RAUMAN KAUPUNGIN JA EURAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNGIN JA EURAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen

2 Sisällys 1 Johdanto Selvitys Selvitystyön tausta ja tavoite Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön toteutus Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Selvitysalue Yleiskuvaus Väestö Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima Kilpailukyvyn kehitys Elinkeinot ja työllisyys Seudun elinkeinojen kehitysnäkymät Elinvoima Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Muuttoliike Suuntautuminen ja talousalueet Palvelut ja asiakkaat Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Uuden kaupungin malli Yhteenveto ja johtopäätökset Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä kuntaliitoksen SWOT-analyysi Talous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja suunnitelmat

3 7.1.3 Valtionosuudet Investoinnit Merkittävimmät varat ja velat Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut Kuntien veropaineet ja poistot Johtopäätökset Henkilöstö Henkilöstörakenteet ja käytännöt Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Demokratia ja johtaminen Poliittinen johtaminen Organisaatio ja konsernirakenteet Päätelmät Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen Liitteet

4 1 Johdanto Rauma-Euran kuntarakenneselvitysalue käsittää Rauman kaupungin ja Euran kunnan. Molemmat kuuluvat Rauman seutukuntaan. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja, etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille. 4

5 2 Selvitys 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite Kunnallishallinnon rakenne työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään kuuden Satakunnan ensisijaisen kuntajakoselvitysalueen lisäksi kahta vaihtoehtoista selvitysaluetta, joista toinen oli Rauman, Eurajoen, Pyhärannan, Euran, Uudenkaupungin ja Laitilan muodostama alue. Vakka-Suomen ja Rauman seudun kuntarakenneselvitykset käynnistettiin kaikkien kuntien yhteisillä kokouksilla Rauman kaupungintalolla Mukana oli Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan ylin poliittinen ja ammatillinen johto. Valtuustojen päätösten mukaisesti alueella käynnistettiin viisi erillistä kuntarakenneselvitystä, joista yksi on Rauman ja Euran välinen selvitys. Kunnat päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan uuden kunnan mahdollisuutta. Raumalla ja Eurassa on aiemmin toteutettu joitakin kuntaliitoksia. Vuonna 1993 Rauman kaupunkiin liittyi Rauman maalaiskunta, vuonna 2007 Kodisjoki ja vuonna 2009 Lappi. Euraan liittyivät vuonna 1970 Hinnerjoki ja Honkilahti ja vuonna 2009 Kiukainen. Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn. Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen. Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Alueen kuntien keskinäistä riippuvuutta on mahdollista kuvata kuntien välisillä jo olemassa olevilla yhteistyörakenteilla. Rauma ja Eura tekevät yhteistyötä mm. Satakuntaliiton ja Satakunnan sairaanhoitopiirin puitteissa. 5

6 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ( ) on linjattu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan , ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain (478/2013) mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. Kuntiin vaikuttaa voimakkaasti myös meneillään oleva valtakunnallinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat: Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen koko maassa 6

7 eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu Uudistuksessa halutaan saavuttaa mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio: palvelukokonaisuus halutaan saada saman johdon ja budjetin alle, ihmisten palvelutarpeet huomioida kokonaisuutena ja hallinnosta tehdä selkeä ja tehokas. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tavoitellaan vahvaa kansallista ohjausta ja asiakkaiden ja henkilöstön osallistamista. Uudistuksessa sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä, ja palvelut voidaan tuottaa omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnos lähti lausunnolle 18. elokuuta 2014 ja lausuntoaikaa annettiin 14. lokakuuta 2014 saakka. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Selvitystyön toteutus Selvityksen vaiheet Rauma-Euran kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet. 7

8 Kuvio 2. Selvitysprosessi Organisointi ja toimijat Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi. 8

9 Kuvio 3. Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja. Selvityshankkeen työvaliokunta on koostunut kuntajohtajista ja kuntien keskeisistä viranhaltijoista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja valmistelusta. Työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, keskushallinto), joiden lisäksi myös työvaliokunnalla oli toimeksiantona pohtia mm. elinvoimakysymyksiä. Työryhmien toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Hankkeen selvityshenkilöt ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilöt ovat toimineet asiantuntijoina sekä tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja asiakirjoja. Selvityshenkilöt ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja valtuustojen tilaisuuksiin. Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön on osallistunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila sekä FCG:n asiantuntija Anna Laiho. Selvitystyötä ovat FCG:ssä tukeneet myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) ja konsultti Jussi Kukkonen (raportointi). 9

10 Viestintä Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kummassakin kunnassa. Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto (linkki alla), jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, kuntalaistilaisuuden, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Selvityksen ohjausryhmässä ja työvaliokunnassa sekä alatyöryhmissä on ollut molemmista kunnasta henkilöstön edustus. Kummankin kunnan henkilöstölle järjestettiin lisäksi omat infotilaisuudet, joissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin selvityksen kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat. Järjestöjä, seurakuntia ja kuntien yksityisiä palveluntuottajia on informoitu hankkeen internetsivujen kautta. 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kuntien valtuustoryhmille tehtiin kysely huhtitoukokuussa Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Kyselyn vastauksia käsiteltiin valtuustoseminaareissa, Raumalla 1.9. ja Eurassa Rauman ja Euran valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen kaikkea tasapuolisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi, kuntaliitoksen hyötyjen ja haittojen selkeää arviointia sekä kaikkien yhteistyö- ja kuntaliitosmahdollisuuksien selvittämistä. Osassa vastauksista tuotiin ilmi, että kuntien todellinen tahtotila liitosta kohtaan halutaan saada selville. Valtuustoryhmät odottivat selvityksessä kartoitettavan mahdollisuuksia hallinnon keventämiseen ja palvelujen taloudellisempaan ja tehokkaampaan tuottamiseen sekä alueen elinkeinoelämän aktivoitumiseen ja vetovoiman lisäämiseen. Tärkeänä nähtiin, että selvitys tehdään toista kuntaa kunnioittavassa hengessä, ja että kuntalaisille tiedotetaan avoimesti selvitystyöstä. Osa vastaajista halusi Rauma-Euraa laajemman liitoksen, osa taas suhtautui epäillen koko selvitysprosessiin. Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita olivat valtuustoryhmien mielestä peruspalvelut, joiden haluttiin säilyvän lähipalveluina. Mainintoja saivat erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Joissain vastauksissa nostettiin esiin ympärivuorokautisen terveyskeskuspäivystyksen säilyttäminen. Myös kattavaa kouluverkkoa ja lukion pysymistä oman kunnan alueella pidettiin keskeisinä asioina. Ylipäätään palvelujen toivottiin säilyvän nykytasolla. Lähidemokratia haluttiin turvata aluelautakuntien tai vastaavien elinten kautta. Esiin nousi myös yritystoiminnan säilyminen elinvoimaisena elinkeinopolitiikan avulla sekä reuna-alueiden elinvoimaisuuden turvaaminen. Kysyttäessä asioista ja palveluista, joita tulisi kehittää, valtuustoryhmien vastauksissa nostettiin esiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ja ylipäätään lähipalvelut. Moni ryhmä katsoi, että kunnallisia palveluja ylipäätään tulee käydä läpi ja uudelleenorganisoida. Kehittämiskohteina nähtiin 10

11 myös erityisesti hallinnon keventäminen, liikkuvat ja sähköiset palvelut, elinkeinopalvelut, julkiset liikenneyhteydet ja kaavoituksen joustavoittaminen. Palvelut ja toiminnot, joissa valtuustoryhmät katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä, olivat ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Yhteistyön toteuttamisen keinoiksi esitettiin voimavarojen yhdistämistä, palvelujen uudelleenorganisointia sekä yhteistyön lisäämistä kolmannen sektorin kanssa. Myös koulujen ja oppilaitosten yhteistoimintaa yli kuntarajojen haluttiin lisätä esim. mahdollistamalla koululaisille koulunkäynti toisen kunnan puolella sijaitsevassa lähikoulussa. Kuntien välistä yhteistyötä nähtiin tarvittavan lisää myös teknisissä ja lupapalveluissa, erityisosaamista vaativissa toiminnoissa, hankinnoissa ja kulttuuripalveluissa. Yhteistyön toteuttamisen keinoiksi esitettiin toimintojen yhdistäminen ja yhteistyö, työtehtävien yhdistäminen esim. hallinnossa ja teknisissä palveluissa sekä hankinnoissa oman alueen tuotannon huomioiminen. Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuustoryhmien tahtotilaa ja suhtautumista selvitykseen ja sitä, kuinka realistisena ne näkevät kuntarakennemuutoksen. Raumalla selvitykseen ja mahdolliseen kuntaliitokseen suhtauduttiin positiivisemmin ja kuntarakenteen muuttaminen nähtiin tarpeellisempana kuin Eurassa. Eurassa toivottiin Rauman ja Euran muodostamaa selvitysaluetta suurempaa liitosaluetta. Pakkoliitokset torjuttiin useassa vastauksessa. Kuntalaisten näkemykset ja odotukset Kuntalaisten näkemyksiä selvityksestä kartoitettiin kuntalaistilaisuuksissa, jotka pidettiin Raumalla ja Eurassa. Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja, luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Euran kuntalaistilaisuudessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Meneillään oleva sote-uudistus puhututti tilaisuuksiin saapuneita kuntalaisia. Osa kuntalaisista katsoi, että sote-ratkaisusta olisi saatava lisää tietoa ennen valtuustojen päätöksiä uuden kunnan muodostamisesta. Kuntaliitosten taloudelliset vaikutukset askarruttivat kuntalaisia, niin niistä koituvat mahdolliset taloudelliset rasitukset kuin säästöpotentiaalikin. Osa olisi halunnut selvittää kuntien yhdistymistä laajemmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla. Euralaiset kantoivat huolta paikallisen vaikuttamisen vähenemisestä ja demokratiavajeesta mahdollisessa uudessa kunnassa. Monessa puheenvuorossa pohdittiin Euran kunnan itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä verrattuna Rauman kanssa yhdistymiseen. Rauman tilaisuudessa peräänkuulutettiin kaikkien alueen kuntien vastuuta alueen tulevaisuudesta. Huomautettiin, että mikäli kaikki kunnat katsovat asioita vain omasta näkökulmastaan, kuntien välinen kilpailu tulee jatkumaan. Henkilöstön näkemykset ja odotukset Kuntien henkilöstöinfot järjestettiin Raumalla ja Eurassa. Useissa puheenvuoroissa kuntaliitokset katsottiin tarpeellisiksi, ja osa tilaisuuksiin saapuneista henkilöstön edustajista näki tarvetta suuremmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla tapahtuvalle liitokselle. Kuntien työntekijät korostivat avointa tiedottamista kuntarakenneselvityksestä ja henkilöstön tiivistä mukana pitämistä selvitystyössä. Kuntien ja alueen elinvoimaisuus puhututti tilaisuuksissa. Katsottiin, että päätösten pitää nojata tulevaisuuteen. Rauman hyvä maine työnantajana nimettiin ehdottomaksi vahvuudeksi kuntaliitoksissa. Henkilöstön edustajia askarrutti, onko sote-henkilöstöllä muutosturvaa, jos kuntaliitos tapahtuu ennen sote-uudistusta. 11

12 3 Selvitysalue 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen kunnat Rauma ja Eura sijaitsevat Satakunnan maakunnan eteläosassa Varsinais- Suomen rajalla. Kunnilla on yhteistä rajaa Eurajoen ja Laitilan kanssa. Kunnat muodostavat Rauman seutukunnan yhdessä Eurajoen, Köyliön ja Säkylän kanssa. 3.2 Väestö Raumalla ja Eurassa oli asukkaita vuoden 2013 lopussa yhteensä (Tilastokeskus). Kummankin kunnan väestö on ollut lievässä laskussa 2000-luvun aikana: Rauman väestö on vuodesta 2000 vuoteen 2013 vähentynyt 1 022:lla ja Euran 589 henkilöllä luvulla Rauman väestönkehitys on kuitenkin kääntynyt nousuun. Väestönlasku selittyy alueen muuttotappioilla maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja Euran osalta negatiivisesta luonnollisesta väestönlisäyksestä; Raumalla syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeampaa. Molemmat kunnat ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kuntien väestön nykytilasta. Taulukko 1. Keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kunnista (Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos) Eura Rauma Yhteensä Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,3 0,3 Asukastiheys, asukkaita per maa-km Maapinta-ala, km Taajama-aste, % , vuotiaiden osuus väestöstä, % 16,5 14, vuotiaiden osuus väestöstä, % 59,2 62, vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,3 22,2 Seuraavassa on esitetty ennuste väestönkehityksestä selvitysalueella, Satakunnan maakunnassa ja koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen mukaan alueen kuntien yhteenlaskettu väestömäärä vähenee neljällä prosentilla eli vajaalla kahdella tuhannella henkilöllä vuoteen 2029 mennessä. Rauman ja Euran yhteenlasketun väestön väheneminen on nopeampaa kuin maakunnassa keskimäärin. Koko maassa väestönkasvu jatkuu varsin tasaisena 2030-luvun vaihteeseen saakka. 12

13 2012=100. Ennustettu väestökehitys : -4% Koko väestö Selvitysalue Satakunta Koko maa Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuvio 4. Ennustettu väestönkehitys selvitysalueella vuosina Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Seuraavassa kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Rauma-Eurassa 2030-luvun taitteeseen asti. Vanhusväestön osuus kasvaa alueella selvästi, kun taas työikäisten ja alle 18-vuotiaiden määrä vähenee. 13

14 2012=100 Selvitysalue Lähde:Tilastokeskus vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat Kuvio 5. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueella vuosina Taulukossa 2 on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kunnittain. Kustakin ikäryhmästä on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen ja prosentuaalinen muutos. Sekä Raumalla että Eurassa kahden vanhimman ikäluokan koko kasvaa ja kaikkien muiden ikäryhmien koko pienenee. Asukaslukuun suhteutettuna Euran väestö vähenee ennusteessa Rauman väestöä voimakkaammin. Kummassakin kunnassa vähenee suhteessa eniten työikäisten määrä, Eurassa nopeammin kuin Raumalla, ja yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy reilusti, Raumalla asukaslukuun suhteutettuna kaksinkertaisesti enemmän kuin Eurassa. Raumalla 7-18 vuotiaiden määrä vähenee vain hivenen, kun taas Eura menettää kyseisen ikäryhmän edustajia työikäisten jälkeen eniten. Vanhusväestön merkittävä kasvu johtaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvuun. 14

15 Taulukko 2. Rauman ja Euran ennustettu väestönkehitys ikäluokittain vuosina RAUMA Muutos Lkm % Koko väestö ,6 Alle 1-vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,7 Yli 75 -vuotiaat ,1 EURA Muutos Lkm % Koko väestö ,4 Alle 1 -vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,4 Yli 75 -vuotiaat ,9 Taulukossa 3 on esitetty kunnittaiset väestöennusteet kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti. Väestö vähenee kummassakin kunnassa jokaisella vuosikymmenellä. Taulukko 3. Rauman ja Euran väestöennusteet kymmenvuotisvälein (Tilastokeskus) Rauma Eura Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Ennusteen mukaan työikäisten määrä alueella vähenee hieman voimakkaammin kuin Satakunnassa ja selvästi voimakkaammin kuin koko maassa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen. 15

16 Heikkenee 2012=100. Työikäisten määrä ennusteessa : -15% vuotiaat Selvitysalue Satakunta Koko maa Selvitysalue Satakunta Koko maa Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuvio 6. Työikäisten määrän kehitys selvitysalueella vuosina Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee samaan tahtiin kuin Satakunnassa keskimäärin ja koko maata voimakkaammin (kuvio X). Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) 1,0 Selvitysalue Satakunta Koko maa 0,9 0,8 0,7 0,6 0, Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue 0,66 0,76 0,82 0,85 0,88 Satakunta 0,67 0,76 0,82 0,86 0,89 Koko maa 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Kuvio 7. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueella vuosina

17 2012=100. Heikkenee Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Vuonna 2012 Raumalla oli jokaista sataa työssäkäyvää kohden 140 ja Eurassa 145 eityössäkäyvää. Koko maan luku oli samanaikaisesti 132. Selvitysalueen kuntien taloudellinen huoltosuhde oli näin ollen valtakunnallista keskiarvoa heikompi, ja Eurassa heikompi kuin Raumalla. Kummankin kunnan taloudellinen huoltosuhde heikkenee ennusteessa selvästi vuoteen 2029 mennessä, Eurassa voimakkaammin kuin Raumalla. (kuvio 8.) Rauma Eura Kuvio 8. Taloudellisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueen kunnissa (lähde: Tilastokeskus) Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee selvitysalueella yhtä nopeasti kuin maakunnan tasolla. Valtakunnallisesti nuorten määrä pysyy ennallaan. Nuoriso Muutos : -8% vuotiaat Selvitysalue Satakunta Koko maa Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuvio 9. Nuorison määrän kehitys selvitysalueella vuosina

18 2012=100. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi ja on vuoteen 2029 mennessä yli puolet suurempi kuin nykyään. Muutos ei ole selvitysalueella suhteellisesti aivan yhtä suuri kuin maakunnan tai koko maan tasolla. Vuonna 2029 vajaa viidennes selvitysalueen asukkaista on yli 75-vuotiaita. Vanhusväestön osuus kasvaa samaa tahtia kuin maakunnassa ja koko maassa. Valtakunnallisesti vanhusväestön osuuden kehitys on kuitenkin muutaman prosentin jäljessä selvitysalueen tasosta. Iäkkäiden määrän lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Yli 75-vuotiaat Muutos : +52% 200 Selvitysalue Satakunta Koko maa Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Vanhusväestö* = Satakunta Vanhusväestö* = Koko maa Vanhusväestö* = *yli 75-vuotiaat Kuvio 10. Vanhusväestön määrän kehitys selvitysalueella vuosina

19 4 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima 4.1 Kilpailukyvyn kehitys Rauman seutu, johon selvitysalueen kunnat Rauma ja Eura kuuluvat, oli vuonna 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa 14. sijalla 70 seutukunnasta. Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat työn tuottavuus, innovatiivisuus, teollisuusvaltaisuus, yritysdynamiikka, koulutustaso ja työllisyysaste. Rauman seudun sijoitus oli vuodesta 2011 laskenut seitsemän pykälää yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Timo Aro (2014) on verrannut lounaisrannikon seutukuntien eli Turun, Porin, Rauman ja Vakka- Suomen seutujen aluetalous- ja yritysdynamiikkaa suuriin ja keskisuuriin eli yli asukkaan kaupunkiseutuihin. Rauman seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli kaupunkiseuduista kolmanneksi korkein vuonna 2011 ja seudun bruttokansantuotteen kasvu aikavälillä oli seutukuntien joukossa kuudenneksi korkein. Rauman seudun kunnallisverot olivat kolmanneksi korkeimmat asukasta kohden vuonna 2012 ja kunnallisverojen nousu oli seudulla toiseksi korkeinta vuosien 2000 ja 2012 välillä. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot per asukas olivat Rauman kaupungissa vuonna 2012 suuremmat ja Eurassa pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Kummassakaan kunnassa verotettavat tulot eivät juuri ole kasvaneet vuoden 2007 jälkeen. Rauman seudun kuntalainat asukasta kohden vuonna 2012 olivat sen sijaan seutukunnista ylivertaisesti alhaisimmat. Taulukko 4. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitys lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina (Aro 2014) Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa, joka sijoittui aikavälille , Rauman seutu sijoittui kolmanneksi parhaaseen viidennekseen aloittaneiden yritysten määrässä ja yrityskannassa suhteessa keskiväkilukuun sekä neljänteen viidennekseen yritysperustannan osuudessa yrityskannasta (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus). Yrityskannan ns. luovan tuhon (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde yrityskantaan) sekä yrityskannan muutoksen osalta Rauman seutukunta oli kolmannessa viidenneksessä. Osaamisintensiivisten (toimialaluokitukset K, M ja N) yritysten osuudella kaikista aloittaneista yrityksistä mitattuna Rauman seutu oli toisessa viidenneksessä. Kaiken kaikkiaan Rauman seutu sijoittui yritysdynamiikan osalta Suomen seutukuntien joukossa kolmanneksi parhaimpaan viidennekseen. 19

20 Taulukko 5. Yritysperustanta lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina ja (Aro 2014) Rauman 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 67 prosenttia ja euralaisista 58 prosenttia oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68 prosenttia, Rauma oli siis lähellä valtakunnallista tasoa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut selvitysalueen kunnissa suurin piirtein samaan tahtiin kuin koko maassa. 4.2 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueella oli vuonna työpaikkaa. Alueen työpaikkojen määrä kasvoi noin 100:lla vuodesta 2000 vuoteen Raumalla työpaikkojen määrä kasvoi, kun se Eurassa sen sijaan pieneni hieman. Selvitysalueen työpaikkojen määrän kehitys kääntyi laskuun vuonna 2008, ja vaikka se kasvoi kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna, ei työpaikkojen määrä ollut kohonnut vuoden 2007 tasolle vuoteen 2011 mennessä. Työpaikkojen määrän kehitys on selvitysalueella ollut hitaampaa kuin koko maassa. 20

21 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Kuvio 11. Työpaikkojen määrän kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikoista kaksi kolmannesta (67 %) oli yksityisellä sektorilla vuonna Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli selvästi koko maan keskiarvoa (58 %) korkeampi. Viidennes (20 %) alueen työpaikoista oli kuntasektorilla ja kymmenes (10 %) oli yrittäjäsektorin työpaikkoja. Vuosien 2000 ja 2011 välillä yksityisen sektorin työpaikkojen osuus pysyi selvitysalueella ennallaan. Samalla aikavälillä kuntatyöpaikkojen osuus kasvoi hieman ja yrittäjien osuus laski. Valtion ja valtioenemmistöisten työpaikkojen osuudet pysyivät ennallaan. Vuonna 2011 selvitysalueella oli eniten työpaikkoja teollisuudessa (6 719), terveys- ja sosiaalipalveluissa (2 892) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (2 271). Aikavälillä alueelta hävisi yli tuhat työpaikkaa. Ylivoimaisesti eniten vähenivät teollisuustyöpaikat. Vähintään sata työpaikkaa katosi niin ikään rakentamisesta sekä informaatio- ja viestintäalalta. Eniten selvitysalueella lisääntyivät ajanjaksolla hallinto- ja tukipalvelutoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen työpaikat. Viimeksi mainitun toimialan työpaikat tosin kasvoivat ainoastaan Raumalla ja vähenivät sen sijaan Eurassa. Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos selvitysalueella aikavälillä toimialan mukaan Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos Rauma-Eura Rauma Eura Työllisten määrä on selvitysalueella laskenut prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 vuoteen Samalla aikavälillä koko maan työllisyys kasvoi noin kuusi prosenttia. Raumalla työllisten määrä on ajanjaksolla noussut hieman ja Eurassa puolestaan laskenut. Työllisten määrä kääntyi 21

22 selvitysalueella laskuun vuonna 2008, eikä ole sen jälkeen palannut vuoden 2007 tasolle, vaikka työllisten määrä kasvoikin kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna. Kuvio 12. Työllisyyden kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 102 prosenttia vuonna Se kasvoi prosenttiyksikön verran vuodesta 2000 vuoteen Sekä Rauman että Euran työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 prosenttia. Rauman työpaikkaomavaraisuus oli samansuuruinen ensimmäisenä ja viimeisenä tarkasteluvuonna. Euran työpaikkaomavaraisuus kasvoi neljällä prosentilla aikavälillä Selvitysalueen työttömyysaste oli 12,4 prosenttia kesäkuussa Se oli samalla tasolla koko maan työttömyysasteen (12,9 %) kanssa. Raumalla (13,7 %) työttömyys oli koko maata korkeammalla ja Eurassa (7,9 %) selvästi matalammalla tasolla. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli alueella 2,5 prosenttia eli se oli niin ikään valtakunnallista tasoa (3,5 %) alempi Seudun elinkeinojen kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 julkaisussa, joka on ELYkeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, arvioidaan alueiden elinkeinoelämää ja yritystoimintaa sekä työttömyyden määrää ja rakennetta. Katsausten arviot on tuotettu elokuussa Raumalla perinteisesti vahva meriklusteri on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä Välitön työpaikkamenetys oli noin 600, mutta välilliset vaikutukset alihankintaverkostoissa huomioiden työpaikkamenetys oli huomattavasti suurempi. Valtioneuvosto on nimennyt Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Rauman kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomaita myöten. Alueen tärkeimmät liikennehankkeet ovat valtatie 8:n perusparannus ja Rauman sataman väyläsyvennys. Vientivetoiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien turvaaminen on yksi kilpailukyvyn turvaamisen avainkysymyksistä. 22

23 Rauman mittavia investointeja ovat mm. Seaside Industry Park (telakka-alue) ja Lakarin yritysalue, jonka eritasoliittymän rakentamista vauhdittaa TEM:n keväällä myöntämä 3 miljoonan euron suuruinen työllisyysperusteinen investointiavustus. Raumalla on käynnistymässä myös sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon miljoonaa euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC, joka aloittaa laivojen korjaustyöt jo syksyllä Uudenlaisella toimintakonseptilla toimiva yritys voi kasvaa jatkossa merkittäväksi työllistäjäksi. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi vuoden 2015 alkuun mennessä 300 uutta työntekijää, mikä on myönteinen mahdollisuus etenkin Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen. Työttömyys on lisääntynyt Rauman seudulla enemmän kuin Satakunnan muissa seutukunnissa. 4.3 Elinvoima Kuntien elinvoiman voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteisen elinkeinopoliittisen näkökulman. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. 23

24 Taulukko 7. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko Kohde 1 Saavutettavuuden varmistaminen 2 Sijaintietujen hyödyntäminen Toiminnallinen kokonaisuus. Uusi kunta Eurasta Rauman seudun itäisen osan teollisuus- ja palvelukeskus. Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus. Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta parempi. Kansainväliset kärkiyritykset /tunnettuisuus. (+) (-) Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen erityisvahvuuksien pelkistäminen ja profilointi helpottuu. Monipuolistuvat tontti- ja asuntomarkkinat. Osa-alueittainen optimointimahdollisuus heikkenee. Uuden kunnan fyysinen koko on haaste sekä etäisyyksien että aluerakenteen kannalta. 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen että vapaa-ajan osalta paranevat. Sote; Rauman seudun kuntajohtoinen tuotantoalue ( asukasta). Olemassa olevia rakenteita voidaan kehittää nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois päällekkäisistä toiminnoista). Luonnon ja maiseman monimuotoisuus lisääntyy (mm. Pyhäjärvi). Mahdollistaa asukkaille tasalaatuiset kuntapalvelut Monipuolinen kuntarakenne. Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaihtoehdot paranevat. Pyhäjärvi-instituutti: tutkimus- ja kehittämiskeskus (elintarvikeklusteri, vesiympäristö). Uuden kunnan alueella osaava koulutuksen ja tutkimuksen verkosto (eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkosto, joka koordinoidaan uuden kunnan toimesta). Uusi kunta luo henkilöstölle paremmat urakiertomahdollisuudet. Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus korostuvat. Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman toiminnan asiat. Kunnan toimintaprosessien uudistamispotentiaali/hyvä henkilöstöpolitiikka ja kuntatalouden hallinta. Alueen elinkeinotoiminnan edistäminen koko kuntaorganisaation tehtäväksi. Palveluprosessien jatkuva kehittäminen kuntaorganisaation sisällä. Ei suuria muutoksia. Haasteena asukkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuu det. Toimintakulttuurien yhdenmukaistaminen on haaste. 7 Yrittäjyyden edistäminen (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen Palvelut pääosin kaupungin omana toimintana. Selkeä painopiste kunnan toiminnassa. Elinkeinopolitiikka on selkeä painopiste uuden kunnan toiminnassa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL laajempi ja kokonaisvaltaisempi suunnittelu. Verkostojen laatu ja määrä kasvaa. Yhdistymisen kautta painoarvo ja havaittavuus kasvavat. Kuntaliitoksen palveluiden järjestämissuunnitelmassa voidaan edellyttää myös valtiovallan sitoutumista ydinkysymyksiin (sote-ratkaisu, työssäkäyntialueisiin perustuva tuleva kuntarakenne, keskeiset infraratkaisut). Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja kokonaisuutta hallitseva toimija. Teollinen ja pitkiin tuotantoketjuihin perustuva seudullinen tuotantorakenne. Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Vahvat toimialat (metsä-, metalli-, meriklusteri, elintarvike-, logistiikka) tukevat kokonaisuuden kehitystä ja tasapainottavat suhdannevaihteluita. Uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Palvelualojen kehittyminen on keskeinen osa teollisuuden kilpailukykyä ja alueen kokonaismenestystä. Kyky olla varteenotettava yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa. Matala ja selkeä päätöksenteko-organisaatio. Uuden kunnan on ansaittava yritysten luottamus. 24

25 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen 12 Organisoituminen Monipuolisuus kasvaa. Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen. Perinteinen lähialuetarkastelu heikkenee. Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kaupungissa omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen. Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä. Uuden kaupungin elinvoiman keskeiset osatekijät: 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan joka tapauksessa jossain vaiheessa, joten on viisaampaa tehdä asiat itse kuin ajautua muutokseen. 2. Syntyy taloudellisesti kantokykyinen ja itsenäisesti kehittämiseen kykenevä kuntayksikkö. 3. Syntyy väestöllisesti yli asukkaan kunta, joka mahdollistaa oman ja tasalaatuisen kuntalaisille suunnatun palvelutuotannon. 4. Uusi kaupunki on riittävän kokoinen sote-tuotantoalueeksi ja mahdollistaa sote-palveluiden tuottamisen koko Rauman seudulle. 5. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön kannalta uusi kaupunki on riittävän kilpailukykyinen yksikkö Turun ja Porin välissä ja siten edistää seudun yhtenäisyyttä. 6. Kuntien nykyinen henkilöstörakenne luo hyvät edellytykset kuntarakenteiden nyt tapahtuvalle muuttamiselle. 7. Sekä Raumalla että Eurassa on hyvät kokemukset aikaisemmista kuntaliitoksista. 8. Uusi kunta on elinkeinorakenteellisesti yhtenäinen ja monipuolinen: teollisuuden merkitys painottuu ja palveluelinkeinot ovat monipuoliset. 25

26 5 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Rauma kuuluu valtatie 8:n vaikutusvyöhykkeeseen, joka jatkuu rannikkoa pitkin Uudenkaupungin kautta Turkuun sekä Poriin ja Porista pohjoiseen, Vaasaan ja Ouluun. Valtatie 8 yhdistää Porin ja Rauman ja samalla myös maakunnan ja koko valtakunnankin kannalta tärkeät Porin ja Rauman satamat keskenään. Euralla on Etelä-Satakunnan parikeskuksen asema yhdessä Säkylän kanssa. Merkittävä tieyhteys alueelle on myös valtatie 12, joka suuntautuu Raumalta Euran kautta itään ja yhdistää kunnat Tampereelle ja muuhun eteläiseen Sisä-Suomeen. Myös sähköistetty rata yhdistää Rauman Tampereelle. Radalla on tärkeä merkitys tavaraliikenteelle ja erityisesti Rauman satamalle. Rauma ja Eura eivät muodosta yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta. 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvat Eurajoki ja Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluva Pyhäranta. Eura puolestaan muodostaa työssäkäyntialueen Säkylän ja Köyliön kanssa. Rauman työssäkäyntialueen kunnista Eurajoelta pendelöi Raumalle 38 prosenttia ja Pyhärannasta 44 prosenttia työvoimasta. Euran työssäkäyvästä väestöstä 7 prosenttia käy Raumalla töissä. Rauman työssäkäyvästä väestöstä pendelöi muihin kuntiin joka viides (20,7 %) ja euralaisista joka kolmas (32,9 %). 5.3 Muuttoliike Sekä Rauma että Eura ovat 2000-luvulla saaneet muuttotappiota. Kumpikin kunta on saanut muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä, mutta muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Keskiväkilukuun suhteutettuna sekä Rauman keskimääräiset vuosittaiset muuttotappiot muihin kuntiin että muuttovoitot ulkomailta ovat olleet hieman suuremmat kuin Euran. Kuntien suurimmat muuttotappiot maan sisälle ajoittuvat vuosiin 2000 sekä , sen jälkeen erityisesti Rauman muuttotappiot ovat vähentyneet selvästi. Molemmat kunnat ovat saaneet muuttovoittoa ulkomailta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana: vuosina Rauma sai ulkomailta lähes 60 prosenttia ja Eura yli viidenneksen suuremman muuttovoiton kuin koko edeltävän vuosikymmenen aikana. Taulukko 8. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuodessa) muuttoliike vuosina Kuntien välinen nettomuutto abs. Kuntien välinen nettomuutto suht. Nettosiirtolaisuus abs. Nettosiirtolaisuus suht. Yhteensä abs. Yhteensä suht. Rauma , , ,5 Eura , , ,1 Selvitysalue yhteensä , , ,4 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet Päämarkkina-alueita Satakunnassa on kaksi: Porin ja Rauman päämarkkina-alueet. Rauman alueeseen kuuluvat Euran lisäksi Eurajoki, Köyliö, Pyhäranta ja Säkylä. Paikallismarkkina-alueita ovat Eura, Huittinen, Kankaanpää, Pori ja Rauma. Euran paikallismarkkina-alueeseen kuuluvat Köyliö ja Säkylä. Rauman alueeseen kuuluvat Eurajoki ja Pyhäranta. Erikoiskaupan asiointialueita 26

27 voidaan tunnistaa kolme. Rauman vaikutusalueeseen kuuluvat Euran ohella Eurajoki, Köyliö, Säkylä ja Pyhäranta. 27

28 6 Palvelut ja asiakkaat 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: , ja Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Euran perusturvapalvelujen palvelumuotoilussa painopisteeksi on otettu ehyen ja kuntalaisten arjessa hyvin toimivan lähipalvelukokonaisuuden muodostaminen. Euran sosiaali- ja terveyspalvelut on mallinnettu kuntalaisen näkökulmasta neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen elinkaarimallia osittain soveltaen: Ikäkeskukseen, Perhekeskukseen, Terveyskeskukseen ja (erityisryhmien) Toimintakeskukseen. Palvelutuotannossa kohdistetaan resurssit varhaiseen vaiheeseen ja palvelut annetaan riittävän räätälöityjen hoito-, palvelu- ja asiakassuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on päästä hyvään tuloksellisuuteen ja kuntalaisten omien voimavarojen taitavaan hyödyntämiseen. Rauman ja Euran organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eura järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Sekä Rauman että Euran pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma ja Eura käyttävät myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Euran perusturvasta ei potilaita lähetetä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin suoraan, vaan potilaat ohjautuvat Varsinais-Suomeen Satakunnan sairaanhoitopiirin lähettäminä erityistason ostoina. Molempien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Elämänkaarimallin mukainen palveluiden organisointitapa näkyy erityisesti Eurassa. Rauma ja Eura tukeutuvat omaan julkiseen tuotantoon. 28

29 Taulukko 9. Sote-henkilöstö kunnittain RAUMA EURA Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue / vastuualue Vakanssit (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 37 Hallinto- ja talous 10 Ympäristöterveydenhuolto 27 Terveyspalvelut 92 Avoterveydenhuolto 255 vanhus- ja vammaispalvelut 165 Sosiaalipalvelut 121 Sosiaalityö 10 Vanhuspalvelut 368 Terveyskeskussairaala 87 Rauman aluesairaala 169 Yhteensä Taulukko 10. Lähellä eläkeikää olevan sote-henkilöstön lukumäärä kunnittain RAUMA EURA Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue / vastuualue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 8 Hallinto- ja talous 2 Ympäristöterveydenhuolto 3 Terveyspalvelut 12 vanhus- ja Avoterveydenhuolto 29 vammaispalvelut 15 Sosiaalipalvelut 11 Sosiaalityö 0 Vanhuspalvelut 30 Terveyskeskussairaala 8 Rauman aluesairaala 15 Yhteensä Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on 12 ja Eurassa kymmenen prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132 ja Eurassa 29 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurassa seitsemän henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä Raumalla 50 ja Eurassa viisi henkilöä. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18 ja Eurassa kaksi henkilöä. Kuntien henkilöstömäärä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurassa n Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 161 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. 29

30 Taulukko 11. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Erikoissairaanhoito Yhteensä Eura Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja talous Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Vanhusten- ja vammaisten pal Sosiaalityö Yhteensä Taulukko 12. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 Rauma Eura Koko Suomi 3453 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Nettokustannukset ovat Eurassa suuremmat kuin Raumalla. Tarvevakioidut menot ovat Raumalla suuremmat kuin Eurassa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Eura vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Elämänkaarimallin mukainen tai elinvaiheisiin perustuva organisaatio toteutuu selvemmin Eurassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. 30

31 6.1.2 Uuden kunnan malli Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttavat monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan yhtenä vetovoimatekijänä. Kuntaliitoksen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella. Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa suuremman kuntakoon myötä lisääntyvät. Edelleen kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia. Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyy kuntakoon kasvaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Rauman ja Euran sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan organisaatioitaan ja tuotantotapojaan ja kehittämään uusia innovatiivisia palveluita ja työprosesseja, joilla palvelutarpeisiin on mahdollista vastata kustannustasoa alentaen. Sekä Rauman että Euran osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyssä organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista palveluiden tuotantotavoista. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiossa korostuu moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen. Työryhmän keskusteluissa on lisäksi painotettu rohkeutta ja jopa pientä riskinottoa palveluiden uudistamisessa. Uudessa kunnassa puntaroitavaksi tulevat mm. sähköisten palveluiden nykyistä laajempi käyttöönotto sekä liikkuvien palveluiden hyödyntäminen kunnan eri osissa. Lähipalvelut halutaan turvata sote-hengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella. Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun käyttäjille että kunnan taloudelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm. väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia. Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä. Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea tehdyistä tutkimuksista. Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksiselitteistä arvioita kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksiin ei voida tehdä. Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa tavoissa toimia ei todennäköisesti ainakaan lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida 31

32 palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan Rauman ja Euran välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella. Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin ja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnanvapautta kunnallisten palveluiden sisällä. Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Taulukko 13. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet Osaamisen lisääntyminen Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen Palveluiden turvaaminen, toiminnan haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi palvelurakenne Kehittämispotentiaalin merkittävä lisääntyminen Palvelut käytettävissä asukkaiden luontaisilla liikkumisalueilla, Rauman ja Euran kuntaraja ei esteenä Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä, että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja muutetaan palveluiden tuotantotapoja Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu alueellisten ja valtakunnallisten sote-asioiden valmisteluissa Haitat, heikkoudet, riskit Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle Palveluiden byrokratisoituminen Palvelutuotannon hallittavuuden heikkeneminen Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai kasvu Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat lisäkustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoo kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysin osoittavan, että kuntaliitoksella saavutettavat hyödyt ovat potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, että hyöty-haitta analyysi on spekulatiivinen. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin liittyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja saatavuutta parantavia uudistuksia. Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla nyt arvioiduista poikkeavat. 32

33 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä käsitteli tehtävämäärittelyn mukaisesti seuraavia osa-alueita: talous ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % 7-15-vuotiaat, % vuotiaat, % Väestökehitys 2029 mennessä, % Eura Rauma Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Eurassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee sekä Eurassa että Raumalla. Taulukko 15. Sivistyspalvelujen henkilöstö kunnittain Vakinaiset Määräaikaiset ja työllistetyt Eura Rauma Yhteensä Taulukko 16. Sivistyspalvelujen henkilöstön eläköityminen kunnittain Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen , opetus Eläköityminen , päivähoito + esiopetus Eläköityminen , kuva Eura Rauma Yhteensä Taulukko 17. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Toimintakate, TA 2014, euroa Eura Rauma Yhteensä Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ohuus ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurassa vastaava luku on 63 prosenttia. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös 33

34 selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Eurassa noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on sekä Eurassa että Raumalla. Eurassa avoin päiväkoti Omppu tarjoaa perhekerhoa, parkkihoitoa sekä kerhotoimintaa kolme vuotta täyttäneille sekä kaksivuotiaille. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta. Tämä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurassa yksityisessä päivähoidossa on 30 lasta, mikä on noin 7,5 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Raumalla. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Perusopetuksessa Euran väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-10 %). Raumalla 7-15 vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän ovat syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Eurassa. Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutuksessa on Eurassa 187 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurassa noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurassa euroa (vos euroa) ja Raumalla euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon uudistaminen. Nykyiset lukio-opetuksen järjestäjät hakevat uusia järjestämislupia vuoden

35 aikana. Tavoitteena on saada vahvat lukiokoulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin koulutustarpeisiin. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit. Alueen toisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun toimipiste, Eura on kuntayhtymän jäsenkunta. Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen sekä Eurassa että Raumalla. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Euran kansalaisopisto toimii Euran alueella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Eurassa että Raumalla on uimahalli ja jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eura hyödyntää kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin Eura. Eura tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Pääkirjastojen lisäksi kunnissa on myös lähikirjastoja. Kirjastoautoja on niin ikään sekä Eurassa että Raumalla. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnassa tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri 35

36 kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä Uuden kunnan malli Euran ja Rauman muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin , työntekijöitä on sivistyssektorilla noin ja yhteenlaskettu budjetti on noin 90 miljoonaa euroa. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan, vaikka joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaankin. Etenkin erityisjärjestelyjä ja asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa, rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ohut kuin nykytilanteessa. Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa. Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Haitat, heikkoudet, riskit Varhaiskasvatus Suurempi kokonaisuus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön. Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa paranevat, kun käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä. Yöhoitoa järjestetään tällä hetkellä kummassakin kunnassa yhdessä toimipisteessä, iltahoitoa useammassakin paikassa, joten vuorohoitoa voitaisiin Perusopetus Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. Suurempana kokonaisuutena nykyisten opetusresurssien turvaaminen helpottuu. Lapin alueelta mahdollista joiltain osin hyödyntää nykyisen Euran palveluja. Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan hyödyntää entistä paremmin. Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu. Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön 36 Tarkennuksia palveluverkkoihin ja peruspalveluihin mahdollisesti tulee, mutta niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan palveluverkon fyysiset tilat ja niiden ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan kohde jo nykyisissäkin kunnissa. Haasteellista on myös uuden organisaatiorakenteen muodostaminen, koska vaarana on liika keskittyminen nykyisiin viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla toimivien palvelujen järjestäminen. Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee kaikilta osin kiinnittää huomiota. Ratkaisevaa palvelutarjonnassa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Perhepäivähoitajia eläköityy sekä Eurassa että Raumalla. Kehitys näyttäisi menevän lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Eurassa on saatu melko hyvin rekrytoitua uusia eläköityneiden tilalle, mutta Raumalla perhepäivähoitajien kokonaislukumäärä on laskenut. Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän muutokset eivät ole vielä selvillä. Koululaisten uimaopetuksessa on jonkin verran

37 rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät riittäviä). Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on helpompi hoitaa suurena toimijana. Opetussuunnitelmien uudistus teettää runsaasti työtä ja hoituu helpommin virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän. Kouluverkkoa on lähivuosina saneerattu sekä Eurassa että Raumalla. eroa, joten toimintaa on sopeutettava. Raumalla kaikki alaluokkalaiset uivat 4-6 kertaa lukuvuodessa uimaopettajien johdolla. Kiinteistöinvestoinnit Lukio Kahden lukion malli on järkevä uudessa kunnassa. Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset, opetussuunnitelman uudistuminen, uusi opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset valtion rahoitusjärjestelmässä. Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota selkeästi kahta erityyppistä lukiota). Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää entistä laajemmin. Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään vastaamaan erillisiä kuntia paremmin. Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta. Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Uuden kunnan alueella toimii yksi yhteinen kansalaisopisto jonka tuntimääriin ja toimipaikkoihin kuntaliitoksella ei ole suurta vaikutusta. Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Rauman musiikkiopisto tuottaa palvelut koko uuden kunnan alueelle. Sisällöllisesti toiminta ei muutu, lähiopetusta järjestetään vastaavalla tavalla kuin nykyisinkin. Selvitysalueen kirjastoverkko on tällä hetkellä hyvinkin kattava. Nykyisen lähikirjastoverkon ylläpitäminen on taloudellisesti haastavaa, ja kirjaston toimipisteitä on vähennettävä. Kulttuuri- ja museotoiminta on organisoitu kunnissa hieman eri tavoin ja vaatii yhdenmukaistamista. Sisällöllisesti palvelutuotannossa ei ole suuria muutostarpeita. Raumalla museon hallinnassa on liikaa kiinteistöjä, Eurassa ei ole tarvetta tältä osin muutoksiin. Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on käyttökelpoinen malli uudessa kunnassakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä muutoksia uudessa kaupungissa, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit sijaitsevat koulujen yhteydessä. Taksat ja avustukset hoituvat samalla tavalla kummassakin kunnassa ja ne ovat sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Uimahalli toimii kummassakin kunnassa. Rauman halli vaatii peruskorjausta, Euran halli on uusi. Rauman erityisliikunnanohjaaja on uudessa kaupungissa hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan isommallekin kohderyhmälle. Rauman jäähallien lisäksi myös Eurassa (Paneliassa) toimii yhdistyspohjainen jäähalli, jonka talous on kunnossa (kunta mukana). 37

38 6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä suhtautuu kuntaliitokseen erityisen myönteisesti. Valtionosuuksien ja kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu ainoalta oikealta ja mahdolliselta ratkaisulta. Laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osa-alueella. Suunnittelun etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan liitokset olisivat myös yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennalleen. Joitakin tarkennuksia lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Varhaiskasvatuksen palvelujen säilymistä tulevaisuudessakin lähipalveluina ja myös vuorohoidon (ilta- ja yöhoito) turvaamista kummankin nykyisen kunnan alueella pidetään kuitenkin järkevänä (perusteluina hyvä työllisyystilanne ja vuorohoitoa vaativien työpaikkojen määrä). Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen Euran ja Rauman organisaatiorakenne ei ole tähän antanut riittäviä mahdollisuuksia. Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja suunniteltaessa. 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eura, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus, ympäristötoimen palvelut ja rakennusvalvonta hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurassa ostopalveluna. Kaksi jälkimmäistä palvelua Eura hankkii Säkylän kunnalta, joka toimii isäntäkuntana Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa. Suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan kummassakin kunnassa omana työnä, samaten rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito. Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen suunnittelutyö hankitaan pääosin ja uudisrakentaminen kokonaan ostopalveluna. Siivouksen osalta oman työn osuus on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia. Eurassa puhtauspalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurassa kunnallistekniikan henkilötyö hoidetaan kunnan omalla henkilöstöllä ja teiden ja katujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman ja Euran vesijohto- ja jätevesiverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurassa vesihuoltolaitos vastaa puhtaan veden tuottamisesta ja jätevesien johtamisesta puhdistettavaksi. Jätevesien puhdistamisen hoitaa Euran kuntakonserniin kuuluva JVP- Eura Oy. Vesihuoltolaitoksen vastuulla on siis vain jätevesiverkosto. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Euran jätehuolto hoidetaan ostopalveluna. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. 38

39 Taulukko 19. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Rauma Eura Nykyinen henkilöstö (+3,35) Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Euran alueella, missä elintarviketeollisuuden vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun Uuden kunnan malli Uuden kaupungin mallissa kummankin kunnan teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous) keskitettäisiin saman katon alle Raumalle. Ns. asiantuntijahenkilöstö (kaavoitus, paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle ja välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Euraan ja Raumalle. Pääosa tekijöistä jäisi hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen mukaan alueellisiin tukikohtiin. Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto, tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.) tarjottaisiin Euraan perustettavassa yhteispalvelupisteessä. Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. JVP ja yhteispuhdistus) huomioiden. Koko kaupungin alueella olisi käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Uusi kaupunki irtaantuisi Pyhäjärviseudun ympäristötoimistosta ja mm. rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen mukaan myös Euraan sijoittuisi osa henkilöstöstä. Aluetoimisto voisi erikoistua tiettyyn erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen koko kunnan alueella. 39

40 Taulukko 20. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisten palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet 1. Hallintotehtävien (lautakunnat ja henkilöstö) yhdistäminen tuo kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä. Arvion mukaan Rauman tevin nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät. 2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden uudelleen organisoinnin ja suppeammat tehtäväkuvat. 3. Voimien yhdistäminen lisää tieto-taitoa. 4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö laajenee ja tehostuu. 5. Hankinnat tehostuvat. 6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myydään pois. 7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen syntyy uusia mahdollisuuksia. 8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä menettelytavoista. 9. Vesihuollon yhdessä olevat verkostot voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön ja edelleen kehittää. Nykyinen viemäriyhteys ei mahdollista merkittävää jätevesien siirtoa yli kuntarajan. 10. Mahdollistaa sisäisen joukkoliikenteen kehittämisen Haitat, heikkoudet, riskit 1. Toiminta-alueen laajentuminen vaikeuttaa tehokasta toimintaa (työhön liittyvät matka-ajat pitenevät). 2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee saavutettavuuden heiketessä. 3. Toimintojen täysimittaista keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus. Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän. 4. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen yhteenlaskettu määrä pienenee Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista ja taloudellista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm. rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston asema, yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden hoito (Satakierto Oy:n asema?), henkilöstön tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten ja ohjeiden harmonisointi, jossa täytyy huomioida alueelliset erityistarpeet tarvittaessa sekä tietojärjestelmien ja valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi. Työryhmä katsoo, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista. Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen. 6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Euran kuntaan on keskitetty elinkeinopalvelut vuoden 2011 aikana, ja palveluja myydään Säkylälle ja Köyliölle. Elinkeinopalvelut sisältävät muun muassa yritys- ja elinkeinoneuvonnan, kunta- ja yrityssuhteet sekä -yhteistyön, yhteistyön muiden toimijoiden kanssa, elinkeinopoliittisen edunvalvonnan sekä erilaisia projekteja ja hankkeita. 40

41 Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena ovat pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurassa hankinnat suoritetaan pääosin hajautetusti hallintokunnittain. Myös Euralla on olemassa hankintaohjeet. Tietohallintopalvelut kilpailuttavat ja hankkivat tietohallintoon liittyvät asiat. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisen eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä ja kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40 60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Eurassa lainopilliset palvelut ostetaan tai tuotetaan itse. Oikeudellisten asioiden vastuuhenkilö on hallinto- ja henkilöstöpäällikkö, jolla on juristin koulutus. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari-asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ-esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDF-julkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH työpöydän hallinta, VIPS viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki -arkistosovellus. Eurassa on käytössä Dynasty-ohjelmisto asiakirjahallinnossa. Ohjelmisto sisältää myös tiedonohjausjärjestelmän, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Ohjelmisto sisältää myös sopimushallinnan ja yhteystietorekisterin. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla. Suunnitelmissa on siirtyä luottamuselimien kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön. Tarkoitus on aloittaa hallituksesta, mutta tarkempi aikataulutus on vielä päättämättä. Raumalla on yksi kaupungin palvelupiste, jonka toiminta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen asiakaspalveluun. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäinen asiakaspalvelu, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Palvelupiste Pyyrman palvelee ulkoisia asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimivat yleinen asiakaspalvelu, kaupungin kassapalvelut, matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut, sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä kuulutuksia, karttoja, suunnitelmia jne. Eurassa on keskitetty asiakaspalvelu kunnanvirastolla virallisine ilmoitustauluineen, puhelinvaihde, käyntiasiakkaat jne. Sekä Raumalla että Euralla on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten, yhteensä 8 kpl + sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurassa it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Eurassa koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet hoitavat pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Raumalla ja Euralla on useita eri ohjelmistoja ja eri versioita niistä. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen ja monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Sekä Raumalla että Eurassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja 41

42 epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurassa se on organisoitu keskushallintoon omaksi vastuualueeksi. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurassa on kahdeksan valmistuskeittiötä, kahdeksan palvelukeittiötä ja kymmenen toimituspistettä Uuden kaupungin malli Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät. Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin, ml. Euraan ja kyliin, esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015) Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön suunnitelmassa palvelupisteet ovat sekä Raumalla että Eurassa. Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa. Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma ja Eura ovat mukana valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa ympäristössä (Rauma hankkii ipadit kaikille luottamushenkilöille). Eurassa on myös vastaava hanke suunnitteilla. Kuntaliitoksen myötä Rauma ja Eura voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä. Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing. Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan. Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa kun on tahtoa, ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen. Euralaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia Euran suunnalla. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta kaupunkia. Hallinnon ollessa kahdessa paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa. Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, ja toisaalta voi syntyä satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset kunnanosademokratiaelimet ja/tai lautakunnat voivat heikentää uuden kaupungin päätöksentekokykyä. Kuppikuntaisuus ja erilaiset heimot saattavat lisääntyä. Myös kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista. Tietojen siirtäminen kuntien hallintokuntien operatiivisten ohjelmistojen (kuten esim. taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien, karttajärjestelmien jne.) välillä muodostaa haasteen. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne.). Päätökset mahdollisen uuden kunnan toiminnoista ja 42

43 toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, mikä tulee viemään aikaa.) Muut kuntaliitoksen hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 21. Taulukko 21. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Henkilöstö - Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta (Rauma ja Eura); erityisesti talous- ja palkkahallinnon henkilöstö, asiantuntijatehtävät hyvä mahdollisuus muutokseen ja kuntaliitoksen toteutukseen - Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita; henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne. Olemassa olevat sujuvat prosessit helppo laajentaa koskemaan suurempaa henkilöstömäärää/toimintojen tehostuminen - Uusi kunta alueensa suurin työnantaja; houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöönotto koko uudessa kunnassa tehostaa rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan varmistamassa osaavien hlöiden saamista kunnan palvelukseen ja mahdollistaa työkierron - Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien osallistumisesta aktiivisesti kaupungin johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri uuteen kuntaan Tietohallinto - Uudessa kunnassa yhdet järjestelmät riittävät, isommalla volyymilla suurempi painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus, taloudellisuus) - Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat palveluprosessien kehittämisen; sähköiset palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta - Uudessa kunnassa vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät, kuntalaiset) Hankinnat - Uudessa kunnassa hankintavolyymit kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja entistä enemmän edullisemmat hankinnat - Uuden kunnan vahvempi hankintaosaaminen Ruokapalvelu - Raumalla kahden valmistuskeittiön malli, hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja tilausjärjestelmää (Aromi-ohjelmisto) - Uudessa kunnassa Rauman mallia voidaan hyödyntää; lisää tehokkuutta, Haitat, heikkoudet, riskit Henkilöstö - Henkilöstöllä pelko, löytyykö uudessa kunnassa mielekästä työtä, mikä on minun kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja mahdolliset osaamisvajeet esim. tietojärjestelmien käytössä ym. - Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. - Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteellista; perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja - Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen, tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri tilanteissa, vapaat jne.) - Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta ja lisää demotivaatiota Tietohallinto - Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista ja kallista, tarvitaan resursseja - Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia palvelusektoreille - Tietohallinnon toimialue on uudessa kunnassa laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen hoitamiselle - Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii resursseja)? Hankinnat - Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin muutosta Ruokapalvelu - Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu (laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä) - Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen suuntaan, onko tilaajalla osaamista; 43

44 ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus haastavampiin tehtäviin/työkierto - Uudessa kunnassa vahvempi ruokapalvelun osaaminen Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja verkostoja Pyhäjärviseudun kuntien kanssa jo nyt; toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen; vahvan ja monipuolisen yrityspohjan laajentuminen lisää kilpailukykyä - Viestintä- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen Uudessa kunnassa, uusia mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua uusia asukkaita/yrittäjiä kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita vaikeampi toteuttaa - Ruokapalvelun logistiikka muuttuu haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue - Volyymit kasvavat, valmistus- ja palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit vaativat resursseja (niitä vaaditaan nykytilanteessakin) Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Uuden kunnan alueen tarpeiden ja yrittäjien tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista asennoitumista - Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt, yrityskentän luottamus ansaittava - Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus? Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoi, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä edistäisi kunnan toimintakykyä ja alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat, henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset. 6.5 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä kuntaliitoksen SWOT-analyysi 44

45 Taulukko 22. Kuntaliitoksen SWOT-analyysi Kuntien yhdistyminen Edut/vahvuudet/mahdollisuudet - Muodostuu uusi, vahvempi Rauman seutukaupunki - Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät hartiat ja voisi turvata kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä Lähipalvelut säilyvät sopimusajan kuntien suunnitelmien mukaisesti. Erityispalveluiden tarjonta järjestetään yhtenäisin perustein koko uuden kaupungin alueelle. - Palvelupisteiden sijainti työssäkäyntialueella antaa joustoa myös asiointiin saman kunnan sisällä - Uusien sähköisten palveluiden kehittämisessä enemmän resursseja - Henkilöstön eläköitymisen täysimääräinen hyödyntäminen ja tästä aiheutuva kustannussäästö - Ammatillisuus vahvistuu ja palveluiden laatu kehittyy kun päällekkäiset tehtävät erityisesti hallinnossa poistuvat ja henkilöstö voi erikoistua tiettyyn kokonaisuuteen - Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista - Edunvalvonta - Omistajaohjauksen painoarvo tulevassa sote-uudistuksessa - Eläköitymisen parempi hyödyntäminen ja resurssien uudelleenkohdistaminen - Yhteisten strategisten tavoitteiden konkretisointi (erityisesti elinkeino- ja elinvoimapolitiikassa) - Muutos valtionosuuteen ja yhdistymisavustuksen saaminen - Monipuoliset asumisen vaihtoehdot kaupunki- ja maaseutualueilla - Yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan suunnittelu yhdessä organisaatiossa, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen - Epäterveen kilpailun väheneminen - Eurasta suuntautuu nyt jo paljon asiointia Raumalle: Eura kuuluu Rauman paikallismarkkina- ja erikoiskaupan asiointialueeseen Haitat/heikkoudet/haasteet - Mahdollisesti lisääntyvät matkat asiointipisteisiin palvelupisteet (yhteispalvelupisteet valtion kanssa) ja sähköinen asioinnin kehittäminen pienentävät haittaa - Etäämmällä olevat päätöksentekijät - Paikallisen identiteetin heikkeneminen - Muutosjohtaminen vie resursseja - ICT-järjestelmien yhtenäistäminen vaatii resursseja - Palveluiden harmonisointi voi lisätä yhdistymisen alkuvaiheessa kustannuksia - kuntien ja yksiköiden toimintakulttuurien erilaisuus vaatii aikaa ja asettaa haasteen johtamiselle - Uuden kaupungin keskusten tasapuolinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa - Mahdolliset ristiriitaiset näkemykset yhteisestä suunnasta ja halutuista tavoitteista - Toimintojen keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus, minkä takia yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän 45

46 7 Talous 7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän olivat vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa 23 esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Euran. Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko 23. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella (Rauma ilman satamaa) TUNNUS- LUVUT TP 2013 Toimintakate /as. Verot /as. Valt.os. /as. Verorahoitus yht. /as. Vuosikate /as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta /as. Omava- raisuus- % Kertynyt yli- /alijäämä /as. Konsernin lainakanta /as. Konsernin omava- raisuus- % Konsernin kertynyt yli- /alijäämä, /as. RAUMA , , EURA , ,8 355 Manner- Suomi keskimäärin Rauman seutu , , Sata-kunta , Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Euraa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella). Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kunnissa verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää verotuloja enemmän kuin Eura. Raumalla kertyy enemmän verotuloja kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Eurassa taas vähemmän. Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Eura ja vähemmän kuin Manner-Suomen ja Satakunnan kunnat keskimäärin. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Eurassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla kaksinkertaisesti korkeampi kuin Eurassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, eikä Eurankaan lainakanta ylitä maan keskiarvoa. Kunnan omavaraisuusaste on Raumalla yli ja Eurassa alle valtakunnallisen arvon. Taulukossa X olevien lukemien mukaan kummallakaan kunnalla ei ole kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, /as.). Kuntakonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Eurassa ja konsernin omavaraisuusaste on korkeampi. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen Eurassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Eurassa. 46

47 Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon. Seuraavassa kuviossa on esitetty valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta (valtionosuus + verotulot). Kuvio 13. Selvitysalueen kuntien ja uuden valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta, % Tarkastelussa Euran valtionosuuden suhteellinen osuus olisi suurin eli 37 prosenttia. Uuden kunnan osalta tunnusluku olisi lähes samalla tasolla kuin Raumalla. Euran kunnan tuloista 27,8 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on Euran valtionosuusriippuvuus yli kansallisen keskiarvon, Rauman puolestaan on hieman alle Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa 24 esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on Eurasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis Eurasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukossa on esitetty myös laskennallinen uusi kunta yhdistämällä Rauman ja Euran tilinpäätösluvut ja niistä johdetut tunnusluvut. Taulukko 24. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA 1000 Tunnusluku EURA 1000 Tunnusluku UUSI KUNTA 1000 Tunnusluku TOIMINTAKATE VEROTULOT % % % VALTIONOSUUDET % % % rahoitustuotot ja kulut yht % % VUOSIKATE Poistot ,40 % ,30 % ,97 % Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (- ) / vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Satama mukana tilikauden ylijäämä /as /as. 47

48 Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Euralla 19 /as. ja negatiivinen Raumalla -25 /as. (Rauman virallinen tulos ml. satama +75 /as.). Uuden kunnan tulos toteutuisi myös alijäämäisenä 15 /as. Taulukko 25. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) Rauma Eura uusi kunta Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarat/as Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % ,4 33,2 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kuntien toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen, mikä osoittaa tarpeen kattaa alijäämää lainaa nostamalla tai kassavaroja vähentämällä. Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut alijäämän ilman lainanottoa eli purkamalla kassavaroja. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet molemmilla kunnilla. Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Eurassa 44 euroa. Uuden kunnan rahavarat olisivat 418 /as. Rauma Toiminnan tulos Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat Toimintamenot olivat 262,1 milj.. Toimintamenot asukasta kohden olivat Kaupungin toimintakate oli 200,9 milj. eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate 18,1 M ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rahoituslaskelman mukaan kaupungin toiminta tuotti 17,8 milj. (24,3 milj. ), josta investointeihin käytettiin -24,4 milj. (-26,4 milj. ). Näiden nettosummasta 6,6 milj. (2,0 milj. ) rahoitettiin vieraalla pääomalla 3,8 milj. (4,1 milj. ) ja kassavaroista 2,7 milj. vuonna 2013 (2,0 milj. ). (Sataman vaikutus kaupungin rahavaroihin oli +4,7 milj. ). 48

49 Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. ja ne vähenivät 2,7 milj. johtuen korkeasta investointitasosta. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallinen tilinpäätöksen mukaiset rahavarat (peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset) olivat 73,9 milj. euroa, joka muodostuu peruskaupungin osuudesta 20,8 milj., taseyksiköistä 2,5 milj. ja liikelaitoksista 49,7 milj.. Eura Toiminnan tulos Euran toimintatulot kattoivat toimintamenoista 13,9 prosenttia. Toimintatulot asukasta kohden olivat 853 ja toimintamenot asukasta kohden Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli ja asukasta kohden se oli 19,4. Tilikauden tulos ei näennäisesti poikennut normaalivuodesta. Euran tulosta paransi kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos, joka tulosta parantava vaikutus oli 1,0 milj.. Toiminnan rahoitus on hoidettu sekä kassavaroilla että kuntatodistusohjelmalla. Vuoden 2013 lopussa kassavaroja oli euroa ja lyhyttä maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa 6,0 milj.. Euralla ei ole sijoitettavia rahavaroja. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -6,5 milj.. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. ) tulee kirjattavaksi tilikaudelle Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Eura Euran kunnan vuoden 2014 talousarvio näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että vuoden 2014 tilinpäätös on arviolta 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verokertymän arvioidaan oleva noin 0,8 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Vuosien talouskehitykseen vaikuttavat verotulokertymät ja valtionosuudet. Euran kuntatalouden haasteena on myös käyttötalouden menojen hallinta. Suunnitelmavuosien tilinpäätökset ovat alijäämäisiä nykyisillä veroprosenteilla Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. ) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. 49

50 Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu vuosina yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Eura Eura on tehnyt talouden vakauttamisohjelmia. Seuraava kytkeytyy uuteen kuntastrategiaan, jonka tekeminen aloitetaan kuluvana vuonna. Euran talouden suurimmat haasteet kohdistuvat käyttötalouden tasapainoiseen kehitykseen ja mittaviin investointeihin otettujen lainojen hoidon hallintaan. Valtionosuuksien väheneminen ja verotulokehitys ovat myös lähitulevaisuuden riskitekijöitä. Taseen ylijäämä oli vuoden 2013 lopussa 8,0 milj.. Kassavaroja ei käytännössä ole vaan maksuvalmiutta hoidetaan lyhytaikaisilla luotoilla. Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Eura Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei vuotuisten vakauttamisohjelmien lisäksi ole laadittu, mutta valmisteilla on kouluverkon rakennetta koskeva ohjelma. Perusturvapalveluiden toimintamallia kehitetään parhaillaan sekä toiminnan että talouden osalta. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen Kummallakaan kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. ), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Euralla on talouden vakauttamisohjelma, tavoitteena käyttötalouden tasapainottaminen, investointilainojen hallinta, valtionosuusuudistukseen varautuminen ja verotulokehitys Välttämättömät rakennemuutokset: 50

51 Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Euralla kouluverkko-ohjelma ja perusturvapalveluiden toimintamalli Valtionosuudet Taulukko 26. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Eura Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet/asukas Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 102,82 Rauman kaupunki on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin - 10,2 milj.. Eura on saanut tasauslisää noin 103 /as. Taulukko 27. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa NYKYINEN Esitys vuoden 2014 tasolla MUUTOS Asukasluku euroa euroa /as. Koko maa ,18 Rauma Eura Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 186 /as. VOS-muutos +rakennepaketti yhteensä TAVOITE euroa TAVOITE /as. euroa /as. Koko maa Rauma Eura *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla 7.2 Investoinnit Investoinnit on rahoitettu tähän saakka Raumalla tulorahoituksella ilman velanottoa. Eura on ottanut investointien rahoittamiseen lainaa. 51

52 Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) molemmat kunnat tullevat tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin. Rauma Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj., joista uudiskohteet olivat 6,5 milj., peruskorjauskohteet 2,3 milj., irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj.. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj.. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj.. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. ja talotoimessa 4,9 milj. sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj.. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. investointikohteet). Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj., 27,9 milj. vuodelle 2015 ja 22,3 milj. vuodelle Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,6 milj.. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. ja vuodelle ,7 milj.. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK taseyksikön investoinneista. Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,7 milj.. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj., vuodelle ,7 milj. ja vuodelle ,2 milj.. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia (virallinen tilinpäätös 91,2 %). Toisin sanoen peruskaupungin 12,6 milj. investoinneista noin 3,5 milj. rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. kassavaroin. Rauman strategiassa on linjattu, että taloussuunnitelmakauden investointeja voidaan suunnitelmallisesti rahoittaa vieraalla pääomalla. Eura Euran merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat terveyskeskuksen/vanhainkodin laajennus ja peruskorjaus, autististen asuntola sekä vesihuoltoverkoston saneeraus. Merkittävin investointikohde vv on terveyskeskuksen laajennus ja peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvio on 14,2 milj. euroa. Yhtä merkittävä hanke on vuonna 2013 valmistunut Euran Uima- ja urheiluhallin 12,3 milj. peruskorjaus ja laajennus, minkä pääomakuluista kunta vastaa. Kunnan investoinnit rahoitetaan sekä vuonna 2013 että taloussuunnitelmakausilla suurimmaksi osaksi vieraalla pääomalla. Liitteenä 1 ovat kuntien investoinnit. 52

53 7.3 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko 28. Selvitysalueen kuntien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma /as. Eura /as. Lainat rahoitus- ja vakutuuslaitoksilta Lainat kuntarahoitukselta Lainat muilta Ottolainat yhteensä Molemmilla kunnilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 /as. ja Euralla /as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla kuntarahoituksen lainat olivat 9 /as. ja Euralla 311 /as. Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj., toimeksiantojen varat 4,6 milj. ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj.. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj., josta tilikausien ylijäämät 44,2 milj.. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 16 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj., toimeksiantojen varat 5,1 milj. ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj.. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj., josta tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj.. Vierasta pääomaa oli 116,1 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 28 prosenttia. Eura: Kunnan taseen loppusumma oli 68,0 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 63,0 milj., toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat 4,9 milj.. Oma pääoma oli 37,8 milj., josta tilikausien yli-/alijäämät 8,0 milj.. Vierasta pääomaa oli 29,8 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 43,8 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 98,7 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 87,1 milj., toimeksiantojen varat 0,2 milj. ja vaihtuvat vastaavat 11,3 milj.. Konsernin oma pääoma oli 37,3 milj., josta tilikausien yli-/alijäämät 4,4 milj.. Vierasta pääomaa oli 58,1 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 58,9 %. Taulukko 29. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat) TP antolainat Rauma Eura Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainasaamiset yhteensä Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, josta tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj.. Euran kunnan antolainat 3,4 milj. on myönnetty kokonaisuudessaan tytäryhteisöille. Euran merkittävimmät antolainat ovat Euran Uima- ja urheiluhalli Oy:lle, Kiinteistö Oy Kauttuan Puistolle ja JVP Eura Oy:lle Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut 53

54 Taulukko 30. Kuntien ja konsernien lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta V TP:n liitetiedoista Rauma konserni Eura konserni Laitila konserni Eurajoki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Jätetään t Muut tal. vastuut kuin lainat yht Rauman kaupungin lainat rahoituslaitoksilta olivat tilinpäätöksessä 2013 yhteensä ,50 eli asukasta kohden 14 /as. Viimeksi lainaa on nostettu vuonna Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj., /asukas. Rauman kaupunkikonsernin vastuusitoumukset konsernin ulkopuolisille olivat 16,7 miljoonaa euroa. Euran kunnan lainat rahoituslaitoksilta olivat tilinpäätöksessä ,3 milj., /as. Euran kuntakonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 40,6 milj. ja /asukas. Euran kuntakonsernilla ei ole konsernin ulkopuolisia vastuusitoumuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkoselvityksissä kuntakonsernin kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kuntakonsernin omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. Taulukko 31. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät TUNNUSLUVUT TP 2013 Konsernin lainakanta /as Konsernin omavaraisuus-% Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as RAUMA , EURA ,8 355 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski. Euran kunnalla ei ole tiedossa merkittäviä taloudellisia riskejä. JVP Eura Oy:stä on tutkinta meneillään. 7.4 Kuntien veropaineet ja poistot Taulukossa 32 on kuvattuna Kuntaliiton esimerkkilaskelma selvitysalueen kuntien veropaineista ja poistoista. Laskelma on mekaaninen ja siinä ei ole huomioitu esimerkiksi kunnittaisia eroja palvelutarpeiden muutoksessa, veropohjan kehityksessä ja jo sovituissa sopeuttamistoimissa, eikä myöskään mahdollista kuntien tehtävien karsintaa. Vuosikatetavoite 100 prosenttia poistoista ei ole riittävä kasvaville kunnille, joten tavoite on laskettu myös 120 ja 140 prosentilla. Oletuksena laskelmassa on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot, toimintamenot, toimintatulot ja poistot vuosina kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa, ja että valtionosuudet vuosina kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa vuosina Laskelman perusteella Raumalla ja Euralla on molemmilla veroprosentin nostopaine, Euralla merkittävämpi kuin Raumalla. 54

55 Taulukko 32. Kuntien veropaineet ja poistot (lähde: Kuntaliitto ja FCG ) Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Vuosikatetavoite, 120 % poistoista Vuosikatetavoite, 140 % poistoista Vero-% 2014 Vero-% 2016 tasapainossa Paine vero- %:n Vero-% 2016 tasapainossa Paine vero- %:n Vero-% 2016 tasapainossa Paine vero- %:n Eura 20,50 22,40 +1,9 22,60 +2,1 22,90 +2,4 Rauma 19,00 20, ,50 +1,5 21,10 +2,1 Taulukossa 33 on esitetty uuden kunnan painelaskelma, joka osoittaa sellaisen tuloveroprosentin, jolla kunnan talous olisi tasapainossa ilman velanottoa. Rauma-Eura Taulukko 33. Uuden kaupungin talouden painelaskelmat Veroprosentti 18,59 18,59 19,36 19,36 19,36 19,36 Nettokustannukset 1000 Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät Toimintakate Tulot 1000 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen 97 muutokset 95 Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä3 /asukas Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin8 +0,6 0 +0,4 +0,9 +2,4 +3,6 Veroprosentti tasapainossa 19,19 18,59 19,76 20,26 21,76 22,96 Uuden kunnan tuloveroprosentti nousisi 23 prosentin tuntumaan tarkastelujakson päässä eli vuonna Veronkorotuspaineet alkaisivat voimistua vuodesta 2025 alkaen, siihen saakka talous olisi lähes tasapainossa. 55

56 Kuviossa 14 on esitetty Rauman, Euran ja uuden kunnan veroprosentti tasapainossa. Kuvasta voidaan havaita, että uuden kunnan tuloveroprosentin kehitys on hyvin lähellä Rauman kehitystä. Kuvio 14. Nykyisten kuntien sekä uuden kaupungin veroprosentin nostopaine Tuloveroprosentin kasvu Raumalla ja uudessa kunnassa on hyvin maltillinen. Sen sijaan Eurassa tuloveroon kohdistuu suurempi paine, joka tulee aikanaan tasapainottaa joko lainanotolla tai tuloveroprosenttia korottamalla mikäli kunta on itsenäinen. 7.5 Johtopäätökset Tilinpäätöslukuihin pohjautuen voidaan todeta, että Rauman kaupungin taloudellinen tilanne on vahva. Kaupunki oli lähes velaton vuonna 2013 ja tase oli ylijäämäinen. Rauman kaupunkikonserni on laajenemassa sataman yhtiöittämisen johdosta. Kaupunkikonsernin osalta velkaantuneisuus on peruskaupunkia suurempi mutta tasoltaan matala. Kaupunkikonsernilla on konsernin ulkopuolinen vastuu 16,7 miljoonaa euroa, mikä saattaa olla riski. Valtionosuusuudistus leikkaa Rauman rahoitusta arviolta 5 miljoonalla eurolla, mikä aiheuttaa painetta talouteen. Sataman yhtiöittämiseen liittyvää omistajatuloutusta ei ole otettu laskelmissa huomioon, jolloin peruskaupungin alijäämä saattaa näyttä suuremmalta. Euran taloudellinen tilanne oli tasapainossa vuonna 2013 johtuen verotilityksiin liittyvästä kertaerästä. Eura on Raumaa velkaantuneempi. Valtionosuusuudistus leikkaa Euran rahoitusta noin 1,2 miljoonalla eurolla, mikä aiheuttaa merkittävän tasapainottamispaineen talouteen. Talouden tasapainottaminen pelkästään tuloveroa korottamalla nostaisi Euran tuloveron 26,9 %:iin vuonna Rauman veronkorotuspaineet ovat selvästi pienemmät. Tästä johtuen Euran kunta hyötyisi kuntaliitoksesta jos tarkastellaan asiaa tuloveroprosentin näkökulmasta. Vuoden 2013 tilinpäätöksiä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kertaerät, jotka liittyvät verotilitysten aikaistamiseen. Kyseisellä erällä on tulosta parantava vaikutus, joka on kertaluontoinen. Rauman ja Euran kuntaliitos toisi yhdistymisavustusta valtiolta 3,5 miljoonaa euroa. 56

57 8 Henkilöstö 8.1 Henkilöstörakenteet ja käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Euran palveluksessa oli yhteensä yli työntekijää. Näistä vakinaisia oli noin Kuntien henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 159,3 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa 34 on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty kuntien vuoden 2013 tilinpäätöksistä, joten ne eroavat luvun 6 hallintokuntakohtaisista tiedoista, jotka ovat uudempia. Varsinkin määräaikaisen henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti ja vaihtelut voivat olla suuriakin laskentatavasta ja ajankohdasta riippuen. Taulukko 34. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Rauma Eura Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2 442) (612) (2013) Esimiesten lukumäärä koko 197 n. 60 henkilöstöstä HTV/koko henkilöstö Henkilöstön keski-ikä Eläköityvien lukumäärä 459/554 (Kevan tilasto) v Keskimääräinen eläköitymisikä 63 n. 62 Rekrytoinnit v Arvio rekrytointien lisäyksestä n. 5 % 0/- v %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö palkkakustannukset yht. 132,6 milj. sivukulut 32,3 milj. palkkakustannukset yht. 26,7 milj. sivukulut 8,1 milj. (ta v palkkakustannukset 27,5 milj. ) Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v loppuun). 2. Rauma Tarina v Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Valtuusto 2. Kunnanhallitus 3. Henkilöstöjaosto 4. Yhteistyötoimikunta 5. Tyky-työryhmä 6. Henkilöstöpalvelut 1. Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2. Henkilöstöasioiden tietopankki 3. Henkilöstöraportti 4. Aloitetoiminnan sääntö 5. Merkkipäiväohje 6. Tasa-arvosuunnitelma 7.Rekrytointiprosessi-kuvaus

58 Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II lk.) 8. Koulutussuunnitelma 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55- vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. 8. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 9. Työsuojelun toimintaohjelma, sisältää laajan paketin erilaista materiaalia 10. Muutama paikallinen sopimus (pitkät työvuorot ja suojavaatetus) Samansuuntaiset kuin Rauman esityksessä. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Taulukko 35. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Hallintokunta Rauma Eura Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Keskusvirasto Sosiaali- ja terveystoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Kasvatus- ja opetustoimi Tekninen toimi Yhteensä Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. 58

59 Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49 ja Eurassa 48 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat), molemmissa selvitysalueen kunnissa henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Rauma-Euran henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina , jolloin keskimäärin 138 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (151 henkilöä). Ennusteajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina poistuma on keskimäärin 97 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarpeen kehitys on ennustejaksolla kaksijakoinen siten, että kuluvan vuosikymmenen ajan palvelutarve laskee kokonaisuudessaan hieman, mutta kääntyy taas nousuun 2020-luvun alussa. Vuonna 2029 selvitysalueen palvelutarve on 7 prosenttia suurempi kuin vuonna Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Erityisen paljon ja varsin nopealla alkutahdilla vähenee lukiopalvelujen tarve, joka laskee voimakkaasti vuoteen 2017 mennessä ja kääntyy sen jälkeen hienoiseen nousuun ollen ennustejakson lopulla 88 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Perusopetuksen tarve kasvaa hieman vuoteen 2021 mennessä, mutta vähenee sen jälkeen ja on vuonna 2029 vuoden 2012 tasolla. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve pienenee tasaisesti. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joissa merkittävin kasvu ajoittuu luvulle. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 29 prosenttia nykytasoa enemmän. Sen lisäksi kasvaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarve. Kuvio 15. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella 59

60 Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 116 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 171 henkilöllä vuoteen Rekrytointitarpeet Kuvio 16. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarpeet laskevat aluksi hieman aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka ja kääntyvät sitten hienoiseen nousuun. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä sekä lääkäreitä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa. 60

61 9 Demokratia ja johtaminen 9.1 Poliittinen johtaminen Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti. Alla on esitetty selvitysalueen kuntien valtuustojen jäsenmäärät sekä se, kuinka monta asukasta kunnissa on yhtä valtuutettua kohti. Taulukko 36. Valtuuston koko sekä asukasmäärän suhde valtuutettujen määrään kunnittain Eura Rauma Väkiluku Valtuutettuja Asukkaita yhtä valtuutettua kohti Mahdollisen uuden kunnan valtuustossa olisi 51 paikkaa, ja yhtä valtuutettua kohti olisi 1026 asukasta (laskentaperusteena kuntien nykyinen yhteenlaskettu asukasmäärä). Valtuustopaikat jakautuivat kuntavaaleissa 2012 valtuustoryhmien kesken kunnittain taulukossa 37 kuvatulla tavalla. Taulukko 37. Valtuustopaikkojen jakautuminen kunnittain kuntavaaleissa 2012 Eura Rauma Kansallinen Kokoomus 5 11 Perussuomalaiset 2 5 Suomen Keskusta 10 7 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto 5 3 Vihreä liitto - 2 Sitoutumattomat - 2 Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot on esitetty taulukossa 38. Taulukko 38. Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot kunnittain Kunnanhallituksen jäsenmäärä Kunnanhallituksen jaostot (jaoston jäsenmäärä) Eura 9 Henkilöstöjaosto (5) Rauma 11 Konsernijaosto Kaavoitusjaosto (5) Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot on esitetty seuraavassa kaaviokuvina. Molemmissa kunnissa poliittinen johtaminen pohjautuu lautakuntamalliin. Eroja on lähinnä lautakuntajaossa. Kunnat voivat perustaa lautakuntia tarpeelliseksi katsomansa määrään. 61

62 Eura Rauma Kuvio 17. Luottamushenkilöorganisaatiot kunnittain Kunnissa vaalikaudella toimivat lautakunnat jäsenmäärineen on esitetty taulukossa 39. Eura kuuluu Köyliön ja Säkylän kuntien sekä Huittisten kaupungin kanssa yhteiseen Pyhäjärviseudun ympäristölautakuntaan. Taulukko 39. Lautakunnat jäsenmäärineen kunnittain (lakisääteinen lautakunta = *) Eura Rauma Kasvatus- ja opetuslautakunta 9 11 Keskusvaalilautakunta* 5 5 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 9 11 Perusturvalautakunta 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 Tarkastuslautakunta* 5 9 Tekninen lautakunta 9 11 Ympäristölautakunta Organisaatio ja konsernirakenteet Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatioiden rakennetta havainnollistetaan kuviossa 18. Rauman ja Euran toimialajaot ovat yhteneväiset. 62

63 Kuvio 18. Viranhaltijaorganisaatiot kunnittain Selvitysalueen kuntien konsernirakenne on esitetty taulukossa 40. Taulukko 40. Selvitysalueen kuntien konserniyhteisöt RAUMA Kuntayhtymäosuudet Satakuntaliitto Satakunnan sairaanhoitopiiri Merkittävimmät tytäryhteisöt Rauman Energia Vanha-Lahti Oy Rauman Asunnot Oy Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Lännen omavoima Oy (REO) Satavakka Oy (REO) Rauman voima Oy (REO) Vertek Oy (REO) Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Länsirannikon Koulutus Oy Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Merimuseosäätiö Vuojokisäätiö EURA Kuntayhtymäosuudet Satakuntaliitto Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymä (=Sataedu) Merkittävimmät tytäryhteisöt Euran Uima- ja urheiluhalli Oy JVP Eura Oy Kiinteistö Oy Kauttuan puisto Kiinteistö Oy Euran virastotalo Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Jätehuolto Satakierto Oy Pohjolan Muinaiselämys Oy Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Pyhäjärvi-instituutti Molemmat selvitysalueen kunnat kuuluvat Satakuntaliittoon ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Rauman kaupungin merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat pääasiassa kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöitä ja energialiiketoimintaan liittyviä yhteisöjä. Selvitysalueen kuntien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymäjäsenyyksien lukumäärät on esitetty taulukossa