Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa"

Transkriptio

1 Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Ingressi Haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteet täyttäessäänkin kiinteistökohtaiset panospuhdistamot laskevat vastaanottavaan vesistöön huomattavia määriä ulosteperäisiä bakteereja ja pelkistyneitä, vesistössä runsaasti happea kuluttavia, typpiyhdisteitä. Tämän seurannan tulosten pohjalta nämä kiinteistökohtaiset puhdistetut jätevedet ovat potentiaalinen uhka vastaanottavalle vesistölle, sen kalastolle ja virkistyskäytölle. Anturimittauksilla uutta tietoa veden laadusta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on hyödyntänyt menestyksekkäästi tutkimuksissaan automaattisia veden laadun mittausantureita vuodesta 25 lähtien. Automaattista veden laadun seurantaa on tähän mennessä käytetty lähinnä peltoviljelyn ravinne- ja kiintoainekuormituksen selvittämiseen. Jokiympäristössä tehtyjen anturimittausten avulla on myös havaittu yllättäviä pitkien siirtolinjojen pumppaamojen jätevesien ohijuoksutuksia. Sähkönjohtavuuden nousu ja happipitoisuuden lasku ilman sameushuippua ovat osoittaneet nämä jätevesipäästöt (Valkama ym., 27). Ohijuoksutukset on todennettu samaan aikaan otettujen vesinäytteiden perusteella. Uusi asetus velvoittaa hygieenisen laadun seurantaan Uudessa voimaan astuneessa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VN asetus 29/211) (myöhemmin haja-asutuksen jätevesiasetus) ei edelleenkään anneta erillisiä hygieniavaatimuksia. Siten jätevesijärjestelmien toimivuuteen liittyvissä tutkimuksissa ei juuri ole määritetty lähtevän puhdistetun jäteveden hygieenistä laatua. Uuden asetuksen muistiossa todetaan kuitenkin, että asetettavat päästövaatimukset edellyttävät kuitenkin sellaista jätevesijärjestelmää, että käsiteltyjen ympäristöön joutuvien jätevesien hygieeninen laatu on oleellisesti saostuskaivoissa käsiteltyjä jätevesiä parempi. Vaatimukset täyttävässä jätevesien käsittelyssä ulosteperäisten bakteerien poistuma olisi yleensä yli 95 %. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemien tutkimusten mukaan panospuhdistamoiden puhdistetut jätevedet toimiessaankin sisältävät huomattavan suuria fosfori-, ja pelkistyneiden typpiyhdisteiden -pitoisuuksia sekä E. coli -määriä (jopa 24 mpy/1 ml) (Särkelä ja Lahti, julkaisematon, Männynsalo, 27-28). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinteistökohtaisten jätevesien vaikutusta taajaan asutun haja-asutusalueen läpi virtaavan ojan veden laatuun. Aineisto ja menetelmät Automaattinen veden laadun mitta-anturi (YSI 6 optisella happianturilla) sijoitettiin syyskesällä 21 kahden erillisen viikon ajaksi taajaan asutun alueen läpi virtaavaan ojaan (kuva 1). Ojan valuma-alueen (noin 22 ha) noin 6 kiinteistön jätevesijärjestelmät kartoitettiin hankkeen yhteydessä alueen talouksille lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla. Vastausten (vastausprosentti

2 noin 5 %) perusteella ojan valuma-alueella sijaitsee ainakin 5 kiinteistökohtaista panospuhdistamoa, 3 kiinteistöä, joissa kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön, 5 kiinteistöä, joissa kaikki jätevedet johdetaan saostussäiliöiden kautta maaperäkäsittelyyn sekä 15 kiinteistöä, joissa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet saostussäiliöiden kautta maaperäkäsittelyyn. Anturi mittasi 1 minuutin välein veden sähkönjohtavuutta, lämpötilaa, sameutta ja happipitoisuutta. Jälkimmäisen tutkimusviikon aikana anturi mittasi myös veden korkeutta erillisen paineanturin (Keller 6) avulla. Anturi asennettiin ojaan noin 3 * 3 cm betonilaattaan kiinnitettyihin kannakkeisiin siten, että mittausanturi oli noin 15 cm pohjan yläpuolella ja noin 5 cm veden pinnan alapuolella. Toisella näytteenottoviikolla oli käytössä myös automaattinen näytteenotin (ISCO), joka voitiin säätää ottamaan vesinäytteitä veden laadun eri muuttujille annettujen raja-arvojen mukaan (kuva 2). Anturimittausten ohella ojasta otettiin vesinäytteitä laboratoriossa analysoitaviksi. Kuva 1. Tutkimusalue. Kuvassa olevat numerot ilmaisevat kiinteistöjä, joista kyselytutkimuksella saatiin tietoa ko. kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Automaattisen veden laadun mitta-anturin paikka on merkitty kuvaan tähdellä. Ojan valuma-alue on merkitty punaisella viivalla.

3 Kuva 2. Automaattinen veden laadun mitta-anturi sijoitettiin valuma-alueen alaosaan tierummun alapuolelle kaivettuun syvennykseen. Anturi oli kiinnitetty betonilaattaan kannakkeiden avulla, siten, että anturi oli noin 5 cm pinnan alapuolella. Ensimmäinen tutkimusjakso Automaattinen veden laadun mitta-anturi asennettiin tutkimusojaan Veden virtaama ojassa anturin asennuksen aikaan oli hyvin pieni (noin,1 l/s), mutta virtaama kasvoi yön sateen seurauksena 2,5 l/s. Yön sade (kuva 3) nosti veden happipitoisuuden ja laimensi sähkönjohtavuuden hyvin nopeasti (kuva 4). Viikon aikana havaittiin kuusi veden sähkönjohtavuuden selkeää huippua (kuva 4), jotka ajoittuivat pääosin yöaikaan. Sähkönjohtavuuden noustessa myös veden happipitoisuus nousi nopeasti, mutta lyhytaikaisesti. Sähkönjohtavuuden huippuja seurasi ojaveden hyvin alhainen happipitoisuus. Tutkimusviikon viisi eri sadetapahtumaa aiheuttivat puolestaan veden happipitoisuuden ja sameuden jyrkän nousun. Samalla sähkönjohtavuus laski nopeasti laimenemisen seurauksena (kuva 4).

4 Ojaveden laatumuutokset olivat hyvin nopeita ja lyhytaikaisia. Tosin ojan vesi oli kuuden tunnin ajan hapetonta. Viikon aikana ojasta otettiin neljä vesinäytettä. Molempien tutkimusviikkojen vesinäytteiden analyysitulokset on esitetty taulukossa 1. Ojan veden havaittiin olevan erittäin ravinteikasta ja sisältävän runsaasti ulosteperäisiä bakteereja. Vuorokausisadanta 12, 1, 8, mm 6, 4, 2,, Nurmijärven Röykkä Helsinki-Vantaa -lentoasema Kuva 3. Vuorokausisadannat ensimmäisen tutkimusviikon aikana Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Röykän ja Helsinki-Vantaa lentoaseman havaintopaikoilta. S-joht. (µs/cm), Sameus (NTU) Johtokyky Näyte Sameus Happi ti ke to pe la su ma ti Happipitoisuus (mg/l) Kuva 4. Ojan veden sähkönjohtavuus, sameus ja happipitoisuus ensimmäisen tutkimusviikon aikana. Näytteenottoajankodat on merkitty kuvaan pistein.

5 Taulukko 1. Tutkimusjaksojen vesinäytteiden analyysitulokset ja ojaveden virtaama klo 1: klo 8: klo 23: klo 1: klo 11: klo 12:1 Escherichia coli (mpn/ 1 ml) Enterokokit (pmy/ 1 ml) Ammoniumtyppi, NH4-N (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) Fosfaattifosfori PO4-P (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) Virtaama, l/s 2,5 1,1 3,5,5,5 Toinen tutkimusjakso Anturi asennettiin uudelleen tutkimusojaan Tuolloin ojan virtaama oli hyvin pieni, vain noin,1 l/s. Jakson aikana satoi vasta lauantain 11.9 vastaisena yönä ja edelleen viikonlopun aikana ajoittain, mikä nosti veden keskimääräistä pinnankorkeutta noin,5 cm. Myös toisen tutkimusviikon aikana sähkönjohtavuudessa havaittiin kuusi huippua (kuva 5), jotka ajoittuivat pääosin iltaan tai yöhön. Samalla veden pinnankorkeus nousi äkisti ja lyhytaikaisesti noin 1 cm:n. Kaikkien sähkönjohtavuuspiikkien jälkeen seurasi aina nopea happipitoisuuden lasku (kuva 5). Torstaina 9.9. klo 11:3 automaattiseen näytteenottimeen asennettu raja-arvo ylittyi ja näytteenotin otti vesinäytteen. Klo 12:1 ojasta otettiin toinen normaali vesinäyte. Näytteiden ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita ja ne sisälsivät erittäin runsaasti ulosteperäisiä bakteereja (taulukko 1). Johtokyky Näyte Sameus Happi S-joht. (µs/cm), Sameus (NTU) ma ti ke to pe la su Happipitoisuus (mg/l) Kuva 5. Ojaveden sähkönjohtavuus, sameus ja happipitoisuus toisen tutkimusviikon aikana. Näytteenottoajankodat on merkitty kuvaan pistein. Jätevesipäästöt näkyvät selkeinä sähkönjohtokyvyn huippuina. Verrattaessa ensimmäistä ja toista tutkimusviikkoa keskenään havaitaan, ettei jälkimmäisellä viikolla anturi ollut enää niin herkkä (vrt. kuvat 4 ja 5). Laboratorioanalyysit osoittivat kuitenkin, että myös toisella tutkimusviikolla sähkönjohtavuuspiikkien huipulla sähkönjohtavuus oli lähes 8 µs/cm, vaikka automaattinen veden laadun mitta-anturi ei niin suuria pitoisuuksia mitannut.

6 Toisella tutkimusviikolla ei havaittu niin alhaisia happipitoisuuksia kuin ensimmäisellä viikolla. Kyseistä mitta-anturia käytettiin tutkimusviikkojen välillä hulevesien mittaamiseen, jossa suuret virtaamat kuljettivat muassaan paljon kiviainesta. Antureiden optisten päiden havaittiin ennen toista tutkimusviikkoa osin vaurioituneen. Tämä ei kuitenkaan heikennä tulosten tulkintaa. Tulosten perusteella voidaan vetää selkeitä johtopäätöksiä tutkimusjaksojen aikaisista ojaveden laadussa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä. Jätevesipäästöt heikensivät ojaveden laadun Molempien tutkimusjaksojen aikana havaitut hyvin nopeat päivittäiset sähkönjohtavuuden piikit yhdessä laboratorioanalyysien tulosten kanssa ilmentävät suoraa jätevesikuormitusta ojaan. Toisella tutkimusviikolla automaattisen näytteenottimen ja langattoman hälytysjärjestelmän ansiosta osuimme näytteenotoissamme korkeimpaan kuormitushuippuun. Tuolloin veden ammoniumtyppipitoisuus oli 9,7 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 39 mg/l, fosfaattifosforipitoisuus 3,2 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 4,2 mg/l sekä E. coli -määrä 27 mpn/1 ml. E. coli bakteerien ja enterokokkien suhteen, joka oli näiden jätevesipäästöjen aikana hyvin korkea, perustella voidaan olettaa kuormituksen olleen tuoretta ihmisperäistä ulostekuormitusta. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen meneillään olevassa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuutta seuraavassa hankkeessa panospuhdistamoilta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet keskimäärin 75 mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 1 mg/l (siis 75 % pelkistyneessä muodossa), kokonaisfosforipitoisuudet 7 mg/l sekä E. coli -määrät 1 24 mpn/1 ml. Hyvässä uimavedessä E. coli -bakteereja saa olla alle 1 /1ml ja enterokokkeja alle 4/1 ml. Sateesta riippumattomat sähkönjohtavuuden hyvin nopeat piikit yhdessä virtaaman nopean nousun sekä laboratorioanalyysien tulosten kanssa osoittavat selkeästi, että ojaan tuli äkkinäisiä jätevedenpurkauksia panospuhdistamoista. Mm. veden sähkönjohtavuus nousi kahden tunnin aikana 4 µs/cm. Korkeimmillaan sähkönjohtavuus oli vajaat 9 µs/cm. Vertailun vuoksi kiinteistökohtaisen lähtevän jäteveden sähkönjohtavuus on noin 1 µs/cm. Lähimmän kiinteistökohtaisen panospuhdistamon purkupaikka sijaitsee noin 5 metriä ylävirtaan anturista. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toisessa, samaan aikaan toteutetussa, lähellä tutkimuskohdetta sijaitsevassa, kooltaan samansuuruisen pelto-ojan automaattiseurantapisteessä ei tämän tutkimuksen kaltaisia veden laadun muutoksia ollut lainkaan havaittavissa (sameus noin 4 FTU ja sähkönjohtavuus noin 2 µs/cm) (Valkama, julkaisematon). Tässä tutkimuksessa havaittujen sähkönjohtavuushuippujen jälkeen ojavedessä havaitut useiden tuntien mittaiset hapettomat jaksot ovat todennäköisesti seurausta pelkistyneiden typpiyhdisteiden hapenkulutuksesta. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteet täyttäessäänkin panospuhdistamoista purkautuu jopa 7 mg/l ammoniumtyppeä, joka aiheuttaa yli 3 mg/l hapenkulutuksen (kuva 6). Kiinteistökohtaisia pienpuhdistamoja koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että kylmässä vedessä erityisesti typen poistoteho puhdistamoissa laskee vielä huomattavasti (TM rakennusmaailma 5E/1). Käymälä- ja pesuvesien sisältämien ammoniumtyppipitoisuuksien on havaittu aiheuttavan jopa suuremman hapenkulutuksen kuin orgaanisten aineiden aiheuttama biologinen hapenkulutus (Särkelä ja Lahti, 21), mille on annettu hajajätevesiasetuksessa puhdistusvaatimus.

7 Ammoniumtypen hapenkulutus Hapenkulutus (mg/l) y = 4,33x y = 3,7312x R 2 =,965 (n = 22) Ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Kuva 6. Ammoniumtypen vaikutus hapenkulutukseen. Sininen viiva kuvaa vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusaineistoon sovitettua lineaarista regressiota. Punainen viiva kuvaa teoreettista ammoniumin hapenkulutusta. Tätä pelkistyneiden typpiyhdisteiden hapenkulutusta haja-asutuksen jätevesiasetus ei ota huomioon. Sateet samensivat ojan veden Ensimmäisellä tutkimusviikolla havaittiin viisi hyvin selkeää sateiden aiheuttamaa veden laadun äkillistä muutosta. Sateiden jälkeen veden sameus ja happipitoisuus nousivat hyvin nopeasti. Sen sijaan sähkönjohtavuus laski nopeasti laimenemisen seurauksena. Ensimmäisellä tutkimusjaksolla erityisesti sameus oli sateiden jälkeen hyvin korkea, suurimmillaan jopa 1 2 NTU:ta. Toisen tutkimusviikon aikana ei juuri satanut ja siten ojaveden sameudet olivat korkeimmillaankin (noin 25 NTU) huomattavasti alhaisempia. Sateiden aikaan otetuissa vesinäytteissä havaittiin erittäin korkeita ravinnepitoisuuksia ja ulosteperäisten bakteerien pitoisuuksia. E. coli -bakteerien ja enterokokkien suhteen, joka oli sateiden aikana alhainen, perusteella voidaan kuormituksen olettaa tulleen osin ojan pohjalle sedimentoituneesta, veden liikkeelle saamasta vanhasta ulostekuormituksesta ja osin eläinten aiheuttamasta kuormituksesta. Johtopäätökset Automaattisella veden laadun mitta-antureilla voidaan havaita hyvin nopeita veden laadun muutoksia haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojavedessä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteet täyttävästä jätevesijärjestelmästä huolimatta, luontoon johdettavat puhdistetut jätevedet saattavat sisältää suuria määriä ulosteperäisiä bakteereja ja happea kuluttavia pelkistyneitä typpiyhdisteitä. Tutkimuksen kohteena ollut oja on käytännössä ekologisesti lähes kuollut ja muodostaa siten potentiaalisen terveysriskin alueen asukkaille ja kotieläimille. Ammoniumin hapettumisesta aiheutuva veden hapettomuus aiheuttaa myös sekundääristä rehevöitymistä sedimenttiin sitoutuneen fosforin vapautuessa. Tutkimusalue liitetään onneksi lähivuosina kunnalliseen viemäriverkostoon.

8 Lähteet: Männynsalo, J, Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailut Mäntsälässä, Vantaalla ja Nurmijärvellä Särkelä, A. ja Lahti, K., 21. TM rakennusmaailma 6/1. Erilliskäsittely olisi paras vaihtoehto, s TM rakennusmaailma 5E/1. Tavoitteena puhtaammat vedet, s Valkama, P., Lahti, K. & Särkelä, A. 27. Automaattinen veden laadun seuranta Lepsämänjoella. Terra 119: 3 4, VN asetus 29/211. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja asetuksen muistio

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Eura, Biolan, 26.9.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu 4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä Tutkimusryhmällä vesiensuojeluhankkeita vuodesta

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008 Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-1/1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus Julkaisu 68/2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus Julkaisu 68/2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus Julkaisu 68/2013 Asko Särkelä ja Kirs Lah HAJA ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KOOSTUMUS JA JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS Asko Särkelä ja Kirsti

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus. Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015. HULE-hankkeen osaraportti

Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus. Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015. HULE-hankkeen osaraportti Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 1 Sisällys

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

LOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin

LOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin LUVY/19 21.8.215 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu LOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin Lohjan Varolassa sijaitsevasta Särkilammesta otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Purot Valkjärven kuormittajina. Heli Vahtera, Virpi Pajunen ja Pasi Valkama 18.12.2009

Purot Valkjärven kuormittajina. Heli Vahtera, Virpi Pajunen ja Pasi Valkama 18.12.2009 Purot Valkjärven kuormittajina Heli Vahtera, Virpi Pajunen ja Pasi Valkama 18.12.2009 Kuva Lähtelänojan pato, kuva Pasi Valkama Purot Valkjärven kuormittajina Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Seurantaolosuhteet...3

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Lammaslammen kosteikon pato , kuva: Jari Kosonen. Lammaslammen vedenlaatu vuonna 2016

Lammaslammen kosteikon pato , kuva: Jari Kosonen. Lammaslammen vedenlaatu vuonna 2016 Lammaslammen kosteikon pato 13.7.216, kuva: Jari Kosonen Lammaslammen vedenlaatu vuonna 216 Mauri Pekkarinen / 8.5.217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 216 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Suoritetut kunnostustoimet

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot