SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY. No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ 2016 Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Matti Vaittinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC Voimassa oleva pätevyysalueemme löytyy sivulta

2 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Tausta Etelä-Saimaan tarkkailu perustuu pistekuormittajille ympäristöluvissa annettuihin velvoitteisiin seurata jätevesiensä vaikutusta vesistössä. Tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna ja suoritetaan valmistuneen Etelä-Saimaan vesistötarkkailuohjelman mukaan (svyt 870/11). 2. Aineisto ja menetelmät Veden kokonaislaadun kehitystä varten on käytetty matemaattista vedenlaatumallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Vedenlaatuindeksi koostuu 8 vedenlaatutekijästä: happi, väri, sameus, COD Mn, kokonaisfosfori, natrium, sähkönjohtavuus ja a-klorofylli. Indeksi vertaa vedenlaatua Kyläniemen pohjoispuoliseen veden laatuun (indeksiluku 1, erinomainen). Indeksi voi saada arvoja välillä 1-6, jossa 6 = erittäin huono. Jonkin verran vaihtelua vedenlaatuparametrien arvoissa on havaittu myös Hietasaaren taustapisteellä (022). Suurinta hajonta on COD-pitoisuudessa ja väriluvussa. Näihin vaikuttaa sateisuus ja sateiden ajankohta. Hapen osalta on käytetty sitä vesimassan noin neljännestä käsittävää osaa, missä sijaitsee happiminimi. Jätevesien vaikuttamalla alueella tämä vesipatsaan osa sijaitsee avovesiaikana useimmiten päällysvedessä ja jääpeitteisenä aikana alusvedessä. Vedenlaatuindeksin lisäksi on alueittain tarkasteltu keskeisten vedenlaatusuureitten vuotuista vaihtelua. Etelä-Saimaan kevätnäytteet otettiin pääosin välisenä aikana. Vuoksen näytteet otettiin ja näytepisteiden 012, 001 ja 002 näytteet Saimaan vedenpinta oli näytteenottojakson aikana keskimäärin 49 cm alle pitkäaikaiskeskiarvon. Jäät olivat lähteneet varhain ja kevät oli hyvin lämmin. Täyskierto oli hapettanut vesimassan koko tarkkailualueella ja kesäkerrostuneisuus oli paikoin alkanut muodostumaan. Raportin liitteenä on näytepistekohtainen vedenlaatukartta sekä alueellinen veden laadun kehitystä ilmentävä kuvaaja. 3. Tulosten tarkastelu Kyläniemen pohjoispuolella (022) veden laatua heikensi korkea COD-pitoisuus, joka luonnontilaisella pistekuormittamattomalla alueella johtuu lähinnä humuksesta. Myös väriluku oli aavistuksen koholla. Edellä mainituista seikoista johtuen vedenlaatuluokka oli erinomaisen asemesta hyvä/erinomainen. Muilla selkävesipisteillä (021:46, 025 ja 028) veden laatu oli lähestulkoon samanlainen, mutta sellujätevesipitoisuutta kuvaava natriumpitoisuus oli suurempi. Planktonlevien runsautta ilmentävät klorofyllitasot olivat selkävesien näytepisteillä tyypilliseen tapaan matalia. Alueellisesti Kyläniemen eteläpuolisilla selkävesillä (021:46, 025 ja 028) veden laatu oli kutakuinkin vuoden 2015 tasolla, jolloin veden laatuluokitus oli parempi kuin seitsemänä edellisenä keväänä. Vehkataipaleen pumppaamon (012) itäiselle Pien-Saimaalle pumppaama vesi oli laadultaan hyvää. Natriumpitoisuus ja sameus laskivat laatuluokkaa erinomaisesta hyvään laatuluokkaan. Mikonsaaren edustalla (001) vesi oli jo sameampaa. Planktonlevien runsautta ilmentävä klorofyllipitoisuus oli aiempien keväiden tapaan koholla. Pappilansalmessa (002) veden laatu oli tyydyttävällä tasolla. Natriumpitoisuus, sähkönjohtavuus ja COD-pitoisuus olivat korkeita. Vesi oli myös sameaa ja väriluku verrattain korkea.

3 Luukkaansalmessa (003) vesi oli edellisen kevään tapaan hyvin jätevesipitoista, tummaa, sameaa ja runsaasti orgaanista ainetta (COD) sisältävää. Laimeneminen oli hyvin vähäistä Hirvisaaren (008) länsipuolisella reitillä aina Parkkarinsaareen saakka, kuin myös syväväylällä Lamposaareen (129) asti. Jätevesien vaikutus ulottui Tullisalmeen asti (119), jossa veden laatu oli tyydyttävä. Alueellisesti Lauritsalan edustan (006, 008 ja 129) veden laatuluokitus oli edelliskevään tapaan välttävä, indeksiluvun ollessa kolmea edellistä kevättä korkeampi. Kevään klorofyllitarkkailun korkeimmat pitoisuudet mitattiin Luukkaansalmesta (8,6 µg/l) ja Tuosa-Manner näytepisteeltä (6,8 µg/l). Syväväylällä Haukiselän näytepisteillä laimeneminen tapahtui niin ikään edelliskevään tapaan. Sikosalossa (136) ja Kuhaluodolla (016) veden laatu oli tyydyttävä, Haukiselällä tyydyttävä/hyvä, mutta Kätkytsaaren (018) kohdalla jo hyvä. Alueellisesti (136, 016, 017 ja 018) Haukiselän veden laatu oli hyvin samanlainen kuin edellisenä keväänä. Myös veden laatua ilmentävä indeksiluku oli lähes sama, ilmentäen tyydyttävää vedenlaatuluokkaa. Haukiselän klorofyllitarkkailuun kuuluneiden näytepisteiden (136, 017) klorofyllipitoisuudet olivat melko korkeita, joka indikoi runsasta planktonlevätuotantoa. Joutsenon edustalla vedenlaatu oli Suomensalon (202) ja Muukonsaaren (194) näytepisteillä hyvä. Suomensalon toisella näytepisteellä (181) ja Pulpinselällä (032) veden laatu oli puolestaan tyydyttävällä tasolla. Alueellisessa tarkastelussa vuoden 2015 kevääseen verrattaessa väriluku, sameus ja typpipitoisuus olivat korkeampia, mutta muut vedenlaatuparametrit olivat hieman matalammalla tasolla. Joutsenon edustan alueellinen keväinen vedenlaatu oli hieman kymmenen vuoden keskiarvotasoa parempi. Klorofyllitaso oli melko korkea Joutsenon edustan pisteillä (202, 032 ja 194). Honkalahden (035) vedenlaatuindeksi oli hieman edellä tarkasteltuja näytepisteitä heikompi (vedenlaatuluokka tyydyttävä). Honkalahden veden laatua heikensivät erityisesti natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo. Kolarinlahden ja Arposenniemen näytepisteillä (036, 037, 038) veden laatu oli edelliskevään tapaan tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatuindeksiä nostivat erityisesti natriumpitoisuus, sähkönjohtavuus ja Arposenniemen pisteellä (038) myös korkea klorofyllipitoisuus (6,2 µg/l). Tiuruniemi-Kytösen alueella (045:161, 046) vesi oli kirkasta sameuden sekä värin suhteen. Ravinne- sekä klorofyllipitoisuudet olivat matalia. Natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat tavanomaista suurempia. Veden alueellinen laatuluokitus oli edelliskeväiden tapaan hyvä, joskin vuoden 2016 kevään indeksiluku oli hieman kolmea aiempaa kevättä parempi. Niin ikään Vatavalkama-Kalliosaari alueella vedenlaatuindeksi oli hieman edelliskevättä parempi, alueellisen veden laadun säilyessä edelleen tyydyttävänä. Fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat huomattavan matalia, mutta jätevesiä indikoiva natriumpitoisuus puolestaan hyvin korkea. Myös sähkönjohtavuus ja COD-pitoisuus olivat korkeita. Natriumpitoisuuden perusteella sellujätevedet olivat kerrostuneet erittäin voimakkaasti pintaveteen. Vatavalkaman näytepisteen pintaveden pitoisuus oli 38 mg/l, joka on poikkeuksellisen korkea. Vesipatsaan keskimääräinen natriumpitoisuus oli kuitenkin samalla tasolla kuin edelliskeväänä. Vuoksenniskalla (050) jätevesien voimakkaasta läsnäolosta kertoi pintaveden hyvin korkea natriumpitoisuus (40 mg/l). Vesi oli tummaa ja runsaasti orgaanista ainetta sisältävää (COD). Patotien toisella puolella, Hämeensaaren näytepisteellä (053), vaikuttivat edelliskevään tapaan tummat humusvedet. Pintaveden fosforipitoisuus, jonka myötä myös klorofyllipitoisuus, oli edelliskevättä korkeammalla tasolla. Muutoin veden laatu oli varsin hyvä. Jätevesiä ei havaittu ja happitilanne oli toistaiseksi hyvä koko vesipatsaassa, joskin lievää happipitoisuuden alenemaa oli jo havaittavissa alusvedessä. Vuoksessa veden laatu oli Tainionkoskella (056) tyydyttävä ja vastuupuomilla (061) hyvä. Tainionkoskella veden natriumpitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin vastuupuomin kohdalla. Myös

4 kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat Tainionkosken pisteellä korkeampia. Klorofyllipitoisuudet olivat molemmilla Vuoksen näytepisteillä hyvin matalia. LIITTEET laatuluokitusindeksikuva näytepiste- ja vedenlaatukartta analyysitulokset sivut 1-36/36 kevään klorofyllitulokset menetelmäkuvaus- ja kokonaisvirhearviotaulukko JAKELU UPM-Kymmene Oyj, Kaukas, Minna Maunus-Tiihonen Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat, Juha Oksanen Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat, Teemu Klemetti Stora Enso Oyj, Tutkimuskeskus, Tiina Keskisaari Stora Enso Oyj, Tutkimuskeskus, Jouni Kumpulainen Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Honkalahden saha Metsä Fibre Oy, Joutseno Metsä Board Oyj, Joutseno, Mika Leino Metsä Group, Anna Nickull Kemira Chemicals Oy, Pentti Pakarinen Ovako Imatra Oy Ab, Helena Kumpulainen Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Riitta Moisio Imatran kaupunki, Imatran vesi Imatran seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

5 Kuva 1. Etelä-Saimaan veden laatu keväällä Lauritsala Joutsenon edusta Tiuruniemi-Kytönen Haukiselkä Selkävedet Vatavalkama-Kalliosaari indeksiluku = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen 1

6 ETELÄ-SAIMAAN VEDENLAATU KEVÄÄLLÄ : : :165 1,00-1,49 erinomainen 1,50-1,99 hyvä 2,00-2,49 hyvä 2,50-2,99 tyydyttävä 3,00-3,49 tyydyttävä 3,50-3,99 välttävä > 4,00 huono sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasteri 1: aineistoa, 2015