusta on hoidettu osin omana työnä ja osin konsulttivoimin. Nurmeksen kaavoitus on pääosin hoidettu omana työnä lukuun ottamatta erikoisselvityksiä, jotka on hoidettu konsulttivoimin. Juuan ja Valtimon kaavoitusta on hoidettu pääosin konsulttivoimin. Juuka ja Valtimo eivät käytä kaavoitukseen edes yhtä täyttä henkilötyövuotta vuosittain, eikä ole tarpeenkaan. Lieksassa ja Nurmeksessa on omat kaavoituksesta huolehtivat henkilöt, kaavasuunnittelijat. Tontinluovutukset ja tonttitarjonta Lieksa ja Nurmes luovuttavat tontteja kaikkeen asuntorakentamiseen. Pientalo- ja muutkin tontit luovutetaan Nurmeksessa pääosin vuokraamalla ja rakentamisen jälkeen myymällä, kun taas kerrostalotontteja luovutetaan harvakseen rakentamiseen kuntien keskustaajamissa. Tonttien luovutus kaupan tarpeisiin on merkittävää ainoastaan Lieksa ja Nurmeksen kaupunkien alueilla. Kaupan tonttien luovuttaminen on pääsääntöisesti kannattavaa tai vähintään kustannukset kattavaa toimintaa. Tontinluovutusten ja tonttitarjonnan keskeisiä tunnuslukuja on koottu alle kunnittain. Tonttien luovutustapa Vuosittain luovutettavien tonttien tyyppi ja määrä Vuotuinen tontinvuokratulo Juuka Lieksa Nurmes Valtimo pääosin myymällä pääosin Pääosin vuokraamalla vuokraamalla noin 1-2 noin 3-5 noin pientalotonttia pientalotonttia pientalotonttia, pientalotonttia, (luovutusmäärät (luovutusmäärät toisinaan rivi- tai toisinaan rivi- tai saisivat olla saisivat olla kerrostalotontteja kerrostalotontteja suurempia) suurempia) merkittävä, noin euroa merkittävä, noin euroa ei merkittävä, n /v 32

33 Tonttien myyntitulo vaihtelee huomattavasti, parhaimmillaan useita kymmeniä tuhansia euroja vaihtelee huomattavasti, parhaimmillaan useita kymmeniä tuhansia euroja Tonttitarjonta riittävä riittävä riittävä riittävä Tonttivaranto omakotitontteja runsaasti kerrostalotontteja noin 20, rivitalotontteja noin 30, omakotitontteja noin 40, teollisuustontteja erittäin runsaasti kerrostalotontteja noin 7, rivitalotontteja noin 5, omakotitontteja noin 50, teollisuustontteja 20 vaihtelee vuosittain huomattavasti, jonain vuonna ei myydään yhtään ja toisena korkeintaan 2-3, tulo on muutamia tuhansia euroja riittävästi vapaana, noin Uusien rakennettavien alueiden investointitarpeet määräytyvät valtuustojen asettamien tonttien luovutustavoitteiden kautta. Lieksassa ja Nurmeksessa on tonttien luovutuksesta laadittu maapoliittinen ohjelma maankäytön ja tontinluovutuksen ohjaamiseksi, jossa myös ennakoidaan pidemmän aikavälin kehitystä. Metsävarat Pielisen Karjalan kuntien metsäomaisuus koostuu kuntien maakiinteistöistä (yhteispinta-ala n ha, josta kasvullista metsämaata n ha). Metsien käyttö ja hoito kuuluvat kaikissa kunnissa teknisille palveluille. Metsien hoitotyöt on Lieksassa ja Nurmeksessa ulkoistettu Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle (MHY) erillisillä palvelusopimuksilla. Valtimo tilaa suoraan tarvittavat metsäpalvelut myös MHY:ltä ja Juualla on oma sivutoiminen metsäammattihenkilö 30 prosentin työajalla (eläköitymässä v. 2016). Kaikki kunnat ovat MHY:n jäseniä. Tilojen hoito perustuu kaikissa kunnissa kymmenen vuoden jaksolla vahvistettuihin metsäsuunnitelmiin. Metsäsuunnitelmat ovat MHY:n tai Metsäkeskuksen laatimia. Metsäomaisuuden määrätietoja kuvataan alla olevassa taulukossa. Metsätiloja, kpl Metsäsuunnitelmat, kpl Metsää yhteensä, ha Metsää kasvullinen, ha Peltoa, ha Metsien arvo, milj. (metsäsuunnitelmien perusteella) Juuka Lieksa lentokenttä ,2 Nurmes Valtimo YHTEENSÄ Metsäomaisuus ja sen arvo sekä arvioitu vuosittainen tuotto (ha) (ha/asukas) markkina- arvioitu pitkän aikasarjan arvo v tuotto/vuosi Juuka ,68 10,1 me 0,5 me Lieksa ,39 13,7 me 0,7 me Nurmes ,22 5,1 me 0,3 me Valtimo 861 0,36 2,4 me 0,1 me 33

34 Yhteensä ,39 31,3 me 1,6 me Pohjois ,17 Karjala Koko maa 0,10 Kuntien osuus koko Pohjois-Karjalan kuntien metsistä on 39 prosenttia eli väestön määrään nähden 2,3-kertainen omistus. 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä, joka tapahtuu työntekijän vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Pendelöinnin avulla on mahdollista määritellä ihmisten työssäkäyntialueet sekä saada kuva siitä, mihin kunkin kunnan asukkaiden työmatkat suuntautuvat. Oheisissa taulukoissa on kuvattu pendelöivien henkilöiden määrää asuin- ja työssäkäyntikunnittain. Pendelöivien osuutta koko työllisestä työvoimasta asuin- ja työssäkäyntikuntien eri yhdistelmissä havainnollistetaan alla olevassa taulukossa. Pielisen Karjalan alueen kuntien välistä työssäkäyntiä (sisäinen pendelöinti) havainnollistetaan alla olevassa kuvassa. Kuvasta voidaan havaita, että Valtimolta Nurmekseen suuntautuva pendelöinti käsittää yli viidenneksen valtimolaisista työssäkävijöistä. Muut asuin- ja työssäkäyntikuntaparit edustavat korkeintaan muutamaa prosenttia alueen työllisestä työvoimasta. Pendelöinti alueelta ulospäin on kaiken kaikkiaan vähäistä. Toisin sanoen seutukunta on varsin tiivis ja muodostaa oman talousalueensa. 34

35 5.3 Muuttoliike Pielisen Karjalassa poismuutto ja muuttoliike kohdistuvat merkittävissä määrin ikäluokkiin vuotiaat. Kuvaavaa on, että kaikissa muissa viisivuotisikäryhmissä maan sisäinen muuttoliike on varsin hyvin tasapainossa eikä selviä eroja tulo- ja lähtömuuton suhteen ole. Muuttoliikkeen volyymiä kuvaa se, että viime vuosina keskimäärin poismuuttajia on ollut 2,8 henkilöä ja tulomuuttajia puolestaan 2,2 päivässä. Alueittain tarkasteltuna maan sisäinen nettomuuttotappio selittyy Joensuulla ja Kuopiolla, muuhun maahan nähden muuttoliike on tasapainossa. Jopa pääkaupunkiseudulta on enemmän muuttoa Pielisen Karjalaan kuin päinvastoin. Selvitysalueen maahanmuuton nettolukema vuonna 2012 oli 85 asukasta, 90 muutti alueelle ja 5 vastaavasti muutti ulkomaille. Pielisen Karjalan kuntien välinen muutto on melko vähäistä Nurmeksen ja Valtimon välisiä muuttoja lukuun ottamatta. 35

36 Nettomuuttoa alueen kunnissa havainnollistetaan oheisessa taulukossa. Lisätietoa muuttoliikkeestä löytyy esimerkiksi Hannu Kytön ja Monika Kral-Leszczynskan tutkimuksesta Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät Tutkimus alueiden välisistä muuttovirroista (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2013). 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet Vaikutusalueiden tarkastelu perustuu TNS Gallupin vuoden 2010 marraskuun kyselytietoihin ja niistä laadittujen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kuntatilastoihin. Lisäksi on tukeuduttu ja täydennetty tietoja Pohjois-Karjalan liiton vuoden 2000 palveluselvityksellä. Suuntautumista ja talousalueita on selvitetty asukkaiden yksityisten palveluiden haun osalta. Kaikkiaan Pielisen Karjalan alue ja sen neljä kuntaa on alueeltaan erittäin laaja 8607 km2, pinta-ala on suurempi kuin vaikkapa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen tai Kanta-Hämeen maakunnilla. Suuri alue ja pitkät etäisyydet merkitsevät myös sitä, että suuntautumista on useampiin maakuntakeskuksiin (Joensuu, Kuopio, Kajaani). Juuasta ja Lieksasta suuntautuminen on lähes kokonaan (93 97 %) Joensuuhun, ja vähäisessä määrin suuntaudutaan Kuopioon. Sen sijaan alueen pohjoisosasta Nurmeksesta ja varsinkin Valtimolta suuntaudutaan sitten eteläosia suhteessa 36

37 enemmän Kuopioon ja Kajaaniin. Enemmistö silti näistäkin kunnista suuntautuu oman maakunnan keskukseen eli Joensuuhun, Nurmeksesta 72 % ja Valtimolta 55 %. Valtimolaisista loput suuntautuvat tasan Kuopion ja Kajaanin kesken, nurmeslaisista 16 % suuntaa Kuopioon. Kokonaisuudessa voidaan kuitenkin todeta, että suuntautuminen oman kunnan ulkopuolelle on kuitenkin melko vähäistä. Kaupunkitasolla selvitettiin niitä palveluja, joita on saatavissa Nurmeksesta, Lieksasta ja Joensuusta. Tällä tasolla Lieksa muodostuu omasta alueesta lukuun ottamatta Kolin aluetta, joka suuntautuu Joensuuhun. Talousalueen väestöpohja on tällä hetkellä noin asukasta. Nurmeksen vastaava talousalue puolestaan käsittää oman alueen lisäksi Valtimon, itäisiä osia Rautavaarasta sekä Juuan pohjoisosat Vuokon alueelta pohjoiseen päin. Nurmeksen talousalueen väestöpohja on hieman yli asukasta. Juuasta sitten muut alueet suuntautuvat Joensuuhun päin. Näin ollen koko Pielisen Karjalan alueelta suuntautuu noin reilut asukasta ns. omalle alueelle Nurmeksen tai Lieksaan ja loput noin 5000 Joensuuhun. Potentiaalia olisi siis kasvattaa jossain määrin omalta alueelta tapahtuvaa palvelukysyntää ns. kaupunkitason yksityisissä palveluissa. Nurmeksen ja Lieksan talousalueen raja on varsin jyrkkä kaupunkien rajalla Viekissä eikä muutenkaan yksityisiä palveluja kovin paljon haeta naapurikaupungista. Molempien kaupunkien asukkaista hieman yli 10 % ilmoitti käyvänsä naapurissa asioimassa, Nurmeksesta hieman enemmän Lieksaan kuin päinvastoin. Pielisen Karjalaa ei voida pitää suuntautumisessa täysin yhtenäisenä ja kiinteänä talousalueena. Kuitenkin osassa Pielisen Karjalan kunnissa kaupalliset palvelut ovat vuoden 2000 jälkeen kehittyneet (esim. Lieksassa suuret päivittäistavarakauppaketjut) ja tämä vaikuttanee alueen kaupallisten palvelujen kysynnän suuntautumiseen myös tulevaisuudessa. Alla olevassa kartassa on kaupunki-maaseutu luokitus Pohjois-Karjalassa, jonka mukaan Nurmes ja Lieksa muodostavat ydinmaaseudun paikalliskeskukset. (POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille ) 37

38 6 PALVELUT JA ASIAKKAAT Kuntarakenneselvitystä varten annettiin erilliset valmistelutehtävät asioista vastaaville viranhaltijoille. Teemoina heillä olivat sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, tekniikka ja ympäristö sekä keskushallinto. Jokaisesta palvelualueesta annettiin selvitys uuden kunnan perustamisen pohjaksi sekä syvennetyn yhteistyön vaihtoehdosta. Selvityksen tehtävänantona oli kuvata nykytila, kuntien yhteistyön syventäminen sekä mahdollisen uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Tässä luvussa esitellään palvelualueiden nykytilakuvaukset, näkemykset yhteistyön syventämisen vaihtoehdoista ja siitä, millaiseksi mahdollisen uuden kunnan palvelut muodostuisivat. 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Varsinaisia seudullisia Pielisen Karjalan alueen yhteisiä palveluita ei tällä hetkellä ole sotetoimialalla. Nurmeksen ja Lieksan välillä on ollut kokeiluja ja samoin menneinä vuosikymmeninä Juuan ja Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän välillä. Yhteistyöratkaisut eivät ole syystä tai toisesta ole osoittautuneet toimiviksi. Kuntien välisestä toimivasta yhteistyöstä on hyvä esimerkki Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä, jonka toimivuutta ei missään yhteydessä vuosikymmenien aikana ole vakavasti ottaen kyseenalaistettu. Alustavia keskusteluja mahdollisuuksista järjestää palveluita seudullisesti on virinnyt mm. kasvatus- ja perheneuvoloiden ja päihdehuollon osalta. Keskusteluiden pontimena ovat olleet lähinnä kuntien vaikeudet saada rekrytoitua alan erityisammattilaisia avoimiin virkoihin ja sitä kautta palveluiden saatavuuden turvaaminen alueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta selvityksessä on tarkastelu toimeksiannon mukaisesti Pielisen Karjalan kuntien malleja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että valtaosan palveluistaan kunnat järjestävät itse omana toimintanaan ja terveydenhuollon osalta Nurmes ja Valtimo kuntayhtymänä. Palvelut toteutetaan pääasiassa omien viranhaltijoiden ja toimipisteiden voimin, mutta yhä laajeneva vaikuttaisi olevan ostopalveluiden osuus palvelutuotannossa. Perusterveydenhuollon osalta nousee poikkeuksena muihin alueen kuntiin esiin Juuan lääkäreiden vastaanottotoiminnan siirtyminen kokonaisuudessaan ostopalveluihin viime vuosina. Juuassa pyritään aktiivisesti tilanteen muuttamiseksi sellaiseksi, että toiminta perustuu omiin virkalääkäreihin. Perusterveydenhuollossa myös terveyskeskusten suuntautuminen erilaisten erikoissairaanhoidoksi katsottavien palveluiden tuottamiseen lähipalveluna on toisistaan poikkeavaa. Indikaattori Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä (thky)* (sis. päivähoidon 12 henkilöä) 148 (thky)* Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate ( ) yhteensä Henkilöstön keski-ikä 50,6 49,9 48,7 50,2 Henkilöstön määrä vanhuspalveluissa Vanhuspalvelujen toimintakate ( ) Henkilöstön määrä terveyspalveluissa (thky) (thky) 38

39 Terveyspalvelujen toimintakate Henkilöstön määrä sosiaalipalveluissa Sosiaalipalvelujen toimintakate Erikoissairaanhoidon toimintakate Perusterveydenhuollon lääkäritilanne (virkoja/vaje) Hammashuollon lääkäritilanne (virkoja/vaje) Sosiaalityöntekijöiden tilanne (virkoja/vaje) Psykologitilanne (virkoja/ vaje) (thky) (thky) (thky) (thky) 9/2 8/1,5 (thky) 4/4 8/1,5 (thky) 5/1 5/1 (thky) 3/1 5/1 (thky) 7/3** 6/4** 3/0 1/1** 4/1 3/1 1/0 0/0 Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Nykytilan kuvauksessa on kartoitettu tilastojen (SOTKA-tietokanta) valossa Pielisen Karjalan kuntien toimintaympäristöä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Tarkastelussa ei ole tehty seurantaa pidemmällä aikajaksolla, vaan tarkasteluun on otettu poikkileikkaus kunkin tarkastelun kohteeksi otetun indikaattorin viimeisimmästä mittausajankohdasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus on laadittu ikäryhmittäin siten, että huomio on kiinnitetty niihin indikaattoreihin, joilla tiedetään olevan vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntään. Tällaisia palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä kaikissa ikäryhmissä ovat työllisyys ja pienituloisuus, väestön koulutustaso, mielenterveysongelmien esiintyminen sekä päihteiden käyttö. Kasvava vanhusväestön määrä ja heidän palvelutarpeensa alueella nousevat esiin omilla indikaattoreillaan. Johtopäätöksiä indikaattoreiden perusteella voidaan todeta, että koko alueella merkittävin riski on väestörakenteen kehitys siten, että ikääntyneen väestön osan määrä suhteessa muuhun väestöön kasvaa nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siten, että alueen talous sen kestää, tulee olemaan haasteena. Huoltosuhteen muutos on ongelma tulevaisuudessa. Pielisen Karjalassa korostuvat lähes kaikki väestölliset tekijät, jotka aiheuttavat yksilötasolla elämänhallinnan riskejä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laajaa tarvetta: pienituloisuus ja alhainen koulutustaso yhdistettynä alueen työttömyysasteeseen, mielenterveyden ongelmien esiintyvyys sekä runsas päihteiden käyttö. Edellä mainitut näkyvät paitsi yksilön elämänhallinnassa myös heijastavat vaikutuksensa mm. lastensuojeluun ja toisaalta lisäävät ikäihmisten moninaisempaa palvelutarvetta. Toimeentulotuen osalta pienituloisuus ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttavat oman kustannuskehityksensä. Alueella on ongelmana syrjäytymisen jatkuminen sukupolvelta toiselle. Huomattava joukko kuntalaisia on jäänyt ja jää jatkossakin riippuvaiseksi kunnan palveluista ja turvaverkoista. Selvityksessä mukana olevissa kaikissa kunnissa on palvelutuotannossa hyviä käytäntöjä, joista toiset voisivat oppia. Toisaalta luovia ratkaisuja on rakennettu paikallisiin olosuhteisiin soveltuviksi. Kokonaisuudessaan alueen palveluja harmonisoimalla saattaa olla saavutettavissa toiminnan tehostamista ja taloudellisestikin positiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta saatetaan menettää kunkin kunnan ominaispiirteisiin räätälöityjä hyviä toimintatapoja. Mikään indikaattori ei huomioi pitkien välimatkojen vaikutusta kuntalaisten palveluiden saavuttamisen eikä palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Lieksan erityispiirteenä on ulkomaalaistaustaisen väestön osuus ja siitä seuraavat palvelutarpeet. Kehitysvammaiset ovat Pielisen Karjalan alueella merkittävä asiakasryhmä, josta kuvaavia indikaattoreita ei löydy. Esim. Valtimolla sosiaalihuollon kustannuksista 20 % muodostuu kehitysvammaisten palveluista (40 asiakasta) 39

40 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisee vuosittain terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vertailuaineiston. Aineistossa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelukerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Tarvekertoimessa on hyödynnetty tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Menot ovat nettokustannuksia, jotka saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat suhteutetaan palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, kuinka menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Nettomenot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Pohjois-Karjala Tarvekerroin Koko maa=1, , , , , ,16 93 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Taulukosta näkyy, että asukkaiden tarvekerroin on Pielisen- Karjalan kunnissa hyvin lähellä toisiaan. Pielisen Karjalan kuntien ikärakenne on varsin samankaltainen, samoin kuin väestön sairastuvuus ja sosioekonominen tilanne. Alueen väestö erottuu selkeästi korkeiden ja yhä kasvavien terveyden- ja vanhustenhuollon tarpeiden osalta muusta Suomesta ja tämä vaikuttaa alueen elinvoimaan ja tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisuja tehtäessä. Terveyden- ja vanhustenhuollossa Pielisen Karjalan asukaskohtaiset nettomenot ja tarvevakioidut menot poikkeavat toisistaan. Juuan ja Valtimon nettomenot ovat n. 50 % suuremmat ja Lieksan ja Nurmeksen n % suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Pohjois- Karjalassa nettomenot ovat selkeästi alemmat kuin Pielisen Karjalassa, koska väestön palvelutarpeet ovat etenkin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä erilaisia. Näiden kuntien väestössä on selkeästi enemmän nuoria ja työikäisiä, joka parantaa asukkaiden sosioekonomista asemaa ja pienentää sairastavuutta Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Jos valtioneuvoston linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksesta eivät muutu ja Pielisen Karjalan kunnat pysyvät itsenäisinä, alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote -alueelle viimeistään vuoden 2017 alusta. Jos hallituksen sote -rakenneuudistus ei kuitenkaan etene, niin työryhmä näkee, että on olemassa sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueita, joissa syvennettyä yhteistyötä on järkevää viedä eteenpäin Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon yhteistyönä. Työryhmä näki, että yhteistyössä pitäisi edetä ensisijaisesti seuraavassa esitettyjen palveluiden osalta kuntien välisten yhteistyöjärjestelyjen ja sopimusten pohjalta. Ensisijaisesti yhteistyöhön valitut palvelut/alueet olisivat seuraavat: Asiakasmaksukäytännöt ja palveluiden myöntämiskriteerit Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen Kehitysvammaisten palveluasuminen Kotihoito Äitiysneuvola Kasvatus- ja perheneuvola 40

41 Vammaispalvelut Lastenvalvojan palvelut Toimeentulotuen etuuskäsittely Pitkäaikainen laitoshoito Hoitotarvikehuolto, keskusvarasto Päihdehuolto Työterveyshuolto Työryhmässä käytiin läpi, missä palveluissa syvennettyä yhteistyötä olisi järkevintä toteuttaa. Yhteistyö pitäisi sisällään palveluiden järjestämistä yhteistyössä, kuntien yhteisiä viranhaltijoita, palveluiden myyntiä kunnalta toiselle kapasiteetin niin salliessa, hankintayhteistyötä sekä käytäntöjen yhtenäistämistä etuuksien ja palveluiden myöntämisessä. Mallissa ei ole ajateltu olevan yhteistä organisaatiota. Seuraavassa on esitetty miten syvennetty yhteistyö vaikuttaa kuntalaisiin, elinvoimaan sekä talouteen ja tuottavuuteen. On huomioitava, että vaikutukset ovat keskeisesti riippuvaisia siitä, miten yhteistyössä onnistutaan ja kuinka kuntien välinen sopiminen toimii. Jotta yhteistyö toimisi, kunkin kunnan intressit pitää saada yhteen sovitettua siten, että mukana olevat kokevat hyötyvänsä. Kuntalaisten näkökulmasta olisi hyväksyttävä se, että palvelua ei aina saa lähipalveluna kotikunnasta vaan palvelua varten voi joutua seudulla matkustamaan. Tämän vastapainona, joitakin erityisasiantuntemusta vaativia palveluja saataisiin seudulla ehkä lisättyä. Päätöksenteossa tulisi puolestaan hyväksyä, että etuuksien ja palveluiden myöntämiskäytännöissä päätettäessä kuntakohtainen vaikutusmahdollisuus pienenisi. Pielisen-Karjalan elinvoimaan vaikuttaa eniten väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen heikkeneminen ja syvennetty yhteistyö ei muuta tätä tosiasiaa. Syvennetyn yhteistyön avulla on kuitenkin mahdollista jossakin määrin lisätä hoito- ja hoivapalveluiden työpaikkoja alueella erityisesti onnistuneen hankintayhteistyön kautta. Myös kehittämistoiminnot olisivat rahoittajien näkökulmasta uskottavampia, jos seudun palveluja kehitetään kokonaisuutena. Valittujen syvennetyn yhteistyön osa-alueiden täytyisi tuottaa positiivisia tuloksia talouteen tai tuottavuuteen, jotta se kannattaa aloittaa tai sitä jatkaa. Välimatkat vaikeuttavat palvelutuotannon tuottavuuden parantamista alueella, mutta oikein valituissa kohteissa tuottavuus voisi parantua. Erityisesti ne osa-alueet, joissa palvelu voidaan toteuttaa etälaitteiden avulla ja joissa etuuksia tai palveluja haetaan sähköisesti ilman tarvetta kotikäyntiin tai asiakastapaamiseen, voisivat parantaa tuottavuuttaan Uuden kunnan malli Uuden kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiossa pitäisi huomioida siirtyminen luvulla sekä lainsäädännössä että yhteiskunnan muutoksessa korostunut asiakaslähtöisyys siirtymällä elämänkaarimalliin. Elämänkaarimallissa perustettaisiin lasten, nuorten ja perheiden sekä ikäihmisten palveluiden alueet. Lisäksi uudessa organisaatiossa olisi sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden alue sekä talous- ja hallintopalveluiden ja kehittämistoimintojen alue. Pielisen-kaupungin palveluja ja niitä järjestävää organisaatiota suunniteltaessa tulisi varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio sekä Pielisen-kaupungin sisällä että suhteessa erityispalveluihin (nykyiset PKSSK:n palvelut tai tulevat maakunnallisen sote-alueen palvelut). Rajaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erityispalvelujen välillä tulisi madaltaa ja yhteistyötä lisätä, jos maakunnallista sote-aluetta ei synny. Pielisen-kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiossa työskentelisi n. 800 työntekijää ja sen toimintakate olisi n. 115milj.. Ottaen huomioon organisaation koon ja kuntien nykyisten erilaisten käytäntöjen määrän, tulisi uuden organisaation suunnitteluun varata vähintään kaksi vuotta. Tässä ajassa voitaisiin harmonisoida etuuksia, käytäntöjä ja palkkoja ennen kuin kuntaliitos toteutetaan. Etukäteisvalmistelun avulla voitaisiin välttää yhteistoimintaongelmia ja vähentää nopealiikkeisen muutosjohtamisen tarvetta uudessa organisaatiossa. Seuraavassa on esitetty miten Pielisen-kaupungin muodostaminen vaikuttaisi kuntalaisiin, elinvoimaan sekä talouteen ja tuottavuuteen. On huomioitava, että samalla tavalla kuin syvennetyssä yhteistyössä vaikutukset ovat keskeisesti riippuvaisia siitä, miten kuntaliitoksen 41

42 suunnittelussa ja toteutuksessa onnistutaan ja kuinka uuden kaupungin päätöksenteko ja sopiminen toimii. Uuden kunnan vaikutuksia kuntalaisiin olisivat mahdollisesti palveluiden katoaminen pitkällä aikavälillä reuna-alueilta, koska palvelut järjestetään koko laajan kaupungin talouden näkökulmasta. Toisaalta kehityskulku on muutoinkin toteutumassa osana meneillään olevaa kehityskulkua. Palveluiden järjestämiseen olennaisesti vaikuttava päätöksenteko karkaa kauas kylistä, ellei paikallisdemokratian kehittämiseen kiinnitetä huomiota. Toimiva palveluverkosto edellyttää uusien palvelumuotojen käyttöönottoa, esim. sähköiset ja liikkuvat palvelut. Uuden kunnan vaikutus keskuskaupungin palveluihin ja elinvoimaan voi olla positiivinen, mutta vaarana on sivukylien ja entisten kuntakeskusten elinvoimaisuuden hiipuminen. Kehittämisrahoitusta saadaan nykyisin useamman kunnan yhteisille hankkeille. Kuinka laajojen alueiden hankkeisiin joudutaan jatkossa hakeutumaan? Paikallinen sote-palveluiden kehittäminen jää nykyisten hankerahoitusten myöntämiskriteereiden ollessa voimassa kunnan oman rahoituksen varaan. Pienyrittäjyys kehittyy palvelunkäyttäjien määrän laajetessa, mutta toisaalta välimatkojen vaikutus ei häviä. Yksittäisiä menestyviä palvelualan yrityksiä voi syntyä kyliinkin. Uuden kunnan päätöksenteko muuttuisi tehokkaammaksi, kun paikallisen vaikuttamisen mahdollisuudet vähenisivät ja huomio kiinnitettäisiin ison alueen palvelujen turvaamiseen kokonaisuutena. Uudessa kaupungissa hallinnon kustannukset tulevat liitoksen alkuvaiheessa todennäköisesti kasvamaa, mutta pitkällä tähtäimellä (2-3 valtuustokautta kuntaliitoksen jälkeen) sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden voidaan olettaa paranevan. Lyhyellä tähtäimellä (1 valtuustokausi) on todennäköistä, että sote -palvelujen kustannukset nousevat, kun etuuksia, käytäntöjä ja palkkoja harmonisoidaan. Mikäli uudessa kaupungissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteelliset muutokset toimintojen tehostamiseksi saadaan toteutettua, mahdollistuu talouden ja tuottavuuden kehittyminen. Muutosten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin rohkeaa päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa. Iso kokonaisuus tuo mukanaan etuja työvoiman rekrytointiin. Isot yksiköt koetaan houkuttelevampina. Mahdollistaa osaltaan kuntien irtautumisen ostopalveluista ja uudella kunnalla olisi vahvempi asema ostopalveluiden hankinnassa Yhteenveto ja johtopäätökset Pielisen Karjalan kuntien välillä ei nykyisin ole käytännössä ollenkaan pysyvää yhteistyötä sosiaalija terveyspalvelujen tuotannossa. Tehty yhteistyö on ollut lähinnä erilaisten suunnitelmien ja strategioiden laatimista yhdessä tai yksittäisten palvelujen ostamista määräaikaisesti kunnasta toiseen. Alueen kunnat tekevät enemmän yhteistyötä maakuntakeskuksen suuntaan kuin keskenään. Maakunnallisesta yhteistyöstä ovat esimerkkeinä terveydenhuollon yhteinen potilastietojärjestelmä, erikoissairaanhoito, sosiaalipäivystys, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, maakuntaliiton hyvinvointitoimialan toiminta sekä Joensuun seudun hankintatoimi. Maakunnallisen sosiaali- ja terveysalueen muodostaminen olisi luonteva jatko nykyisin olemassa olevalle yhteistyölle. Pielisen Karjalan syvennetyssä yhteistyössä tulisi keskittyä sellaisiin tarkasti valittuihin sosiaali- ja terveyspalvelujen osa-alueisiin, joissa välimatkat tai kuntien erilaiset käytännöt eivät tule esteeksi. Erityisryhmien (ikäihmiset, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset henkilöt) palveluasuminen voisi olla yhteistyön alue, josta kaikki kunnat voisivat hyötyä. Hyöty toteutuisi, kun yksittäisen kunnan asiakasmäärä ei riitä palveluasumisratkaisujen toteuttamiseen ja löydettäisiin toimintamalli, jossa yksi kunta tuottaa palvelut muille kunnille. Jos päädytään kuntien väliseen syvennetyn yhteistyön malliin, jossa ei ole yhteistä organisaatiota, on syytä ennakoida, että tulokset niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti jäävät ohuiksi. Alueella on vaikea tilanne ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa varsinkin koulutetuimpien työntekijöiden osalta. Rekrytoinnissa vähintäänkin Pielisen Karjalan alue on yksikkönä sellainen, joka voi houkutella koulutettuja työntekijöitä. Toisaalta työnhakijoiden näkökulmasta Pielisen Karjala on kaukana esim. Joensuusta ja Kuopiosta. Viisautta siis voisi olla maakunnalliset yksiköt, joissa työnantaja on maakuntakeskus vaikka työpiste voikin olla alueen reuna-alueilla. 42

43 Myös kuntaliitos vaihtoehdossa on sekä etuja että haittoja. Edut ovat pääosin samoja mitä syvennetyn yhteistyön vaihtoehdossa. Syvennettyyn yhteistyöhön verrattuna kuntaliitos toisi päätöksentekoon suoraviivaisuutta, kun palvelujen ja etuuksien myöntökäytännöistä päättäisi yksi toimielin. Asiakkaat saisivat palvelut ja etuudet samoilla kriteereillä Pielisen Karjalan alueella, jos kuntaliitos toteutettaisiin. Kuntaliitoksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden uudistaminen voisi tietyiltä osin olla helpompaa, koska erikoistuneiden palvelualueiden luominen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tai ikäihmisten palveluihin olisi asukasluvultaan suuremmassa kunnassa mahdollista. Toisaalta kuntaliitoksessa tulisi hyväksyä se, että paikallisen vaikuttamisen mahdollisuus supistuisi ja palveluiden paikalliseen räätälöintiin olisi vähemmän mahdollisuuksia. Työryhmä näkee, että kuntalaisten lähipalvelut tulee turvata, riippumatta siitä mikä ratkaisumalli valitaan. Lähipalvelut tulisi järjestää jokaisessa taajamassa, jossa ympäristöineen väestöpohja on kullekin lähipalvelulle riittävä. Kaiken lähipalvelun ei välttämättä tarvitse olla myöskään päivittäistä tai edes viikoittaista. Seudulla voidaan sijoittaa osa palveluista (muista kuin lähipalveluista) eri taajamiin mahdollistaen samalla sen, että osa asiakkaista voisi myös hakeutua palveluihin esim. Joensuuhun. Jos kuntaliitos vaihtoehtoon päädytään, tulee lähipalvelujen turvaamisen lisäksi muistaa muutosjohtamisen pitkäjänteisyys. Kuntaliitoksessa kustannukset nousevat alkuvuosina, kun etuuksia, palvelujen myöntökriteerejä ja palkkoja harmonisoidaan. Mahdolliset tuottavuushyödyt realisoituvat, jos palvelutuotannon rakenteita onnistutaan muuttamaan oikeaan suuntaan useamman valtuustokauden aikana. Näistä syistä odotukset, joita kuntaliitoksiin usein liitetään, on syytä pitää realistisina. Kuntarakenneuudistuksen ohella toimintaympäristössä on meneillään myös sote - palvelurakenneuudistus. Jos hallituksen esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista menevät läpi, Pielisen Karjalassa voitaisiin muodostaa perustason sote -alue kuntaliitoksen myötä. Perustason sote -alue ei välttämättä toisi mitään lisäetua maakunnallisen sote -alueen lisäksi, vaan voisi hankaloittaakin laajempaa yhteistyötä ylimääräisen rajapinnan takia. Siten alueellisen sote - yhteistyön kannalta kuntaliitos ei ole olennainen asia. Pielisen Karjalan alueen kantokyky ei tule jatkossakaan riittämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen alueella ilman valtion osoittamaa rahoitusta. Vanheneva väestö perussairausrasitteineen ja työikäiseen väestöön liittyvät ongelmat (työttömyys, mielenterveysongelmien esiintyvyys ja päihteiden ongelmakäyttö seurannaisvaikutuksineen) eivät ole tunnusmerkkejä, jotka tukisivat alueen kehitystä. Yhteistyön ja kuntaliitoksen vaikutukset Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Voidaan järjestää esim. asumispalveluja, joihin yhden kunnan väestöpohjasta tuleva asiakasmäärä ei riitä Kunnissa olevaa resurssia pystytään käyttämään tehokkaammin esim. vuodeosastojen käyttöasteen nostaminen Mahdollistaa esim. kasvatus- ja perheneuvolan toiminnassa sen, että kyetään paremmin houkuttelemaan työntekijöitä asiantuntemusta vaativiin töihin ja työntekijät voisivat erikoistua ja hankkia erityisosaamista Pielisen Karjalan alueelle saadaan luotua uusia hyvinvointialan työpaikkoja (esim. palveluasuminen) Yhteisillä käytännöillä saavutetaan palvelujen tasalaatuisuutta ja kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu paranee Palvelujen tuottamisessa olisi enemmän vastuunkantajia ja leveämmät hartiat Haitat/heikkoudet/haasteet Yksittäisen kunnan päätösvalta palvelun organisoinnin suhteen voi vähentyä ja aiheuttaa ristiriitoja Kuntien erilaiset toimintakulttuurit voivat hidastaa yhteisten yksiköiden ja käytäntöjen luomista Työntekijöiden työaikaa kuluu aiempaa enemmän tien päällä Asiakkaat joutuvat hakemaan palveluita kauempaa. Kokemuksesta tiedetään, että asiakkaan siirtäminen Pielisen Karjalan sisällä aiheuttaa usein huolta omaisten suunnasta Uuden kaupungin palveluverkkoa (esim. terveyskeskuksen palvelut) joudutaan todennäköisesti supistamaan kuntatalouden heikon tilanteen takia Kuntaliitoksen myötä muutoksen 43

44 Syvennetty yhteistyö SOTE -hallinnon yhteistyö lisääntyisi Palvelutuotantoa voidaan siirtää muualta Pielisen Karjalaan esim. kehitysvammaisten asumispalveluissa, joissa yhden kunnan asiakasmäärä on muuten liian pieni Kustannustehokkuutta voidaan lisätä esim. lastenvalvojan palveluissa, jos seudulle palkataan yksi työntekijä, joka vastaa koko tehtäväkokonaisuudesta Laadunhallintaa voidaan edistää esim. työterveyshuollossa, jos toiminta keskitetään ja sille luodaan yhteiset kriteerit Asiakkaat saavat palvelut ja etuudet samoilla kriteereillä koko Pielisen- Karjalan alueella ja voivat helpommin vertailla palvelujen laatua Voidaan järjestää esim. asumispalveluja, joihin pienemmän kunnan väestöpohjasta tuleva asiakasmäärä ei riitä Uudessa kaupungissa olevaa resurssia pystytään käyttämään tehokkaammin esim. vuodeosastojen käyttöasteen nostaminen Kyetään paremmin houkuttelemaan työntekijöitä asiantuntemusta vaativiin töihin Uuden kaupungin väestöpohja riittää paremmin asiantuntijoiden erikoistumiseen Pielisen Karjalan alueelle saadaan luotua uusia hyvinvointialan työpaikkoja johtaminen edellyttää todennäköisesti kipeitäkin päätöksiä Paikallisen vaikuttamisen ja palvelujen räätälöinnin mahdollisuus vähenee Yhdistymisen tuoma muutos kuormittaa henkilöstöä, koska työn tekemisen tavat ja työnkuvat muuttuvat Liitos edellyttää myös poliittisilta päättäjiltä ja johtavilta viranhaltijoilta uuden oppimista ja vanhasta luopumista, joka ei ole helppoa Riittääkö alueen kantokyky ikäihmisten hoivatarpeisiin vastaamiseen, kun suuret ikäluokat tulevat palvelujen tarpeeseen? Asiakkaat joutuvat hakemaan palveluita kauempaa Työntekijöiden työaikaa kuluu aiempaa enemmän tien päällä Uuden organisaation rakentamiseen ja vakiinnuttamiseen menee aikaa ja resursseja Kustannusten hallinta voi alkuvaiheessa olla vaikeaa, kun talouden seurannan käytäntöjä yhtenäistetään ja entiset käytännöt jäävät pois Päätöksenteko etääntyy kuntalaisesta Vaatii kuntien välistä sopimista, joka voi olla työlästä toteuttaa Kuntien välillä voi esiintyä intressiristiriitoja, kun asumispalveluyksiköiden sijainnista päätetään, koska taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti Henkilöstöresurssipula erityisesti asiantuntijatyövoimasta ei välttämättä ratkea kuntien syvennetyllä yhteistyöllä, koska pitkien välimatkojen ajaminen voi myös karkottaa asiantuntijoita Jos päädytään kuntien väliseen syvennetyn yhteistyön malliin, jossa ei ole yhteistä organisaatiota, on syytä ennakoida, että tulokset niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti jäävät ohuiksi. 44

45 Kuntaliitos Hallinnon resursseja voidaan pitkällä aikavälillä supistaa Päätöksenteko ja täytäntöönpano on suoraviivaisempaa yhden kaupungin organisaatiossa kuin neljän kunnan päätöksentekoelimissä Pielisen Karjalan alueen painoarvo muodostettavalla ERVA-SOTE -alueella kasvaa Uutta organisaatiota rakentaessa voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja -käytäntöjä Erikoistuneiden palvelualueiden luominen on uudessa kaupungissa helpompaa Työnantajakuvaa voidaan parantaa uutta kuntaa luodessa Hankinnoissa saavutetaan volyymietua, kun hankintojen koko kasvaa Johtamisen (talouden ja toiminnan) yksikertaistuminen ja suoraviivaistuminen Sosiaalietuuksien harmonisointi tulee nostamaa kustannuksia Henkilöstökustannukset nousevat palkkojen harmonisoinnin takia Hallinnon kustannukset yleensä kasvavat liitoksen alkuvaiheessa Kuntaliitoksen hyötyjen realisoituminen edellyttää pitkää aikajännettä ja jopa kolmen valtuustokauden aikaista työtä (Tutkimus: Kuntaliitokset suurennuslasin alla, Kuntaliitto) 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Valtimolla varhaiskasvatus kuuluu sosiaalitoimen toimialaan ja muissa kunnissa sivistystoimen toimialaan. Selvitysalueella on yhteensä kuusi päiväkotia, 18 ryhmäperhehoitoyksikköä (sis. vuorohoidon) ja 59 perhepäivähoitoyksikköä. Aamu- ja iltapäivähoidon piirissä on 714 lasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on yhteensä 181 henkilöä. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelurakenne ja henkilöstö kunnittain. Palveluyksiköt kunnittain Juuka Nurmes Lieksa Valtimo päiväkoti 1 (2ryhmää) 2 (6 ryhmää) 2 (6 ryhmää) 1 ryhmäperhehoito perhepäivähoito aamu- ja iltapäivähoito 1 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö kunnittain Juuka Nurmes Lieksa Valtimo päivähoidon esimies erityislastentarhanopettaja lastentarhanopettaja ,5 0,5 lastenhoitaja päiväkotiapulainen ryhmäavustaja 1 henkilökohtainen avustaja 1 2 ryhmäperhepäivähoitaja 6 16,

46 perhepäivähoitaja lähihoitaja 2 koulunkäynninohjaaja 2 1 toimistosihteeri 0,5 1,5 varahlö lastenhoitaja 2 Esiopetus järjestetään vaihtelevasti päiväkodeissa tai kouluissa. Perusopetuksen yhtenäiskouluja on viisi ja alakouluja (luokat 0-6 tai 1-6) on yhteensä 10. Esi- ja perusopetuksen henkilöstöä on yhteensä 300 henkilöä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu esi- ja perusopetuksen henkilöstö kunnittain. Esi- ja perusopetuksen henkilöstö kunnittain Juuka Nurmes Lieksa Valtimo luokanopettaja erityisluokanopettaja erityisopettaja aineenopettaja tuntiopettaja 9+1 esiopetus rehtori apulais- 3 0,8 koulunkäynninohjaaja koulusihteeri ,8 Selvitysalueella on yhteensä kolme lukiota, joiden lisäksi Valtimolla on lukio, jonka toiminta on päättymässä. Lukioiden henkilöstöä on yhteensä 31. Juuassa on rehtorin lisäksi kahdeksan aineenopettajaa ja osa-aikainen (30 %) koulusihteeri. Nurmeksessa on rehtorin lisäksi seitsemän aineenopettajaa ja osa-aikainen (50 %) koulusihteeri. Lieksassa on rehtorin lisäksi kymmenen aineenopettajaa ja koulusihteeri. Valtimolla lakkautettavassa koulussa on yksi aineenopettaja ja osa-aikaiset resurssit (10 %) rehtorin ja koulusihteerin tehtävissä. Toisen asteen oppilaitoksia on Valtimolla, Nurmeksessa ja Lieksassa. Uudessa kaupungissa olisi todennäköisesti vain yksi oppilaitos. Opetuspisteiden sijoittuminen ja koulutuslinjojen tarjonta vaikuttavat ammatilliseen opetukseen ohjautumiseen. Kansalaisopistoja on kolme. Opistoissa on päätoimisia opettajia kolme joiden lisäksi on seitsemän yhdistelmävirkaa. Sivutoimisia tuntiopettajia on 123 ja kansliahenkilöstöä 2,5. Rehtoritehtävät on järjestetty yhdistelmävirkoina. Lisäksi alueella on Pielisen Karjalan musiikkiopisto, jossa toimii 12 päätoimista opettajaa, 9 tuntiopettajaa, rehtori, kanslisti ja vahtimestari. Kirjastoja on yhteensä neljä ja lisäksi Lieksassa ja Nurmeksessa on kirjastoauto. Kirjastojen henkilöstöä on yhteensä 29. Kulttuuritoimen henkilöstövahvuus on Juuassa 0,5 henkilöä, Nurmeksessa 1+2 henkilöä, Lieksassa 0,7 henkilöä. Valtimolla palvelut on toteutettu ostopalveluna. Nurmeksessa on kaksi museota, joissa on henkilöstöä yhteensä kaksi ja Lieksassa on kaksi museota, joissa on yhteensä kolme henkilöä. Nuorisotiloja on kaikissa kunnissa. Nuorisopalvelujen henkilöstö Juuassa on 2,2, jonka lisäksi ostopalveluna toteutettua työpajatoimintaa. Nurmeksessa nuorisopalvelut on järjestetty ostopalveluna. Lieksassa henkilöstöä on 2+2, jonka lisäksi on vielä ostopalveluna toteutettu erityisnuorisotyö. Valtimolla on yksi nuorisotoimen työntekijä, ja lisäksi on hyödynnetty ostopalveluja. Selvitysalueella on yhteensä viisi liikuntahallia: kaksi Juuassa ja yksi kaikissa muissa kunnissa. Nurmeksessa ja Lieksassa on jäähallit ja Lieksassa on myös uimahalli. Urheilukenttiä on yhteensä 46

47 seitsemän: yksi Juuassa, kaksi Nurmeksessa, kolme Lieksassa ja yksi Valtimolla. Juuassa, Nurmeksessa ja Lieksassa on hiihtokeskus. Juuassa liikuntatoimen henkilöstövahvuus on yhteensä 2,7 henkilöä. Nurmeksessa henkilöstöä on neljä, mikä ei sisällä liikuntapaikkojen kunnossapitäjiä. Lieksassa liikuntatoimen henkilöstöä on kymmenen, ja Valtimolla liikuntatoimen palvelut on toteutettu ostopalveluna Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Syvennetty yhteistyö varhaiskasvatuksessa luo useita mahdollisuuksia alueen kehittämiselle. Esimerkiksi päivähoito yli kuntarajojen parantaisi kuntalaisten mahdollisuuksia valita päivähoitopaikka läheltä kotia tai työpaikkaa. Tällainen valinnanmahdollisuus tietenkin vaikeuttaisi hoitopaikkojen kysynnän ja tarjonnan arviointia. Myös mahdollinen tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotto alueellisesti tehostaisi työaikajärjestelyjä ja hoitopaikkojen käyttöä, ja samalla varahoitopaikkojen tarve vähenisi. Tässä asiassa odotetaan kuitenkin valtakunnallisia linjauksia. Varhaiskasvatuksen palveluita voitaisiin kehittää myös yhdistämällä samankaltaisia tehtäviä yli kuntarajojen. Myös työvuorosuunnittelu voitaisiin siirtää keskitetysti toimistotyöntekijälle, jotta lastentarhanopettajat voisivat käyttää enemmän aikaa pedagogiseen johtamiseen. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksella on mahdollista parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Hankintojen keskittäminen Joensuun hankintarenkaalle synnyttää kustannussäästöjä ja mahdollistaa laadukkaampien tarvikkeiden ja materiaalien käytön. Kuntien raja-alueilla on mahdollista tehostaa resurssien käyttöä kouluverkkoa muuttamalla. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Lieksassa Kolin alueen tai Juuassa Ahmovaaran ja eteläisen Juuan alueen oppilaiden lähikoulu muuttuisi. Ratkaisut vaativat valmistelussa ja päätöksenteossa vahvaa paikallistuntemusta. Myös yhteistyö esimerkiksi hankkeissa ja täydennyskoulutuksessa tehostaisi toimintaa ja parantaisi palvelujen laatua. Lukiokoulutuksessa yhteistyötä on mahdollista tehdä hankkeissa, pitämällä yhteisiä kursseja tai rekrytoimalla yhteisiä opettajia. On mahdollista, että alueella olisi vain yksi lukio, jolla on opetuspisteitä. Tällaisen järjestelyn vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida. Joka tapauksessa laajan kurssitarjonnan säilyttäminen on lukioiden elinvoimaisuuden ehto. Kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen osalta yhteistyötä syventämällä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisiä viikonloppukursseja ja verkkokursseja. Lisäksi on mahdollista perustaa seutuopisto, joka tarkoittaisi mm. kurssimaksujen yhtenäistämistä ja yhteistä opetustarjontaa. Tästä syntyisi pieniä taloudellisia säästöjä. Kirjaston osalta maakunnallinen yhteinen (Joensuun seutukirjasto-vetoinen) lainausjärjestelmä ja aineistokokoelma ovat rakentumassa parhaillaan. Järjestelmä tarjoaa yhteisen suuremman aineistokokoelman käyttöön lähikirjastoista käsin. Muutoksen seurauksena lainausjärjestelmän ylläpitokulut pienenevät ja aineistokokoelmien käyttö tehostuu. Kehittämismahdollisuuksia on myös kirjastoautoyhteistyössä. Liikuntapaikkojen käytössä on mahdollista syventää yhteistyötä niin, että kalliita liikuntapaikkoja ei tarvittaisi joka kuntaan. Yhteistyötä on mahdollista tiivistää myös kulttuuritapahtumissa esimerkiksi markkinoimalla muiden kuntien tapahtumia. Myös Nuorisokeskus Hyvärilän osaamista on mahdollista hyödyntää yli kuntarajojen niin, että tehokkuus ja osaaminen vahvistuvat Uuden kunnan malli Myös uudessa kaupungissa asiakkaan mahdollisuudet päiväkotipaikan valintaan paranevat. Varhaiskasvatuksen laatua parantaa myös se, että ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoiminen todennäköisesti helpottuu, sillä suuri kaupunki on houkuttelevampi työnantaja. Myös asiantuntijuuden lisääntyminen johtaa päivähoidon laadun parantumiseen: kaikkien ei tarvitse osata kaikkea ja koko kaupungissa voi olla yhteiset suunnitelmat ja raportit (esim. varhaiskasvatussuunnitelma). Näin päällekkäinen työ vähenee ja tehokkuus paranee. Kotihoidon kuntalisäkäytännön yhtenäistäminen tarkoittaa kuntalisän poistamista Valtimolta. Kuntalaisten näkökulmasta lisän menettäminen voi vaikuttaa monella tavalla, mutta kunnalle lisän poistamisesta syntyy myös säästöjä. Hallinnon keskittyminen vaikuttaa uudessa kaupungissa 47

48 samanaikaisesti myönteisellä ja kielteisellä tavalla: toiminta tehostuu, mutta matkakustannukset kasvavat ja esimiesten tuki on vähäisempää pitkien välimatkojen vuoksi. Pitkällä aikavälillä päivähoidon esimiesten lukumäärä vähenee, mikä luo kustannussäästöjä. Uudessa kaupungissa koulukuljetusmatkarajat yhtenäistyisivät, mikä tarkoittaa, että osalla nykyisten kuntien alueen oppilaista koulukuljetusmatkarajat nousevat viiteen kilometriin. Muutos aiheuttaa jonkin verran taloudellista säästöä, mutta lisää myös jonkin verran viranhaltijatyötä matkaoikeuspäätöksistä. Uuden kaupungin sisällä tehtäisiin varmasti myös kouluverkkoratkaisuja, mikä johtaisi siihen että osalle kuntalaisista koulutuspalvelut siirtyisivät kauemmaksi. Ratkaisut kuitenkin mahdollistavat toiminnan tehostamisen. Lisäksi uusi kaupunki mahdollistaa uudenlaiset virkarakenteet paikallisesti ilman monenkertaista hallintoa, mikä synnyttää mahdollisesti taloudellisia säästöjä. Henkilöstön työnkierto mahdollistuu laajemmin ja uuteen kaupunkiin voi olla helpompi rekrytoida osaajia. Myös päällekkäinen valmistelutyö vähenee. Yhteisten opettajien virat ovat kalliita matkustamisen vuoksi, mutta lopulta valtionosuusjärjestelmä ratkaisee, millaisia mahdollisuuksia virkajärjestelyissä on. Uudessa kaupungissa toimisi yksi lukio, jolla olisi opetuspisteitä. Todennäköisesti henkilöstökustannukset vähenisivät jonkin verran. Yhteinen opetussuunnitelma lisäisi tasa-arvoa alueella. Uudessa kaupungissa toimisi vain yksi kansalaisopisto, mikä todennäköisesti tehostaisi toimintaa nykyisestä. Kuntalaisille muutos näkyisi kurssimaksujen yhtenäistämisessä. Uudessa kaupungissa voisi olla yksi pääkirjasto ja sivukirjastoja, mikä tehostaisi toimintaa nykyisestä. Myös uudessa kaupungissa olisi mahdollisuuksia kehittää kirjastoautopalvelua Yhteenveto ja johtopäätökset Väestöennusteen mukaan Pielisen Karjalassa on seuraavina vuosikymmeninä nykyistä vähemmän lapsia ja nuoria. Päivähoitoikäisten ja peruskouluikäisten määrä laskee kaikissa kunnissa vuoteen 2029 mennessä. Eniten peruskouluikäisten määrä laskee Juuassa ja vähiten Valtimolla. Lukioikäiset vähenevät hieman kaikissa muissa kunnissa paitsi Valtimolla, jossa määrä kasvaa hieman. Yhteistyön tiivistäminen hajautetussa mallissa on mahdollista kaikkien palveluiden osalta ja toimivaa yhteistyötä tehdään monin paikoin jo nyt. Ilman kuntien yhdistymistä toimialan avainhenkilöiden säännöllistä keskusteluyhteyttä on syytä lisätä. Yhden kunnan malli etuna voisi olla, että se suoraviivaistaisi yhteistyötä. Työryhmän pohdinnoissa isäntäkuntamallia ei nähty toimivana vaihtoehtona yhteistyön syventämisessä. Yhteistyön ja kuntaliitoksen vaikutukset Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Esimerkiksi päivähoito yli kuntarajojen parantaisi kuntalaisten mahdollisuuksia valita päivähoitopaikka läheltä kotia tai työpaikkaa. Varhaiskasvatuksen palveluita voitaisiin kehittää myös yhdistämällä samankaltaisia tehtäviä yli kuntarajojen. Työvuorosuunnittelu voitaisiin siirtää keskitetysti toimistotyöntekijälle, jotta lastentarhanopettajat voisivat käyttää enemmän aikaa pedagogiseen johtamiseen. Hankintojen keskittäminen Joensuun hankintarenkaalle synnyttäisi kustannussäästöjä ja mahdollistaisi laadukkaampien tarvikkeiden ja materiaalien käytön. Kuntien raja-alueilla on mahdollista tehostaa resurssien käyttöä kouluverkkoa muuttamalla. Yhteistyö esimerkiksi hankkeissa ja täydennyskoulutuksessa tehostaisi toimintaa ja parantaisi palvelujen laatua. 48 Haitat/heikkoudet/haasteet Hallinnon keskittyminen vaikuttaa uudessa kaupungissa/syvennetyssä yhteistyössä samanaikaisesti myönteisellä ja kielteisellä tavalla: toiminta tehostuu, mutta matkakustannukset kasvavat ja esimiesten tuki on vähäisempää pitkien välimatkojen vuoksi.

49 Syvennetty yhteistyö Lukiokoulutuksessa yhteistyötä olisi mahdollista tehdä hankkeissa, pitämällä yhteisiä kursseja tai rekrytoimalla yhteisiä opettajia. On mahdollista, että alueella olisi vain yksi lukio, jolla olisi opetuspisteitä. Kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen osalta yhteistyötä syventämällä voidaan toteuttaa yhteisiä viikonloppukursseja ja verkkokursseja. Lisäksi on mahdollista perustaa seutuopisto, joka tarkoittaisi mm. kurssimaksujen yhtenäistämistä ja yhteistä opetustarjontaa Kehittämismahdollisuuksia kirjastoautoyhteistyössä. Liikuntapaikkojen käytössä on mahdollista syventää yhteistyötä niin, että kalliita liikuntapaikkoja ei tarvittaisi joka kuntaan. Yhteistyötä on mahdollista tiivistää myös kulttuuritapahtumissa ja Hyvärilän osalta. Pidemmällä aikavälillä päivähoidon esimiesten lukumäärä vähenee, mikä luo kustannussäästöjä. Uusi kaupunki/yhteistyö mahdollistaa uudenlaiset virkarakenteet paikallisesti ilman monenkertaista hallintoa, mikä synnyttää mahdollisesti taloudellisia säästöjä. Henkilöstön työnkierto mahdollistuu laajemmin. Yhteinen opetussuunnitelma lisäisi tasaarvoa alueella. Itsenäisinä kuntina osa kunnista joutuu varmasti tekemään kouluverkkoratkaisuja, mikä johtaisi siihen että osalle kuntalaisista koulutuspalvelut siirtyisivät kauemmaksi. Ratkaisut kuitenkin mahdollistavat toiminnan tehostamisen. Kuntaliitos Varhaiskasvatuksessa ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoiminen todennäköisesti helpottuu, sillä suuri kaupunki on houkuttelevampi työnantaja, jolla vaikusta palvelun laatuun Asiantuntijuuden lisääntyminen johtaa päivähoidon laadun parantumiseen: kaikkien ei tarvitse osata kaikkea ja koko kaupungissa voi olla yhteiset suunnitelmat ja raportit (esim. varhaiskasvatussuunnitelma). Näin päällekkäinen työ vähenee ja tehokkuus paranee. Uuden kaupungin sisällä tehtäisiin varmasti myös kouluverkkoratkaisuja, mikä johtaisi siihen että osalle kuntalaisista koulutuspalvelut siirtyisivät kauemmaksi. Ratkaisut kuitenkin mahdollistavat toiminnan tehostamisen. uuteen kaupunkiin voi olla helpompi rekrytoida osaajia opetuspuolelle. Myös päällekkäinen valmistelutyö vähenee. Uudessa kaupungissa voisi toimia vain yksi kansalaisopisto, mikä Kotihoidon kuntalisäkäytännön yhtenäistäminen tarkoittaa kuntalisän poistamista Valtimolta Uudessa kaupungissa koulukuljetusmatkarajat yhtenäistyisivät, mikä tarkoittaa, että osalla nykyisten kuntien alueen oppilaista koulukuljetusmatkarajat nousevat viiteen kilometriin. Muutos aiheuttaa jonkin verran taloudellista säästöä, mutta lisää myös jonkin verran viranhaltijatyötä matkaoikeuspäätöksistä Yhteisten opettajien virat ovat kalliita matkustamisen vuoksi Osallistumis- ja käyttömaksut pitäisi yhtenäistää, mikä tarkoittaa osalle kuntalaisista niiden nousemista. 49

50 todennäköisesti tehostaisi toimintaa Uudessa kaupungissa olisi yksi pääkirjasto ja sivukirjastoja, mikä tehostaisi toimintaa nykyisestä. Myös uudessa kaupungissa olisi mahdollisuuksia kehittää kirjastoautopalvelua. Osallistumis- ja käyttömaksut pitäisi yhtenäistää, mikä tarkoittaa osalle kuntalaisista niiden laskemista. Uudessa kaupungissa voisi olla yksi kulttuuri-, nuoriso-, ja liikuntasihteeri, mikä mahdollistaa esimerkiksi hankerahoituksen paremman hyödyntämisen. Työntekijät voivat erikoistua ja henkilöstön vahvuuksia onnistutaan hyödyntämään nykyistä paremmin. Osaamisen lisääntyminen parantaa palveluita ja kenttätyötä tekevien määrä lisääntyy. Yhden kunnan malli suoraviivaistaisi yhteistyötä ja johtamista 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Lieksan ja Nurmeksen tekniset toimet on yhdistetty kaupunkien välisellä sopimuksella alkaen. Juuassa ja Valtimolla ovat tekniset toimet oman kunnan toimintana. Lieksan ja Nurmeksen yhteistyösopimuksen mukaan kaupungeilla on yhteiset tekninen ja rakennus- ja ympäristölautakunta. Johtavat viranhaltijat ovat kaupunkien yhteisiä viranhaltijoita. Luottamustoimielinten ja yhteisten viranhaltijoiden kulut on budjetoitu Lieksan kaupungin talousarvioon. Lieksan kaupunki laskuttaa em. kuluista Nurmeksen kaupunkia erikseen sovituilla jakoperusteilla. Muilta osin molemmilla kaupungeilla on omat käyttötalous- ja investointibudjetit. Henkilöstö on johtavia viranhaltijoita lukuun ottamatta Lieksan tai Nurmeksen kaupungin palkkalistoilla. Kaupungeilla on Lieksan ja Nurmeksen kaupungeilla on yhteinen tekninen virasto, jolla on toimipisteet sekä Lieksassa että Nurmeksessa. Yhteisillä viranhaltijoilla on toimipisteet molemmissa kaupungeissa. Lieksan kaupungin teknisessä toimessa on vakituista henkilökuntaa 95 henkilöä, josta 11 on Lieksan ja Nurmeksen kaupungin yhteisiä viranhaltijoita. Nurmeksen kaupungin teknisen toimen palveluksessa on 67 henkilöä, Juuassa 24 ja Valtimolla 21. Valtimon kunnan teknisen toimen alaisuudessa on ruokapalvelut. Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa ruokahuolto ei ole tekniikan organisaatiossa. Alla on kaavio henkilöstömääristä tehtäväalueittain. 50

51 Hallinto LIEKSA-NURMES-JUUKA-VALTIMO Henkilöstömäärät tehtäväalueittain Rakennus valvonta ja ymp.suoj. Toimitilat Puhtausp alvelut Maankäyt tö Kadut ja yl.alueet Vesihuolt Ruokapalv o/lämpöla elut it. Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Lieksa Nurmes Juuka Valtimo LIEKSA-NURMES-JUUKA-VALTIMO Tekniikan henkilöstön ikärakenne Lieksa Nurmes Juuka Valtimo vuotiaat vuotiaat Alle 50 vuotiaat Syvennetyn/hajautetun yhteistyön malli Syvennetyn yhteistyön mallissa kuntien on ensin päätettävä tekniikan luottamustoimielin- ja palvelurakenteen organisointimalli, virasto-, yhtiö, liikelaitos vai jokin muu. Sitten on päätettävä tehtäväalueista, mitkä otetaan teknisen toimialan tiivistettyyn yhteistyöhön. Asioiden sujuvuuden ja yhtenäisyyden kannalta pitäisi kaikista neljästä kunnasta ottaa tekniikan tiivistettyyn malliin samat tehtäväalueet. Syvennetyn yhteistyön mallissa hallinto- ja muu säännöstö tekniikan palvelualueelle tulisi olla yhtenäinen kaikissa kunnissa. Kustannustenjako kuntien välillä on selvitettävä. Nykyisessä Lieksan ja Nurmeksen yhteistyössä haittana on hallintobyrokratia. Kunnilla on mm. erilliset budjetit, raportoinnit ja kaikki hallinnolliset selvitykset ja tehtävät tehdään kahteen kertaan. Ohjeita ja aikatauluja tulee kahdesta kunnasta. Kuntien järjestämät kokoukset ja koulutukset ym. 51

52 sattuvat päällekkäin toisen kunnan järjestämien tilaisuuksien kanssa. Kaikki edellä mainittu on todella haasteellista ja vaatii yhteisiltä viranhaltijoilta joustavuutta. Em. näkyy mm. yhteisten viranhaltijoiden melko suurena vaihtuvuutena. Haittana em. lisäksi nykyisessä Lieksan ja Nurmeksen yhteistyössä on erilaiset toiminta-alueet vapaa-aika-alueiden ja palo- ja pelastustoimen osalla. Syvennetyn yhteistyön mallissa on selvitettävä myös teknisen toimialan hallinnon- ja muun virastohenkilökunnan toimipisteet. Paras vaihtoehto olisi yksi toimipiste niiden toimintojen osalta, joissa ei ole kuntalaisten asiakaspalvelua. Kuntalaisten asiakaspalvelu tulisi järjestää valtion kanssa yhteisiin Asp-keskuksiin, joita on tulossa Lieksaan, Nurmekseen ja Juukaan. Tiedon kulussa ja viestinnässä pitäisi ottaa käyttöön sähköiset välineet. Hajautettuna palveluna kaikissa kuntakeskuksissa toimisivat lähiesimiehet ja kiinteistöjen- ja kuntatekniikan työntekijät Uuden kunnan malli Uudessa kunnassa teknisen puolen organisaation rungon muodostaisi Pielisen Karjalan tekninen virasto, Pielisen Karjalan Kiinteistöt Oy, Pielisen Karjalan Tukipalvelut Oy, Pielislämpö Oy ja Pielisvesi Oy (organisointimalli eli osakeyhtiö tai muu vaihtoehto päätetään myöhemmin). Pielisen Karjalan tekninen virasto pitää sisällään viranomaistoiminnat kuten rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävät. Lisäksi maankäyttö, kuntien omassa käytössä olevien toimitilojen ylläpidon, kunnossapidon ja rakennuttamisen tilaajatehtävät sekä kuntatekniikan (ilman vesihuoltoa) tilaajatehtävät samoin kuin pieni hallintopalveluyksikkö sijoittuvat tähän kokonaisuuteen. Tekninen virasto olisi asiantuntijaorganisaatio ja toimisi uudessa hallintomallissa tilaajaorganisaationa. Pielisen Karjalan Tukipalvelut Oy (Pietu Oy) toimisi palveluiden tuottajaorganisaationa. Pietu Oy tarjoaisi siivous-, kiinteistönhoito-, kiinteistön kunnossapito-, ruokahuolto- ja konepalveluja tilaajaorganisaatioille, joita olisivat Pielisen Karjalan tekninen virasto, Pielisen Karjalan Kiinteistöt Oy, Pielisvesi Oy ja Pielislämpö Oy. Resurssien puitteissa yhtiö voisi tarjota palvelujaan myös kuntaorganisaation ulkopuolisille tilaajille kuten koulutuskuntayhtymälle tai yksityisille palvelun ostajille. Palvelut hinnoiteltaisiin markkinalähtöisesti ja palvelumaksuilla perittäisiin kaikki syntyvät kulut täysimääräisesti. 52

53 Pielisen Karjalan Kiinteistöt Oy:n keskitettäisiin alueen kuntien asuntokanta ja yrityskäytössä olevat ja ulkopuolisille vuokrattavat toimitilat. Yhteinen hallinto toisi säästöjä ja toiminta tehostuisi, kun yrityksille ja asunnon vuokraajille pystyttäisiin tarjoamaan palveluja keskitetysti, nopeasti ja markkinalähtöisesti. Kuntien keskinäinen kilpailu alueen yrittäjistä pysyisi järkevänä. Iso kokonaisuus toisi mittakaavaetuja. Vuokraustoiminta tapahtuisi kaupallisin perustein. Yhtiö pystyisi itse tekemään päätökset liittyen omistuksessaan olevien kohteiden realisointiin, kehittämiseen, hankintaan ja vuokraamiseen. Pieni ammattimainen organisaatio pystyisi pyörittämään toimintaa tehokkaasti ja tuomaan hyötyä asiakkaille monipuolisena tilatarjontana ja asiakaspalvelun tehostumisena. Pielisvesi Oy vastaisi alueellaan vesi- ja jätevesihuollon toteuttamisesta. Yhtiö toimisi koko Pielisen Karjalan alueella liiketaloudellisin periaattein. Mikäli osuuskuntien omistamat, rakentamat ja ylläpitämät vesi- ja jätevesihuoltoverkostot tulevat aikanaan kuntien hoidettavaksi, ne yhdistettäisiin Pielisvesi Oy:n toimintaan. Pielislämpö Oy vastaisi kunnallisten lämpölaitosten toiminnasta alueellaan (Nurmes, Valtimo ja Juuka) ja toimisi liiketaloudellisen perustein. Keskitetysti hoidettu toiminta mahdollistaisi yhteisen puun/polttoaineen hankinnan, yhteisen henkilökunnan, yhteisen hallinnon ja taloushallinnon tuomat säästöt Yhteenveto ja johtopäätökset Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto on yhdistetty vuonna Johto- ja päällikkötaso on yhteinen. Pielisen Karjalan alueella teknisen viraston toiminnan potentiaalisista synergiaeduista 70 % saadaan, kun tämä yhdistyminen viedään kokonaan loppuun myös toimihenkilö-, asiantuntija - ja työntekijätasolla ja kalusto- ja laitetasolla sekä saatetaan toimintatavat molemmissa kunnissa kauttaaltaan yhteneviksi. Nyt potentiaalisista synergiaeduista on virasto-organisaatiossa saavutettu suuruusluokkaa noin 50 %. Mikäli Juuan ja Valtimon tekniset toimet integroidaan samaan kokonaisuuteen muodostamalla yhteinen Pielisen Karjalan tekninen virasto, on mahdollista saavuttaa koko potentiaalinen synergiaetuihin perustuva säästö virastotasolla sataprosenttisesti. 53

PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS

PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys 23.5.2014 (päivitetty 23.6.2014) FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anssi Hietaharju, Jussi Kukkonen, Seppo Tiainen Sisällys 1 JOHDANTO... 4 2 SELVITYS...

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän 1. kokous Asialistan liite 1. Jarkko Majava Anssi Hietaharju 26.9.2013 Page 1 3. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1 Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN JA EURAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS

RAUMAN KAUPUNGIN JA EURAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS RAUMAN KAUPUNGIN JA EURAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys 14.11.2014 FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Selvitys... 5 2.1 Selvitystyön

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 070514 1 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan 8.5.2014 2 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS KUNTALIITTO Antti Kuopila FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Selvitys... 5 2.1 Selvitystyön tausta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen,

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014.

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Leppävirta Heinävesi Joroinen Varkaus Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. Selvitys Varkauden Seudun kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari 25.8. 17.12.2014

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Kuntien elinvoimapolitiikka Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen, kansainvälistyminen) työpaikkoja poistuu ja syntyy koko ajan Elinvoimainen

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet 18.9.2013 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvityksen lähtökohtana on kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet. Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg.

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet. Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg. Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg.fi Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Aija Tuimala johtaja, konsultointiliiketoiminta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot